1990-luku. Tiistairastien järjestelyvastuun otti Rasti E4. Osanottajamäärissä tapahtui hypähdys. Keskimääräinen osanotto nousi yli sadan.

Transkriptio

1 1990-luku 1990 Rasti E4 ensimmäisiä kansallisia rasteja suunnistettiin Petomäessä. Laajarannan koulun ollessa kisakeskuksena. Maaliviitoitus oli Äänekosken ja Konginkankaan rajalla. Tiistairastien järjestelyvastuun otti Rasti E4. Osanottajamäärissä tapahtui hypähdys. Keskimääräinen osanotto nousi yli sadan Kansalliset kisat Hietamanmäessä. Kisakeskus Hietaman koululla. Tiistairasteilla kaikkien aikojen osanottoennätys Keskimäärin 111 tiistai-iltaa kohti. Rasti E4:n ensimmäinen suunnistuskartta Petomäestä 1990

2 1992 Rasti E4 järjesti Keski-Suomen opistolla kansalliset hiihtosuunnistukset. Samassa yhteydessä ratkottiin FSO:n ja TUL:n mestaruusrastit. Kisamaastoina olivat Kirppuvuoren ja Sirkkaharjun rinteet. Kaksi viikkoa aiemmin oli Vesa Mäkipää ottanut Ranskassa kaksi henkilökohtaista MM-hopeaa ja ankkuroinut Suomen MM-kultaan. Tässä välissä ei oltu juuri suksilla käyty, joten meno oli herkkää ja tuskinpa on Kirppuvuoren rinteillä suksilla lujempaa kuljettu, mitä tuolloin ylivoimaista vauhtia kisoissa sivakoinut Mäkipää kulki. Vesa Mäkipään reittiä FSO:n mestaruusrasteilta 1992

3

4 Suomen suunnistusliitto oli uskonut pienellä aikataululla vuoden 1992 nuorten MM-kisojen ja FIN- 5 rastiviikon järjestelyt keski-suomalaisseurojen JRV:n, Suunta-101:n ja Rasti E4:n järjestettäväksi. E4:n isännöitäväksi tuli MM-pikamatka ja rastiviikon toinen osakilpailu. Kisanäyttämöksi valittiin Hitonlahden avara peltoaukea jääkauden muovaamien monimuotoisten Hitonhaudan suunnistusmaastojen kupeella. Kisaisäntänä oli Hitonlahden tilan isäntä, tulevan uuden Äänekosken ensimmäinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kumpu. Helteinen föhn-tuuli liehutti 29 maan lippurivistöä Hitonlahden tilan pelloilla kun maapallon suunnistuslupaukset ratkoivat mestaruuksiaan. Etenkin karsinnan ja loppukilpailun välillä saattoi aistia kansainvälisen tuulahduksen näillä kulmilla nuorten suunnistajien valmistautuessa pellon pientareella MM-koitokseensa. Mikko Lepo juhlisti 19-vuotissyntymäpäiväänsä maailmanmestaruudella. Tytöissä Hitonhaudan supikot ja rinteet kiersin nopsimmin Puolan Barbara Baczek. Dramatiikkaa koettiin, kun vielä kolmanneksi viimeisellä rastilla voitosta kilpaillut ja yleisön nähtävillä leimannut Johanna Tiira eksyi loppurinteeseen. Hopeaa Suomeen toi Riitta Korpela. Nykyisiin maamme suunnistuslupauksiin kuuluva Emmi-tytär kulki tuolloin jo vatsassa matkassa. Kisojen kaukaisin osanottaja Uuden- Seelannin Tanja Robinson oli lähellä mitalia ollen kisan viides. MM-koitoksen jälkeen neljätuhantinen FIN-5 väki 20:sta eri valtiosta suunnisti Hitonhaudan maastoissa. Etenkin tsekin Marlena Cupatkovan voittama naisten valiosarja oli nimekäs. 11 parasta olivat viiden eri maan maajoukkuesuunnistajia. Miesten nopein oli muutama viikko aiemmin Vehkalahdella Jukolassa IK Hakarspojkarnan voittoon ankkuroinut keveäaskelinen Johan Ivarsson.

5

6 Eija Koskivaaran reitti Hitonhaudalla FIN5:llä 1992

7 Janne Salmen reitti Hitonhaudalla FIN5:llä 1992

8 1993 Pyhäkankaalla järjestettiin kansalliset rastit supikkoisessa maastossa. Pataman taimitarha oli kisakeskuksena Kanava Keiteleestä Kuhnamoon valmistui. Rasti E4 järjesti Paatelan sulun itäpuolisissa maastoissa Kotimäen, Riihivuoren ja Pässinradan maisemat kiertäen kansalliset Kanavarastit. Jyrki Saarivaara oli pääsarjan ripein kanavan maisemissa Lylyharjun kankaat ovat olleet taistelutantereina niin nuijasodan kuin ison vihankin aikana. Tikkakosken varuskunnan isännöimien Sotilaiden SM-suunnistusten henkilökohtainen matka oli tuotu näille historiallisille kankaille. Lähtöpaikkana oli nuijasodan muistomerkki. Varusmiesten parasta suunnistusosaamista näytti Miika Hernelahti. Paikallista väriä kymppisakkiin toi Teemu Remonen 9:llä sijallaan. Uhreitta ei tältä kankaalta nytkään selvitty. AM-viesteissä Konneveteläisen veteraanisuunnistajan Yrjö Maneruksen viimeinen maallinen rastileimaus tapahtui kumpareella aivan nuijasodan muistomerkin tuntumassa. Varusmiesten rata sotilaiden SM-suunnistuksissa Lylyharjussa 1995

9 1996 Lehti oli juuri puhkeamaisillaan kun Suomen suunnistusväki kokoontui ratkomaan pitkien matkojen mestaruuksia Parantalaan Niemelän tilan pelloille, julman kokoisen jyrkänteen juurelle. Kisat olivat toiset yhteislähtönä toteutetut. Miesten matka oli kolmena lenkkinä liki pari peninkulmaa. Viimeisen lenkin käydessä aina Känkänmäen takaisessa supikossa. Opiskelujaan tuolloin Jyväskylässä lopetellut tuleva suunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Janne Salmi oli sitkein Känkänmäen rinteillä. Naisissa peninkulmaisella lenkillä Liisa Anttila suunnisti ensimmäisen lukuisista yleisen sarjan Suomen mestaruuksistaan. Suunnistusääni Pekka Oksala kommentoi kisat urheiluruutuun. Rasti E4 avasi ensimmäiset kotisivunsa.

10

11 1997 Äänekosken liikuntapuiston polut haastoivat maakunnan suunnistusväen maakuntasuunnistuksessa. Nopeatempoisessa kisassa Laukaa katkaisi voitollaan Jyväskylän / Jyväskylän maalaiskunnan voittokulun Rasti E4 ja Suunta 101 järjestivät puistoparisuunnistuksen iltakilpailuna. E4:n kisa toteutettiin Keski-Suomen opistolla parilähdöllä ja Jyväskylän kisa Vaajakosken Naissaaressa takaa-ajolähtönä. Opiston nurmikentillä käytti Jouni Kahelin mailin matkaan alle 7 minuuttia. Maakuntasuunnistusrata vuodelta 1997 Äänekosken liikuntapuistossa

12 1999 Ensimmäiset kansalliset Raktorirastit Isonkivenrannassa toukokuussa. Kisat olivat ensimmäiset kisat jolloin emitleimaus oli käytössä. Jarkko Liuha kiersi Väärien vuorien rinteet rivakimmin, naisissa Hannele Valkonen. Tiistarasteilla oli koettu notkahdus vuosikymmennen puolivälissä. Vuosituhannen viimeisenä vuonna noustiin takaisin osallistujamäärissä yli kahdentuhannen. Emit-leimaus tuli myös kuntorasteille ja kohta oli luettavissa rastiväliajat seuran kotisivuilta.

13 Ensimmäisten Raktorirastien voittajan Jarkko Liuhan reitti 1999