NUORUUSIÄN JA MONIKULTTUURISUUDEN MONET KASVOT. Mira Talala (KM/kasvatuspsykologia, kognitiivinen psykoterapeutti 12/17)
|
|
- Sami Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORUUSIÄN JA MONIKULTTUURISUUDEN MONET KASVOT Mira Talala (KM/kasvatuspsykologia, kognitiivinen psykoterapeutti 12/17)
2 NUORUUSIÄN KEHITYSPSYKOLOGIAA
3 MURROSIKÄ = LÄNSIMAINEN NUORUUSIKÄ Kattaa ikävuodet ikäkauden kehitystehtävänä on itsenäisen, vanhemmista erillisen identiteetin muodostuminen ja itsenäistyminen Esinuoruus 10-12v.: Fyysiset muutokset psyyken sopeutuminen muutokseen laukaisee psyykkisen ja sosiaalisen murrosiän Varhaisnuoruus 12-14v.: Ristiriidat vanhempien kanssa psyykkisenä irtautumiskeinona, erilaiset sosiaaliset roolikokeilut Varsinainen nuoruus 14-16v.: Negatiivisuus, itsekeskeisyys, ärtyneisyys, intensiiviset ystävyyssuhteet Myöhäisnuoruus 16-25v.: Tunne-elämän vakiintuminen, seksuaali-identiteetti, itsearvostuksen rakentuminen
4 MURROSIÄN KOLME VAIHETTA 1. Tunnekohteiden murros 12-15v.: Vanhemmista irtautuminen, vertaisiin samaistuminen 2. Identiteetin etsintä 15-18v.: Dikotominen ajattelu, fanaattisuus, aatteiden ja tyylien kokeilu 3. Minän sosialisaatio 18-22v.: Omakohtaisen maailmankuvan ja arvomaailman saavuttaminen
5 MURROSIÄN ERITYISPIIRTEITÄ Psyykkinen epätasapainoisuus, narsistisuus ja neuroottisuus ikäkaudelle tyypillistä Useat psyykkiset sairaudet puhkeavat, mikäli niihin on alttiutta (masennus, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, skitsofrenia) Itsetunnon romahtaminen ja herkkyys häpeän tunteelle Nuoren aikakäsitys on aikuisuudesta poikkeava
6 ITSETUNTO, MINÄKUVA JA IDENTITEETTI SYNTYVÄT VUOROVAIKUTUKSESSA JA KIINTYMYSSUHTEISSA
7 MINÄKÄSITYS Minäkäsitys = kokonaiskäsitys itsestä (faktat, tunteet ja arvio itsestä) Reaaliminä, ihanneminä, normatiivinen minä (millainen oletan, että muiden mielestä pitäisi olla) Minäkäsityksen pysyvyys luodaan peilaamalla itseä muista identiteetti sosiaalinen palaute ja kulttuuriympäristö Heikko minäkäsitys johtaa jäsentymättömään identiteettiin Minäkäsitys on pohjana ihmisen tulkinnoille maailmasta ja omasta tulevaisuudestaan Minäkäsitys on synnyttyään suhteellisen pysyvä
8 MINÄKÄSITYS / MAAHANMUUTTAJA NÄKÖKULMA Yksilöllinen / yhteisöllinen kulttuuritausta heijastuu minäkäsityksen rakentumiseen Maahanmuuttajalla myönteinen minäkäsitys syntyy oman taustan tuntemuksesta, ymmärtämisestä ja hyväksymisestä tässä koulu voi tukea ja auttaa (+/-)
9 ITSETUNTO Sosiaalinen itsetunto = oman jäsenryhmänsä arvostamista Henkilökohtainen itsetunto = oman itsensä yksilöllisten ominaisuuksien arvostamista Itsetuntoo kertoo minäkäsityksen positiivisuudesta / negatiivisuudesta eli luottamuksesta omiin kykyihin, omaan rakastettavuuteen Itsetunnon pohjasävy kehittyy 0-3v. varhaisessa vuorovaikutussuhteessa merkittävän hoitajan kanssa Kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa itsetunnon positiivisuuteen/negatiivisuuteen merkittävällä tavalla Itsetunto alkaa muodostua jo ennen kielen kehitystä hoitajan ilmeiden, eleiden, äänensävyjen kautta
10 KIINTYMYSSUHDENÄKÖKULMA ITSETUNTOON JA MINÄKÄSITYKSEEN Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin on vastattu riittävällä sensitiivisyydellä lapsen kokemus itsestä tärkeänä ja merkityksellisenä hoivaajalleen, kyky ottaa huolenpitoa ja hoivaa vastaan aikuisena luottamus omaan pärjäävyyteen, kyky pyytää apua, kyky ottaa lohtua vastaan Välttelevässä/turvattomassa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin ei ole vastattu tai on vastattu viiveellä/vihaisesti/tunteettomasti lapsi oppii, ettei hänellä (hänen tunteillaan ja tarpeillaan) ole merkitystä, tunteet ja tarpeet jäävät vieraiksi tai uhkaaviksi käsitys itsestä arvottomana, omien tarpeiden laiminlyönti, ei kykyä tukeutua muihin ja saada lohdutusta
11 ..jatkuu Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vanhemmuus on ollut epäjohdonmukaista (hoivaava vs. uhkaava) lapselle ei synny pysyvää / jatkuvaa käsitystä itsestään, muista tai maailmasta itsetunto ja minäkäsitys hataria oppii pärjäämään omillaan, voi näyttäytyä ulkoisesti vahvana, mutta on sisäisesti hukassa tunteidensa ja todellisten tarpeidensa kanssa Varhainen kiintymyssuhde vaikuttaa muihin suuntautuneisuuteen myöhemminkin ja johtaa kiintymyssuhteen vahvistumiseen sellaisenaan myös nuoruudessa / aikuisuudessa. Yli 3-vuotiaiden perusvirettä kiintymyssuhteessa ei voida enää kokonaan korjata edes olosuhteiden muuttuessa käsitystä itsestä voidaan kuitenkin tukea positiivisemmaksi
12 IDENTITEETTI Jatkuvaa dialogista neuvottelua ympäristön tulkinnan kanssa hyväksytään tai hylätään muiden näkemykset itsestä Hyvä itsetunto positiivinen minäkäsitys vahva identiteetti kyky sietää objektiivisen ja subjektiivisen identiteetin eroavaisuutta Isot muutokset / kriisit vaikuttavat aina ihmisen identiteettiin maahanmuuttajilla usein epätarkasti määrittynyt identiteetti altistaa stressiperäisille sairauksille Identiteetille haitallista voi olla kategorisointi tai itsekategorisointi Identiteetin käsite / määritelmäkin on kulttuurinen! (lännessä yksilökeskeinen ja oikeussuuntautunut vs. idässä sosiaalinen ja velvoitesuuntautunut)
13 IDENTITEETTI JA KULTTUURI-IDENTITEETTI Maahanmuuttaja(taustaisen) nuoren identiteetin rakentuminen
14 MAAHANMUUTTAJAN IDENTITEETTI
15 MAAHANMUUTTAJA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Identiteettiratkaisulla on suuri vaikutus sopeutumiseen Identiteettineuvottelut eri yhteisöissä ja jopa niiden välillä Olosuhteiden muuttuessa onkin yhtäkkiä erilainen identiteettikriisi (vrt. uusi murrosikä / tupla-murrosikä) Valtakulttuurin ja oman etnisen kulttuurin/uskonnon erilaiset vaatimukset Opettaja usein valtakulttuurin ensimmäisiä edustajia nuorelle opettajan arvostuksella ja kohtelulla suuri merkitys Oman äidinkielen hallinta on edellytys tunnekielen kehitykselle ja ehyen identiteetin muodostumiselle
16 SAMAISTUMISKONFLIKTI A. Oma käsitys omasta ryhmästä eroaa suuresti ympäröivän valtavirran käsityksestä (esim. romani ajattelee, että he ovat välittäviä, sukurakkaita, rehellisiä ja ahkeria ihmisiä ja valtavirta leimaa heidät äänekkäiksi, varkaiksi ja työtä vältteleviksi) B. Yhtäaikainen samaistuminen kahteen toisiaan halveksivaan ryhmään Yleistä toisen polven maahanmuuttajanuorilla
17 KULTTUURI-IDENTITEETTI Kulttuurien väliset erot juontavat juurensa kaukaa historiasta (ns. syvä kulttuuri) Kulttuuri on osa ihmisen maailmankuvaa määrittää suunnan, josta muu maailma hahmottuu Kulttuuri-identiteetti = yhteenkuuluvuuden tunne, yhteisiä arvoja, yhteinen historia, yhteinen kieli ja yhteisiä perinteitä Etninen identiteetti = etninen tietoisuus, samaistuminen etniseen ryhmään Kulttuuri-identiteetti ei ole joko-tai, vaan jokaisen yksilön oma määritelmä, jossa voivat korostua eri identiteetin osa-alueet (kieli, uskonto, ihonväri, kansallisuus jne.) Kulttuuri-identiteetti voi olla vahvasti sidoksissa sukupuoli-identiteettiin korostuu kun kulttuurien erot ovat suuret
18 AKKULTURAATION (kulttuuriin sulautumisen) VAIHEET (Sue & Sue:n mukaan) 1. Konformistisuusvaihe eli alistuminen valtakulttuuriin Kaikki suomalainen on hyvää, oma kulttuuri pahaa Häpeä omasta taustasta Oman etnisen ryhmän välttely Heikko itsetunto 2. Ristiriitavaihe Traumaattinen kokemus voi johtaa äkillisesti tähän vaiheeseen Kulttuurien eri puolten tarkastelu Toisaalta häpeä, toisaalta ylpeys omasta taustasta
19 vaiheet jatkuu.. 3. Uppoutumisen vaihe Oma kulttuuri ja tavat hyviä, suomalaiset pahoja Häpeän tunne aiemmasta oman kulttuurin kieltämisestä Viha rasismia kohtaan Ylpeyden tunne Itsetunnon kohoaminen 4. Itsetutkiskelun vaihe OMAN identiteetin rakentaminen
20 vaiheet jatkuu.. 5. Bikulturalismin vaihe Sisäinen varmuus identiteetistä, mihin kuulun ja kuka olen Vahva itsetunto, vastustus kaikkea syrjintää kohtaan Ylpeys juurista, vapaus taustasta Pystyy erottamaan yksilöt kulttuurin takaa Vaiheet eivät aina etene järjestyksessä ja kaikki eivät käy kaikkia vaiheita välttämättä läpi
21 MAAHANMUUTTAJAN KULTTUURI-IDENTITEETTIPROFIILIT Integraatioprofiili: Vahva etninen identiteetti + hieman heikompi kansallinen, käyttää suomenkieltä enemmän kuin äidinkieltään (jonka kuitenkin hallitsee) Etninen profiili: Ilmaisee vahvasti etnisyyttään ja käyttää paljon äidinkieltään, sosiaaliset kontaktit omasta etnisestä ryhmästä, jonkin asteista eristäytymistä valtakulttuurista Kansallinen profiili: Vahva assimilaatio valtakulttuuriin, suomenkieli selvästi vahvempi, vähän kontakteja omaan etniseen ryhmään Epäselvä profiili: Ei koe kuuluvansa etniseen ryhmään eikä valtakulttuuriin, ei välttämättä hallitse kumpaakaan kieltä syvällisesti syrjäytymisvaarassa
22 KAKSIKULTTUURISEN LAPSEN IDENTITEETIN MUODOSTUMINEN 1. Persoonallinen identiteetti; ymmärtäminen rodullisena olentona, alle 3 - v. 2. ryhmän valintaprosessi; kriisi, koska pitää valita yksi etninen identiteetti; vieraantumisentunne, n. 4-7 v. 3. kieltäminen n v.; identiteetti on valittu; aiheutuu syyllisyyttä ja sekavuutta, sillä valittu identiteetti ei ole todellinen, koulun aloitus vaikuttaa, kiusaamisen ja rasismin kokemukset 4. integraatio v., tunne kokonaisena olemisesta, kaikki kulttuurit mukana, murrosiän jälkeen
23 MURROSIÄSSÄ MAAHAN MUUTTANEET ELI GENERATION IN BETWEEN Identiteettikehitys kesken Vanhempien oman identiteetin uusi rakentaminen osuu samaan aikaan perheenjäsenten identiteettikehitys etenee eri tahtia Vanhemmat saattavat hylätä nuoren, joka valitsee valtakulttuuriin pohjaavan identiteetin Suomalaisen peruskoulun puuttuminen syrjäytymisvaara
24 MURROSIKÄINEN NUORI KAHDEN KULTTUURIN VÄLISSÄ
25 MONIKULTTUURISEN NUOREN IDENTITEETTIKEHITYKSEN RISKEJÄ Eheää identiteettikehitystä uhkaa: - suuret muutokset elämäntilanteessa - kriisit - valintojen pakko Identiteetin riisto = lapselta kielletään oikeus samaistua oman perheen kulttuuriin tai uuden maan viiteryhmiin Maahanmuuttaja voi joutua kehittämään useamman identiteetin eri yhteisöjen tarpeisiin (eri asia kuin minuuden hajoaminen!) Omia luonteen vivahteita ja älykkyyttä on vaikea ilmaista muulla kuin omalla äidinkielellä Ns. sulauttamis-vaatimus = Maahanmuuttajiin kohdistuvat (tuki)toimet on määritelty valtakulttuurin näkökulmasta (normaalius, oikea ) Valtakulttuuri määrittelee usein maahanmuuttajan yksipuolisesti uskonnon kautta
26 PERINTEINEN TYTÖN ROOLI YHTEISÖKULTTUURISSA Erityisesti vanhimman tyttären tehtävä on auttaa äitiä kotitöissä ja lastenhoidossa Tyttöjen suojelu Tytön tulee osoittaa kunnioitusta vanhemmilleen kiltin tytön rooli ei kapinointia vanhempien toiveita tai kulttuuria kohtaan Ei tupakkaa tai alkoholia Tarkat pukeutumiskäytänteet Perheen kunnian suojelu Hyväksi vaimoksi kasvattaminen à vähentää koulun merkitystä Tyttöjen valvonta veljien vastuulla Kunnollinen tyttö ei liiku valtakulttuurin tai kunniattomien tyttöjen seurassa Ei kontakteja poikiin Naiseus määritellään suhteessa mieheen tai lapsiin
27 PERINTEINEN POJAN ROOLI YHTEISÖKULTTUURISSA Pojalla ei juurikaan ole velvollisuuksia perheessä (paitsi siskojen kunnian valvominen) Avioituminen aikaisemmin kuin yksilökulttuurissa Maahanmuuttaja pojille saatetaan silti sallia nuoruuden pidentäminen valtakulttuurin malliin ja avoimempi seksuaalisuus Tasa-arvoa korostavaan kulttuuriin sopeutuminen hankalaa, koska perinteinen miehen malli ei päde Paineita sovittaa identiteetti kodin, kaveripiirin ja valtakulttuurin erilaisten toiveiden mukaan
28 SEKSUAALISUUDEN TUOMAT HAASTEET Identiteettikehityksen kannalta ongelmallista on vahvat perinteiset roolit, joihin lapsesta saakka kasvatetaan poikkeavuuksia ei sallita Seksuaalisuus perinteisissä yhteisökulttuureissa vahvasti sukupuolittunutta Naisen seksuaalisuus ei ole naisen omaa, vaan sidoksissa miehen kunniaan ja yhteisön normeihin Seksuaalisuuden kieltäminen johtaa sen ylikorostumiseen
29 KULTTUURIN JA SEKSUAALISUUDEN YHTEENTÖRMÄYKSIÄ Mikä on alueen kulttuuria ja perinteitä, mikä uskonnon ohjeistusta? Uskonnon nimissä yksilön vapauksien rajoittaminen Patriarkaalisissa kulttuureissa naisen asema kietoutuu seksuaalisuuden problematiikkaan Maahanmuuttajilla kahden kulttuurin yhteentörmäys ja kaksi käsitystä seksuaalisuudesta ja sen ilmaisemisesta Maailmalla seksuaalitieto ja seksuaalimoraali nähdään tiukasti yhteydessä toisiinsa tieto = käytäntö vs. Suomessa erillisiä
30 KUNNIAVÄKIVALTA
31 KUNNIAVÄKIVALTA Käsitys häpeästä ja kunniasta sukupuolittunutta Fyysistä Henkistä Seksuaalista Taloudellista Uskonnollista Miehisten etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen Vuosittain noin 5000 kunniamurhaa maailmassa Naisten osuus väkivallantekijöinä on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin huomataan ajatella
32 KUNNIAVÄKIVALLAN HISTORIAA Miehen geeniperimän varmistus neitseellisyys + uskollisuus kontrollointi, pakkoavioliitot, lapsiavioliitot, hunnutus Myötäjäiset = naisen seksuaalisuuden rahallinen arvo, joka nähdään miehen omaisuudeksi Historiassa kunniaväkivaltaa on on ollut myös länsimaissa
33 KUNNIA SUOMALAISESSA KULTTUURISSA Viitteitä kunniakulttuurista esim. Kalevalassa: Kullero viettelee sisarensa häpeä sisar heittäytyy koskeen Kanteletar: Tyttö syntyi, tyhjä syntyi tyttö on mielletty menetettävän tulevan miehen sukuun + perimysoikeudelliset asiat 1930-luvullesaakka Suomessa nainen oli miehen holhouksen alainen Kunniaväkivalta nykyajan Suomessa on tyypillisesti alistamista, uhkailua, mustasukkaisuutta
34 KUNNIA YHTEISÖKULTTUUREISSA Avioliitto on yhteisön, ei yksilöiden asia Kunnialle on eri käsitteitä, esim. turkin kielessä: 1. Seref: jokaisella on oma, mutta myös perheen/yhteisön yhteinen kunnia. Lasten kunniallisuus tuo lisää kunniaa myös vanhemmille parempi asema yhteisössä kunnia periytyy lapsille 2. Onur: itsekunnioitus 3. Namus: kuuliaisuus perinteisiä käyttäytymisnormeja kohtaan namus-kunniaa kontrolloidaan, jotta seref-kunnia säilysisi tai lisääntyisi Naisella nähty vahva seksuaalinen voima / valta (islam) Naisen kuumuus (hindut)
35 YHTEISKUNNALLINEN NÄKÖKULMA Esimoderni yhteiskunta: Naisen kunnia: Neitseellisyys, siveys. Nainen on määritelty aina suhteessa mieheen (neitsyt, vaimo, leski, nunna, prostituoitu) Miehen kunnia: voimakkuus, väkivalta (kaksintaistelut, naisen kunnian puolustaminen) Post-moderni yhteiskunta: Individualistinen kunnia (toimeentulo, koulutustaso, kulutustaso) kunniaei ole pelkästään periytyvää Maahanmuutto on kuin yhteiskunnan modernisaatio, mutta tapahtuu hetkessä
36 KUNNIAVÄKIVALLAN MÄÄRITTELYÄ Ruotsin Socialstyrelsen määritteli kunniaväkivallan Fadime Jahindalin kunniamurhan jälkeen: Väkivalta on suunniteltua Perustuu kollektiiviseen päätökseen Suku tai yhteisö suojelee tekijää Väkivallan tarkoituksena on kontrolloida naisen tai tytön seksuaalisuutta Väkivalta voi kohdistua myös miehiin / poikiin, jotka yrittävät suojella tai puolustaa tyttöä
37 KUNNIAVÄKIVALLAN MERKKIEN TUNNISTAMINEN (Lähde: Monika-liiton opas: Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta) Näkyvät vammat Vähän tai ei lainkaan koulun ulkopuolisia ystäviä Perheen ulkopuolisten kontaktien puute Huonot välit äidin kanssa / äidin tuen puuttuminen Uhkailu ja väkivalta Vapaa-ajan käytön ankara kontrollointi Kouluun saattaminen isän / veljen toimesta Konkreettiset suunnitelmat avioliittoon pakottamiseksi Nopeat muutokset tytön käyttäytymisessä; hiljaisuus tai aiempien puheiden peruminen
38 KUNNIAVÄKIVALLAN MOTIIVEJA (TYTÖT/NAISET) /MLL Kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta Siveetön pukeutuminen Seurustelu Raiskatuksi joutuminen Poikien seurassa ajan viettäminen Liiallinen sulautuminen valtakulttuuriin Epäily / kuuluminen seksuaalivähemmistöön Avioliiton ulkopuolinen raskaus Eroaminen avioliitosta Yhteisön mielestä kunniaton esiintyminen julkisuudessa Työ, joka uhkaa oman etnisen ryhmän arvoja
39 KUNNIAVÄKIVALLAN MOTIIVEJA (POJAT/MIEHET) /MLL Useampia seurustelukumppaneita avioliiton ulkopuolella Naisen siveettömyyden aiheuttaminen (itse teosta yllätettynä) Kieltäytyminen yhteisön kunnian palauttamisesta (kunniaväkivallan teosta) Pakkoavioliitosta kieltäytyminen Avioituminen/seurustelu kumppanin kanssa, jota yhteisö ei hyväksy Avioliitosta eroaminen vanhempien / appivanhempien tahdon vastaisesti Epäily / kuuluminen seksuaalivähemmistöön
40 NUORI JA KUNNIA Yli 18v. saattaa edelleen asua vanhempien kotona, mutta ei kuulu enää lastensuojelun piiriin Yhteisöllinen identiteetti perheen kunnian suojelu myös omaa henkeä uhkaavissa tilanteissa on mahdollista Huostaanotto saattaa vahvistaa yhteisön käsitystä nuoresta kunniattomana
41 KUNNIAVÄKIVALTA JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ Tappo Murha Surma Pahoinpitely (sisältää tyttöjen ympärileikkaamisen) Vapaudenriisto (esim. lukitseminen kotiin) Laiton uhkaus (alistaminen ja pelottelu) Avioliittoon pakottaminen ei sinällään ole rikos, mutta voidaan käsitellä pakottamisena, laittomana uhkailuna tai pahoinpitelyinä, jos näitä tapahtuu Lastensuojeluilmoitus
42 AUTTAMISTYÖN HAASTEITA Myytit ja kulttuurien tuntemattomuus työntekijällä Uhrin tiedon puute tai huono kielitaito esteenä Normaaliuden käsite on erilainen Pelko estää hakemasta apua Palvelujärjestelmää ei tunneta Lukutaidottomuus Kunnian menettämisen pelko Apu tulee usein hitaasti Huono tiedonkulku viranomaisten välillä
43 AUTTAMISTYÖSSÄ HUOMIOITAVAA Tulkin puolueettomuus Pakeneminen tai eristäytyminen voi olla käytännössä mahdotonta / voi johtaa pysyvään luopumiseen omasta yhteisöstä suuri merkitys identiteetille yhteisökulttuurissa Yhteisökulttuurissa työskenteleminen vaatii aina yhteisön mukanaoloa prosessissa
44 TYÖNTEKIJÄN ROOLISSA Usko uhrin kertomus ja osoita se, passiivinen kuuntelu saatetaan tulkita epäilyksi Älä syyllistä (miksi et lähde jne.) Ota kantaa kaikenlaista väkivaltaa vastaan Keskustele uhrin väkivaltaan liittyvistä uskomuksista Kerro omista velvollisuuksistasi ja oikeuksistasi työntekijänä (oppilashuoltolaki, lastensuojelulaki) Turvaa uhrin tilanne, mutta kunnioita hänen tahtoaan Huomioi mahdollinen traumatisoituminen ja trauman vaiheet työskentelyssä
45 KONSULTAATIOTA JA APUA Monika-naiset liitto ry Ihmisoikeusliitto / KITKE-hanke MLL
46 MITEN OTTAA VÄKIVALTA PUHEEKSI Kahden kesken Samaa sukupuolta oleva tulkki Käytä konkreettista kieltä ja kysy konkreettisia asioita (väkivallan määritelmä voi vaihdella) Varaa riittävästi aikaa Korosta luottamuksellisuutta Voit kysellä kyllä/ei -kysymyksillä Voit tarjota tietoa, vaikka uhri kieltäisi väkivaltaa tapahtuneen Muista huolehtia omasta jaksamisestasi!
47 KYSYMYKSIÄ TYÖNTEKIJÄN TUEKSI Tunnetko itsesi turvattomaksi tai pelottaako sinua kotona? Joudutko tekemään kotona sellaisia asioita, joita et haluaisi? Mitä? Mitä seuraa, jos et tottele? Onko joku estänyt sinua liikkumasta kodin ulkopuolella? Käytkö itse ostoksilla? Voitko päättää itse, mihin käytät rahaa? Uhkaako / pelotteleeko joku sinua? Rajoitetaanko liikkumistasi koulun jälkeen? Saatko osallistua kaikille tunneille? Voitko osallistua harrastuksiin? Kuka sinua voisi auttaa? Miten?
48 KUNNIAVÄKIVALTAA KARTOITETTAESSA (MLL) Kuka on uhkaava taho? Onko perheessä muuta väkivaltaa? Onko tilanteeseen jo puututtu? Mikä on kunniaväkivallan motiivi? Ketä uhkaava taho voisi kuunnella? Miten muuten kunnia voitaisiin palauttaa? Miten uhrin turvallisuus voidaan taata? Mikä on oppilaan/opiskelijan elämänkaaren kannalta paras ratkaisu tilanteeseen?
49 MUISTILISTA TYÖNTEKIJÄLLE (MLL) Kunniaväkivalta on monimutkainen ja äärimmäisen vakava ilmiö, jotai useinkaan voida ratkaista yhden työntekijän keinoin Etsi asiaan perehtyneitä yhteistyötahoja verkosto- ja ketjutyöskentely Järjestä itsellesi työpari koulun sisältä Tiedota esimiestäsi tilanteesta Pyydä itsellesi työnohjausta (sijaistraumatisoituminen, uupuminen) Vastuu väkivaltatilanteen eteenpäin viemisestä on viranomaisella älä vastuuta oppilasta, sillä hänen voimavaransa ovat rajalliset
Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -
Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotPALUUMUUTTAJAN HAASTEET
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa
LisätiedotVoimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry
Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus
LisätiedotKUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT
KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT - TIETOA, TAITOA JA TOIMINTAOHJEITA KOHTAAMISEN TUEKSI Katri Peräaho Yhteisöpedagogi (AMK), Human Rights, Globalisation and Justice (MA), Seksuaalineuvoja KUNNIAVÄKIVALTA
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotNuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena
Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Usko itsenäiseen selviytymiseen Haluan oman elämän Ellet arvosta minua, hylkään
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMurrosikäisen kehitys
Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotTURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,
TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ
Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotNuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen
Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15
LisätiedotMiten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011
Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotMiten haluat kasvattaa lapsesi?
tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotPaha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä
Lisätiedottyötä kartoittamassa
Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen
LisätiedotKunnian ja häpeän välissä
Kunnian ja häpeän välissä Kunniaan liittyvä väkivalta on henkilön fyysistä tai psyykkistä painostamista tilanteessa, jossa kyseistä henkilöä epäillään yhteisöllisten periaatteiden loukkaamisesta teolla,
LisätiedotVenäläis-suomalainen parisuhde
Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotErityisen haavoittuvat ryhmät oikeudellisena haasteena
Erityisen haavoittuvat ryhmät oikeudellisena haasteena Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Katja-Mari Ottelin, vastaava kriisityöntekijä, psykologi, psykoterapeutti Kati Puhakka, vastaava kriisityöntekijä,
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotKasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä
Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotMiten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?
Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotMatkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu
Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotTerve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa
Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
LisätiedotTasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389
Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden
LisätiedotSEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA
Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotOhjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotSeksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
LisätiedotMitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa
LisätiedotIsä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus
Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTURVATAITOJA NUORILLE
TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotMusliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012
Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotMonikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen
Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2
LisätiedotHenkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotLounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /
Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa
LisätiedotSuomalaisen palvelujärjestelmän haasteet
Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
Lisätiedot