ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
|
|
- Maija Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2001
2 ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2001 Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Itämeri-instituutin säätiön perustamisen sekä säännöt kokouksessaan Oikeusministeriö on myöntänyt luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut säännöt Säätiö on merkitty säätiörekisteriin Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Itämeri-instituuttia. Säätiön hallinto Itämeri-instituutin säätiön sääntöjen 5 :n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu seitsemästä yhteentoista jäsentä. Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11- jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana rehtori Jorma Sipilä, Tampereen teknillisen korkeakoulun ehdottamana rehtori Jarl-Thure Eriksson, Tampereen kauppakamarin ehdottamana varatoimitusjohtaja Kristiina Koivisto, sekä muiksi jäseniksi diplomi-insinööri Simo Isoaho, toimitusjohtaja Matti Järventie, maakuntajohtaja Jussi Niemi, lähetystöneuvos Tauno Pesola, kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen, järjestelymestari Pauli Ruoholahti, neuvotteleva virkamies Barbro Widing sekä johtaja Stefan Widomski. Säätiön hallitus valitsi kokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi rehtori Jarl-Thure Erikssonin ja varapuheenjohtajaksi varatoimitusjohtaja Kristiina Koiviston. Säätiön asiamiehenä toimii kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. Tampereen kaupunginhallitus on nimennyt säätiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi tarkastamaan tilejä ja hallintoa hallituksen toimikaudeksi ( ) HTMtilintarkastaja Seppo Penttisen ja piirisihteeri Harri Sandellin sekä varatilintarkastajiksi HTM-tilintarkastaja Mario Gyllingin ja reviisori Paavo Ovaskaisen. Itämeri-instituutti Itämeri-instituutin säätiön perustaman Itämeri-instituutin keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön. Valtakunnallisena verkosto-organisaationa toimiva Itämeriinstituutti ideoi, käynnistää ja koordinoi kansainvälisiä yhteistyöhankkeita Itämeren alueella niin teollisuuden, kaupan, tutkimuksen, julkisen hallinnon kuin kulttuurinkin aloilla. Itämeri-instituutin tavoitteena on edistää moniulotteista 2
3 Itämeri-yhteistyötä erityisesti Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikan mukaisesti. Itämeri-instituutin keskeiset toimintamuodot ovat projektit, koulutus, foorumitoiminta sekä julkaisu- ja tiedonvälitystoiminta. Itämeri-instituutti on osa Itämeren alueelle syntynyttä kansainvälistä toimintaverkkoa ja se toimii projektiosaamisen ja -hallinnoinnin kanavana eri Itämeren piirin toimijoiden ja osaajien välillä. Valtakunnallisesta roolistaan huolimatta Itämeri-instituutin tavoitteena on tuoda erityisesti Tampereen seutua ja Pirkanmaata yhä tiiviimmin mukaan Itämeriyhteistyöhön. Hallinto ja henkilöstö Itämeri-instituutin johtajana toimii VTM Esa Kokkonen. YTM Kai Hintsanen hoitaa instituutin projektisuunnittelijan tehtäviä. Lisäksi instituutissa työskentelevät määräaikaisina tietopalvelusuunnittelija, FM Eija Jokinen ja projektiassistentti, YTM Anna Redel. Instituutin kirjanpidosta vastaa Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy. Instituutin toimitilat sijaitsevat Tampereella Matkailutalossa, osoitteessa Verkatehtaankatu 2. Toiminta 1. Projektit Kemianteollisuus ja ympäristö - liettualaisen Dirbtinis pluostasin ympäristöjärjestelmän rakentamista tukeva suomalais-liettualainen yhteistyöprojekti Itämeri-instituutin lokakuussa 1999 käynnistämä mittava teknisen avun hanke päättyi vuoden 2001 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli suomalaista asiantuntemusta käyttäen edistää suuren liettualaisen kemianteollisuusalan yrityksen - Kaunasissa toimivan, tekokuituja valmistavan Dirbtinis pluostasin - ympäristönsuojelun tasoa auttamalla yritystä kehittämään ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Projektilla edistettiin myös yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten välistä ympäristöalan yhteistyötä Kaunasin alueen ja Pirkanmaan välillä järjestämällä laaja ympäristöalan kontaktitapahtuma Kaunasissa kesäkuussa Projekti oli luonteeltaan pilotti ja se sisälsi seuraavat kuusi vaihetta: 1. ympäristökoulutus; 2. alustava ympäristökatselmus ja ympäristöriskikartoitus; 3. Kiilto Oy:n ja Dirbtinis pluostasin välinen yhteistyö; 4. ympäristöjärjestelmän rakentaminen; 5. projektin tulosten arviointi ja raportointi sekä niihin perustuvan koulutusmateriaalin valmistaminen; ja 6. ympäristöalan kontaktitapahtuma Kaunasissa. Instituutti oli hankkeen vastuullinen vetäjä ja suomalainen koordinaattori. Projektin muita osapuolia olivat Tampereen teknillinen korkeakoulu, Kiilto Oy, 3
4 Tampereen Teknologiakeskus Oy, E-Qual Oy, Kaunasin teknillisen korkeakoulun ympäristötekniikan instituutti Apini, Dirbtinis pluostas sekä Kaunasin kaupungin ympäristönsuojeluvirasto. Vuoden 2001 aikana hankkeessa saatettiin loppuu vaihe 4 ympäristöjärjestelmän rakentaminen - ja valmistettiin koulutusmateriaali vastaavia siirtymätalousmaissa toteutettavia hankkeita varten. Hanke toteutettiin erinomaisesti sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Päärahoittaja Suomen ympäristöministeriö oli hankkeeseen erittäin tyytyväinen, ja instituutti on neuvotellut ministeriön sekä Liettuan ympäristöministeriön kanssa koulutusmateriaalin hyödyntämisestä uusissa vastaavissa hankkeissa Liettuassa. EU:n ympäristölainsäädännön alueellinen ja paikallinen toimeenpano Puolan rannikon maakunnissa koulutushanke Ympäristöministeriön pääosin rahoittama koulutushanke toteutettiin Tampereella ja Lahdessa lokakuussa. Koulutukseen osallistui 12 ympäristöalan viranomaista Pomeranian ja Länsi-Pomeranian maakunnista Puolan rannikolta. TTKK:n Bio- ja ympäristötekniikan laitos vastasi koulutuksen sisällön suunnittelusta ja osin myös toteutuksesta. Hankkeen muita asiantuntijoita olivat Neopoli Oy, Tampereen ja Lahden kaupunkien ympäristövalvontayksiköt ja Pirkanmaan ympäristökeskus. Projekti onnistui hyvin, ja instituutti valmistelee yhdessä Neopoli Oy:n kanssa sille jatkoa laajemman, pohjois-puolan maakuntien ja Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen välistä ympäristöyhteistyötä kehittävän hankkeen muodossa. Pirkanmaalta Puolaan kansainvälistymisprojekti Puolan markkinoille tähtääville ympäristöalan yrityksille Instituutin yhteistyössä tamperelaisen Greenlink Oy:n kanssa toteuttama projekti pirkanmaalaisten ympäristöalan yritysten etabloitumiseksi Puolan markkinoille käynnistyi kontaktitapahtumalla, joka järjestettiin 25 puolalaisen ympäristöpäättäjän Tampereen vierailun yhteydessä heinäkuussa. Lisäksi projekti sisälsi koulutusosion, yritysten osallistumisen yhteisosastolla POLEKOmessuille Poznanissa marraskuussa, puolankielisen markkinointimateriaalin ja yhteisten www-sivujen tuottamisen sekä messuosaston markkinoinnin Puolassa. POLEKO-messut on merkittävin ja laajin ympäristöteknologian esittelytilaisuus Puolassa ja erinomainen tapa päästä Puolan ympäristömarkkinoille. Hankkeessa olivat mukana seuraavat viisi ympäristöalan yritystä: AX-Suunnittelu Oy, Tampereen Viatek Oy, Ekosir Oy, Dekati Measurements Oy ja Dintrade Oy. Instituutille myönnettiin projektin toteuttamiseen kauppa- ja teollisuusministeriön yritysten kansainvälistymistukea viennin edistämiseen (n. 50 %). Yritysten omarahoitusosuudet muodostivat rahoituksen toisen puolikkaan. Hanke onnistui erittäin hyvin, ja instituutti suunnittelee uutta vastaavaa hanketta vuodelle
5 Itämeri-strategian laatiminen Neopoli Oy:lle Instituutti laati heinä-syyskuussa Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen toimeksiannosta Neopoli Oy:lle strategian Itämeren alueelle. Toimeksianto oli osa Teknillisen korkeakoulun toteuttamaa projektia, jonka tavoitteena on tukea Neopolissa käynnistettyä strategiasuunnitteluprosessia luonnostelemalla perusteet tärkeimpien strategisten painopistealueiden kehittämistyölle. Itämeristrategian tavoitteena on Neopolin kansainvälisten hankkeiden fokusointi. Strategiatyö sisälsi mm. kattavan tilannekatsauksen Itämeren alueen ympäristöyhteistyöhön (ympäristön tila, rahoitus, tärkeimmät projektikohteet, muut toimijat, EU-politiikat), SWOT-analyysin, keskustelutilaisuuksia ja asiantuntihaastatteluja. 2. Foorumitoiminta The Northern edimension Action Plan (NeDAP) avausseminaari Tampereella Itämeren maiden neuvoston (CBSS) ja Euroopan komission valmistelema Pohjoisen eulottuvuuden toimintasuunnitelma (the Northern edimension Action Plan, NeDAP) hyväksyttiin CBSS:n tietoyhteiskunta-asioista vastaavien ministereiden kokouksessa Riiassa Instituutti järjesti ulkoministeriön rahoittaman NeDAP-avausseminaarin yhdessä etampere-toimiston kanssa Tampereella osana MindTrek-mediaviikkoa.. Ennen seminaaria instituutti isännöi NeDAP:sta vastaavan CBSS:n tietoyhteiskuntatyöryhmän kokousta. Seminaarin kokosi yhteen CBSS:n ja Euroopan komission edustajat sekä liike-elämän, hallinnon ja tutkimuksen ICT-asiantuntijat keskustelemaan NeDAP:in toimeenpanosta: yhteensä 70 osallistujaa kaikista Itämeren alueen maista. Lisäksi seminaarissa esiteltiin esimerkkihankkeita NeDAP:n eri toimintalinjoilta. Seminaari onnistui erinomaisesti, ja sen kautta instituutti sai uusia arvokkaita kontakteja ICT-alan toimijoihin Itämeren alueella. Instituutti seuraa jatkossa tarkoin NeDAP:in toimeenpanoa ja pyrkii hyödyntämään sen tuomia projektimahdollisuuksia. The New Situation in the Baltic Sea Region as a Result of Enlargement Processes and the Northern Dimension workshop Riiassa Itämeren maakuntien järjestö BSSSC:n pohjoinen ulottuvuus työryhmän kautta instituutti oli mukana järjestämässä workshopia The New Situation in the Baltic Sea Region as a Result of Enlargement Processes and the Northern Dimension. Workshop pidettiin BSSSC:n vuosittaisen konferenssin yhteydessä Riiassa lokakuussa ja sen puheenjohtajana toimi BSSSC:n hallituksen ruotsalaisjäsen Uno Aldegren ja moderaattorina tutkija Pertti Joenniemi. Lisäksi workshopissa alustivat lähetystöneuvos Bo Lindroos Suomen ulkoministeriöstä, Latvian ulkopoliittisen instituutin johtaja Atis Lejins ja puheenjohtaja Andrej Fursenko Pietarissa toimivasta Center for Strategic Research North-West tutkimuslaitoksesta. Workshop onnistui erittäin hyvin ja keräsi noin 60 osallistujaa. 5
6 EU Enlargement and Poland: Business and Project Opportunities for Finnish Companies seminaari Tampereella 31.5 Instituutti järjesti keväällä Pohjoisen ulottuvuuden yritysseminaarisarjan yhdessä Aleksanteri-instituutin ja Pan-Eurooppa Instituutin kanssa. Itämeriinstituutin osuutena oli Tampereella 31.5 pidetty seminaari EU Enlargement and Poland: Business and Project Opportunities for Finnish Companies. Instituutti järjesti seminaarin yhteistyössä Puolan suurlähetystön kanssa, ja myös Tampereen kauppakamari osallistui seminaarin markkinointiin. Korkeatasoisen seminaarin pääalustajana oli Puolan alueministeri Jerzy Kropiwnicki ja muina alustajina Puolan Suomen suurlähettiläs Stanislaw Stebelski, Finpron Puolan johtaja Kari Lehtinen sekä Stefan Widomski. Seminaari onnistui erittäin hyvin ja keräsi noin 30 kuulijaa. Workshop on Subregional Contribution to the Northern Dimension, Uumajassa 8.5 Osana BSSSC:n pohjoinen ulottuvuus työryhmän toimintaa instituutti järjesti workshopin Subregional Contribution to the Northern Dimension yhdessä BSSSC:n ja Västerbottenin läänin kanssa Uumajassa 8.5. Workshopissa keskusteltiin alueiden roolista EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä ja esiteltiin alueiden välisiä pohjoista ulottuvuutta tukevia hankkeita. Tilaisuus onnistui hyvin ja siihen osallistui noin 30 henkilöä. 3. Tietopalvelut, koulutus, muu toiminta Pohjoisen ulottuvuuden tietopalveluverkosto Pohjoisen ulottuvuuden tietopalveluverkosto on aloitettu Aleksanteri-instituutin, Pan-Eurooppa Instituutin ja Itämeri-instituutin suunnittelemana yhteishankkeena. Hankkeen tavoitteena on kehittää eurooppalaista pohjoisen ulottuvuuden asiantuntemusta ja edistää asiantuntijoiden verkostoitumista niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tietopalveluverkoston keskeisiä toimintoja ovat rahoitus- ja projektitoimintaa seuraavat tietopalvelut, asiantuntija- ja tutkimusrekisterit, Internatum-lehti sekä Itämeren alueen asiantuntijoille järjestettävät pohjoisen ulottuvuuden teemaan liittyvät seminaarit. Hankkeessa verkostolle on rakennettu oma internet-portaali ( josta löytyy hankkeessa tuotettavaa ja koottavaa pohjoisen ulottuvuuden käyttötietoa. Hankkeeseen osallistuvat Aleksanteriinstituutin, Pan-Eurooppa Instituutin ja Itämeri-instituutin lisäksi omilla erillishankkeillaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Itämeri-instituutin tehtävänä hankkeessa on Baltian maihin ja Puolaan suuntautuvan projektitoiminnan edellytyksiä ja rahoitusmahdollisuuksia koskeva tietopalvelu. Tässä suhteessa kyseeseen tulevat kohdemaiden taloutta, teollisuutta, lainsäädäntöä ja hallintoa koskevat tietopankit sekä kontaktirekisteri kansainvälisen projektitoiminnan kannalta keskeisistä viranomaistahoista ja muista organisaatioista kohdemaissa sekä rahoitusopas Itämeriyhteistyöhön. 6
7 Tietopalveluverkostolle kootaan kansainvälinen yhteisyöverkosto Northern Dimension Advisory Network, johon on kutsuttu korkeakouluja ja asiantuntijaorganisaatioita Itämeren alueen eri maista. Hankkeen suunnittelu- ja tekninen käynnistysvaihe toteutettiin syksyllä 2000 alkuvuodesta Käynnistysvaihetta rahoittivat Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liitot. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuosille Etelä-Suomen rannikkoalueen Interreg III A ohjelmasta, ja rahoituspäätös on odotettavissa keväällä Latvia liiketoiminta-alueena raportti Kevään ja kesän aikana instituutti laati Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen toimeksiannosta raportin Latviasta liiketoimintaalueena. Raportti on päivitetty versio instituutin keväällä 2000 julkaiseman Puola ja Baltian maat pirkanmaalaisten pk-yritysten liiketoiminta-alueina selvityksen Latvia-osuudesta. Raportti oli osa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen yrityksille suunnattua Matkalla Latviaan hanketta. Toimeksiantoon kuului myös Esa Kokkosen ja Kai Hintsasen luennot hankkeeseen kuuluvassa, Turussa 27.8 pidetyssä Latvia-seminaarissa. BSSSC:n pohjoinen ulottuvuus -työryhmä Instituutti vastasi lokakuusta 2000 marraskuuhun 2001 toimineen Itämeren alueen maakuntien järjestö BSSSC:n pohjoinen ulottuvuus -työryhmän sihteeristötehtävien hoitamisesta. Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Aimo Lempisen johtaman työryhmän tehtävänä oli koordinoida BSSSC:n pohjoiseen ulottuvuuteen liittyviä toimintoja, seurata ja raportoida pohjoisen ulottuvuuden etenemisestä ja ideoita alueiden välisiä pohjoista ulottuvuutta tukevia hankkeita. Työryhmään kuului jäseniä kaikista Itämeren alueen maista. Esa Kokkonen toimii työryhmän sihteerinä. Uudenmaan liitto rahoitti instituutin toimimisen työryhmän sihteeristönä. Projektinhallintakoulutus Tampereen kaupungin henkilöstölle Instituutti järjesti syksyllä Tampereen kaupungin toimeksiannosta kaksi kolmen päivän koulutusjaksoa kansainvälisestä projektinhallinnasta kaupungin eri hallintokuntien henkilöstölle. Lisäksi instituutti toteutti marraskuussa kaksi vastaavaa koulutusjaksoa kaupungin ympäristövalvontayksikön henkilöstölle. Kai Hintsasen vetämä koulutus sai erittäin hyvän vastaanoton, ja instituutti tulee jatkossa tarjoamaan vastaavanlaista koulutusta myös muille tamperelaisille organisaatioille. 7
8 Valokuvanäyttely Puolan Solidaarisuus-liikkeestä Instituutti järjesti yhdessä Puolan suurlähetystön kanssa valokuvanäyttelyn Solidaarisuus päivää, jotka järisyttivät maailmaa Tampereen yliopiston tiloissa marraskuussa. Aiemmin myös Helsingissä esillä olleen näyttelyn on tuottanut puolalainen KARTA-keskus, ja sen suojelijana toimii Puolan ulkoministeriö. Suurlähettiläs Stanislaw Stebelski avasi näyttelyn 12.11, ja avajaisiin osallistui noin 30 kutsuvierasta. Ennen avajaisia suurlähettiläs Stebelski vieraili instituutissa ja Tampereen yliopistolla. Tampere-Pietari yhteistyö Loppuvuodesta instituutti oli mukana käynnistämässä neuvotteluja Tampereen ja Pietarin välisen yhteistyön kehittämiseksi. Pietarin kaupungin kansainvälisten asiain komitean Elena Ivanova ja Pietarissa toimivan Baltic Research Center tutkimuslaitoksen johtaja Boris Isaev osallistuivat instituutin NeDAPseminaariin marraskuussa. Vierailun yhteydessä he keskustelivat Tampereen kaupungin edustajien kanssa kaupunkien välisen yhteistyön kehittämisestä. Keskusteluissa tulivat esille yhteistyömahdollisuudet erityisesti IT-alalla, ja niiden pohjalta valmisteltiin IT-yhteistyöhön painottuva yhteistyöohjelma Tampereen ja Pietarin välille. Instituutti tulee jatkossa olemaan mukana konkreettisten yhteistyöhankkeiden valmistelussa Tampereen kaupungin kanssa sovittavalla tavalla Luennot Esa Kokkonen: - Northern Dimension and Information Society workshop Riiassa, ebaltics konferenssin yhteydessä 6.4: Aihe: A Subregional Contribution to the Northern edimension - Satakunnan ammattikorkeakoulun Baltic Studies koulutusohjelma, Rauma, huhtikuu Aihe: Itämeren alueen yhteistyö ja EU:n laajentuminen - Matkalla Latviaan seminaari Turussa Aihe: Latvia liiketoimintaalueena Kai Hintsanen: - Projektinhallintakoulutus Tampereen kaupungin henkilöstölle, kevät Matkalla Latviaan seminaari Turussa Aihe: EU:n laajentuminen ja Latvia Artikkelit Esa Kokkonen: - Itämeren alueen yhteistyö 2000, Tilastokeskuksen Suomen Lähialueet julkaisusarjan Itämeren markkina-alue numerossa tammikuussa 8
9 - Baltic Sea Cooperation in the Framework of the Northern Dimension, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Ten Years of Economic Transformation kirjassa elokuussa - Northern edimension Kicked Off in Tampere, Itämeren maiden neuvoston CBSS:n Baltinfo uutislehdessä joulukuussa Seminaari- ja konferenssimatkat Instituutti osallistui vuoden aikana seuraaviin seminaareihin ja konferensseihin: Esa Kokkonen: - Pohjoisen ulottuvuuden kansallinen foorumi Oulussa Puola-seminaari Ulkopoliittisessa instituutissa Ympäristöministeriön Itämeri yhdistää seminaari Helsingissä BSSSC:n Northern Dimension and Kaliningrad Oblast konferenssi Kaliningradissa Itämeren maiden neuvoston ja Pohjois-Saksan osavaltioiden järjestämä Contribution to the Northern Dimension Action Plan workshop Brysselissä ebaltics konferenssi- ja messutapahtuma Riiassa CBSS:n taloustyöryhmän valmistelevat kokoukset kauppa- ja teollisuusministeriössä 10.4, 10.9 ja STETE:n Pohjoinen ulottuvuus seminaari Helsingissä Ten Years of Economic Transformation konferenssi Lappeenrannassa Itämeren kaupunkien liiton UBC:n konferenssi Rostockissa Ministeriöiden pohjoinen e-ulottuvuus koordinointikokous ulkoministeriössä Pohjoisen ulottuvuuden kansallinen foorumi Lappeenrannassa WFA:n Paraddis+ -seminaari Tampereella BSSSC:n konferenssi Riiassa Tampereen media- ja elokuvataiteen yhteistyöprojektin NICE-seminaari (Network Interface for Cultural Exhange) Tampereella Pirkanmaan TE-keskuksen kansainvälistymisiltapäivä Tampereella Eija Jokinen: - Suomi ja eeurooppa seminaari Helsingissä ebaltics konferenssi- ja messutapahtuma Riiassa WFA:n Paraddis+ -seminaari Tampereella NetValue 2001 seminaari Helsingissä Vuoden 2001 aikana valmisteltuja tulevia hankkeita: - IT-koulutushanke liettualaisille opettajille - IT-koulutushanke puolalaisille opettajille - Pohjoisen ulottuvuuden tietopalveluverkoston jatkohanke 9
10 - Puolan rannikon maakuntien ympäristöosaamisen koulutus- ja kehittämishanke (hankevetäjäkoulutus ja suomalais-puolalainen ympäristöfoorumi) - Kemianteollisuus ja ympäristö hankkeen jatkoprojekti Liettuassa - Pirkanmaan IT-klusterin kansainvälistyminen Itämeren alueella - Kansainvälistymisprojekti Puolan markkinoille tähtääville ympäristöalan yrityksille - Baltic Studies koulutusohjelma ja kansainvälisen projektinhallinnan koulutuspalvelut - Kaunas-Tampere EU Network Säätiön talous Säätiön talous pysyi kertomusvuonna vakaana. Tilikauden alijäämä on ,00 markkaa. Säätiön peruspääoma ,00 markkaa on talletettuna Merita Pankissa peruspääoman arvon turvaavalla tavalla. Tampereella, Hallituksen jäsenet ja asiamies Jarl-Thure Eriksson Kristiina Koivisto Jarmo Rantanen Jorma Sipilä Matti Järventie Simo Isoaho Pauli Ruoholahti Jussi V. Niemi Barbro Widing Stefan Widomski Tauno Pesola Pertti Paltila 10
ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2000 ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2000 Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Itämeri-instituutin säätiön perustamisen
LisätiedotITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2002 ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2002 Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Itämeri-instituutin säätiön perustamisen
LisätiedotITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 1999 ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 1999 Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Itämeri-instituutin säätiön perustamisen
LisätiedotITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2003 ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2003 Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Itämeri-instituutin säätiön perustamisen
LisätiedotITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2004 1 Sisällys Säätiön perustaminen ja tarkoitus... 3 Säätiön hallinto... 3 Itämeri-instituutti... 3 Henkilöstö... 4 Toiminta... 4 Projektit... 5 epietari-pilottihanke
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotToimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotOsavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus
1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotItämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014
2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotItämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum
Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko
LisätiedotCentral Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland
Central Baltic -ohjelma 2014-2020 Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland 15.10.2014 Helsinki Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelma-alue Suomessa
LisätiedotItämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma
Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotSuomalais-venäläinen Energiaklubi ry
Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotItämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014
Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotWorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010
WorkPlace Pirkanmaa Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista työelämään Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 Instituutin projektitoiminta: Instituutin rooli on suunnitella ja hallinnoida
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotVYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )
VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotTurun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo 1.11.2017 Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais- Suomen Eurooppatoimiston perusfaktat Perustettu vuonna 1998 Taustatahot:
LisätiedotHallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotCentral Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015
Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotKUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa
6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,
LisätiedotCentral Baltic ohjelma
Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotPerustavaan kokoukseen osallistui 11 henkilöä jotka kävivät laajan keskustelun yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja julkisivujen ongelmista.
Julkisivuyhdistys Martti Karimies TOIMINTAKERTOMUS 09.04.1996 JULKISIVUYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 Yhdistyksen perust aminen Perustava kokous. Yhdistyksen toiminnan voidaan katsoa alkaneen virallisesti
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotLounaisrannikkoyhteistyön tilannekatsaus syyskuu 2014 Pipa Turvanen, Lounaisrannikkoyhteistyön asiamies
Lounaisrannikkoyhteistyön tilannekatsaus syyskuu 2014 Pipa Turvanen, Lounaisrannikkoyhteistyön asiamies LOURA-KUMPPANUUS STRATEGINEN Kohtalonyhteys Pysyvä strateginen yhteistoimintamalli TAKTINEN Pitkäkestoinen
LisätiedotSäätiön nimi on Espoon Taide- ja Tietotekniikkasäätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.
SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Espoon Taide- ja Tietotekniikkasäätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää uutta tietotekniikkaa ja teknologiaa soveltavan taiteen
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotEU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.
EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotKehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Omistus Kemin Digipolis Oy Perustettu1993 Kemi Tornio Keminmaa Tervola Simo Oulun yliopiston tukisäätiö Kehitysyhtiö, teknologiakeskus Tiimi 11 kehittäjää
Lisätiedot1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.
LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotMitä meneillään FinBraTechissa?
www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö
LisätiedotThe Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring
The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
LisätiedotMaakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke. Ainomaija Rajoo
Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke Ainomaija Rajoo - - maakunnan tulee asettaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi nuorisovaltuusto, jolle
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotFINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotKajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala
Lisätiedot15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR
LisätiedotSUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS
PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin
Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotSuomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt
Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2
LisätiedotMaakuntahallitus 32 14.03.2016
Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016
LisätiedotJyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen
Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,
LisätiedotLäsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 )
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2005 vp Torstai 3.2.2005 kello 12.00-13.45 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Sari Essayah /kd (1 ja 2 ) Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio /sd Esko Kiviranta
LisätiedotBalticconnector-hanke
Balticconnector-hanke Herkko Plit, toimitusjohtaja Maakaasumarkkinalain uudistus ja kaasumarkkinan kehittäminen -infotilaisuus 15.5.2017 Baltic Connector Oy on vuonna 2015 perustettu valtionyhtiö, joka
LisätiedotITÄMERI INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS
ITÄMERI INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2005 1 Sisällys 1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus 3 2. Säätiön hallinto 3 3. Itämeri instituutti 3 3.1. Henkilöstö 4 4. Toiminta 4 5. Projektit 5 5.1. Challenge
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa
JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotNOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 Tarkastuslautakunta
NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 6.9.2010 klo 13.00 14.28 Paikka Neuvotteluhuone 301, virastotalo, Harjukatu 21 OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen puheenjohtaja
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotLänsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Kerosiinitie TURKU
1/6 I VALTAKIRJOJEN TARKASTUS klo 11:30 12:00 II LOUNAS klo 12:00 13:00 III LIITON SYYSKOKOUS klo 13:00 sääntöjen 12 :n mukaisten asioiden käsittely: 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotPK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009
1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella
LisätiedotHelsinki EU Office Brysselissä
Brysselissä Toimiston päällikkö Janne Tamminen Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 / Päijät-Häme Helsingin kaupunki Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto,
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotKUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011
KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 Aika Keskiviikko 15.6.2011, klo 16.00 Paikka Kirkonkylän koulu Tuusulantie 131, Tuusula SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2018 Sivu 1 5.7.2018 Kansainvälinen yhteistyö Leader-ryhmien rahoittamana Leaderissä kansainvälinen
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotEU:n raja-alueyhteistyöohjelmat
EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)
Lisätiedot