Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2017 (OR. en)

Transkriptio

1 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0338 (CNS) 9010/17 LIMITE PUBLIC FISC 98 ECOFIN 344 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13732/16 FISC 172 IA ADD 1 + ADD 2 + ADD 3 Asia: Riitojenratkaisumekanismit Ehdotus neuvoston direktiiviksi kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa = Yleisnäkemys Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä asiakohdassa mainittua komission ehdotusta koskeva puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus. 9010/17 pmm/ip/ts 1 DG G 2B LIMITE FI

2 LIITE Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI veroasioiden riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 1, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2, noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, 1 2 EUVL C,, s.. EUVL C,, s /17 pmm/ip/ts 2

3 sekä katsoo seuraavaa: (1) Tilanteet, joissa eri jäsenvaltiot tulkitsevat tai soveltavat eri tavoin kahdenvälisten verosopimusten sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn yleissopimuksen (90/436/ETY) 3, jäljempänä 'unionin välimiesmenettely-yleissopimus', määräyksiä, voivat aiheuttaa vakavia verotuksellisia esteitä rajojen yli toimiville yrityksille. Ne aiheuttavat yrityksille liiallista verorasitusta ja mahdollisesti talouden vääristymistä ja tehottomuutta sekä vaikuttavat kielteisellä tavalla rajatylittäviin investointeihin ja kasvuun. (2) Tästä syystä on tarpeen, että unionissa käytössä olevilla mekanismeilla varmistetaan sellaisten riitojen ratkaiseminen vaikuttavalla tavalla, jotka koskevat tällaisten kahdenvälisten verosopimusten ja unionin välimiesmenettely-yleissopimuksen tulkintaa ja soveltamista, erityisesti sellaisten riitojen ratkaiseminen, jotka johtavat kaksinkertaiseen verotukseen. (3) Nykyisillä kahdenvälisten verosopimusten ja unionin välimiesmenettely-yleissopimuksen mukaisilla mekanismeilla ei ehkä saada kaikissa tapauksissa ratkaistua tällaisia riitoja ajoissa vaikuttavalla tavalla. Unionin välimiesmenettely-yleissopimuksen täytäntöönpanon osana suoritetussa seurannassa kävi ilmi joitakin merkittäviä puutteita, jotka liittyvät erityisesti mahdollisuuteen käyttää menettelyä sekä menettelyn pituuteen ja tosiasialliseen päätökseen saattamiseen. (4) Oikeudenmukaisemman verotusympäristön luomiseksi on parannettava läpinäkyvyyssääntöjä ja tehostettava veron kiertämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Samalla on oikeudenmukaisen verojärjestelmän hengessä tarpeen varmistaa, että riitojenratkaisumekanismit ovat kattavia, vaikuttavia ja kestäviä. Riitojenratkaisumekanismeja on tarpeen parantaa myös sen vuoksi, että voitaisiin vastata kaksin- tai monikertaiseen verotukseen liittyvien, mahdollisesti suuria summia koskevien riita-asioiden lisääntymisen riskiin, joka on seurausta verohallintojen aiempaa säännöllisemmistä ja kohdennetummista tarkastuskäytänteistä. 3 EYVL L 225, , s /17 pmm/ip/ts 3

4 (5) Sen vuoksi on oikeudenmukaisten ja tehokkaiden unionin verojärjestelmien saavuttamiseksi ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön vaikuttava ja tehokas veroriitojen ratkaisemisessa käytettävä järjestelmä, joka takaa oikeusvarmuuden ja yritystoimintaa suosivan ympäristön investoinneille. Riitojenratkaisumekanismeilla olisi myös saatava aikaan yhdenmukaistettu ja läpinäkyvä kehys riitojen ratkaisemiseksi, mikä hyödyttäisi kaikkia verovelvollisia. (6) Riitojenratkaisua olisi sovellettava kahdenvälisten verosopimusten ja unionin välimiesmenettely-yleissopimuksen erilaisiin tulkintoihin ja soveltamiseen, erityisesti sellaisiin erilaisiin tulkintoihin ja soveltamiseen, jotka johtavat kaksinkertaiseen verotukseen, ja tätä varten olisi käytettävä menettelyä, jossa asia saatetaan ensiksi asianomaisten jäsenvaltioiden veroviranomaisten käsiteltäväksi riidan ratkaisemiseksi keskinäisellä sopimusmenettelyllä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään vaihtoehtoisia ei-sitovia riitojenratkaisumalleja, kuten välitys- tai sovittelumenettelyä, keskinäisen sopimusmenettelyn viime vaiheissa. Jos tällaiseen sopimukseen ei päästä tietyssä määräajassa, asia olisi saatettava ratkaistavaksi riitojenratkaisumenettelyssä. Riitojenratkaisumenetelmän valinnassa olisi oltava joustovaraa siten, että voidaan käyttää joko ad hoc -rakenteita tai pysyvämpiä rakenteita. Kokoonpanomuotona riitojenratkaisumenettelyissä voisi olla neuvoa-antava toimikunta, johon kuuluisi sekä asianomaisten veroviranomaisten edustajia että riippumattomia ja päteviä henkilöitä, tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta (jälkimmäinen toisi edellä tarkoitettua joustovaraa). Jäsenvaltiot voisivat valita kahdenvälisellä sopimuksella tarvittaessa myös jonkun muun vaihtoehdon riitojenratkaisumenettelyksi, esimerkiksi "lopullisen tarjouksen" mukaisen välimiesmenettelyn (eli niin sanotun "viimeisen parhaan tarjouksen" mukaisen välimiesmenettelyn), riidan ratkaisemiseksi sitovalla tavalla. Veroviranomaisten olisi tehtävä lopullinen, sitova päätös neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnon perusteella. 9010/17 pmm/ip/ts 4

5 (7) Parannetun riitojenratkaisumekanismin olisi pohjauduttava unionissa voimassa oleviin järjestelmiin, kuten unionin välimiesmenettely-yleissopimukseen. Tämän direktiivin soveltamisalan olisi kuitenkin oltava laajempi kuin välimiesmenettely-yleissopimuksella, jota sovelletaan ainoastaan siirtohinnoittelua koskeviin riitoihin ja voittojen jakamiseen kiinteille toimipaikoille. Tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin verovelvollisiin, jotka ovat velvollisia maksamaan kahdenvälisten verosopimusten ja unionin välimiesmenettelyyleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tulo- ja pääomaveroja. Samalla yksityishenkilöille sekä mikro- ja pk-yrityksille olisi koiduttava vähemmän hallinnollista rasitetta niiden käyttäessä riitojenratkaisumenettelyä. Lisäksi riitojenratkaisuvaihetta olisi lujitettava. Erityisesti on tarpeen asettaa määräaika kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen ratkaisemisessa käytettävien menettelyjen kestolle ja vahvistaa riitojenratkaisumenettelyn ehdot ja edellytykset verovelvollisille. (8) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti. (9) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja elinkeinovapautta noudatetaan täysin. (10) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli vahvistaa vaikuttavaa ja tehokasta menettelyä riitojen ratkaisemiselle sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan puitteissa, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, , s. 13). 9010/17 pmm/ip/ts 5

6 (11) Komission olisi tarkasteltava uudelleen tämän direktiivin soveltamista viiden vuoden kuluttua, ja jäsenvaltioiden olisi tuettava komissiota tässä uudelleentarkastelussa asianmukaisella tavalla, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala Tässä direktiivissä säädetään säännöt mekanismille, jota käytetään jäsenvaltioiden välisten riitojen ratkaisussa silloin, kun riidat johtuvat tulojen ja tapauksen mukaan pääoman kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevien sopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta. Siinä vahvistetaan lisäksi asianosaisten henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet riitatilanteessa. Tällaisen riitatilanteen aiheuttavaa asiaa kutsutaan jäljempänä tässä direktiivissä 'riita-asiaksi'. 2 artikla Määritelmät 1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan a) 'toimivaltaisella viranomaisella' jäsenvaltion viranomaista, jonka asianomainen jäsenvaltio on nimennyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi; b) 'toimivaltaisella tuomioistuimella' asianomaisen jäsenvaltion nimeämää jäsenvaltion tuomioistuinta tai muuta elintä; 9010/17 pmm/ip/ts 6

7 c) 'kaksinkertaisella verotuksella' kahden (tai useamman) jäsenvaltion suorittamaa 1 artiklassa tarkoitetun sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien verojen määräämistä samasta verotettavasta tulosta tai pääomasta silloin, kun tästä seuraa joko i) ylimääräinen vero, ii) verovelvollisuuksien lisääntyminen tai iii) verotettavaan voittoon kohdistuvina vähennyksinä käytettävissä olevien tappioiden peruuntuminen tai aleneminen; d) 'asianosaisella henkilöllä' sellaista henkilöä, myös yksityishenkilöä, jonka verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja jonka verotukseen riita-asia vaikuttaa suoraan. 2. Ellei asiayhteys toisin edellytä, termien, joita ei ole määritelty tässä direktiivissä, merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin 1 artiklassa tarkoitetun asiaankuuluvan sopimuksen mukaisesti sellaisena kuin sitä sovelletaan päivänä, jona vastaanotetaan ensimmäinen ilmoitus toimesta, joka johtaa tai tulee johtamaan riita-asiaan. Jos termejä ei ole määritelty tällaisessa sopimuksessa, niiden merkitys vastaa merkitystä, joka niillä on tuolloin asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti edellä tarkoitetun sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa verotustarkoituksissa, siten, että kyseisen jäsenvaltion sovellettavan verolainsäädännön mukaista merkitystä pidetään ensisijaisena kyseisen jäsenvaltion muun lainsäädännön mukaiseen merkitykseen nähden. 3 artikla Valitus 1. Kaikilla asianosaisilla henkilöillä on oikeus tehdä kunkin asianomaisen jäsenvaltion kullekin toimivaltaisille viranomaisille valitus, jossa vaaditaan riita-asian ratkaisemista. Tällainen vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen ilmoitus riita-asiaan johtaneesta tai johtavasta toimesta otettiin vastaan, riippumatta siitä, käyttääkö kyseinen henkilö jonkin asianosaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytettävissä olevia muutoksenhakukeinoja. Asianosaisen henkilön on tehtävä kyseinen valitus kullekin toimivaltaiselle viranomaiselle samanaikaisesti ja annettava niille samat tiedot sekä ilmoitettava valituksessa, mitä muita jäsenvaltioita asia koskee. Asianosaisen henkilön on varmistettava, että kukin asianosainen jäsenvaltio saa valituksen vähintään yhdellä seuraavista kielistä: 9010/17 pmm/ip/ts 7

8 a) yhdellä kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisella virallisella kielellä; tai b) jollain muulla kielellä, jonka kyseinen jäsenvaltio voi hyväksyä tätä tarkoitusta varten. 2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta ilmoitettava, että on ottanut sen vastaan. Niiden on lisäksi ilmoitettava muiden asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kahden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta, että ovat ottaneet sen vastaan. Toimivaltaisten viranomaisten on tuolloin lisäksi ilmoitettava toisilleen, mitä kieltä tai kieliä ne aikovat käyttää yhteydenpidossaan asian käsittelyä koskevien menettelyjen aikana. 3. Valitus otetaan käsiteltäväksi vain, jos asianosainen valituksen tehnyt henkilö toimittaa ensi vaiheessa kunkin asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot: a) nimi, osoite, verotunniste ja muut tarvittavat tiedot, joista voidaan yksilöidä valituksen toimivaltaisille viranomaisille esittänyt asianosainen henkilö (esittäneet asianosaiset henkilöt) ja mahdolliset muut asianosaiset henkilöt, b) asianomaiset tilikaudet, c) kyseistä asiaa koskevat asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet (mukaan lukien tiedot liiketapahtuman rakenteesta sekä asianosaisen henkilön ja asiaankuuluvien liiketapahtumien muiden osapuolten välisestä suhteesta, ja tapauksen mukaan myös seikat, jotka on määritetty hyvässä uskossa asianosaisen henkilön ja veroviranomaisen keskinäisellä sitovalla sopimuksella,) ja erityisesti niiden toimien luonne ja päivämäärä, jotka johtivat riita-asiaan (mahdollisuuksien mukaan myös tiedot toisessa jäsenvaltiossa saaduista samoista tuloista ja näiden tulojen sisällyttämisestä osaksi verotettavaa tuloa tuossa toisessa jäsenvaltiossa sekä verosta, joka on peritty tai tulee perittäväksi tällaisista tuloista tuossa toisessa jäsenvaltiossa), sekä asiaankuuluvat määrät asianosaisten jäsenvaltioiden valuuttana ilmaistuna ja jäljennös mahdollisista perusteena olevista asiakirjoista, 9010/17 pmm/ip/ts 8

9 d) viitetiedot sovellettavista kansallisista säännöistä ja 1 artiklassa tarkoitetusta sopimuksesta. Jos sovellettavia sopimuksia on useita, valituksen tekevän asianosaisen henkilön on täsmennettävä, minkä sopimuksen tulkintaan kyseessä oleva riita-asia liittyy. Tällaisen sopimuksen on oltava tässä direktiivissä tarkoitettu sovellettava sopimus, e) seuraavat valituksen toimivaltaisille viranomaisille esittäneen asianosaisen henkilön antamat tiedot ja jäljennös mahdollisista perusteena olevista asiakirjoista: i) selitys siitä, miksi asianosainen henkilö katsoo, että kyseessä on riita-asia, ii) iii) iv) tiedot mahdollisesta asianosaisen henkilön vireille panemasta muutoksenhausta ja oikeudenkäyntiasiasta, jotka koskevat asiaankuuluvia liiketapahtumia, sekä mahdolliset kyseessä olevaa riita-asiaa koskevat tuomioistuinratkaisut, asianosaisen henkilön sitoumus vastata mahdollisimman kattavasti ja nopeasti kaikkiin asianmukaisiin toimivaltaisen viranomaisen esittämiin pyyntöihin ja toimittaa kaikki toimivaltaisten viranomaisten pyytämät asiakirjat, jäljennös lopullisen veron määrää koskevasta päätöksestä, joka voi olla muodoltaan ilmoitus lopullisen veron määrästä, verotarkastuskertomus tai muu vastaava riita-asiaan johtanut asiakirja, ja tarvittaessa mahdollisista muista riita-asiaa koskevista veroviranomaisten antamista asiakirjoista, v) tiedot valituksista, jotka asianosainen henkilö on tehnyt jossakin muussa 15 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaisessa keskinäisessä sopimusmenettelyssä tai riitojenratkaisumenettelyssä, ja asianosaisen henkilön nimenomainen sitoumus noudattaa tarvittaessa 15 artiklan 5 kohdan säännöksiä, f) toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti pyytämät erityiset lisätiedot, joiden katsotaan olevan tarpeen kyseessä olevan nimenomaisen asian perusteellista arviointia varten. 9010/17 pmm/ip/ts 9

10 4. Kunkin asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja tietoja kolmen kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sen jälkeen voidaan pyytää lisätietoja 4 kohdan mukaisen keskinäisen sopimusmenettelyn yhteydessä, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat pyynnön olevan tarpeen. Tässä yhteydessä sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaista tietosuojaa samoin kuin liikesalaisuuden, kaupallisen, teollisuus- tai ammatti-salaisuuden taikka elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan suojaa. Asianosaisen henkilön, joka vastaanottaa edellä mainitun f alakohdan mukaisen pyynnön, on vastattava kolmen kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta. Vastauksesta on lähetettävä samanaikaisesti jäljennös muiden asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. 5. Kunkin asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä asianosaisen henkilön valituksen käsiteltäväksi ottamisesta tai hylkäämisestä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet valituksen tai 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut tiedot, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhempi. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava päätöksestään viipymättä asianosaiselle henkilölle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Kuuden kuukauden kuluessa valituksen tai 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhempi, toimivaltainen viranomainen voi päättää ratkaista riita-asian yksipuolisesti ilman asianosaisten jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten osallistumista. Tällöin kyseessä olevan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä asianosaiselle henkilölle ja muille asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, minkä jälkeen tämän direktiivin mukaiset menettelyt päätetään. 6. Kun asianosainen henkilö haluaa peruuttaa valituksen, peruutuksesta on ilmoitettava kirjallisesti samanaikaisesti kaikille asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Kun tällainen ilmoitus annetaan, kaikki tämän direktiivin mukaiset menettelyt päätetään välittömästi. Peruutusilmoituksen vastaanottaneiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä tällaisesta menettelyjen päättämisestä muille asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. 9010/17 pmm/ip/ts 10

11 Kun riita-asia jostain syystä raukeaa, kaikki tämän direktiivin mukaiset menettelyt päätetään välittömästi ja asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä asianosaiselle henkilölle tilanteesta ja siihen vaikuttaneista yleisistä syistä. 4 artikla Keskinäinen sopimusmenettely 1. Kun asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät ottaa valituksen käsiteltäväksi, niiden on pyrittävä ratkaisemaan riita-asia keskinäistä sopimusmenettelyä noudattaen kahden vuoden kuluessa siitä, kun viimeisin ilmoitus jäsenvaltion päätöksestä ottaa valitus käsiteltäväksi otettiin vastaan. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden vuoden määräaikaa voidaan pidentää enintään vuodella asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, joka esitetään kaikille muille asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos pyynnön esittävä toimivaltainen viranomainen antaa kirjalliset perustelut. 2. Kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat päässeet sopimukseen siitä, kuinka riita-asia ratkaistaan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa, kunkin asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava kyseinen sopimus viipymättä tiedoksi asianosaiselle henkilölle päätöksenä, joka sitoo viranomaisia ja jonka nojalla asianosainen henkilö voi saattaa oikeutensa voimaan, edellyttäen että asianosainen henkilö hyväksyy päätöksen ja tapauksen mukaan luopuu oikeudesta kaikkiin muihin muutoksenhakukeinoihin. Kun tällaisiin muihin muutoksenhakukeinoihin liittyvät menettelyt on jo käynnistetty, päätöksestä tulee sitova ja täytäntöönpanokelpoinen sen jälkeen, kun asianosainen henkilö on antanut asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että on ryhdytty toimiin näiden muihin muutoksenhakukeinoihin liittyvien menettelyjen päättämiseksi. Tällainen todiste on annettava viimeistään 60 päivän kuluessa päivästä, jona kyseinen sopimus on annettu asianosaiselle henkilölle tiedoksi. Kyseinen päätös on sen jälkeen pantava viipymättä täytäntöön asianosaisten jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädetyistä määräajoista riippumatta. 9010/17 pmm/ip/ts 11

12 3. Kun asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen siitä, kuinka riita-asia ratkaistaan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa, kunkin asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta asianosaiselle henkilölle ja ilmoitettava yleiset syyt siihen, miksi sopimukseen ei päästy. 5 artikla Valitusta koskeva toimivaltaisen viranomaisen päätös 1. Asianosaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 3 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa päättää hylätä valituksen, kun a) valituksen yhteydessä ei ole toimitettu 3 artiklan 3 kohdassa vaadittuja tietoja (mukaan lukien 3 artiklan 3 kohdan f alakohdassa vaadittuja tietoja, joita ei ole toimitettu 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa); b) kyseessä ei ole riita-asia; tai c) kun 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä kolmen vuoden määräaikaa ei ole noudatettu. Ilmoittaessaan asiasta asianosaiselle henkilölle 3 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava yleiset syyt hylkäämiselle. 2. Kun mitkään asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista eivät ole tehneet valituksesta päätöstä 3 artiklan 5 kohdassa säädetyssä määräajassa, kyseessä olevan toimivaltaisen viranomaisen katsotaan ottaneen valituksen käsiteltäväksi. 3. Asianosaisella henkilöllä on oikeus hakea muutosta asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päätökseen kansallisten sääntöjen mukaisesti, kun kaikki asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hylänneet valituksen. Jos muutoksenhakuoikeutta on käytetty, asianosainen henkilö ei voi esittää 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista pyyntöä 9010/17 pmm/ip/ts 12

13 a) niin kauan kuin päätöstä koskeva muutoksenhaku on asianosaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti vielä vireillä, b) niin kauan kuin hylkäämispäätökseen voi vielä hakea muutosta asianosaisen jäsenvaltion muutoksenhakumenettelyssä; tai c) siinä tapauksessa, että hylkäämispäätös on vahvistettu a alakohdassa tarkoitetussa muutoksenhakumenettelyssä mutta missään asianosaisessa jäsenvaltiossa ei ole mahdollista poiketa kyseessä olevan tuomioistuimen tai muiden oikeusviranomaisten päätöksestä. Kun muutoksenhakuoikeutta on käytetty, asiaankuuluvan tuomioistuimen tai muun oikeusviranomaisen päätös otetaan huomioon 6 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa. 6 artikla Riitojenratkaisu neuvoa-antavassa toimikunnassa 1. Asianosaisen henkilön asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille esittämästä pyynnöstä nämä toimivaltaiset viranomaiset asettavat 8 artiklan mukaisen neuvoa-antavan toimikunnan, kun a) tuon asianosaisen henkilön tekemän valituksen on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti hylännyt vähintään yksi asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista mutta eivät kuitenkaan ne kaikki; tai b) asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet asianosaisen henkilön tekemän valituksen käsiteltäväksi mutta eivät ole päässeet sopimukseen siitä, miten riita-asia ratkaistaan keskinäisellä sopimusmenettelyllä 4 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. Asianosainen henkilö voi esittää tällaisen pyynnön, mikäli sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun hylkäykseen ei voi hakea muutosta, muutoksenhaku ei ole vireillä tai asianosainen henkilö on virallisesti luopunut muutoksenhakuoikeudestaan. Pyynnön on sisällettävä tätä koskeva ilmoitus. 9010/17 pmm/ip/ts 13

14 Asianosaisen henkilön on esitettävä tällainen pyyntö kirjallisesti 50 päivän kuluessa tapauksesta riippuen 3 artiklan 5 kohdan tai 4 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta tai päivästä, jona 5 artiklan 3 kohdan mukainen asiaankuuluvan tuomioistuimen tai oikeusviranomaisen päätös annetaan. Neuvoa-antava toimikunta on asetettava 120 päivän kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta, ja asettamisen jälkeen toimikunnan puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta viipymättä asianosaiselle henkilölle. 2. Neuvoa-antavan toimikunnan, joka on asetettu 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa asettamisestaan päätös valituksen ottamisesta käsiteltäväksi. Toimikunnan on ilmoitettava päätöksestään toimivaltaisille viranomaisille 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Kun neuvoa-antava toimikunta vahvistaa, että kaikki 3 artiklan mukaiset vaatimukset on täytetty, 4 artiklan mukainen keskinäinen sopimusmenettely on käynnistettävä jonkin toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Kyseessä olevan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kyseisestä pyynnöstä neuvoa-antavalle toimikunnalle, muille asianosaisille toimivaltaisille viranomaisille ja asianosaiselle henkilölle. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa säädetty määräaika alkaa päivänä, jona valituksen käsiteltäväksi ottamista koskevasta neuvoa-antavan toimikunnan päätöksestä ilmoitetaan. Kun yksikään toimivaltainen viranomainen ei pyydä keskinäisen sopimusmenettelyn käynnistämistä 60 päivän kuluessa päivästä, jona neuvoa-antavan toimikunnan päätöksestä on ilmoitettu, saman neuvoa-antavan toimikunnan on annettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausunto siitä, kuinka ratkaista riita-asia. Tällöin katsotaan 13 artiklan 1 kohdan soveltamista varten, että neuvoa-antava toimikunta on asetettu kyseisen 60 päivän määräajan päättymisajankohtana. 3. Kun kyseessä on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tapaus, neuvoa-antavan toimikunnan on annettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausunto siitä, kuinka ratkaista riita-asia. 9010/17 pmm/ip/ts 14

15 7 artikla Toimivaltaisten tuomioistuinten tai kansallisten nimittävien elinten tekemät nimitykset 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos neuvoa-antavaa toimikuntaa ei ole asetettu 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa, kyseessä oleva asianosainen henkilö voi saattaa asian toimivaltaisen tuomioistuimen tai minkä tahansa muun sellaisen elimen tai henkilön käsiteltäväksi, joka on nimetty niiden kansallisessa lainsäädännössä tällaisen tehtävän suorittajaksi (kansallinen nimittävä elin). Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei ole nimittänyt vähintään yhtä riippumatonta ja pätevää henkilöä ja tämän varajäsentä, asianosainen henkilö voi pyytää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaista tuomioistuinta tai kansallista nimittävää elintä nimittämään riippumattoman henkilön ja varajäsenen 8 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta luettelosta. Jos yhdenkään asianosaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tehneet tätä, asianosainen henkilö voi pyytää kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia tuomioistuimia tai kansallista nimittävää elintä nimittämään kaksi riippumatonta ja pätevää henkilöä 8 artiklan 4 kohdan a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta luettelosta. Näin nimitetyt riippumattomat ja pätevät henkilöt nimittävät puheenjohtajan arpomalla riippumattomien henkilöiden luettelosta 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos asiassa on osallisena useampi kuin yksi asianosainen henkilö, näiden on toimitettava riippumattomien ja pätevien henkilöiden ja heidän varajäsentensä nimittämistä koskeva pyyntönsä kunkin kotipaikkavaltiolle, ja jos asiassa on osallisena vain yksi asianosainen henkilö, kyseinen pyyntö on toimitettava niille jäsenvaltioille, joiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole nimittäneet vähintään yhtä riippumatonta ja pätevää henkilöä ja tämän varajäsentä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu riippumattomien henkilöiden ja näiden varajäsenten nimittäminen saatetaan jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen tai kansallisen nimittävän elimen käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu 120 päivän määräaika on päättynyt, ja 30 päivän kuluessa kyseisen määräajan päättymisestä. 9010/17 pmm/ip/ts 15

16 3. Toimivaltaisen tuomioistuimen tai kansallisen nimittävän elimen on tehtävä 1 kohdan mukainen päätös ja ilmoitettava siitä hakijalle. Jos jäsenvaltiot eivät nimitä riippumattomia henkilöitä, toimivaltainen tuomioistuin noudattaa samaa menettelyä, jota noudatetaan välimiesmenettelylle siviili- ja kaupallisissa asioissa vahvistettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti silloin, kun tuomioistuin tai kansallinen nimittävä elin nimittää välimiehiä tilanteessa, jossa osapuolet eivät ole päässeet asiasta yhteisymmärrykseen. Jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai kansallinen nimittävä elin ilmoittaa asiasta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta viipymättä muiden asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle. Sen jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella, joka alun perin oli jättänyt nimittämättä riippumattoman ja pätevän henkilön ja tämän varajäsenen, on oikeus hakea kyseisessä valtiossa muutosta tuomioistuimen tai kansallisen nimittävän elimen päätökseen, jos tämä sallitaan sen kansallisessa lainsäädännössä. Hylkäämistapauksessa hakijalla on oikeus hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen kansallisia menettelysääntöjä noudattaen. 8 artikla Neuvoa-antava toimikunta 1. Edellä 6 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan toimikunnan kokoonpano on seuraava: a) puheenjohtaja, b) yksi kunkin asianosaisen toimivaltaisen viranomaisen edustaja. Toimivaltaisten viranomaisten sopimuksella edustajien lukumäärä voidaan nostaa kahteen kutakin toimivaltaista viranomaista kohti, c) yksi riippumaton ja pätevä henkilö, jonka kukin asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen nimittää 8 a artiklassa tarkoitetusta henkilöiden luettelosta. Toimivaltaisten viranomaisten sopimuksella näiden nimitettävien henkilöiden lukumäärä voidaan nostaa kahteen kutakin toimivaltaista viranomaista kohti. 9010/17 pmm/ip/ts 16

17 2. Riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimittämistä koskevista säännöistä sovitaan asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Kun riippumattomat ja pätevät henkilöt on nimitetty, heille kullekin on nimitettävä varajäsen niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan riippumattomien henkilöiden nimittämiseen siinä tapauksessa, että riippumattomat henkilöt ovat estyneet hoitamasta tehtäviään. 3. Jos riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimittämistä koskevista säännöistä ei ole sovittu 2 kohdan mukaisesti, henkilöt nimitetään arpomalla. 4. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa toimivaltainen tuomioistuin tai kansallinen nimittävä elin on nimittänyt riippumattomat ja pätevät henkilöt 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, minkä tahansa asianosaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi vastustaa jonkin riippumattoman ja pätevän henkilön nimittämistä missä tahansa asianosaisten toimivaltaisten viranomaisten kesken etukäteen sovituissa olosuhteissa tai missä tahansa seuraavista tapauksista: a) kyseinen henkilö kuuluu johonkin asianosaiseen veroviranomaiseen tai hän työskentelee jonkin asianosaisen viranomaisen lukuun tai hän on ollut tällaisessa asemassa jossain vaiheessa edellisten kolmen vuoden aikana; b) kyseinen henkilö omistaa tai on omistanut jostain kyseessä olevasta asianosaisesta henkilöstä merkittävän osuuden tai kyseisellä henkilöllä on ollut äänioikeus jonkin asianosaisen henkilön toiminnassa taikka hän on tai hän on ollut jonkin asianosaisen henkilön työntekijä tai neuvonantaja jossain vaiheessa nimittämistään edeltävien viiden vuoden aikana; c) kyseinen henkilö ei kykene esittämään riittäviä takeita puolueettomuudesta päätettävänä olevassa riidan tai riitojen ratkaisemisessa; d) kyseinen henkilö on sellaisen yrityksen työntekijä, joka tarjoaa veroneuvontaa, tai hän antaa muuten ammattimaista veroneuvontaa taikka on ollut tällaisessa asemassa jossain vaiheessa vähintään nimittämistään edeltävien kolmen vuoden aikana. 9010/17 pmm/ip/ts 17

18 5. Minkä tahansa asianosaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää, että 2 tai 3 kohdan mukaisesti nimitetty pätevä henkilö tai tämän varajäsen luovuttaa tiedot kaikista intresseistä, suhteista ja muista seikoista, jotka saattavat heikentää kyseisen henkilön riippumattomuutta tai puolueettomuutta tai jotka voivat kohtuullisesti arvioiden luoda vaikutelman esteellisyydestä. Sen jälkeen, kun neuvoa-antava toimikunta on tehnyt päätöksensä, toimikuntaan kuuluva riippumaton ja pätevä henkilö ei saa olla 12 kuukauden aikana sellaisessa tilanteessa, joka olisi antanut toimivaltaiselle viranomaiselle syyn vastustaa henkilön nimittämistä tämän kohdan säännösten mukaisesti, jos henkilö olisi ollut tuollaisessa tilanteessa ajankohtana, jona hänet nimitettiin tuohon samaan neuvoa-antavaan toimikuntaan. 6. Edellä 1 kohdan mukaisesti nimitetyt kunkin toimivaltaisen viranomaisen edustajat sekä riippumattomat ja pätevät henkilöt valitsevat puheenjohtajan 8 a artiklassa tarkoitetusta henkilöiden luettelosta. Puheenjohtajan on oltava tuomari, elleivät edellä mainitut kunkin toimivaltaisen viranomaisen edustajat ja riippumattomat ja pätevät henkilöt toisin päätä. 8 a artikla Riippumattomien ja pätevien henkilöiden luettelo 1. Riippumattomien ja pätevien henkilöiden luetteloon on merkittävä kaikki jäsenvaltioiden nimeämät riippumattomat henkilöt. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tätä tarkoitusta varten vähintään kolme henkilöä, jotka ovat päteviä ja riippumattomia ja jotka pystyvät toimimaan puolueettomasti ja lahjomattomasti. 2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämiensä riippumattomien ja pätevien henkilöiden nimet. Niiden on myös annettava komissiolle täydelliset ja ajantasaiset tiedot kyseisten henkilöiden ammatillisesta ja akateemisesta taustasta, pätevyydestä, asiantuntemuksesta ja eturistiriidoista. Jäsenvaltiot voivat täsmentää kyseisessä ilmoituksessa, ketkä nimetyistä henkilöstä voidaan nimittää puheenjohtajaksi. 9010/17 pmm/ip/ts 18

19 3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä muutoksista riippumattomien henkilöiden luetteloon. Kukin jäsenvaltio ottaa käyttöön menettelyt, jotta riippumattomien ja pätevien henkilöiden luettelosta poistetaan jäsenvaltion nimeämä henkilö siinä tapauksessa, että tämä ei ole enää riippumaton. Kun jäsenvaltiolla on tämän artiklan säännökset huomioon ottaen perusteltua syytä vastustaa jotain edellä mainitussa luettelossa edelleen olevaa, riippumatonta ja pätevää henkilöä sen vuoksi, ettei katso tätä riippumattomaksi, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja esitettävä asianmukaiset todisteet epäilylleen. Komission on puolestaan ilmoitettava kyseisen henkilön nimenneelle jäsenvaltiolle edellä tarkoitetusta vastustamisesta ja todisteista. Sen perusteella viimeksi mainitun jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa toteutettava tarvittavat toimet valituksen tutkimiseksi ja päätöksen tekemiseksi siitä, pidetäänkö henkilö edelleen luettelossa vai poistetaanko hänet siitä. Sen jälkeen jäsenvaltion on annettava päätös viipymättä tiedoksi komissiolle. 9 artikla Vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta 1. Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia asettavansa vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan neuvoa-antavan toimikunnan sijaan antamaan 13 artiklan mukaisen lausunnon siitä, kuinka riita-asia ratkaistaan. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myös sopia asettavansa vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan pysyväluonteisen toimikunnan muodossa (pysyvä toimikunta). 9010/17 pmm/ip/ts 19

20 2. Jäsenten riippumattomuutta koskevia 8 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettuja sääntöjä lukuun ottamatta vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokoonpano ja muoto voivat olla erilaiset kuin neuvoa-antavalla toimikunnalla, ja se voi tarvittaessa käyttää muita riitojenratkaisumenettelyjä tai -tekniikoita riidan ratkaisemiseksi sitovalla tavalla. Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tämän artiklan nojalla sopia 8 artiklan mukaisen neuvoa-antavan toimikunnan noudattaman, riippumattomaan lausuntoon perustuvan menettelyn sijaan vaihtoehtoisesti muuntyyppisestä riitojenratkaisumenettelystä, esimerkiksi "lopullisen tarjouksen" mukaisesta välimiesmenettelystä (eli niin sanotusta "viimeisen parhaan tarjouksen" mukaisesta välimiesmenettelystä), jota vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta voi noudattaa. 3. Asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät toimintasäännöt 10 artiklan mukaisesti. 4. Jäljempänä olevia 11 ja 12 artiklaa sovelletaan vaihtoehtoiseen riitojenratkaisutoimikuntaan, ellei toimintasäännöissä ole toisin sovittu. 10 artikla Toimintasäännöt 1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kunkin asianosaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa 6 artiklan 1 kohdassa säädetyssä 120 päivän määräajassa asianosaiselle henkilölle seuraavat tiedot: a) neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan toimintasäännöt, b) päivämäärä, jona lausunto riita-asian ratkaisusta annetaan; c) viitetiedot mahdollisesti sovellettavista jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön säännöksistä ja sovellettavista sopimuksista. 9010/17 pmm/ip/ts 20

21 2. Riitaan osallisina olevien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset allekirjoittavat toimintasäännöt. Toimintasäännöissä vahvistetaan erityisesti seuraavat seikat: a) riita-asian kuvaus ja ominaisuudet, b) ehdot, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sopivat noudattavansa ratkaistavina olevissa oikeudellisissa ja tosiseikkoja koskevissa kysymyksissä; c) muoto, joka voi olla joko neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta, sekä vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn tyyppi, jos se ei ole sama kuin neuvoa-antavan toimikunnan noudattama riippumattomaan lausuntoon perustuva menettely, d) riitojenratkaisumenettelyn aikataulu; e) neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokoonpano (mukaan lukien jäsenten määrä ja nimet sekä yksityiskohtaiset tiedot jäsenten pätevyydestä ja tutkinnoista sekä tiedot eturistiriidoista), f) asianosaisen henkilön ja kolmansien osapuolten osallistumisehdot ja -edellytykset, kirjelmien vaihto, tiedot ja todisteet, kustannukset, ratkaisuprosessin tyyppi sekä mahdolliset muut asiaankuuluvat menettelylliset tai organisatoriset näkökohdat, g) logistiset järjestelyt neuvoa-antavan toimikunnan toimintaa ja sen lausunnon antamista varten. Jos neuvoa-antava toimikunta on asetettu 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti antamaan lausunto, toimintasäännöissä vahvistetaan ainoastaan toisen alakohdan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot. 9010/17 pmm/ip/ts 21

22 3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksissä vakiomuotoiset toimintasäännöt 2 kohdan säännösten pohjalta. Näitä toimintasääntöjä noudatetaan silloin, kun asianosaiselle henkilölle ei ole ilmoitettu toimintasäännöistä tai niistä ei ole ilmoitettu kokonaisuudessaan. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 4. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät ole ilmoittaneet toimintasäännöistä 1 ja 2 kohdan mukaisesti, riippumattomat henkilöt ja puheenjohtaja täydentävät toimintasääntöjä 3 kohdan mukaisen vakiolomakkeen pohjalta ja toimittavat ne asianosaiselle henkilölle kahden viikon kuluessa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan asettamisesta. Jos riippumattomat henkilöt ja puheenjohtaja eivät ole yhtä mieltä toimintasäännöistä tai eivät ilmoita niistä asianosaiselle henkilölle, asianosainen henkilö tai asianosaiset henkilöt voivat saattaa asian yhden osallisena olevan jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi hankkiakseen määräyksen toimintasääntöjen täytäntöönpanosta. 11 artikla Menettelyn kustannukset 1. Lukuun ottamatta 2 kohdassa säädettyä poikkeusta ja elleivät asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä, seuraavat kustannukset jaetaan tasan jäsenvaltioiden kesken: a) riippumattomien ja pätevien henkilöiden kulut, jotka vastaavat määrältään keskimääräistä korvausta, joka maksetaan tavallisesti asianosaisten jäsenvaltioiden korkeille virkamiehille, ja b) tapauksen mukaan riippumattomien henkilöiden palkkiot, joiden määrä on korkeintaan 1000 euroa henkilöä kohti kultakin neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan kokouspäivältä. Jäsenvaltiot eivät vastaa asianosaiselle henkilölle koituvista kustannuksista. 9010/17 pmm/ip/ts 22

23 2. Kun asianosainen henkilö a) antaa ilmoituksen valituksen peruttamisesta 3 artiklan 6 mukaisesti tai b) esittää 6 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisen pyynnön 5 artiklan 1 kohdan mukaisen hylkäämisen jälkeen ja neuvoa-antava toimikunta päätyy siihen, että kyseessä olleet toimivaltaiset viranomaiset olivat oikeassa hylätessään valituksen, ja kun asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat asiasta yhtä mieltä, asianosainen henkilö vastaa kaikista 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista. 12 artikla Tiedot, todisteet ja kuuleminen 1. Edellä 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn soveltamiseksi ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten salliessa asianosainen henkilö voi (asianosaiset henkilöt voivat) antaa neuvoaantavalle toimikunnalle tai vaihtoehtoiselle riitojenratkaisutoimikunnalle kaikki tiedot, todisteet tai asiakirjat, joilla voi olla merkitystä päätöksen tekemisessä. Asianosaisen henkilön (asianosaisten henkilöiden) ja asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava kaikki tiedot, todisteet tai asiakirjat neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan pyynnöstä. Tällaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin kieltäytyä antamasta tietoja neuvoa-antavalle toimikunnalle seuraavissa tapauksissa: a) tietojen hankkiminen edellyttää kansallisen lainsäädännön vastaisten hallintotoimenpiteiden toteuttamista; b) tietoja ei voida saada sen kansallisen lainsäädännön nojalla; c) tiedot koskevat liikesalaisuutta taikka kaupallista, teollista tai ammatillista salaisuutta tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa; d) tietojen paljastaminen on vastoin oikeusjärjestyksen perusteita. 9010/17 pmm/ip/ts 23

24 2. Asianosaiset henkilöt voivat pyytäessään ja asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella esiintyä tai olla edustettuna neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan edessä. Asianosaisten henkilöiden on neuvoaantavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan pyytäessä esiinnyttävä tai oltavana edustettuna toimikunnan edessä. 3. Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan jäsenten ominaisuudessa riippumattomia ja päteviä henkilöitä tai mahdollisia muita jäseniä koskee salassapitovelvollisuus kunkin asianosaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyin ehdoin niiden tietojen osalta, jotka he saavat tietoonsa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan menettelyjen aikana. Asianosaisten henkilöiden ja tilanteen mukaan näiden edustajien on sitouduttava salaamaan kaikki menettelyjen aikana tietoonsa tulevat tiedot (myös tiedot asiakirjoista). Asianosaiset henkilöt ja näiden edustajat antavat sitä koskevan vakuutuksen asianosaisten jäsenvaltioiden edustajille, kun sellaista pyydetään kyseisten menettelyjen yhteydessä. Jäsenvaltioiden on annettava asianmukaiset säännökset seuraamusten langettamiseksi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. 13 artikla Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunto 1. Neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan on annettava asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille lausuntonsa kuuden kuukauden kuluessa toimikunnan asettamispäivästä. Kun neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta katsoo riita-asian olevan sellainen, että lausunnon antamiseen tarvitaan yli kuusi kuukautta, tätä määräaikaa voidaan pidentää kolmella kuukaudella. Neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta ilmoittaa asiasta asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja asianosaisille henkilöille. 2. Neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta antaa lausuntonsa 1 artiklassa tarkoitetun sovellettavan sopimuksen määräysten ja mahdollisten sovellettavien kansallisten sääntöjen perusteella. 9010/17 pmm/ip/ts 24

25 3. Neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta antaa lausuntonsa jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Jos määräenemmistöä ei voida saavuttaa, puheenjohtajan ääni ratkaisee lopullisen lausunnon. Puheenjohtaja antaa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnon tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille. 14 artikla Lopullinen päätös 1. Toimivaltaisten viranomaisten on sovittava riita-asian ratkaisemisesta kuuden kuukauden kuluessa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnon tiedoksi antamisesta. 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä päätöksen, joka poikkeaa neuvoa-antavan toimikunnan tai vaihtoehtoisen riitojenratkaisutoimikunnan lausunnosta. Jos ne eivät pääse sopimukseen riita-asian ratkaisemisesta, kyseinen lausunto sitoo niitä. 3. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kunkin toimivaltaisen viranomaisen on annettava riitaasian ratkaisemista koskeva lopullinen päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle henkilölle. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi 30 päivän kuluessa, asianosainen henkilö voi tehdä valituksen kotipaikkajäsenvaltiossaan voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaisesti saadakseen tietoonsa lopullisen päätöksen. 4. Lopullinen päätös sitoo asianosaisia jäsenvaltioita, ja se ei muodosta ennakkotapausta. Lopullinen päätös pannaan täytäntöön sillä edellytyksellä, että asianosainen henkilö hyväksyy (asianosaiset henkilöt hyväksyvät) lopullisen päätöksen ja tapauksen mukaan luopuu (luopuvat) oikeudesta kaikkiin kansallisiin muutoksenhakukeinoihin 60 päivän kuluessa päivästä, jona lopullinen päätös on annettu tiedoksi. 9010/17 pmm/ip/ts 25

26 Lukuun ottamatta tapauksia, joissa asianosaisen jäsenvaltion asiaankuuluva tuomioistuin tai muu oikeusviranomainen toteaa muutoksenhakukeinoja koskevien kansallisten sääntöjensä mukaisesti ja 8 artiklan mukaisia perusteita soveltaen, että päätöksenteko ei ole ollut riippumatonta, lopullinen päätös on pantava täytäntöön asianosaisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja näiden jäsenvaltioiden on lopullisen päätöksen seurauksena muutettava verotustaan kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti säädetyistä määräajoista riippumatta. Jos lopullista päätöstä ei ole pantu täytäntöön, asianosainen henkilö voi saattaa asian sen jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka ei ole pannut päätöstä täytäntöön, jotta päätös pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. 15 artikla Vuorovaikutus kansallisten menettelyjen ja poikkeusten kanssa 1. Se, että riita-asian aiheuttavasta jäsenvaltion tekemästä päätöksestä tulee lopullinen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ei estä asianosaisia henkilöitä käyttämästä tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä. 2. Riidan saattaminen 4 artiklan mukaiseen keskinäiseen sopimusmenettelyyn tai 6 artiklan mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn ei estä jäsenvaltiota aloittamasta tai jatkamasta samaa asiaa koskevaa oikeudenkäyntiä tai menettelyä hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiseksi. 3. Asianosaiset henkilöt voivat käyttää niille asianosaisten jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä muutoksenhakukeinoja. Kun asianosainen henkilö on aloittanut menettelyt tällaisen muutoksenhakukeinon käyttämiseksi, 3 artiklan 5 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräajat alkavat päivästä, jona noissa menettelyissä annetusta tuomiosta tulee lopullinen tai jona nuo menettelyt saatetaan muuten lopullisesti päätökseen taikka jona menettelyt on keskeytetty. 4. Kun jäsenvaltio ei voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti poiketa asiaankuuluvan tuomioistuimensa tai muun oikeusviranomaisensa päätöksistä, se voi säätää, että tapauksissa, joissa kyseisen jäsenvaltion asiaankuuluva tuomioistuin tai muu oikeusviranomainen on antanut päätöksen riita-asiassa, 9010/17 pmm/ip/ts 26

27 a) ennen kuin asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat päässeet tuosta samasta riita-asiasta yhteisymmärrykseen 4 artiklan mukaisessa keskinäisessä sopimusmenettelyssä, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa asianosaisten jäsenvaltioiden muille toimivaltaisille viranomaisille tiedoksi asiaankuuluvan tuomioistuimen tai muun oikeusviranomaisen antaman päätöksen ja edellä mainittu menettely päätetään ajankohtana, jona tuo ilmoitus annetaan; b) ennen kuin asianosainen henkilö on esittänyt 6 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön, 6 artiklan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta, jos riita-asiaa ei ole ratkaistu koko 4 artiklan mukaisen keskinäisen sopimusmenettelyn aikana. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa asianosaisten jäsenvaltioiden muille toimivaltaisille viranomaisille asiaankuuluvan tuomioistuimen tai muun oikeusviranomaisen päätöksen vaikutuksista; c) 6 artiklan mukainen riitojenratkaisumenettely päätetään, jos tällainen päätös annetaan sen jälkeen, kun asianosainen henkilö on esittänyt 6 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön, mutta ennen kuin neuvoa-antava toimikunta tai vaihtoehtoinen riitojenratkaisutoimikunta on antanut 13 artiklan mukaisen lausuntonsa asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa asianosaisten jäsenvaltioiden muille toimivaltaisille viranomaisille ja neuvoa-antavalle toimikunnalle tai vaihtoehtoiselle riitojenratkaisutoimikunnalle asiaankuuluvan tuomioistuimen tai muun oikeusviranomaisen päätöksen vaikutuksista; 5. Valituksen tekeminen 3 artiklan mukaisesti päättää sellaisen sopimuksen mukaisen mahdollisen muun vireillä olevan keskinäisen sopimusmenettelyn tai riitojenratkaisumenettelyn, jota tulkitaan tai sovelletaan kyseisen riita-asian suhteen. Tällainen kyseistä riita-asiaa koskeva muu vireillä oleva keskinäinen sopimusmenettely tai riitojenratkaisumenettely päättyy päivänä, jona jokin asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista vastaanottaa ensimmäisenä tällaisen valituksen. 9010/17 pmm/ip/ts 27

28 6. Poiketen siitä, mitä 6 artiklassa säädetään, asianosaiset jäsenvaltiot voivat saman artiklan mukaisesti evätä mahdollisuuden käyttää riitojenratkaisumenettelyä tapauksissa, joissa kyseisessä jäsenvaltiossa on määrätty mukautettujen tulojen tai pääoman osalta seuraamuksia veropetoksen, tahallisen laiminlyönnin tai törkeän huolimattomuuden johdosta. Jos on käynnistetty jokin sellainen rikosoikeudellinen tai hallinnollinen menettely, jonka päätteeksi voidaan mahdollisesti määrätä tällaisia seuraamuksia, ja kyseinen menettely toteutetaan samanaikaisesti jonkin tässä direktiivissä tarkoitetun menettelyn kanssa, toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää tämän direktiivin mukaisen menettelyn siitä ajankohdasta alkaen, jona valitus on otettu käsiteltäväksi, siihen saakka, kun edellä mainitun menettelyn lopullinen tulos ratkaistaan. 7. Jäsenvaltio voi tapauskohtaisesti evätä mahdollisuuden käyttää 6 artiklan mukaista riitojenratkaisumenettelyä, kun riita-asia ei koske kaksinkertaista verotusta. Tällöin kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä asianosaiselle henkilölle ja muiden asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. 15 a artikla Yksityishenkilöitä sekä pieniä yrityksiä koskevat erityissäännökset Kun asianosainen henkilö on joko a) yksityishenkilö tai b) yritys, joka ei ole suuri yritys eikä suuren konsernin osa (sellaisina kuin kumpikin termi on määritelty tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU), 9010/17 pmm/ip/ts 28