SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1155 Valtioneuvoston asetus yritysten kansainvälistymisen edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille Opetusministeriön asetus opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön päätöksen liitteenä olevan maksutaulukon muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ilmailulaitoksen viranomaissuoritteiden maksullisuudesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista perittävistä maksuista Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta N:o 1155 Valtioneuvoston asetus yritysten kansainvälistymisen edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 luku Soveltamisala ja määritelmät 1 Soveltamisala Tällä asetuksella säädetään tarkemmin valtion talousarvion määrärahamomenttien ja perusteella myönnettävien valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) valtionapuviranomaisella kauppa- ja teollisuusministeriötä; 2) yhteishankkeella yritysten toimialakohtaisesti tai muuten yhdessä toteuttamaa hanketta, joka voi sisältää yksittäisen tapahtuman tai tapahtumakokonaisuuden ja johon osallistuu vähintään neljä yritystä, jollei hankkeen luonteesta muuta johdu;

2 3282 N:o ) vientirenkaalla pitkäkestoista yritysryhmän yhteishanketta, jonka tarkoituksena on viennin aloittaminen tai lisääminen tietylle markkina-alueelle; 4) kaupallis-teollisella viestinnällä ja markkinoinnilla sellaisia hankkeita, joissa edistetään suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta yleisesti. 2 luku Avustus yritysten kansainvälistymisen edistämiseen (mom ) 3 Avustettavat hankkeet Valtionavustusta voidaan myöntää suomalaisten teollisten ja palveluyritysten yhteishankkeisiin, jotka edistävät uuden vientitoiminnan käynnistämistä tai uuden markkinaalueen avaamista, lisäävät vientiä yritysten vanhoille markkina-alueille, parantavat vientiään aloittavien pienten ja keskisuurten yritysten vientivalmiuksia, edistävät yritysten markkinoillepääsyä ja kansainvälistymistä tai monipuolistavat viennin rakennetta. Valtionavustusta voidaan myöntää myös kaupallis-teollisille viestintä- ja markkinointihankkeille, laajoille matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeille ja muille suomalaisen yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistäville hankkeille. 4 Avustuksen kohteena olevat yhteisöt Valtionavustusta voidaan myöntää yhteisölle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja joka yhteishankkeissa kanavoi avustuksen osallistuville yrityksille. Ulkomailla rekisteröidyille yhteisöille avustusta yhteishankkeisiin voidaan myöntää vain, jos avustus kanavoituu suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hankkeeseen osallistuvien yritysten tuotteilla ja palveluilla tulee olla riittävä kotimaisuusja jalostusaste. 5 Avustuksen käyttökohteet Valtionavustuksen käyttökohteina voivat olla: 1) vienninedistämistapahtumat, yritysten vientivalmiuksien parantamiseen liittyvien koulutustilaisuuksien järjestäminen sekä yritysten ulkomaille suuntautuvat markkinaselvitysmatkat; 2) markkinointitoimenpiteet ulkomailla sekä yhteisesti toteutetut ostaja-, asiantuntija- ja vaikuttajaryhmien Suomeen suuntautuvat vierailut; 3) vientirenkaiden ja yhteisvientipäälliköiden kulut; 4) ulkopuolisten ja ostajasta riippumattomien tahojen tekemät markkinatutkimukset; 5) kaupallis-teolliset viestintäkampanjat sekä lehtimiesvierailut. 6 Hyväksyttävät kulut Hyväksyttäviä kuluja voivat olla hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät kulut. Välttämättömiä kuluja eivät ole osallistuvien yritysten omat kulut, vapaaehtoiset henkilösivukulut tai sellaiset vähämerkityksiset kulut, joilla ei ole olennaista vaikutusta hankkeen toteuttamiseen. 7 Valtionavustuksen määrä Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia avustukseen hyväksyttävistä kuluista, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yhteishankkeissa avustusta voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille enintään 50 prosenttia ja muille yrityksille enintään 40 prosenttia avustukseen hyväksyttävistä kuluista. Vientirenkaissa avustus voi olla pienille ja keskisuurille yrityksille enintään 65 prosenttia hyväksyttävistä kuluista. Pieni ja keskisuuri yritys määritellään Euroopan yhteisöjen komission suosituksen 96/280/EY mukaan. Jos avustuksen saavan yhteisön toiminnan menoihin ei myönnetä muuta julkista tukea,

3 N:o avustusta voidaan lisäksi myöntää enintään 10 prosenttia myönnetyn valtionavun määrästä suomalaisille yrityksille järjestetyn yhteishankkeen yleishallintokuluihin. Kaupallis-teollisissa viestintä- ja markkinointihankkeissa, matkailuhankkeissa ja muissa yleisissä vientiä ja kansainvälistymistä edistävissä hankkeissa avustus voi olla enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kuluista, jos se hankkeen luonteen vuoksi on perusteltua. Edustus-, vastaanotto- ja tarjoilukuluihin valtionavustusta voidaan myöntää enintään 25 prosenttia. 8 Eräät yksittäiset kuluerät Hankkeisiin voi sisältyä yksittäisiä kulueriä, joissa valtionavustus voi ylittää 7 :ssä mainitut prosenttiosuudet, jos se on valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä ja perusteltua. 9 Hankkeessa saatavat tulot Hankkeessa saatavat tulot otetaan huomioon vähennyksenä ennen avustuksen lopullisen määrän vahvistamista. Hankkeen järjestäjän osallistuvilta yrityksiltä perimät kohtuulliset järjestelykuluveloitukset tai vastaavat palkkiot eivät ole tässä tarkoitettuja hankkeen tuloja. 10 Valtionavustuksen hakeminen Valtionavustusta haetaan valtionapuviranomaiselta ennen hankkeen aloittamista. Hakemuksessa on esitettävä: 1) tiedot hakijasta; 2) selvitys kyseessä olevan toimialan tai yritysryhmän viennin tai laajoissa hankkeissa kansainvälisen liiketoiminnan kehitysnäkymistä; 3) hankekuvaus; 4) yhteishankkeeseen osallistuvat yritykset, jos yritysten nimeäminen hankkeen luonteen vuoksi on hakuvaiheessa mahdollista; 5) tapahtumakohtainen kustannusarvio, tai pitkäkestoisissa yhteishankkeissa toimintasuunnitelma; sekä 6) selvitys hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Hakemukseen on liitettävä hakijan viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus sekä kaupparekisteriote. Tarvittaessa hakemuksessa on lisäksi esitettävä selvitys avustuksen kilpailuvaikutuksista. 11 Pitkäkestoiset hankkeet Pitkäkestoisissa yhteishankkeissa, joihin sisältyy useita yksittäisiä tapahtumia, on valtionapuviranomaiselle toimitettava tapahtumakohtainen kustannusarvio ja luettelo tapahtumaan osallistuvista yrityksistä ennen kunkin yksittäisen tapahtuman alkamista. 12 Valtionavustuksen maksaminen Valtionavustuksen lopullinen määrä vahvistetaan ja valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle toteutuneiden, valtionavustuksen perusteeksi hyväksyttävien kulujen perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle 13 :n mukainen hyväksyttävä selvitys. Pitkäkestoisissa tai laajoissa hankkeissa voidaan valtionavustusta maksaa hakemuksesta ennakkoon 50 prosenttia myönnetystä valtionavustuksesta hankkeen alkaessa ja 30 prosenttia hankkeen puolessa välissä, jos hankkeen toteuttaminen muuten vaarantuisi. Milloin ennakon maksamisen perusteena on huomattaviin ennakkomaksuihin tai muihin vastaaviin eriin sitoutuminen, voi ennakon määrä hankkeen alkaessa olla suurempi, kuitenkin enintään 80 prosenttia myönnetystä valtionavustuksesta. Valtionavustuksen käyttöajan pidentämistä

4 3284 N:o 1155 on haettava päätöksessä mainitun valtionavustuksen käyttöajan kuluessa. 13 Selvitys valtionavustuksen käytöstä Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle selvitys valtionavustuksen käytöstä kuuden kuukauden kuluessa avustuspäätöksen mukaisen käyttöajan päättymisestä. Selvityksen tulee sisältää: 1) selostus hankkeen toteutumisesta suhteessa suunniteltuun; 2) selvitys hankkeen toteutuneista menoista ja tuloista; pitkäkestoisissa hankkeissa tulot ja menot on yksilöitävä kunkin yksittäisen tapahtuman osalta erikseen; 3) tilintarkastajan lausunto, jollei päätöksessä toisin mainita; sekä 4) arvio hankkeen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Valtionapuviranomaisella on oikeus vaatia valtionavustuksen saajalta myös muita hankkeen toteutumiseen liittyviä käyttö- ja seurantatietoja. 3 luku Yleisavustus ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille (mom ) 14 Yleisavustuksen myöntäminen Ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille voidaan myöntää yleisavustusta sellaisten neuvonta-, tieto- ja asiantuntijapalveluiden ylläpitämiseen, joilla edistetään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistymiseen. Finpro ry:lle voidaan lisäksi myöntää yleisavustusta vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kuluihin. 15 Yleisavustuksen määrä Yleisavustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia toiminnan kokonaiskuluista tai hyväksyttävistä menoista sen mukaan kuin avustuspäätöksessä määrätään. 16 Yleisavustuksen hakeminen Yleisavustusta haetaan ennen sen toimintavuoden alkua, jonka avustus kattaa. Hakemuksessa on esitettävä: 1) hakijan yhteystiedot ja y-tunnus; 2) toimintasuunnitelma ja vahvistettu talousarvio siitä vuodesta, johon yleisavustusta haetaan; 3) selvitys tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista toimintavuoden aikana; sekä 4) viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastajain kertomus sekä toimintakertomus. 17 Yleisavustuksen maksaminen Yleisavustus voidaan toimintavuoden aikana maksaa saajalle ennakkoina erillisen maksuaikataulun mukaisesti, jos avustettavan toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen sitä edellyttää. 18 Selvitys yleisavustuksen käytöstä Yleisavustuksen käytöstä tulee antaa valtionapuviranomaiselle selvitys. Jos ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistävän järjestön tai yhteisön saama yleisavustus ylittää 30 prosenttia saajan toiminnan kokonaiskuluista, asettaa valtionapuviranomainen tuetulle toiminnalle vuosittain yksilöidyt tulostavoitteet. 19 Tulot ja ylijäämä Yleisavustuksen kattamasta toiminnasta saadut tulot otetaan huomioon avustusta myönnettäessä. Mikäli yleisavustus kattaa enemmän kuin puolet toiminnan kokonais-

5 N:o kustannuksista, on toiminnasta syntyvästä ylijäämästä palautettava myönnettyä avustusta vastaava osuus. Palautettavasta määrästä voidaan kuitenkin jättää saajan käyttöön toiminnan kehittämiseen tai muuhun erityiseen tarkoitukseen enintään puolet. 4 luku Voimaantulo 20 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 2001 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1999 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös toimialakohtaiseen ja yhteishankkeena toteutettavaan viennin edistämiseen myönnettävän valtion tuen käytöstä (21/022/1999) sekä 29 päivänä tammikuuta 1998 annettu valtioneuvoston päätös Suomen Ulkomaankauppaliiton valtionavun perusteista (45/1998). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Ministeri Sinikka Mönkäre Ylitarkastaja Pertti Hämäläinen

6 3286 N:o 1156 Opetusministeriön asetus opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön päätöksen liitteenä olevan maksutaulukon muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta 1 päivänä maaliskuuta 1996 annetun opetusministeriön päätöksen (130/1996) liitteenä oleva maksutaulukko, sellaisena kuin se on opetusministeriön päätöksessä 934/1998, seuraavasti: Maksutaulukko Liite Opetusministeriön maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Suorite Maksu euroa 1) koulutuksen järjestämislupa ja oppilaitoksen ylläpitämislupa (PerusopetusL 628/1998 7, LukioL 629/ ja 4, L taiteen perusopetuksesta 633/ ja 3, L ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 8, L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/ ja 5, L vapaasta sivistystyöstä 632/ ) ) koulutuksen järjestämisluvan ja koulutustehtävän muuttaminen sekä oppilaitoksen ylläpitämisluvan muuttaminen (PerusopetusL 628/ ja 39, LukioL 629/1998 4, L taiteen perusopetuksesta 633/1998 3, L ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 9, L vapaasta sivistystyöstä 632/ ) ) vapauttaminen tekijänoikeuslaissa tarkoitetusta maksusta (Tekijänoikeuslaki 442/ e :n 1 momentin 4 kohta) ) lupa muulle kuin tekijänoikeusasetuksen 1 :ssä mainitulle arkistolle, kirjastolle tai museolle valmistaa teoksesta kappaleita asetuksessa säädetyin ehdoin (Tekijänoikeusasetus 574/ ) ) päätös valtiontakuun myöntämisestä taidenäyttelylle (L taidenäyttelyiden valtiontakuusta 411/ ) ) korkeakoulujen arviointineuvoston lautakunnan päätös hakemukseen, joka koskee erikoistumisopintojen rekisteriin merkitsemistä (A korkeakoulututkintojen järjestelmästä 464/ , A korkeakoulujen arviointineuvostosta 1320/ a ) ) päätös poikkeuksista Suomen kansalaisuutta koskevaan vaatimukseen uskonnollisen yhdyskunnan hallituksen kokoonpanosta (UskonnonvapausL 267/ )... 84

7 N:o ) lupa uskonnolliselle yhdyskunnalle kiinteän omaisuuden omistamiseen (UskonnonvapausL 267/ ) ) lupa järjestää vieraskielisessä opetuksessa perusopetusta edeltävää esiopetusta, joka kestää kaksi vuotta (PerusopetusL 628/ ) ) lupa yhteiseksi opetussuunnitelmaksi perusopetusta ja lukiokoulutusta varten tai lupa perusopetuksen opetussuunnitelmaksi sisältää ammatillisia opintoja (PerusopetusL 628/ ja LukioL 629/ ) ) lupa pitää työpäivien määrä säädettyä suurempana (PerusopetusL 628/ ) ) kokeilulupa (PerusopetusL 628/ , LukioL 629/ , L ammatillisesta koulutuksesta 630/ , L ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta 645/ ja 5 ) ) lupa evankelis-luterilaiseen kirkkoon, erillään olevaan evankelisluterilaiseen yhdyskuntaan tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuulumattomalle henkilölle opettaa uskontoa (L Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta 173/1921) ) lupa periä oppilasmaksuja (PerusopetusL 628/ , 44 ja 46, LukioL 629/ ja 36, L ammatillisesta koulutuksesta 630/ ) ) erivapauspäätös asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista (PerusopetusL 628/ , LukioL 629/ , L taiteen perusopetuksesta 633/1998 9, L ammatillisesta koulutuksesta 630/ , L ammattikorkeakouluopinnoista 255/ , L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/ , L vapaasta sivistystyöstä 632/1998 5,Valtion virkamiesl 750/ ja VNOS 1522/ ) ) ammattikorkeakoulun toimilupa, sen muuttaminen ja koulutustehtävän muuttaminen (L ammattikorkeakouluopinnoista 255/ ja 6 ) Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask Hallitusneuvos Heikki Rosti

8 3288 N:o 1157 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ilmailulaitoksen viranomaissuoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt Ilmailulaitoksesta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1123/1990) 6 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 567/2000: 1 Soveltamisala Ilmailulaitoksen viranomaissuoritteista peritään Ilmailulaitokselle tämän asetuksen mukaiset maksut. 2 Lentokelpoisuuden valvonta ja tarkastuslennot Ilma-alusten lentokelpoisuuden valvonnasta peritään lentokelpoisuuden valvontamaksuja, ensikatsastusmaksuja sekä kustannusten korvauksia siten kuin 3, 4 ja 6 :ssä säädetään. Tarkastuslennoista peritään maksuja ja kustannusten korvauksia siten kuin 5 ja 6 :ssä säädetään. 3 Lentokelpoisuuden valvonta Ilma-aluksen lentokelpoisuuden valvonnasta peritään maksu kalenterivuodelta. Valvontamaksun suuruus määräytyy ilma-aluksen suurimman sallitun lentoonlähtömassan mukaan seuraavasti: Suurin sallittu lentoonlähtömassa Maksu Enintään 500 kg kg 700 kg kg 900 kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg yli kg Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, peritään 118 euroa jokaiselta alkavalta kilogrammalta, jolla suurin sallittu lentoonlähtömassa ylittää kilogrammaa. 4 Ensikatsastus Edellä 3 :ssä tarkoitetun lentokelpoisuuden valvontamaksun lisäksi ilma-aluksen ensikatsastuksesta peritään kertamaksu. Maksun suuruus määräytyy 3 :n mukaan. 5 Lentokoe ja tarkastuslento Ilmailulaitoksen tarkastuslentäjän vastaanottamasta lentokokeesta tai tarkastuslennosta, joka on ilmailulupakirjan tai kelpuutuksen myöntämisen, voimassaolon jatkamisen tai uusimisen edellytyksenä, peritään maksu tarkastuskerralta seuraavasti: 1) ansio- ja liikennelentäjän lupakirjaan ja kelpuutuksiin liittyvä lentokoe tai tarkastuslento ) yksityislentäjän lupakirjaan ja kelpuutuksiin liittyvä lentokoe tai tarkastuslento Milloin tarkastuslentäjä ottaa samalla tarkastuskerralla vastaan kahden tai useamman eri lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämiseen, voimassaolon jatkamiseen tai uusimiseen liittyvän suorituksen, peritään maksu tarkastuskerralta puolitoistakertaisena.

9 N:o Milloin tarkastuslentäjä on hylännyt lentokokeeseen tai tarkastuslentoon kuuluvan lentosuorituksen tai teoriaosan, hylätyn osasuorituksen uusinnasta peritään puolet 1 momentissa tarkoitetusta maksusta. 6 Eräiden kustannusten korvaaminen Ulkomailla tapahtuvasta katsastuksesta ja tarkastuslennosta peritään hakijalta Ilmailulaitokselle aiheutuneina kustannuksina katsastajalle ja tarkastuslentäjälle maksetut matkustamiskustannukset, päivärahat ja majoittumiskorvaukset. Milloin kysymyksessä on uuden ilmaalustyypin maahantuonti tai käyttöönotto, Ilmailulaitos perii katsastajan ja tarkastuslentäjän tyyppikoulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Tyyppikoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ovat katsastajien ja tarkastuslentäjien matkustamiskustannukset, päivärahat ja majoittumiskorvaukset sekä koulutuksen antajan koulutuksesta mahdollisesti perimät erilliskorvaukset. 7 Lupakirjat ja kelpuutukset Ilmailulaitoksen myöntämästä lupakirjasta ja kelpuutuksesta peritään maksu seuraavasti: 1) ansio- ja liikennelentäjän lupakirja kelpuutuksineen ) JAR-66:n mukainen ilma-aluksen huoltohenkilöstön lupakirja ) muu lupakirja tai lennontiedottajan kelpoisuustodistus kelpuutuksineen ) lääketieteellinen kelpoisuustodistus ) lupakirjan tai kelpoisuustodistuksen uudelleen kirjoittaminen tai uusiminen sekä kelpuutusten ja mahdollisten muutosten merkitseminen lupakirjaan tai kelpoisuustodistukseen niiden uudelleen kirjoittamisesta tai uusimisesta erillisenä toimenpiteenä ) ilmailun rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen myöntäminen muuten kuin lupakirjaan liittyvänä kelpuutuksena ) ulkomaisen lupakirjan hyväksymi- nen (validation) Jos JAR-66:n mukaisen huoltohenkilöstön lupakirjan myöntämisen yhteydessä samalla jatketaan kansallisen huoltomekaanikon lupakirjan voimassaoloa, edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta ensimmäisestä lupakirjaa koskevasta ratkaisusta ei peritä eri maksua. 8 Koulutustoimintaa koskevat hyväksynnät ja luvat Ilmailulaitoksen myöntämästä koulutustoimintaa koskevasta hyväksynnästä tai luvasta peritään maksu seuraavasti: 1) JAR-FCL:n mukaisen lentokoulutusorganisaation (FTO) hyväksyntä ) JAR-FCL:n mukaisen tyyppikoulutusorganisaattion (TRTO) hyväksyntä ) JAR-FCL:n mukaisen yksittäisen tyyppikelpuutuskurssin tai monimoottoristen lentokoneiden luokkakelpuutuskurssin hyväksyntä ) kansallisiin määräyksiin perustuva koulutus ansio- tai liikennelentäjäksi, huoltomekaanikoksi, lennonjohtajaksi, tai lennontiedottajaksi ) kansallisiin määräyksiin perustuva koulutus IFR-kelpuutuksen myöntämiseksi ) muu koulutuslupa Lentotoimintaa koskevat luvat Ilmailulaitoksen myöntämästä lentotoimintaa koskevasta luvasta peritään maksu seuraavasti: 1) liikennelupa ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa ja/tai matkustajapaikkojen lukumäärä on: a) enintään kg ja matkustajapaikkojen lukumäärä enintään b) yli kg tai matkustajapaikkojen lukumäärä vähintään ) JAR-OPS -ansiolentolupa ansiolentoyritykselle, jolla on käytössään enintään 10 ilma-alusta: a) yksimoottorisilla ilma-aluksilla

10 3290 N:o 1157 b) monimoottorisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään kg ja matkustajapaikkojen lukumäärä enintään c) monimoottorisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli kg tai matkustajapaikkojen lukumäärä vähintään ) muu ansiolentolupa a) säännöllinen lentoliikenne b) muu ansiolentotoiminta monimoottorisilla ilma-aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on: enintään kg yli kg c) ansiolentotoiminta yksimoottorisilla ilma-aluksilla, ilmalaivoilla ja kuumailmapalloilla sekä ilma-alusten vuokraustoiminta ) lupa erityistyölentoihin Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun JAR-OPS:n mukaisen ansiolentoyrityksen käytössä on ilma-alusta, peritään kyseisen kohdan mukainen maksu kaksinkertaisena, ja jos ansiolentoyrityksen käytössä on yli 50 ilma-alusta, peritään maksu nelinkertaisena. 10 Huolto-, tuotanto- ja suunnittelutoimintaa koskevat luvat Ilmailulaitoksen myöntämästä huolto-, tuotanto- ja suunnittelutoimintaa koskevasta luvasta peritään maksu seuraavasti: 1) JAR-145 -toimilupa huolto-organisaatiolle, jolla on teknillistä henkilökuntaa enintään 10: a) huollot (A-oikeudet) ilma-aluksille, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on: enintään kg yli kg b) huollot (B-oikeudet) turbiinimoottoreille tai apuvoimalaitteille c) huollot (B- tai C-oikeudet) muille kuin b alakohdassa tarkoitetuille moottoreille tai laitteille d) erikoistyöt (D-oikeudet) ) JAR-21 -toimilupa tai -hyväksyntä valmistus- tai tuotanto-organisaatiolle, jolla on teknillistä henkilökuntaa enintään 10: a) luvun F mukainen hyväksyntä b) luvun G mukainen toimilupa ) JAR-21:n lukujen JA tai JB mukainen toimilupa suunnitteluorganisaatiolle, jolla on teknillistä suunnittelua varten henkilökuntaa enintään ) muu kuin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu lupa tai hyväksyntä valmistus-, tuotanto- tai suunnitteluorganisaatiolle ) ilmailuvälinekorjaamon toimilupa a) huollot ilma-aluksille, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on: enintään kg yli kg b) muu korjaamolupa ) huoltoyrityksen toimilupa ) lupa lentokoneen tai helikopterin yksittäiseen huoltotoimenpiteeseen Jos 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetulla organisaatiolla on teknillistä henkilökuntaa , peritään kyseisen kohdan mukainen maksu kaksinkertaisena, ja jos teknillistä henkilökuntaa on yli 100, peritään maksu nelinkertaisena. Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle huolto-organisaatiolle myönnetyt oikeudet on rajoitettu vain linjahuoltotoimintaan tai ilmalaivojen huoltoihin, peritään luvasta maksu, joka on puolet 1 kohdan a alakohdan mukaisesta tai 2 momentin nojalla määräytyvästä maksusta. 11 Erityiset säännökset luvista perittävistä maksuista Milloin 8 10 :ssä tarkoitettu lupa tai hyväksyntä myönnetään vuotta pidemmäksi ajaksi, luvasta tai hyväksynnästä peritään sen ensimmäisen voimassaolovuoden jälkeen vuosittain 8 10 :ssä mainitun suuruinen maksu. Milloin 8 10 :ssä tarkoitettu lupa tai hyväksyntä myönnetään vuotta lyhyemmäksi ajaksi, luvasta tai hyväksynnästä perittävä maksu hyvitetään uuden luvan tai hyväksyn-

11 N:o nän myöntämisen yhteydessä niin monelta täydeltä kuukaudelta kuin ensiksi myönnetyn luvan tai hyväksynnän voimassaolokuukausien määrä jää alle yhden vuoden. Tätä momenttia ei sovelleta kertaluonteiseksi tarkoitettuun lupaan tai hyväksyntään. Milloin lupa sisältää oikeuden useampaan kuin yhteen 8 10 :n kunkin kohdan alakohdassa tarkoitettuun toimintaan, luvasta peritään maksu yksittäisestä toiminnasta määrättävän suurimman maksun mukaan. Kustakin luvasta peritään eri maksu. Edellä 8 10 :ssä tarkoitetun luvan tai hyväksynnän tai niiden liitteiden muuttamisesta peritään 67 euron suuruinen maksu lukuun ottamatta tapauksia, joissa luvasta tai hyväksynnästä tai niiden liitteistä poistetaan ilma-alusta, henkilöä tai toimintamuotoa koskevat tiedot. Jos 8 10 :n kunkin kohdan alakohdassa tarkoitettu lupa tai hyväksyntä muutetaan sen voimassaoloaikaa pidentämättä sellaiseksi saman kohdan alakohdassa tarkoitetuksi luvaksi tai hyväksynnäksi, josta perittävä maksu on suurempi, peritään muutoksesta kuitenkin voimassa olevien maksujen erotus. 12 Ulkomailla tapahtuva lupaa koskeva toiminnan tarkastus Ulkomailla tapahtuvasta 8 10 :ssä tarkoitetun luvan tai hyväksynnän antamiseen, voimassaoloon tai uudistamiseen liittyvästä tarkastuksesta peritään luvan tai hyväksynnän haltijalta tai hakijalta kustannusten korvauksena matkustamiskustannukset, päivärahat ja majoittumiskustannukset. 13 Suomessa tapahtuva ulkomaista lupaa koskeva toiminnan tarkastus Suomessa tapahtuvasta 8 10 :ssä tarkoitettua lupaa tai hyväksyntää vastaavan ulkomaisen luvan tai hyväksynnän antamiseen, voimassaoloon tai uudistamiseen liittyvästä ulkomaisen viranomaisen lukuun tehtävästä tarkastuksesta peritään joko luvan tai hyväksynnän haltijalta tai hakijalta tai vaihtoehtoisesti ulkomaiselta viranomaiselta kustannusten korvauksena matkustuskustannukset, päivärahat ja majoittumiskustannukset sekä välittömät työ- ja välinekustannukset ja muut mahdolliset välittömät kustannukset. 14 Luvan muuttaminen 15 Ilma-alusrekisterin pitoon liittyvät suoritteet Ilma-alusrekisterin pitoon liittyvästä suoritteesta peritään maksu seuraavasti: 1) rekisteröimistodistus ) rekisteröimistodistus omistajan nimenmuutoksen vuoksi ) väliaikainen rekisteröimistodistus ) kiinnityksen vahvistaminen ) kiinnityksen uudistaminen ja kuolettaminen ) kiinnityksen etuoikeusjärjestyksen muuttaminen ) rasitustodistus tai muu rekisteritietoja koskeva todistus taikka ote ilma-alusrekisteristä Eräät suoritteet Ilma-alusten tyyppi- tai muutostyöhyväksyntään taikka ilmailuvälineiden valmistukseen liittyvästä valvonta- ja tarkastustoiminnasta peritään suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät työ- ja välinekustannukset, matkustamiskustannukset, päivärahat ja majoittumiskorvaukset sekä mahdolliset muut välittömät kustannukset. Suoritteesta perittävän maksun vähimmäismäärä on kuitenkin 98 euroa. Ilmailulaitos voi ilmailun edistämisen tarkoituksessa jättää harrasteilmailun osalta kokonaan tai osaksi perimättä 1 momentissa määrätyt maksut.

12 3292 N:o Maksujen määräytyminen ja suoritustavat Tässä asetuksessa tarkoitetun valvonta- ja tarkastustoiminnan maksut ja kustannusten korvaukset peritään riippumatta valvonnan tai tarkastuksen lopputuloksesta. Lentokelpoisuuden valvontamaksu peritään suomalaisesta ilma-aluksesta sekä sellaisesta ulkomaisesta ilma-aluksesta, jonka valvontavastuu on siirretty Ilmailulaitokselle ja joka on hyväksytty käytettäväksi suomalaisen ansiolentoluvan mukaisessa toiminnassa. Lentokelpoisuuden valvontamaksu peritään kalenterivuosittain siltä, joka on ilma-aluksen omistaja, haltija tai käyttäjä. Jos ilma-alus hyväksytään käyttöön kalenterivuoden aikana, ensimmäisenä valvontamaksuna peritään yksi kahdestoistaosa 3 :ssä tarkoitetusta maksusta kerrottuna hyväksymistä seuraavien täysien kuukausien lukumäärällä. Jos 2 momentissa mainittu ulkomainen ilma-alus on suomalaisen ansiolentoluvan mukaisessa lentotoiminnassa enintään kuusi kuukautta, peritään lentokelpoisuuden valvontamaksuna puolet 3 :ssä tarkoitetusta maksusta. Ilmailulaitos määrää maksujen tarkemmasta suoritustavasta. Ilmailulaitos voi periä ennakko- ja osamaksuja sekä vaatia maksun suorittamisesta vakuuden. Ilmailulaitos voi sopia tämän päätöksen mukaisten maksujen perimisestä vuosittain kertakorvauksena. 18 Maksusta vapauttaminen Edellä 3 :ssä tarkoitettuja maksuja ei peritä yksinomaan yksityislentotoiminnassa käytettävistä purje- ja moottoripurjelentokoneista, ultrakevyistä lentokoneista, kuumailmapalloista ja harrasterakenteisista ilmaaluksista. Maksua ei myöskään peritä 10 :n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta luvasta silloin, kun lupa myönnetään erillisenä lupana yksittäisen vuositarkastuksen suorittamiseen yksinomaan yksityislentotoiminnassa käytettävälle ilma-alukselle. Ilmailulaitos voi hakemuksesta vapauttaa ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän lentokelpoisuuden valvontamaksusta, jos ilma-alusta ei koko kalenterivuoden aikana käytetä tai ole käytetty lentotoimintaan. Hakemus jo maksetusta lentokelpoisuuden valvontamaksusta vapauttamiseksi on jätettävä Ilmailulaitokselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona maksu on maksettu. 19 Viivästyskorko Milloin Ilmailulaitoksen viranomaissuoritteesta peritään maksu laskulla ja laskunsaaja ei suorita maksua eräpäivänä, peritään korkolain (633/1982) 4 :n 3 momentin mukainen viivästyskorko. 20 Maksujen periminen ulosottoteitse Tässä asetuksessa tarkoitettujen maksujen perimisestä ulosottoteitse säädetään Ilmailulaitoksesta annetun asetuksen (1124/1990) 12 :ssä. 21 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan Ilmailulaitoksen viranomaissuoritteiden maksullisuudesta 15 päivänä helmikuuta 2001 annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus (171/2001). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 22 Siirtymäsäännös Tämän asetuksen mukaiset maksut voidaan vuoden 2002 helmikuun loppuun asti maksaa myös käyttäen maksuvälineenä markkamääräisiä seteleitä ja metallirahoja. Tällöin euromääräinen hinta muutetaan markkamääräi-

13 N:o seksi kertomalla se luvulla 5,94573 sekä pyöristämällä loppusumma lähimpään penniin. Tässä asetuksessa tarkoitetut maksut eivät koske sellaisia määräaikaisia lupia, hyväksyntöjä, lupakirjoja tai kelpuutuksia, jotka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, lukuun ottamatta 8 10 :ssä tarkoitettuja yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi myönnettyjä lupia tai hyväksyntöjä, joista peritään 11 :n 1 momentin mukainen maksu tämän asetuksen voimaantulosta alkaen. Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos Jaakko Pohjola

14 3294 N:o 1158 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtioin maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla: 1 Geenitekniikkalain (377/95) mukaisista sosiaali- ja terveysministeriön suoritteista peritään valtiolle maksuja tämän asetuksen mukaisesti, jollei toisin ole säädetty. 2 Tarkastajien toiminnoista perittävät maksut Geenitekniikkalain 7 :n mukaisten tarkastajien toiminnot ovat valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään yksittäisen suoritteen omakustannusarvoa vastaava maksu. Omakustannusarvo perustuu tuntihintaan, joka on 50 euroa. 3 Ilmoitusten käsittelystä perittävät maksut Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään oheisen maksutaulukon mukaiset maksut, ovat: 1) geenitekniikka-asetuksen (821/95) 18 :ssä, sellaisena kuin se on asetuksessa (491/2000) tarkoitetun tiloja koskevan ilmoituksen käsittely; 2) geenitekniikka-asetuksen 19 ja 20 :ssä, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa (491/2000) tarkoitettujen geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien käyttöä koskevien ilmoitusten käsittely sekä geenitekniikkalain 14 a :ssä, sellaisena kuin se on laissa (490/2000) mainitun kasveja ja eläimiä koskevan ilmoitusten käsittely; 3) geenitekniikka-asetuksen 26 :ssä tarkoitetun tutkimus- ja kehittämiskoetta koskevan ilmoituksen käsittely; ja 4) geenitekniikka-asetuksen 29 :ssä tarkoitetun tuotteiden markkinoille luovuttamista koskevan ilmoituksen käsittely. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja se on voimassa saakka. Tällä asetuksella kumotaan geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta 1 päivänä maaliskuuta 1996 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (112/1996) ja geenitekniikkalain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 3 :n muuttamisesta 31 päivänä joulukuuta 1997 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (1419/1997). Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Ylitarkastaja Maarit Anttila

15 N:o MAKSUTAULUKKO Suoritteet 1) tiloja koskeva ilmoitus 340,00 euroa 2) geenitekniikalla muunnettujen organismien käyttöä koskevat ilmoitukset luokkaan 2 kuuluvan geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien käytön aloittamista koskeva ilmoitus 340,00 euroa luokkaan 3 tai luokkaan 4 kuuluvan geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien käytön aloittamista koskeva ilmoitus 850,00 euroa edellistä hinnoittelua sovelletaan myös ilmoituksiin, jotka koskevat geenitekniikkalain 14 a :n mukaisesti geenitekniikalla muunnettujen kasvien ja eläinten käyttöä suljetussa tilassa. 3) tutkimus- ja kehittämiskoetta koskeva ilmoitus 4 200,00 euroa 4) tuotteiden markkinoille luovuttamista koskeva ilmoitus 8 400,00 euroa

16 3296 N:o 1159 Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2001 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään oikeusministeriön, rikosseuraamusviraston, valtakunnansyyttäjänviraston, konkurssiasiamiehen toimiston, tietosuojalautakunnan, tietosuojavaltuutetun toimiston, oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, oikeusrekisterikeskuksen, onnettomuustutkintakeskuksen, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin sekä valtion vaaliviranomaisten suoritteiden maksuista ja maksuperusteista. Tämä asetus koskee myös vankeinhoitolaitoksen ja kriminaalihuoltolaitoksen suoritteita, jollei niistä erikseen muuta säädetä. Julkisen kaupanvahvistajan suoritteista perittävistä maksuista säädetään erikseen. 2 Julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista 1 :ssä mainitut viranomaiset perivät tämän asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisen maksun, ovat: 1) todistus avioliittoasiassa; 2) muu pyynnöstä annettava todistus, ote tai oikeaksi todistettu jäljennös; 3) pyynnöstä tai hakemuksesta annettava päätös tai lupa; 4) luettelo lainhuuto-, kiinnitys- tai saantorekisteristä; 5) ilmoitus liikennerikoksesta. 3 Liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka tämän asetuksen 1 :ssä mainitut viranomaiset hinnoittelevat liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijapalvelut, Euroopan yhteisöille suoritettavat käännöspalvelut, julkaisut, lomakkeet, tilaukseen tai pyyntöön perustuvat tutkimukset, ilmoitukset ja selvitykset sekä tuotettujen menetelmien, välineiden, tietojärjestelmien ja tietokantojen myynti tai käyttöoikeuden luovuttaminen; 2) oikeaksi todistamattomat jäljennökset asiakirjoista sekä telekopiona tai sähköisessä muodossa toimitetut asiakirjajäljennökset; 3) rikosrekisterilain (1093/1999) 6 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot; 4) vaalitietojärjestelmästä muuhun tarkoitukseen kuin vaalien toimeenpanoon annettavat tiedot; 5) palvelussuhteeseen liittyvät luettelot; 6) puhelinneuvontaa varten perustettu neuvontapalvelu;

17 N:o ) oikeushallinnon tietojärjestelmien konekielisistä rekistereistä luovutettavat tiedot; 8) vankien toiminnoissa tuotetut suoritteet sekä vankeinhoitolaitoksen sairaaloissa suoritettavat mielentilatutkimukset; 9) vankeinhoitolaitoksen henkilöstön palvelussuhdeasunnot; 10) ateriakorvaukset vankeinhoitolaitoksen henkilöstöltä ja vierailijoilta. Korvausta ei peritä ruoasta ja majoituksesta vangin omaiselta tai muulta läheiseltä ihmiseltä, silloin kun laitoksessa käynti liittyy vangin rangaistusajan käyttöä koskevan yksilöllisen suunnitelman toteutukseen. Rikosseuraamusvirasto päättää maksuttomuuden tarkemmista perusteista. 4 Hinnoittelu laitosmyymälöissä Vankeinhoitolaitoksen laitosmyymälöissä peritään tuotteista niiden hankintahinta lisättynä rahti- ja muilla vastaavilla menoilla. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintahintojen perusteella vahvistettua vakiohintaa. Jos viranomainen on vahvistanut tuotteen myyntihinnan, peritään tämä hinta. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Tällä asetuksella kumotaan oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu oikeusministeriön päätös (1369/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Markku Kuusela /158

18 3298 N:o 1159 Liite MAKSUTAULUKKO oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten julkisoikeudellisista suoritteista suorite maksu 1. todistus avioliittoasiassa 21,00 euroa 2. rikosrekisterilain (770/1993, muut. 1093/1999) 4a ja 5 :n perusteella luovutettavat tiedot - otteella - ulkomaille lähetettävällä otteella - listamuodossa 8,40 euroa/ote 15,15 euroa/ote 0,50 euroa/henkilö 3. muu todistus tai ote 8,40 euroa 4. oikeaksi todistettu jäljennös 1,00 euroa/sivu 5. poikkeuslupa avioliittoon menemistä varten 42,05 euroa 6. tietosuojalautakunnan päätös, jolla asia on - hylätty tai jätetty tutkimatta - hyväksytty 50,45 euroa 117,75 euroa 7. muu päätös 8,40 euroa 8. lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä sekä saantorekisteristä verotusta tai väestökirjanpitoa varten toimitettava luettelo 9. ilmoitus liikennerikosta koskevasta päätöksestä ajokorttirekisteriä pitävälle viranomaiselle - asiakirjan jäljennöksenä - tietoliikennepalveluna 0,29 euroa/kiinteistö 0,85 euroa/sivu 0,02 euroa/päätös

19 3299 N:o 1160 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) 14 a :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 244/1994: 1 Soveltamisala Kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista peritään valtiolle ja kunnalle maksuja tämän asetuksen mukaan. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Kiinteistörekisterinotteesta peritään maksu seuraavasti: 1) tilasta tai tontista annettavasta otteesta 8,40 euroa; sekä 2) muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista rekisteriyksiköistä annettavasta otteesta ensimmäiseltä A4 -kokoiselta sivulta 8,40 euroa ja jokaiselta seuraavalta sivulta 4,20 euroa. Kiinteistörekisteristä erillisenä annettavista määräalatiedoista peritään maksuna 5,90 euroa määräalalta. Kunta-, kylä-, talo- ja tilaluettelosta, erillisenä annettavasta yhteisen alueen osakasluettelosta ja muusta näihin verrattavasta luettelosta peritään 4,20 euron perusmaksu tilaukselta ja 8 senttiä yksiköltä tai osakkaalta taikka tämän sijasta vähintään 5,05 euroa sivulta. 3 Laajojen ja massaluonteisten tietojen luovuttaminen Lakiin tai asetukseen perustuvasta laajojen ja massaluonteisten kiinteistörekisterin tietojen luovuttamisesta viranomaiselle peritään 0,17 euroa rekisteriyksiköltä sekä tietojenkäsittelykustannukset. Jos tiedot luovutetaan tietovälineellä, peritään myös tietovälinekustannukset. 4 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Muusta kuin 2 3 :ssä tarkoitetusta suoritteesta, jolla kiinteistörekisterin tietoja annetaan, sekä kiinteistörekisterikartasta annettavista otteista ja muista tiedoista maksu peritään liiketaloudellisin perustein. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2004 saakka.

20 3300 N:o 1160 Tällä asetuksella kumotaan kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista perittävistä maksuista 18 päivänä joulukuuta 1996 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (1190/1996). Tämän asetuksen mukaiset maksut voidaan vuoden 2002 helmikuun loppuun asti maksaa myös käyttäen maksuvälineenä markkamääräisiä seteleitä ja metallirahoja. Tällöin euromääräinen hinta muutetaan markkamääräiseksi kertomalla se luvulla 5,94573 sekä pyöristämällä loppusumma lähimpään penniin. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Hallitussihteeri Martti Niemelä

21 3301 N:o 1161 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 9 päivänä marraskuuta 2001 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkkojärjestyksen (1055/1993) 5 luvun 3 :n 1 ja 2 momentti seuraavasti: 5 luku Pappisvirka 3 Henkilö, joka yliopistossa tai korkeakoulussa on suorittanut muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin 2 :n 1 momentin 2 kohdassa mainitaan tai jolla on vastaava tietomäärä, voidaan vihkiä papiksi, jos hän yliopiston teologisen tiedekunnan opettajien antamilla todistuksilla osoittaa, että hänellä on tarpeelliset tiedot tärkeimmissä pappiskoulutukseen kuuluvissa aineissa. Myös muun kuin 1 momentissa mainitun tutkinnon suorittanut henkilö voidaan vihkiä papiksi, jos hän yliopiston teologisen tiedekunnan opettajien antamilla todistuksilla osoittaa, että hänellä on tarpeelliset tiedot pappiskoulutukseen kuuluvissa aineissa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 9 päivänä marraskuuta 2001 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

22 3302 N:o 1162 Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 9 päivänä marraskuuta 2001 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkon vaalijärjestyksen (1056/1993) 2 luvun 15 :n 4 momentti, 49 :n 4 momentti, 49 a, 49 b :n 2 momentti, 49 c :n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta ja 49 d :n 2 momentti sekä 55 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 15 :n 4 momentti, 49 a, 49 b :n 2 momentti, 49 c :n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta sekä 49 d :n 2 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä 348/1998, seuraavasti: 2 luku Papinvaali ja seurakuntavaalit B. Vaaliluettelo 15 Jos vaalit on valituksen johdosta määrätty toimitettaviksi uudelleen, on laadittava uusi vaaliluettelo, johon on otettava kaikki 60 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää läsnäoleviksi merkityt seurakunnan jäsenet, joilla kirkkolain 8 luvun 3 :n mukaan on äänioikeus. D. Seurakuntavaalit 3. Ennakkoäänestys 49 Jos lähetekuori ja vaalikuori hyväksytään, merkitään vaaliluetteloon, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on äänestänyt. Samalla vaalikuoren etupuolelle tehdään merkintä, että äänestäjä on todettu äänioikeutetuksi. Hyväksytyt vaalikuoret lasketaan sekä tarkastetaan, että niiden lukumäärä on sama kuin vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä. Tämän jälkeen hyväksytyistä vaalikuorista otetaan äänestysliput ja ne leimataan niitä avaamatta. Äänestysliput on niitä avaamatta pantava suljettuun kääreeseen ja säilytettävä varmassa tallessa äänestyksen päättymiseen saakka, jolloin ne otetaan kääreestä ja pudotetaan vaaliuurnaan. 3 a. Ennakkoäänestys kotona 49a Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä seurakunnassa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä. 49b Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan on huolehdittava, että hänen lisäkseen kotiäänestyksessä on läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tässä tehtävässään ei toimi vaaliviranomaisen tehtävässä. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia tässä tehtävässä.

23 N:o c Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään ennakkoäänestyksen alkamista edeltävänä perjantaina ennen kello 16 vaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Ilmoituksessa on mainittava: 2) että äänestäjän kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ja että hän tämän vuoksi haluaa äänestää ennakolta kotonaan; ja 49d Jollei äänestyksen toimittamiseen vaikuttavaa ilmoituksessa olevaa puutteellisuutta ole voitu poistaa tai jos ilmoitus on tehty säädetyn määräajan jälkeen taikka jos kotiäänestystä ei voida lainkaan toimittaa kulkuyhteyksien katkeamisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi, on äänestäjälle annettava tieto siitä, ettei kotiäänestystä toimiteta. 4. Vaalitoimitus ja vaalin tuloksen vahvistaminen 55 Kun äänestys on julistettu päättyneeksi, vaalilautakunta ottaa suljetusta kääreestä ennakkoäänestyksessä annetut äänestysliput ja niitä avaamatta pudottaa ne vaaliuurnaan. Äänten laskemisen alkaessa kaikki äänestysliput otetaan uurnasta ja lasketaan sekä äänestyslippujen että vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä. Sen jälkeen vaalilautakunta erottaa 11 :n mukaan mitättömät äänestysliput ja laskee annetut äänet. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 9 päivänä marraskuuta 2001 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

24 3304 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1163 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 9 päivänä marraskuuta 2001 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkkojärjestyksen (1055/1993) 2 luvun 11 :n 2 momentti seuraavasti: 2 luku Kirkon pyhät toimitukset B. Ehtoollinen 11 Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kirkon konfirmoidun jäsenen kanssa. Kastettu seurakunnan jäsen, joka osallistuu rippikouluun, voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa opettajan kanssa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 9 päivänä marraskuuta 2001 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri N:o , 3 arkkia EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN