ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 4. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2008 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA

Transkriptio

1 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 4. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2008 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Dnro 356/61/613/ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavanmuutos koskee: Vappulan 21. kaupunginosan kortteleita sekä niihin liittyviä virkistys-, metsätalous-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavanmuutoksella muodostuu: Vappulan 21. kaupunginosan korttelit ja 1664 sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualueita. Asemakaavanmuutos on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa: - ympäristölautakunta MRL 30 :n mukainen alustava kuuleminen ympäristölautakunta kaupunginhallitus MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä ympäristölautakunta - kaupunginhallitus Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään ympäristönsuojelutoimiston ja terveysvalvonnan yhteinen, kunnallistekniikan, sivistyskeskuksen, Fortum Sähkönsiirto Oy:n, DNA Palvelut Oy:n, tiehallinnon, Tammisaaren museon ja Lohjan museon lausunnot. Luonnos lähetetään tiedoksi kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajille ja asukkaille sekä vaikutusalueen asukkaille ja yrityksille. Muutosehdotuksesta pyydetään rakennusvalvonnan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnot. Kaavan laatija: asemakaava-arkkitehti Leena Snellman-Kihlman puh. (019) Kaava-alueen sijainti Kaavanmuutosalue sijaitsee n.6 km Lohjan keskustasta lounaaseen Vappulantien eteläpuolella Lohjanjärven läheisyydessä (liite 1). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tynninharjuntien tarpeettomaksi tulleen aluevarauksen poistaminen, tieverkon tarkistaminen kunnallisteknisten suunnitelmien tarkistamisen johdosta sekä AR- kortteleiden muutos AO- kortteleiksi. 1.4 Liitteet 1. Sijaintikartta 2. Maanomistajaluettelo 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on etelä-lohjan pohjoisinta aluetta ja muodostaa osan alueelle 1990 vahvistetusta laajasta Vappulan rakennuskaavasta, jota on kaavanmuutoksin tarkistettu.tämä muutosalue rajautuu itäosiltaan valtuuston hyväksymään omakotirakennuksille kaavoitettuun lähes toteutuneeseen alueeseen, muilta osin toteutumattomiin asuntokortteleihin ja virkistysalueisiin. Lähistölle Vappulantien varrelle sijoittuu myös alueen keskukseksi kaavoitettu julkisten palveluiden sekä liikepalveluiden korttelikokonaisuus. Alueella sijaitsee neljä omakotirakennusta ( vanhoja ja uusia) sekä yksi loma-asuntona käytetty vanha omakotitalo Luonnonympäristö Alue on pääosin sekametsän peitossa olevaa pääosin kallioaluetta. Alueelle on teetetty luontoselvitys. Alueelta ei selvityksen mukaan löydetty luonnonsuojelulain luontotyyppejä, metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain suojelemia pintavesiä. Mäyrämäen lakialueelle sijoittuu luonnonvaraisena säilytettävä kallioalue Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asukkaita alueella on n.10. Työpaikkoja alueella ei ole. Palvelut Alueella ei ole kaupallisia palveluja. Lähin elintarvikeosaston sisältävä tavaratalo sijaitsee n.1,0 km:n etäisyydellä Vappulantien alkuosassa, jonne on myös toteutunut kahdelle huonekaluliikkeelle liikerakennus. Virkkalantien toiselle puolelle em. läheisyyteen sijoittuu elintarvikeliike ja myös muita kaupallisia palveluja. Ojamon vanha liikekeskus sijoittuu n. 2,5 km:n etäisyydelle. Liikenne Läheisyyteen sijoittuva Vappulantie yhdistää alueen kaupungin keskustaan, Vieremään sekä Virkkalan keskustaan. Alueen yhdistää Vappulantiehen Haarsillantie. Muutosalue rajautuu Vappulantielle johtavaan v valmistuneeseen Haarsillantiehen. Alueen länsiosaan johtaa vanha haja-asutusmaisesti toteutettu kapea tie. Tekninen huolto Alue rajautuu rakenteilla olevan Vappulan pientaloalueen johdosta entisen rata-alueen läheisyydessä sijaitsevalle pumppaamolle johtviin toteutettuihin vesi- ja viemärijohtoihin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ympäristönsuojelun osalta katso kohta Alue ei sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä Maanomistus Alueen maanomistajia ovat yksityiset henkilöt. Kaupunki omistaa vanhan ratapohjan alueen.

3 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa aluetta on esitetty kehitettävän taajamatoimintojen alueena. Taajamaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuvan, joka on pohjana taajamaosayleiskaavalle. Kehittämis- ja elinkeinojaosto on hyväksynyt taajamaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (MRL 63 ) kokouksessaan Vireille tulosta on tiedotettu osallisille kuulutuksella Taajamaosayleiskaavan tavoitteet on hyväksytty Maankäyttövaihtoehdot ovat laadittavina. Tavoitteena on, että taajamaosayleiskaava valmistuisi alkuvuonna Asemakaava Vahvistetussa rakennuskaavassa ( ) alue on varattu rivitalojen ja erillispientalojen toteuttamista varten sekä virkistysalueiksi. (liite 3) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on ollut voimassa lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Alue on maarekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tärkeimmät syyt muttaa kaavaa ovat Tynninharjuntien linjauksen poistaminen kaavasta sekä kolmen maanomistajan kanssa laadittavat maankäyttösopimukset, joiden johdosta kaupungilla on mahdollisuus saada katu- ja virkistysalueet omistukseensa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan tarkistaminen perustuu kaavoitusohjelmaan, jonka mukaan vahvistetun kaavan tarkistaminen jatkuu kaupungin ja yksityisten omistamien alueiden osalta Mäyrämäen ja Tynninharjuntien välisellä alueella. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset on esitetty maanomistajaluettelossa (liite 2) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 4).

4 4.3.2 Vireille tulo Kaavanmuutoksen vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavanmuutos on Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen laatima. Kolmen maanomistajan kanssa, joiden alueella kaava muuttuu, on neuvoteltu alustavasti jo hyväksytyn kaavanmuutoksen luonnoksen laatimisvaiheessa. Samojen maanomistajien kanssa on laadittu myös asemakaavoituksen käynnistämissopimukset, jotka kehittämis- ja elinkeinojaosto on hyväksynyt Yksityisten maanomistajien kanssa laadittavat tarpeelliset kaavoitussopimukset laaditaan kaavan edettyä ehdotusvaiheeseen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Muutosluonnos on ollut alustavasti nähtävillä 30 :n mukaisesti , jolloin lausunnot pyydettiin tiehallinnolta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, DNA Palvelut Oy.ltä, Tammisaaren museolta, Lohjan museolta, sivistyskeskukselta, kunnallistekniikalta sekä ympäristönsuojelu/tyerveysvalvonnalta. Kiinteistöinsinööri on antanut oman lausunnon. Terveysvalvonta, sivistyskeskus ja maakuntamuseo eivät antaneet lausuntoa. Kaavoitussopimukset kolmen maanomistajan kanssa on tehty Ympäristölautakunta on kokouksessaan hyväksynyt tarkistetun muutosehdotuksen ja kaupunginhallitus Kaavanmuutos asetetaan virallisesti MRA 27 :n mukaisesti nähtäville. Muutosehdotuksesta pyydettään johtavan rakennustarkastajan ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen lausunnot sekä lisäksi vielä Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunto. Kaupungin antamat tavoitteet Kaupungilla oli tarkoitus myydä alueelta lisää AO- tontteja nykyisen tonttivarannon loppuessa Vappulan alueella, mutta kaavanmuutosalueen pienentämisen johdosta kaupungilla ei ole muutosalueella tontteja. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavanmuutos ei ole ristiriidassa Uudenmaan maakuntakaavan kanssa Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoisia luonnoksia ei ole laadittu, koska luonnosvaiheessa alueen maanomistajien kanssa on neuvoteltu ja heidän toivomuksiensa mukaan rivitalokorttelit muutetaan omakotitonteiksi. Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin

5 1) Toimiva aluerakenne Alue sijaitsee keskeisellä taajamaosayleiskaava -alueella hyvien liikenneyhteyksien varrella rajoittuen kaavoitettuihin alueisiin. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alue tukeutuu lähialueen viime aikoina lisääntyneisiin palveluihin. Alueen läheisyyteen ei sijoitu vilkasliikenteisä katuja eikä muitakaan elinympäristön laatua heikentävia tekijöitä. 3) Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueelle, Mäyrämäelle, sijoittuu luonnonvaraisena säilytettävä kallioalue, joka on huomioitu kaavassa. Aluetta ympäröivät myös muilta suunnilta virkistysalueet, jonne sijoittuu myös leikkikenttäalue. 4) Toimivat yhdysverkostot ja energiahuolto Haarsillantie on alueelta Vappulantielle johtava kokoojatie Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Lausunnot ja Taina, Pauli ja Markku Kuntun huomautus on otettu huomioon. Mika Kukkulan ja Satu Törnroosin huomaututusta koskeva alueen eteläinen osa on jätetty muutosalueen ulkopuolelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavanmuutos on perusrakenteeltaan ja yhdyskuntarakenteeseen liittymiseltään voimassaolevan asemakaavan mukainen, lukuunottamatta ajoyhteyden poistamista Sairaalatielle. Asuinkorttelit muuttuvat omakotikortteleiksi. Omakotitonttien määrä alueella lisääntyy. Muutoksen johdosta on ollut tarpeellista lisätä alueen katuverkostoa. Muutosalueelle ei muodostu työpaikkoja. Muutosalueen palvelut sijoittuvat n. 2,5 kilometrin etäisyydelle Ojamolle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Ympäristön laatu ei heikkene kaavamuutoksen myötä Korttelialueet Erillistalojen korttelialueet (AO) Voimassa olevassa kaavassa alue on kaavoitettu rivitalo- ja omakotitonteiksi. Kaavanmuutoksella AR- tontit muutetaan omakotitonteiksi. Omakotikortteleita muodostuu viisi. Omakotitonttien lukumääräksi muodostuu 36. Näistä 4 on rakennettuja. Yhdelle tontille voidaan sijoittaa kaksi rakennusta. Omakotitonttien kerrosluvuksi on suunniteltu I, 2/3 k I, I u 2/3 ja 2/3 k I u 2/3. Tonttien tehokkuus säilyy osalla tonteista e=0,25:nä,osalla rakennusoikeus on ilmoitettu suoraan kerrosalaneliömetreinä 250+t50.

6 5.3.2 Muut alueet Virkistysalueet ja katualueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavasta on poistettu Tynninharjuntien aluevaraus tarpeettomana. Haarsillantie toimii edelleen alueen kokoojatienä.haarsillantien linjausta on siirretty ylemmäksi rinteeseen kunnallisteknisten suunnitelmien tarkistusten perusteella. Alueen läpiajoliikenteen poistamiseksi kaavanmuutokseen ei enää ole suunniteltu Haarsillantien kautta ajoyhteyttä Sairaalatielle ainoastaan kevyen liikenteen mahdollistava yhteys.alueelle on suunniteltu lisää asuntokatu ja johtuen alueen muuttamisesta omakotialueeksi sekä tonttimäärän lisäämisestä. Nimistöä on täydennetty alueen tilojen nimillä. Voimassa olevan kaavan mukainen virkistysalue Mäyrämäki VL/s- 1 säilyy tosin jonkinverran pienempänä. Mäyrämäen kallioalueen lakialueelle sijoittuu luonnonvaraisena säilytettävä lähivirkistysalue. Täydennys- ja uudistusistutuksissa käytetään luonnostaan esiintyviä tai kasvupaikan mukaan kuuluvia kasveja. Luonnon kulumisen välttämiseksi alueelle osoitetaan liikkumisalueet. Voimassa olevan kaavan mukainen leikkikenttäalue ja muut virkistysalueet säilyvät samankokoisina. Tarpeettomaksi osoittautunut Tynninharjuntien aluevaraus on muutettu kuulumaan virkistysalueeseen, jota on lisäksi laajennettu koskemaan myös entistä ratapohjaa. Kevytliikenneyhteydet säilytetään lähes samoina. Kevytliikenneyhteydet sijoittuvat alueen poikki ohjaamaan liikennettä Ansatieltä Sairaalatielle (Loukkupolku) sekä entisellä ratapohjalla sijaitsevalle Tynninharjunpolulle Ojamon ja Virkkalan suuntiin.voimassaolevan kaavan mukainen keskeiselle alueelle sijoittuvan VL-alueen reunaan sijoittunut kevyen liikenteen väylä (Takametsänpolku) kaava-alueen sisäisenä sekä Vappulantien ja Sairaalatien välisenä yhteytenä Haarsillantieltä Haarsillanpolulle on poistettu kaavamuutoksesta korkeiden toteuttamiskustannusten vuoksi. Muutosalueen teoreettinen asukasmäärä vähenee voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna alueen muuttuessa omakotialueeksi. Kaavanmuutoksen myötä alueen tiiviys vähenee. Alueelle ei muodostu läpiajoliikennettä, koska Haarsillantieltä ei enää ole mahdollista toteuttaa tieyhteyttä Sairaalatielle. Voimassa olevan kaavan mukaiset pitkät erilliset kevyen liikenteen väylät on poistettu. Entiselle ratapohjalle jo toteutettu kevyen liikenteen väylä Ojamon ja Virkkalan välillä lisää kaava-alueen asukkaiden turvallisia liikennöintimahdollisuuksia kaava-alueelta em. suuntiin. Alue liitetään kunnallistekniikan piiriin.

7 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, ympäristön häiriötekijät 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueelle on teetetty luontoselvitys. Alueelta ei selvityksen mukaan ole löydetty luonnonsuojelulain luontotyyppejä, metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain suojelemia pintavesiä. Virkistysalueiden pinta-ala vähenee Mäyrämäen alueella ja kasvaa lähinnä Sairaalatielle johtavan tievarauksen poistamisen johdosta. Alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen kunnallistekniikka toteutetaan alkaen aikaisintaan v LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS , , Leena Snellman-Kihlman asemakaava-arkkitehti Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja