Pirkanmaan työllisyyskatsaus Heinäkuu 2013

Transkriptio

1 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Heinäkuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina klo 9.00 Pirkanmaalla työttömyys vuoden 1999 heinäkuun tasolla Työttömyystilanne oli Pirkanmaalla heinäkuussa 2013 yhtä korkealla tasolla kuin heinäkuussa Heinäkuun 2013 lopussa Pirkanmaan TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi yli 5 600:lla. Lomautettuna oli henkilöä eli 874 (75,3 %) enemmän vuoden takaiseen lukuun verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2013 tammikuu-heinäkuun aikana yli viidenneksen enemmän kuin vastaavana aikana vuonna Vuoden 2013 kesäkuusta työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut henkilöllä, tämä muutos johtuu suurimmalta osalta normaalista kausivaihtelusta. Työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut korkeammalle tasolle kuin lähivuosina on ollut. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla heinäkuun 2013 lopussa edelleen koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,9 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 12,2 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli kääntynyt merkittävään nousuun vuositasolla, muutos oli 20,1 prosenttia. Tilanne on korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, jossa nousua oli 15,5 %. ELY-keskuksittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi kaikissa ELY-keskuksissa.

2 Työvoimapoliittisissa palveluissa pientä kasvua Työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen piirissä oli heinäkuun 2013 lopussa työnhakijaa eli 3,7 prosenttia työvoimasta. Vuositasolla verrattuna työvoimapoliittisissa palveluissa olevien osuus työvoimasta oli lähes samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Heinäkuussa 2012 luku oli 3,5 %. Kaikissa työllistämispalveluissa yhteensä oli hieman enemmän asiakkaita kuin vuotta aiemmin, muutos oli kasvua 0,1 %. Yksityiselle sektorille työllistettyjen määrä nousi vuoden takaisesta tilanteesta (9,2 %). Heinäkuun lopussa palkkaperusteisissa palveluissa työllistettyjä oli työvoimakoulutuksessa 2 224, omaehtoisessa opiskelussa 1 118, työmarkkinatuen työharjoittelussa ja työelämänvalmennuksessa 837, jonka tilastollinen muutos johtuu palkkaperusteisten toimenpiteiden uudesta luokituksesta, kuntouttavassa työtoiminnassa 1 351, jossa määrä kasvoi 30,9 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja vuorottelutyöpaikkaan työllistettynä 566 työnhakijaa. Vuorotteluvapaan suosio oli kuluvana vuotena vähentynyt edelleen viime vuodesta yli kolmanneksen. Palkkaperusteiset palvelut kokonaisuudessaan kasvoi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, muutos oli 5,3 %. Avoimien työpaikkojen määrä laski edellisvuodesta Avoimien työpaikkojen määrä oli heinäkuussa 2013 pienempi kuin edellisvuoden heinäkuussa, mutta tammikuuheinäkuun 2013 välisenä aikana oli avoimia työpaikkoja 3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 tammikuuheinäkuun välisenä aikana. Pirkanmaan TE-toimistossa oli avoimia työpaikkoja heinäkuun 2013 lopussa kpl ja kuukauden aikana oli avoinna kaikkiaan työpaikkaa, joista uusia kuluvan kuukauden aikana avautuneita kpl. Kuukauden aikana täyttyi työpaikkaa, joista 510 kpl (20 %) TE-toimiston hakijoilla, joiden suhteellinen osuus on laskenut koko kuluvan vuoden. Heinäkuun 2013 lopussa keskimäärin yhtä työtöntä työnhakijaa kohden oli avoinna 0,06 työpaikkaa. (Kuvio 2.). Työpaikkojen avoinna oloajan kesto oli muuttunut vuoden takaisesta tilanteesta. Yli 1 kuukautta avoimena olevien työpaikkojen määrä oli lähes kolmannes kaikista avoimista työpaikoista, määrä oli lisääntynyt 17,9 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 2 kuukautta avoimena olevien työpaikkojen määrä oli 15 % kaikista avoimista työpaikoista ja määrä oli noussut 30 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 2

3 Avoimia työpaikkoja oli heinäkuun 2013 lopussa eniten palvelutyössä (507 kpl), kaupallisessa työssä (460 kpl), terveydenhuolto, sosiaalialan työssä (383 kpl) ja teknisessä sekä opetustyössä (343 kpl) (Kuvio 3.) Edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna avointen työpaikkojen määrä lisääntyi merkittävästi teknisessä ja opetusalan työssä (155 kpl), sekä kaupallisessa työssä (146 kpl), että palvelutyössä (37 kpl). Laskua oli eniten teollisessa työssä (65 kpl). Muissa pääammattiryhmissä avoimien työpaikkojen muutos oli negatiivinen, mutta suhteellisen pientä. Suurin suhteellinen muutos negatiiviseen suuntaan oli maa- ja metsätaloustyössä (63,6 %). Merkittävä positiivinen kasvu avoimien työpaikkojen osalta oli teknisessä ja opetustyössä, jossa muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 82,4 %, lisäksi avoimien työpaikkojen muutos oli kappalemäärältään huomattava 155 kpl. Pääammattialan työpaikkojen muutos selittyy suurimmalta osalta kesäsesongin aiheuttaman taide- viihdealan työpaikkojen määrän kasvulla. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikissa pääammattiryhmissä Eniten työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun 2013 lopussa pääammattiryhmittäin vertailtuna teollisessa työssä (7 206), luokittelemattomassa työssä (5 004) sekä teknisessä, luonnontieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä ja taiteellisessa työssä (4 844) että hallinto- ja toimistotyössä (3 775). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömiä työnhakijoita oli ilman ammattia olevien ryhmässä 4 275, konepaja- ja rakennusmetallityössä 2 448, talonrakennustyössä 1 983, tavaroiden myyntityössä 1 568, teknisessä työssä, 1 508, majoitus- ja suurtaloustyössä sekä opetusalan työssä että sihteeri ja toimistotyössä Ilman ammattia olevien työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli heinäkuussa %. Vuotta aiemmin luku oli 15,6 %. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että heidän tilanteensa olisi parantunut vaan sitä, että työttömien työnhakijoiden määrä on kokonaisuudessa noussut. Vuositasolla verrattuna suhteellisesti eniten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi pääammattiryhmissä rakennustyössä (31,1 %), kaupallisessa työssä (27,7 %), maa- ja metsätaloustyössä (26,2 %). Työttömyyden kasvu oli muissa pääammattiryhmissä jonkin verran vähäisempää, mutta kuitenkin merkittävää. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden suhteellinen määrä nousi voimakkaimmin myynti ja kauppaedustustyössä (45,8 %), sähkötyössä (35,6 %), teknisessä työssä (31,4 %) ja sosiaalialan työssä (30,8 %). Teollisuuden sekatyössä työttömien työnhakijoiden määrä väheni 3 %. 3

4 Työttömyysaste alhaisin Lounais-Pirkanmaalla, Tampereen seutukunnassa korkein, Tampereella edelleen korkea työttömyysaste Heinäkuun 2013 lopussa oli työttömiä työnhakijoita edellisvuoden vastaavaa ajankohtaan verrattuna enemmän kaikissa seutukunnissa, lukuun ottamatta Ylä-Pirkanmaan seutukuntaa, jossa työttömyyden lasku oli 3 %. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi voimakkaimmin Luoteis-Pirkanmaan seutukunnassa (33 %). Kunnittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä väheni suhteellisesti eniten Juupajoella (8 %), Ruovedellä ja Virroilla (2 %) sekä Mänttä-Vilppulassa (1 %). Työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti eniten Vesilahdella (41 %), Ikaalisissa (35 %) ja Sastamalassa (33 %). Tampereella työttömien työnhakijoiden määrä nousi 21 %, eli henkilöä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vesilahdella henkilömäärä kasvoi 63 henkilöllä, vaikka suhteellinen luku nousi paljon. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyysaste oli alhaisin Lounais-Pirkanmaalla (8,8 %) ja Luoteis-Pirkanmaalla (10,4 %), vaikka molemmissa seutukunnassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi merkittävästi. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli korkein (14,7 %). Kuntatasolla oli Ruovedellä (7,1 %) sekä Punkalaitumella ja Sastamalassa (8,8 %) työttömyysaste alhaisin. Työttömyysaste oli Pirkanmaan kunnista korkein Tampereella (16,9 %), Nokialla ja Urjalassa (13,7 %). Työttömyysasteella mitattuna Tampereen tilanne oli normaalilla tasolla suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Tampereen kaupungin työttömyysaste oli koko maan 20 suurimman kaupungin vertailussa viidennellä tilalla järjestyksen ollessa Joensuu (18,2 %), Kotka (17,7 %), Oulu (17,3 %), Lahti (17,1 %), Tampere (16,9 %). Työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä oli Tampereen kaupungissa ( henkilöä) maan toiseksi korkein Helsingin ( henkilöä) jälkeen. Suurista kaupungeista paras tilanne on Espoossa (8,9 %), Seinäjoella (10,1 %), Vaasassa (10,2 %) ja Helsingissä (10,6 %). Edellä mainittujen kaupunkien työttömien työnhakijoiden sekä työttömyysasteen osalta oli tapahtunut negatiivista muutosta. ELY-keskuksittain vertailtaessa pienin suhteellinen kasvu työttömien työnhakijoiden määrässä oli vuositasolla Kaakkois-Suomessa (6,6 %), Pohjois-Karjalassa (7,5 %) ja Etelä- Savossa (9,3 %). Suurimmat negatiiviset muutokset suhteellisesti oli Uudellamaalla (20,8 %), Pirkanmaalla (20,2 %) ja Kainuussa (18,7 %). 4

5 Nuorten työttömyys kasvoi vuositasolla lähes neljänneksellä Nuorten työttömien työnhakijoiden määrän kasvu ei hidastu. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla heinäkuun lopussa 5 093, joista alle 20-vuotiaita henkilöä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden heinäkuusta 932:llä (22,4 %). Alle 20-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut heinäkuussa 2013 vuoden takaisesta luvusta (18 %). Vuoden 2013 tammikuu-heinäkuun aikana oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita ollut 28 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Yli 20-vuotiaiden tilanne oli hieman parempi. Vastaavana aikana muutos oli ollut 18 %. Miesten osuus alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli heinäkuussa %, eli korkeampi kuin keskimäärin työttömien miesten osuus kaikista ikäluokista. Alle 20-vuotiaista työttömien miesten osuus oli 52 % ikäryhmästään. Ikäryhmässä vuotiaissa toistuu sama tilanne, miesten osuus ikäluokan kaikista työttömistä työnhakijoista on korkeampi kuin työttömien naisten. Suhteellinen osuus oli heinäkuussa %. Edellä käsiteltyjen ikäryhmien osalta työttömät miehet edustavat 56 % ikäryhmän kaikista työttömistä työnhakijoista. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystaso on ollut viimeksi näin korkea vuoden 1999 heinäkuussa. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli myös noussut vuositasolla. Heinäkuun 2013 lopussa yli 50- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli eli (16,2 %) enemmän vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2013 tammikuu-heinäkuun aikana oli yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 16 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ikäryhmässä vuotiaat edustavat yli 70 prosenttia kyseisestä ikäryhmästä. Ikäryhmän työttömyys on vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Yli 50- vuotiaiden työnhakijoiden työllistyminen on hankalampaa kuin alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden, joiden koulutustaso on keskimäärin korkeampi ja monipuolisempi kuin yli 50-vuotiailla on keskimäärin. 5

6 Koulutustaso on merkittävä tekijä työllistymisen kannalta v v v. 2012/7 2013/7 Muutos 2012/7 2013/7 Muutos 2012/7 2013/7 Muutos Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Koulutusaste tuntematon Yhteensä Taulukko 1. Nuorten työttömien työnhakijoiden lukumäärä ikäluokittain ja koulutustason mukaan. * Yhteensä summa ei ole kaikkien sarakkeiden osalta rivimuuttujien yhteissumma, koska havaintoyksiköiden lkm pienuus estää niiden julkistamisen tilastollisen salassapitovaatimuksen vuoksi Alle 20-vuotiaiden työttömyys keskittyy ylemmän perusasteen sekä keskiasteen koulutukseen. Sama ilmiö toistuu myös muissa ikäryhmissä. Poikkeuksena on vuotiaiden osalta alemman korkeakouluasteen suorittaneiden sekä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden määrän merkittävä kasvu vuositasolla vertailtuna. Taulukosta voi kuitenkin todeta sen seikan, että korkeampi koulutus yli 20-vuotiaiden osalta mahdollistaa paremmin työllistymisen tilanteessa, jossa työttömien työnhakijoiden määrä on yleisesti kasvanut. 6

7 Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut lähes 50 % edellisvuoden heinäkuusta Kaikista työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuun 2013 lopussa , mikä oli (48,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2013 tammikuu-heinäkuun aikana yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi 42 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvu on ollut huolestuttavan suurta ja suunta on ollut nouseva. Pirkanmaalla oli viimeksi pitkäaikaistyöttömiä yhtä paljon vuonna Heinäkuun 2013 lopussa oli vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä 980 henkilöä. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vuotiaita pitkäaikaistyöttömien määrä oli yli kaksinkertainen (heinäkuussa 2012 oli 433 henkilöä). Suhteellinen muutos oli 126 %. Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa henkilöä. Vastaavana aikana vuotta aiemmin oli määrä 142 henkilöä. Kasvu on ollut 115 %. Myös vuotiaiden osalta muutos vuositasolla oli merkittävä, kasvua oli 132 %. Heinäkuun 2013 lopussa yli 50-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli henkilöä. Vastaavasti yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 31 %. (Kuvio 6.) Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli 55 % heinäkuussa 2013 ja suhteellinen osuus oli kääntynyt laskuun. Yli 50-vuotiaiden sekä alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus kaikista pitkäaikaistyöttömien ikäluokista oli heinäkuussa 2013 laskenut 5 % verrattuna heinäkuuhun Yli vuoden työttömänä olleiden suhteellinen osuus ikäluokasta kasvaa eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Yli 2 -vuotta työttömänä työnhakijana olleiden määrä oli noussut 31 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 13 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista oli ollut työttömänä yli 2 vuotta. Kasvu on ollut koko kuluvan vuoden melko voimakasta. Yli 2 -vuotta työttömänä olevien määrä oli heinäkuussa henkilöä. Vuoden 2013 tammikuu-heinäkuun aikana osuus oli kasvanut 22 % vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta. Yli 2 -vuotta työttömänä olleista oli vuotiaita 45 prosenttia ja vuotiaita 16 %. Yli 50 -vuotiaiden kokonaisosuus oli 71 %. 7

8 Pitkäaikaistyöttömyys ja varsinkin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ryhmässä miesten osuus korostuu selvästi. Yli vuoden työttömänä olleiden ryhmästä miesten suhteellinen osuus on 53 % ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ryhmässä osuus on 54 %. Vuotta aiemmin tilanne oli ollut samalla tasolla. Yli 5 -vuotta työttömänä olleiden määrä oli kasvanut vuositasolla verrattuna. Kasvua oli 42 %. Kokonaismäärästä yli 50-vuotiaiden osuus oli 75 % vuotiaiden osuus oli 23 %. Alle 30-vuotiaiden osuus oli hieman yli 1 %. Kaikkiaan yli 5-vuotta työttömänä työnhakijana oli ollut heinäkuussa työtöntä työnhakijaa. Vastaavana ajankohtana vuosi sitten oli yli 5-vuotta työttömänä työnhakijana ollut 514 henkilöä. Kasvu ei ole henkilömäärällisesti suuri, mutta suunta on silti huolestuttava. Koulutustaso vaikuttaa osaltaan työttömyyden kestoon v v. Yli 50 v. 2012/7 2013/7 Muutos 2012/7 2013/7 Muutos 2012/7 2013/7 Muutos Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon Yhteensä Taulukko 2. Nuorten ja yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien lukumäärä koulutustason mukaan. * Yhteensä summa ei ole kaikkien sarakkeiden osalta rivimuuttujien yhteissumma, koska havaintoyksiköiden lkm pienuus estää niiden julkistamisen tilastollisen salassapitovaatimuksen vuoksi Miehiä yli puolet työttömistä työnhakijoista Kaikista työttömistä työnhakijoista työttömiä naisia oli (47,0 %) ja työttömiä miehiä (53,0 %) heinäkuun 2013 lopussa. Edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna kasvoi työttömien naisten määrä 2 312:lla (17,2 %) ja työttömien miesten määrä 3 297:lla (22,4 %). Uusi ilmiö työllisyydessä on, että kaikista työttömistä työnhakijoista miesten osuus oli laskenut vuositasolla muutaman kuukauden ajan. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä noussut yli viidenneksen Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut heinäkuussa % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden työttömyysaste oli heinäkuussa ,7 % kun heinäkuussa 2012 luku oli 34,5 %. Heinäkuun 2013 lopussa oli Pirkanmaalla ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita henkilöä. 8

9 Katsauksen aikasarjat (tiedot keskimäärin vuodessa). Vuoden 2013 tiedot ovat vuoden kuluvien kuukausien keskimääräinen luku (tammikuu-heinäkuu) 9

10 10

11 11

12 Lisätiedot: Juha Salminen, puh tai Pirkanmaan TE -toimisto, Internet: Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. *Lomautettujen määrä sisältää kaikki henkilökohtaisesti TE-toimistoihin ilmoittautuneet. *Työvoiman määrän tiedot ovat kuntatasolla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ja ELY-keskustasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta 12

13 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 PIRKANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS 7/2013 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

14 TAULU 1. TYÖLLISYYSTILANNE 2013 HEINÄKUUN LOPUSSA (I) JA TOIMISTON TOIMINTA HEINÄKUUN AIKANA (II) ELY-KESKUS: PIRKANMAA I TILANNE KUUKAUDEN LOPUSSA heinä.13 heinä.12 Muutos Muutos % A. TYÖNHAKIJAT 1 Työttömät työnhakijat ,1 joista henkilökohtaisesti lomautetut ,3 2. Lyhennetyllä työviikolla ,9 3. Työssä olevat yhteensä ,9 joista yleisillä työmarkkinoilla ,5 joista työllistettynä ,1 4. Työvoiman ulkopuolella ,9 5. Työttömyyseläkettä saavat ,3 1-5 Kaikki työnhakijat yhteensä ,1 B TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 1. Avoimet työpaikat yhteensä ,2 joista yli kuukauden avoinna olleet ,9 joista yli 2 kuukautta avoinna olleet ,1 C PALVELUISSA 1. Valtiolle työllistetyt ,5 2. Kuntiin työllistetyt ,6 3. Yksityiselle sektorille työllistetyt ,2 1-3 Työllistetyt yhteensä ,3 4. Työvoimakoulutuksessa ,1 6. Työ- ja koul.kokeilussa, työharjoittelussa ,6 8. Vuorotteluvapaasijaisena ,0 9. Kuntouttavassa työtoiminnassa ,9 10. Omaehtoisessa opiskelussa , Palveluissa yhteensä ,1 D. TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE 1. Työttömät naiset ,2 2. Työttömät miehet ,9 3. Alle 25-vuotiaat työttömät ,4 4. Yli 50-vuotiaat työttömät ,2 5. Pitkäaikaistyöttömät ,5 E. TOIMEENTULOTURVA 1. Työttömiä työttömyyskassojen jäseniä ,2 II. TOIMINTA KUUKAUDEN AIKANA 1. Työttömät työnhakijat ,1 2. Muut työnhakijat ,3 1-2 Työnhakijat yhteensä ,7 3. Kuukauden kaikki työpaikat ,2 Kuukauden uudet työpaikat ,5 Täyttyneet työpaikat ,9 joista toimiston hakijalla täytt ,6 4. Alkaneet työttömyysjaksot ,4 5. Päättyneet työttömyysjaksot ,2 6. Uudet työllistämiset ,5 7. Aloittanut työvoimakoulutuksen ,6

15 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT AMMATTIRYHMITTÄIN PIRKANMAALLA - suurimmat ryhmät eriteltynä TYÖTTÖMÄT AVOIMET TYÖPAIKAT Ammattiryhmä Heinä Kesä Heinä Muutos Heinä Kesä Heinä Muutos lkm % lkm % Tekninen, luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteell. ja taiteell. työ , ,4 - tekninen työ , opetusalan työ , Terveydenhuolto, sosiaalialan työ , ,5 - terveyden- ja sairaanhoitotyö , sosiaalialan työ , lasten päivähoito , Hallinto- ja toimistotyö , ,0 - liikeyritysten ja järjestöjen johto , sihteeri- ja toimistotyö , pankki- ja vakuutusalan työ , Kaupallinen työ , ,5 - myyntityö ja kauppaedustus , tavaroiden myyntityö , Maa- ja metsätaloustyö, kalastus , ,6 Kuljetus- ja liikennetyö , ,0 - tieliikennetyö , Rakennus, kaivos- ja louhintatyö , ,8 - talonrakennustyö , Teollinen työ , ,6 - ompelutyö , konepaja- ja rakennusmetallityö , sähkötyö , sekatyö , Palvelutyö , ,9 - vartiointi- ja suojelutyö , majoitusliike- ja suurtaloustyö , tarjoilutyö , kiinteistönhoito ja siivous , Muualla luokittelematon työ ,1 - ilman ammattia olevat ,4 - vastavalmistuneet ,2 Yhteensä , ,8

16 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT KUNNITTAIN HEINÄKUUN LOPUSSA KUNTA TYÖVOIMA TYÖTTÖMYYS- TYÖTTÖMÄT HEINÄ -13 AVOIMET TYÖTTÖM. ASTE, % YHTEENSÄ NAISET ALLE 20- ALLE 25- YLI 50- YLI VUO- TYÖPAIKAT MUUTOS VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT DEN TYÖTT. heinä % IKAALINEN , % KIHNIÖ 922 9, % PARKANO , % Luoteis-Pirkanmaan seutukunta , % AKAA , % URJALA , % VALKEAKOSKI , % Etelä-Pirkanmaan seutukunta , % HÄMEENKYRÖ , % KANGASALA , % LEMPÄÄLÄ , % NOKIA , % ORIVESI , % PIRKKALA , % PÄLKÄNE , % TAMPERE , % VESILAHTI , % YLÖJÄRVI , % Tampereen seutukunta , % JUUPAJOKI 912 9, % MÄNTTÄ-VILPPULA , % RUOVESI , % VIRRAT , % Ylä-Pirkanmaan seutukunta , % PUNKALAIDUN , % SASTAMALA , % Lounais-Pirkanmaan seutukunta , % PIRKANMAA , % KOKO MAA 12, % Tilaston sisältö: Kunnittaiseen tilastoon lasketaan avoimet työpaikat työpaikan sijaintikunnan ja työttömät työnhakijat asuinkunnan mukaan laskentapäivänä. Työttömien tiedoissa ovat henkilökohtaisesti ilmoittautuneet lomautetut mukana. Kuntakohtaiset työvoimaluvut ovat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastosta (2011), TE-keskuksen ja koko maan luku Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (2011).