Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 5/2017. Kulmakivi

Transkriptio

1 Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 5/2017 Kulmakivi

2 Pääkirjoitus: Kirkko olkoon kirkko Jari Rankinen Kulmakivi 5/ Kuuntelin perusteellisen puheenvuoron, miksi kirkon ei pitäisi luopua oikeudesta vihkiä avioliittoon. Puheenvuoron pitäjä kertoi myös, miksi kirkon tulisi pitää kiinni nykyisestä avioliittokäsityksestään avioliitto on miehen ja naisen liitto ja miksi kuitenkin tulisi sallia, että kirkon pastorit halutessaan voivat vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia. Kuulin perusteluja: Jos näin ei tehdä, kirkosta eroaminen kiihtyy entisestään. Varsinkin nuoremmat jättävät kirkon ja sen seurauksena on yhä enemmän kastamattomia lapsia ja nuoria, jotka eivät käy rippikoulua. Jos kirkko ei salli pastoreiden vihkiä kahta naista tai miestä vaan rankaisee heitä, kirkkoa repivät jatkuvat riidat ja oikeusprosessit. Ne ovat toistuvasti esillä mediassa ja kirkon julkisuuskuva on yhä huonompi. Ja tämäkin kiihdyttää kirkosta eroamista ei haluta olla mukana siinä, missä riidellään. Perusteluksi kerrottiin myös, että hyväksyyhän kirkko muissakin asioissa eri käsityksiä miksi se ei voisi toisaalta olla sitä mieltä, että avioliiton voivat solmia mies ja nainen, ja toisaalta sallia samaa sukupuolta olevien vihkimisen ja näin edustaa myös toista kantaa. Siitäkin muistutettiin, että vihittäviä mies- tai naispareja olisi vuodessa vain joitakin kymmeniä. Lukumäärällisesti näin pienen asian takia kirkkoa ei saisi repiä tai hajottaa. Kehotettiin myös keskittymään tärkeämpään kuin tämä evankeliumin julistamiseen. Nämä eivät ole merkityksettömiä asioita. Osa perusteluista on hyvinkin painavia. Silti ajattelen, ettei kirkossa voi toimia ehdotetulla tavalla. Kun on kyse siitä, mitä kirkko ja kristityt uskovat ja opettavat, perustelut pitäisi löytyä Raamatusta tai ainakin koetellusta kirkon perinteestä. Ellei löydy, perustelut eivät riitä. Tuossa tilaisuudessa en kuullut hyviä Raamatusta tai kirkon perinteestä nousevia perusteluja, enkä ole kuullut muuallakaan. Raamatun kanta näyttää olevan selvä: se pitää kahden miehen tai kahden naisen avioliiton kaltaista suhdetta Jumalan tahdon vastaisena. Näin kirkko on myös opettanut kaksi tuhatta vuotta. Nytkö ymmärrettäisiin oikein ja kaksi tuhatta vuotta olisi uskottu väärin? Mikä on vastoin Jumalan tahtoa, sitä kirkko ei voi siunata. Että kirkolla olisi tässä asiassa kaksi vastakkaista näkemystä, tuntuu vähintään oudolta ja vaikealta perustella. Sillä miten kirkko ratkaisee tämän asian on vaikutus moniin muihin asioihin. Jos tässä toimitaan toisin kuin Raamattu opettaa, on vaikea keksiä asiaa, jossa ei voitaisi tehdä samoin. Joitakin viikkoja sitten STI:ssä kuukauden vieraana oli yhden jäsenjärjestömme lähetysjohtaja. Häneltä kysyttiin, millainen olisi hänen unelmiensa kirkko. Hän kertoi olevansa realisti ja ajattelevansa, mikä syntiinlankeemuksen maailmassa on mahdollista. Hän piti mahdollisena ja unelmanaan kirkkoa, joka julistaa Raamatun evankeliumia ja etsii Raamatusta Jumalan tahtoa ja tietä, jota kulkea. Tällainen kirkko on kirkko. Mitä voimme tehdä, että kirkkomme olisi tällainen? Kunpa STI osaisi osaltaan kouluttaa teologeja, jotka haluavat rakentaa ja palvella tällaista kirkkoa.

3 Suuri kiitos jos voit auttaa STI:n syksy on hyvässä vauhdissa. Monet luento- ja opetussarjat ovat käynnistyneet ja niissä on ollut opiskelijoita mukavasti. Olemme iloisia uusista kasvoista kaupunkiin on tullut paljon uusia opiskelijoita, myös teologeja ja tietysti myös heistä, jotka ovat olleet jo pidempään mukana STI:n toiminnassa. Olisi hienoa, jos ei tarvitsisi miettiä talouteen liittyviä asioita. Jos saisi keskittyä opetukseen, keskusteluihin opiskelijoiden kanssa, miettimään seuraavan lukukauden ohjelmaa tai tekemään Kulmakivi-lehteä. Valitettavasti niin ei kuitenkaan ole. STI on taloudellisesti hyvin haastavan tilanteen edessä. Vuoden lopulla tuloja on vähemmän, menoja kuten muulloinkin. Suurin kuukausittainen menoerä on toimitilamme vuokra. Mutta kauemmaksi keskustasta emme voi siirtyä jos siirrymme, opiskelijoiden on vaikea tulla tai poiketa. Haluamme myös kehittää toimintaamme - on monia hyviä ajatuksia tästä - ja sekin vaatii jonkin verran varoja. Turhasta tai vanhentuneesta olemme yrittäneet luopua. Jos noin puolet Kulmakiven saajista tekisi STI:lle 20 euron lahjoituksen opiskelijoiden osalta summa voisi olla 10 euroa selviytyisimme hankalasta tilanteesta. Monet Kulmakiven lukijoista lahjoittavat STI:lle paljon enemmän. Suuri kiitos siitä! Mutta voisitko lähteä tähän mukaan? Olisiko mahdollista lahjoittaa myös tämä 20 euroa tai 10 euroa? Monet ovat tämän jo tehneet. Lämmin kiitos siitäkin. Hienoa jos voit muistaa myös rukouksissa STI:tä. Jos on rukousta, on paljon muutakin ja varmaan kaikkea, mitä tarvitsemme. Uskomme, että työmme on tärkeää. On valtavan tärkeää, että maassamme, kirkossamme, seurakunnissamme, messuyhteisöissämme, kristillisissä järjestöissämme, herätysliikkeissämme, lähetyskentillä ja kouluissa uskonnonopettajina on teologeja, pastoreita ja lehtoreita, joille Raamattu ja luterilainen usko ovat rakkaita ja jotka tahtovat opettaa näitä myös toisille. Mahdollisen taloudellisen tuen voi maksaa näillä tiedoilla: Saaja: Suomen teologinen instituutti Tili: FI (Danske Bank) tai FI (Nordea) Viesti: 20/10 euroa STI:lle Jos sinulla on henkilökohtainen viitenumero, jolla olet maksanut tuen STI:lle, voit tietysti käyttää myös sitä ja jättää kohdan viesti tyhjäksi. STI:n rahankeräysluvan tunnus on RA/2017/186. Kaikkea hyvää sinulle syksyysi, hyvän Herramme siunausta. STI:n työntekijät Kirsi, Timo ja Jari 3 Kulmakivi 5/2017

4 Raamattu - luterilaisen uskon helmi Teksti: Esa Yli-Vainio, TK Kuva: Jari Rankinen Luterilainen uskonpuhdistus alkoi Martti Lutherin pyrkiessä rauhaan Herransa kanssa. Hänellä ei ollut varmuutta munkkina, sillä hän ei voinut löytää Jumalan armoa omasta kilvoittelustaan, ei mystiikan tietä omasta sydämestään eikä loputtomalla ripittäytymiselläkään. Hän oli oppinut tuntemaan vain pyhän, synnin tuomitsevan Jumalan, joka tuomitsee ihmisen laissaan ja vaatii vielä evankeliumissakin täydellistä vanhurskautta. Lopulta Lutherin esimies ja sielunhoitaja luostarissa, Johann von Staupitz, ohjasi hänet luennoimaan pyhää Raamattua yliopistolla. Luennoidessaan Psalmeja ja Roomalaiskirjettä Luther tulikin tuntemaan, että evankeliumi ei ole kuin laki: se ei vaadi vaan lahjoittaa. Kun laki ilmoittaa Jumalan pyhän tuomion syntiä kohtaan, evankeliumi lahjoittaa hänen suunnattoman armonsa syntisille. Tämä oli Lutherille paratiisin portti, avoin ovi taivaaseen. Hän pääsi rauhaan ja löysi armollisen Kristuksen, mutta ei omasta sydämestään vaan Jumalan pyhästä sanasta. Tämä johti luterilaisen uskonpuhdistuksen periaatteeseen, jota kutsutaan nimellä Sola Scriptura, yksin Raamattu. Raamattu ainoastaan on kokonaan totuus (Joh 17:17, Ps 119:160). Kirkastaa Kristuksen Raamattu on Pyhän Hengen vaikuttama kirja. Jokainen sen teksti on Pyhän Hengen henkäyttämä, inspiroima. Profeetat Kulmakivi 5/ ja apostolit kirjoittivat oman persoonansa kautta ja tietoisina kirjoituksestaan, mutta Pyhä Henki vaikutti sen, että he kirjoittivat todella Jumalan sanoja, suojaten kaikelta erehtymiseltä. Paavali kirjoittaa nuorelle julistajalle, Timoteukselle: Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa. (2 Tim 3:16). Ja Herramme itse opettaa: Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille. (Joh 16:13-14). Tämän takia meidän tulee rukoilla Pyhää Henkeä avaamaan Raamatun sana meille vajavaisille ihmisille. Raamatun ydin ja punainen lanka on Jeesus Kristus, jota Henki kirkastaa. Tämä oli ehdottomasti myös Lutherin ja hänen oppilaittensa kanta. Luther sanookin, että Raamattu ajaa Kristusta. Lutherille Raamattu aukeni, kun hän oppi erottamaan lain ja evankeliumin. Kumpikin tosin on Jumalan sanaa, mutta oppeina ne ovat päinvastaisia: laki tuomitsee jokaisen kadotukseen syntien tähden, evankeliumi tempaa jokaisen armosta autuuteen Kristuksen tähden. Kun tämän eron oppii, avautuu Raamattu johdonmukaisena ja selkeänä kirjana. Traditiokin on hyvä ja oikea asia, mutta vain silloin kun se rakentuu Jumalan sanalle. Luteri-

5 laiset tunnustuskirjat rakentuvat Sanalle, joten niihin tutustuminen auttaa ymmärtämään Raamatun opetusta ja luterilaista oppia. Varmuus Minulle tärkeää uskonpuhdistuksessa on juuri Raamatun löytäminen. Raamattu erehtymättömänä, elävänä Jumalan sanana takaa sen, että meillä saa olla varmuus pelastuksesta Kristuksessa. Raamattu on perusta uskollemme ja opillemme, ja siksi se on varma ase Saatanan hyökkäyksiä ja omaa syntisyyttämme vastaan. Raamattu on kirjoitettu, jotta me uskoisimme sen todistuksen Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa (1 Joh 5:9-13). Juuri sen takia, että yksin Raamattu on Jumalan sana, on meillä varmuus ja Jumalan armon tunteminen. Me voimme seistä Raamatun perustalla ja vahvistaa sydäntämme Jumalan edessä. Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. (1 Joh 3:19-20). Kun minua kohtaa epäilys Saatanan kiusauksen tähden tai kun sydämeni syyttää syntisyyteni tähden, ei minun tarvitse etsiä varmuutta itsestäni, vaan saan katsoa Jumalan sanaan, jossa hän lupaa minulle ja koko maailmalle: Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. (1 Tim 1:15). Minkä saivat Jumalalta Apostoli Pietari tiivistää hienolla tavalla tämän opetuksen toisessa kirjeessään. Hän kertoo siinä Jumalan sanan olevan totuus ja asettaa selkeällä tavalla Jumalan kirjoitetun sanan varmuuden kaikkien kokemusten yli, jopa näkökyvyn ja kuuloaistin ylitse. Hän myös kertoo vain Pyhän Hengen pystyvän avaamaan vaikuttamansa sanan meille: Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa. Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt. Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella. Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne. Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta. (2 Piet 1:16-21). 5 Kulmakivi 5/2017

6 Oikein väärin ymmärretty Raamattu: miten tulkita tekstejä Timo Eskola Kaikki haluavat tulkita Raamattua. Kun seuraa aikamme keskustelua, näyttää usein siltä, että lähes jokainen haluaa sanoa sanansa siitä, miten Raamattu pitäisi ymmärtää. Selityksiä eivät esitä vain pastorit ja maallikkosaarnaajat, vaan myös toimittajat, poliitikot ja jopa mainostoimistojen iskulauseiden keksijät. Monien mielestä Raamatun sanomaa ei oikeastaan olekaan ilman tulkintaa. Ja vielä yleisemmän väitteen mukaan kaikki on vain tulkintaa. Mutta miksi kaikki olisi pelkkää tulkintaa? Onko Raamattu vain kokoelma myyttejä? Vanhin selitys tulkinnan hajoamiselle perustuu väitteeseen, että Raamattu on täynnä myyttejä. Ihmekertomukset ovat myyttejä ja niin on kertomus Vapahtajasta. Väitteen esittäjä on hyvin tiedossa. Kun kärjistetty historiallis-kriittinen tutkimus alkoi esittää väitteitä, että Uuden testamentin teologiset sisällöt perustuvat pelkästään aikasidonnaisiin myytteihin, tekstit menettivät merkityksensä tulkinnan ohjaajina. Saksalaisen Rudolf Bultmannin jälkeen myyteistäriisumisesta tuli tulkinnan väline. Lukijan tehtäväksi jäi etsiä uskonnolle merkitystä Raamatun mytologisena pidetyn sekasotkun keskeltä. Kulmakivi 5/ Oliko apostolien kesken hajaannus? Toiseksi voidaan mainita hajaannuksen teologia. Näkemyksen mukaan mitään yhtenäistä kristillistä uskoa ei ole koskaan ollut. Raamatuntutkimus ajattelee löytävänsä tekstien takaa harvoin itse teksteistä alkukirkon näkemysten kirjon. Yhtä totuutta Kristuksesta ei ollut. Oliko Jeesuksen seuraajilla siten keskenään hyvin erilaiset näkemykset pelastuksesta, Jeesuksen jumaluudesta ja neitseestäsyntymisopista? Todellisuudessa Raamattu ei ole näin hajanainen. Väite oli tendenssimäinen: jos kaikki oli tulkintaa alusta lähtien, niin miksipä ei yhä nykyään. Tulkinta on siten irronnut Raamatusta. Onko tulkinta pelkkä kielipeli? Lopulta tulkinnan suhteellisuudesta puhuu postmodernistinen perinne. Siinä kieltä ja puhumista selitetään kielipelien ja diskurssien avulla. Väitteen mukaan lopullista totuutta ei ole olemassa, koska kieli ei tavoita todellisuutta. Siksi aatteellinen ja uskonnollinen kiistely ihmisten välillä pitäisi nähdä pelkkänä puhetapojen eli diskurssien välisenä kilpailuna. Avarakatseinen lukija tosin ihmettelee jo lähtökohdissa sitä, miksi monet marginaaliryhmien käsityksiä puolustavat postmodernit ajattelijat kuvittelevat kuitenkin omien näkemystensä olevan yleispäteviä.

7 Vaikka kielipeleihin ja erilaisiin puhetapoihin vetoaminen on ajallemme perin tyypillistä, siinä on jotain erikoista ja teoreettisessa mielessä puutteellista. Kaikki ei olekaan enää suhteellista tai purkaudu kielipeleihin silloin, kun haetaan oman ryhmän oikeuksia kirkossa. Suhteellisuus katoaa matkalla. Ideologinen taistelu Vieläkö yllä esitellyt suuntaukset ovat raamatuntutkimuksen maailmassa mielekkäitä? Jokaiselle näkemykselle löytyy tänäkin päivänä omat kannattajansa. Samalla on kuitenkin todettava, että teorian tasolla jokainen suuntaus on yleisesti ottaen hylätty vanhentuneena. Bultmannin evankeliumitutkimus on hylätty uudemmassa Jeesus-tutkimuksessa täysin. Historiallis-kriittinen menetelmä taas jäi uuden vuosituhannen alussa kielellisen käänteen ja metodiuudistuksen jalkoihin. Kuvitelmat Uuden testamentin täydellisestä hajanaisuudesta osoittautuivat ylilyönneiksi. Postmodernismi oli suosittua 1900-luvun lopulla, mutta teorian osalta sen kausi päättyi yhdessä vuosisadan kanssa. Postmoderni marginaaliryhmien puolustaminen on toki jäänyt kulttuurin vahvaksi tekijäksi, mutta sitä ei enää perustella kaiken suhteellisuudella. Sen sijaan tilalle on tullut vahva ideologinen taistelu. Voidaan siis sanoa, että iskulause kaikki on vain tulkintaa on todella pelkkä iskulause. Sen synnylle on tietyt syynsä, mutta ajattelun perusteet ovat vaihtuneet vuosien myötä. Useimmissa tapauksissa oma näkemys, aate tai ideologia on kuitenkin aivan ehdoton. Se ei ensinkään perustu käsitykseen, jonka mukaan sekin olisi vain tulkintaa. STI:n 30-vuotisjuhlavuoden teemana Raamattu Joulukuun lopussa STI täyttää 30 vuotta. Juhlavuonna 2018 keskitymme Raamattuun ja tavoitteenamme on julkaista monenlaista Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen liittyvää materiaalia. Yhtenä projektina innostamme ystäviä, teologeja ja pappeja lukemaan Päivän Tunnussanaa alkukielillä. Tilaamme Saksasta näitä Päivän Tunnussanoja (kreikka ja heprea). Ne on toimitettu kylläkin saksaksi, mutta laitamme STI:n kotisivulle joka päivälle käännöksen ja lyhyen selityksen kreikan sanoista suomeksi. Mukaan saattaa vilahtaa myös pientä selitystä sanojen erityisestä merkityksestä jakeessa. Tilaa siis Päivän Tunnussana alkukielillä STI:stä itsellesi tai ystävällesi: Näin ylläpidät kreikan ja heprean kielen taitoasi helposti ja melkein huomaamatta. 7 Kulmakivi 5/2017

8 Lähetysyhdistys Rauhan Sana liittyi STI:n jäsenjärjestöksi syyskuussa. LYRS lämpimästi tervetuloa! HENKILÖKOHTAISESTI Esittelyssä: Jukka Paananen Haastattelu: Jari Rankinen Kuva: Kristiina Paananen Jukka Paananen on Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysjohtaja. Hän on viettänyt viimeiset 14 vuotta Venäjällä. Suomeen ja Kokkolaan hän asettui asumaan puolisonsa Kristiinan kanssa kesäkuussa. Jukka kertoo herätysliikkeestään: - Rauhan Sana on yksi osa lestadiolaisuutta. Vuonna 1934 vanhoillislestadiolaisuudessa tapahtui hajaannus ja sen seurauksena Rauhan Sana syntyi. Uskomme, ettei Jumalan sanan rinnalle tai yläpuolelle saa asettaa ketään tai mitään eikä toinen ihminen saa alkaa hallita toista ja tämän Jumalan sanaan sidottua omaatuntoa. Lähetysjohtaja korostaa rauhansanalaisen uskonkäsityksen luterilaisuutta: - Kristus on pelastuksemme ja vain hänen kauttaan päästään Jumalan luo ja taivaaseen. Seurakuntaoppimme ei ole eksklusiivinen, muut pois rajaava. Jumala tietää valtakuntansa rajat, me ihmiset emme. Hyvä toimintatapa Jukka kertoo olleensa edellisenä iltana Kokkolassa Rauhan Sanan arki-illan seuroissa. Seurat ovat Rauhan Sanan perustoimintaa. Lauletaan yhdessä, kuullaan yksi tai muutama puhe, jutellaan, tavataan ystäviä ja vieraampia ja juodaan kahvit. - Minusta tämä on hyvä toimintatapa. Kulmakivi 5/ Ei aina tarvita monimutkaista ja paljon vaativaa, Jukka kehuu seuroja. Tornionjokilaakso, Rovaniemi ja sen ympäristö ovat olleet vahvoja suomenkielisen Rauhan Sanan alueita. Nykyään liikkeen painopiste on siirtynyt etelämmäksi Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Muuttoliikkeen myötä aktiivista toimintaa on myös Etelä-Suomessa. Seurojen ja muiden tilaisuuksien lisäksi tehdään ja tuetaan lähetystyötä ja kustannetaan kahta lehteä. Nuorisotyö on tärkeä osa Rauhan Sanan toimintaa. Ruotsinkielisen rauhansanalaisuuden ja sen keskusyhdistyksen LFF:n kanssa on paljon yhteistyötä. - Monet osallistuvat sekä suomenettä ruotsinkielisiin seuroihin. Rauhan Sanan seuroissa on usein tulkkaus ruotsiksi, LFF:n tilaisuuksissa ruotsinkieliset puheet tulkataan melkein poikkeuksetta suomeksi. Kasvava kirkko Jukka kertoo vuosistaan Venäjällä: - Saatamme vähätellä hengellistä perintöä, joka meillä täällä on. Ei pitäisi aika Venäjällä opetti, miten suuri merkitys on sillä, mitä kirkko on tehnyt Suomessa vuosisatojen aikana. Jumalan sana on vaikuttanut ja vaikuttaa. On kova työ yrittää kasvattaa seurakuntaa, jolla ei ole tukena kristillistä perinnettä. Tämä tilanne on tavallinen Venäjällä. Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuon-

9 na Pian sen jälkeen perustettiin itsenäinen Inkerin evankelis-luterilainen kirkko, syntyi suuri joukko uusia seurakuntia tai lakkautettuja perustettiin uudestaan ja rakennettiin kirkkoja. - Inkerin kirkko on edelleen kasvava kirkko. Suuria herätyksiä ei nyt ole mutta monilla paikkakunnilla kirkko kasvaa tasaisesti. Jumalan sanan julistus synnyttää ja vahvistaa uskoa. Monille kirkon avoimuus on ollut merkittävä asia: saan tulla, olla ja uskoa toisten kanssa ja minut otetaan lämpimästi vastaan, Jukka kuvailee kirkkoa, jonka pastori hän on. - Kirkko selviytyy vaikeistakin ajoista, jos se pitää kiinni Raamatusta. Yksinkertainenkin toiminta riittää, jos sanoma on kunnossa, Jukka vastaa, kun kysyn, mitä Inkerin kirkko on opettanut hänelle. Entä Inkerin kirkon vaikeudet? - Kirkon talous on suuri haaste. Työntekijöiden palkat seurakunnissa ovat niin pienet, että vaatii suurta kutsumusta toimia seurakunnan pastorina, diakonina tai muuna työntekijänä. Venäjällä on vahvaa yhteisöllisyyttä jos kaatuu tiellä, saa nopeasti apua. Toisaalta yhteisvastuullisuus voi puuttua: oma seurakunta on tärkeä, mutta kirkkoa laajemmin ei aina ajatella. Maallikot tärkeitä Jukka korostaa maallikkojen tärkeyttä. - Maallikkojen tulisi saada rakentaa seurakuntaa vielä nykyistä vahvemmin. Myös STI:n tehtävä voisi olla kouluttaa maallikkoja ja maallikkosaarnaajia. Hän mainitsee esimerkkinä vanhainkodeissa pidettävät hartaushetket, joita voidaan aliarvioida. - Nämä ja monet muut pienentuntuiset tilaisuudet ovat valtavan tärkeitä, eivät vain kirkossa tai suuremmissa seuroissa pidetyt puheet. Näihin tulisi innostaa ja kouluttaa maallikkoja. - Yhteistyötä eri herätysliikkeiden kesken tarvitaan, nyt varsinkin. Tässä yhteistyössä STI:llä on tärkeä rooli, Jukka muistuttaa. Yhdessä enemmän Jukka kertoo opiskelleensa teologiaa Joensuussa avoimessa yliopistossa. Sitten hän siirtyi työhön Venäjälle ja hänet vihittiin Inkerin kirkon diakoniksi. Seitsemän vuotta myöhemmin hän sai Inkerin kirkossa pappisvihkimyksen. Kysyn rukousaiheista mitä hän rukoilee ja toivoo toisten rukoilevan hänen kanssaan. - Maamme ja kirkkomme tilanne on vakava. Kaikkien kristittyjen rukousta tarvitaan. Hyvä rukousaihe on, että kirkkomme pysyisi siinä, minkä se sanoo kirkkolain 1. pykälässä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Jukka miettii ekumeenisten suhteiden näkökulmasta ajankohtaista keskustelua. - Jos kirkko vihkii tai siunaa samaa sukupuolta olevia tai antaa luvan pastoreilleen vihkiä, suhteet Venäjän ortodoksikirkkoon luultavasti katkeavat. Myös suhde Inkerin kirkkoon vaikeutuu. Jukka esittää toivomuksen herätysliikkeille, jotka järjestävät messuja tai ohjaavat ystäviään herätysliikkeiden järjestämiin messuihin. - Voisimmeko tässäkin asiassa tehdä enemmän yhteistyötä? Voisivatko nämä messut koota laajemmin ihmisiä eri herätysliikkeistä ja seurakunnista, sillä kysehän on yhteisen kirkkomme toiminnasta. Yhdessä voimme enemmän. 9 Kulmakivi 5/2017

10 Millaista juutalaisuus oli Jeesuksen ajan Palestiinassa? Teksti: Anna Sokka, Kuva: Jari Rankinen Torstaina Suomen teologisessa instituutissa oli luennoimassa dosentti Erkki Koskenniemi aiheenaan Jeesuksen ajan juutalaisuus Palestiinassa. Juutalaisuuden eri ryhmittymiä käytiin läpi sekä sosiaalisesta että maantieteellisestä näkökulmasta. Koskenniemi otti esityksensä lähtökohdaksi historiallisen tapahtumaketjun, joka oli edeltänyt Jeesuksen ajan tilannetta Palestiinassa. Koskenniemi kertoi huolensa nykyisen teologisen tutkimuksen spesifioitumisesta, jonka seurauksena yleistä historiallista tilannetta ei osata enää kunnolla hahmottaa ja tämä taas hankaloittaa Jeesuksen ajan tilanteen todellista ymmärtämistä. Elämää suurvaltojen alaisuudessa Juutalaiset ovat historiansa aikana joutuneet vuoron perään eri suurvaltojen alaisuuteen. Noin 500 ekr. juutalaisten pakkosiirto päättyi persialaisten valloituksiin. Persian valta kesti parisataa vuotta ennen kuin Aleksanteri Suuri romahdutti sen. Uusi hallitsija toi mukanaan myös hellenistiset vaikutteet, sillä emämaan hallintokielenä olikin nyt kreikka. Tämän jälkeen juutalaiset joutuivat vielä Egyptin ja Syyrian vallan alle ennen kuin Rooman valtakunta otti juutalaisten asuinalueet haltuunsa. Koskenniemen mukaan koko vallanvaihtohistorian ajan juutalaiset ovat kaikesta huolimatta saaneet säilyttää melko itsenäisen hallinnollisen aseman. Hän kertoi elämän suurvaltojen alaisuudessa Kulmakivi 5/ kuitenkin vaikuttaneen siihen, millaiseksi juutalaisten elämä Palestiinassa Jeesuksen toiminnan aikaan muodostui. Juutalaisuus kohtaa eri kulttuurit Juutalaisuus oli ajanlaskun alkuun mennessä joutunut siis kohdakkain sekä kreikkalaisen että latinalaisen kulttuurin kanssa. Samalla juutalaisuus oli levittäytynyt laajalle ja vahvat juutalaisyhteisöt olivat syntyneet mm. Roomaan ja Aleksandriaan Toisella vuosisadalla ennen Kristusta käytiin niin kutsutut makkabilaiskapinat. Koskenniemen mukaan ne kertovat toisaalta siitä, että juutalaisuus oli imenyt itseensä vähitellen kreikkalaisia vaikutteita, ja toisaalta siitä, että osa juutalaisista vastusti liittymistä kreikkalaiseen järjestelmään. Rooma puolestaan asetti paikalliset hallitsijat vastaamaan omista alueistaan pitäen heitä kuitenkin tiukasti omassa otteessaan ja tilivelvollisina Rooman keisarille. Koskenniemi kertoo Rooman strategian olleen yksiselitteinen: jos hallitsija ei saanut pidettyä aluettaan järjestyksessä, hänet korvattiin. Tällaisessa tiukassa tilanteessa eli myös Raamatun lehdiltäkin tunnettu Herodeksen sukulinja. Juutalaisuus Palestiinassa Juutalaisten vuorovaikutus ympäröivien kulttuurien kanssa saa pohtimaan, kuin-

11 ka paljon nämä lopulta muokkasivat Jeesuksen ajan juutalaisuutta. Koskenniemi kertoo tässä olleen alueellisia eroja. Hänen mukaansa Jerusalemin kaupungissa juutalaisuus on saattanut imeä itseensä paljonkin vaikutteita, kun taas Galilean maaseutu lienee ollut hyvinkin konservatiivista aluetta. Jerusalem ja Galilea olivat myös elinkeinoiltaan hyvin erilaisia. Jerusalemissa ta-lous keskittyi temppelin uhrikultin ympärille, kun taas Galileassa pääelinkeinoina olivat kalastus ja maanviljely. Koskenniemen mukaan Jerusalemia pidettiin juutalaisuuden sydämenä, mutta hän huomauttaa pelissä olleen paljon muutakin: Jerusalem valmistautui joka vuosi vastaanottamaan suuret määrät pyhiinvaeltajia, jotka tulivat uhraamaan temppeliin. Heitä varten oli järjestettävä sekä ylläpito että mahdollisuudet uhrieläimen antamiseen ja tämä aiheutti valtavan rahaliikenteen, joka piti pappisaateliston rikkaana. Juutalaisuuden eri ryhmiä Minkälaista juutalaisuus Jeesuksen aikaan sitten todella oli ja voidaanko siitä saada tietoa? Moderni historiantutkimus on sitä mieltä, että Uuden Testamentin kuva juutalaisista ryhmistä on värittynyt ja siksi tietoa ei voida saada. Koskenniemi kuitenkin huomauttaa, että joitain lähteitä kyllä löytyy ja ne ovat nykyteologeille myös melko helposti saatavilla. Näitä ovat Josefoksen ja Qumranin tekstit, ns. pseudepigrafit sekä rabbiiniset lähteet. Koskenniemen mukaan näiden ja Uuden testamentin perusteella voidaan löytää ainakin kolme eri juutalaista ryhmittymää. Ensimmäinen, ja ehkä tunnetuin, juutalaisuuden ryhmistä on fariseukset. Uuden testamentin lehdillä kerrotaan monista väittelyistä Jeesuksen ja fariseusten vä- lillä. Toisaalta Jeesus myös aterioi yhdessä heidän kanssaan. Koskenniemi huomauttaakin, että vaikka Jeesus toisinaan puhuu ankarin sanoin fariseuksia vastaan, voidaan myös todeta, että heillä oli jatkuva keskusteluyhteys. Tämä osoittaa, että kyseessä oli siis pikemminkin perheriita kuin täysin eri tavoin ajattelevien tai toisiinsa ylimielisesti suhtautuvien ryhmien yhteenotto. Lähteistä voidaan myös päätellä, että farisealaisuus oli vaikutusvaltainen liike ja sillä oli mahdollisesti jopa tuhansia jäseniä eri kaupungeissa. Toisena juutalaisuuden ryhmänä voidaan mainita saddukeukset. Heistä löytyvä tieto on kuitenkin hyvin vähäistä ja lisäksi kaikki lähteet ovat heille vihamielisiä. Koskenniemi epäilee saddukeusten olleen vahvasti hellenisoitunutta, varakasta pappisaatelistoa. Heidän valtansa oli tiukasti kiinni temppelissä ja sitä ympäröivissä maatiloissa. Kolmas juutalaisuuden ryhmä, josta on tosin säilynyt äärimmäisen vähän tietoa, on essealaiset. Koskenniemi kertoo, että heidät on yhdistetty Qumranissa sijainneeseen luostariin ja sieltä löytyneeseen kirjastoon. Löytöjen perusteella essalaisista ei voida tehdä juurikaan päätelmiä, vaikka Qumranin kirjasto on sinänsä hyvin merkittävä löytö. Lähteitä tutkimalla ja niitä historialliseen taustaan peilaamalla voidaan siis löytää joitakin vihjeitä juutalaisuudesta ja sen eri ryhmittymistä. Suurimmalta osin juutalaisuus Jeesuksen ajan Palestiinassa jää silti arvailujen varaan. Koskenniemen mukaan tekstimassat ovat suuria, mutta tietoa löytyy vain rajallisesti. Hän sanoo tämän pitävän asenteen nöyränä, sillä uutta opiskeltavaa ja kysymyksiä riittää. 11 Kulmakivi 5/2017

12 PÄÄN TIETOA JA SIELUN RAVINTOA STI:n jäsenjärjestöjen johtajat kirjoittavat vuorollaan tälle palstalle. Se on lahja Sinulle! Kun jollekin lahjoitetaan jotakin, tarvitaan kaksi osapuolta. Toinen, joka antaa lahjan ja toinen, joka ottaa lahjan vastaan. Rikas päätti antaa köyhälle lahjan. Köyhä olikin niin ylpeä, ettei kehdannut ottaa lahjaa vastaan. Eikä siis rikkaan antama lahja päässyt hyödyttämään köyhää! Lottovoiton saanut voi iloita pakahtumiseen asti voitostaan lauantai-iltana television ääressä. Pelkkä kuponki ei kuitenkaan ole minkään arvoinen. Sillä ei saa nakkikioskilta edes nakkisämpylää. Pitää ensin käydä kupongin kanssa veikkaustoimistossa. Lahja pitää vastaanottaa. Sen jälkeen miljoonien omaisuus on voittajan. Jumala on antanut sinulle Jeesuksessa lahjan, jonka rinnalla lottomiljoonatkin kalpenevat. Tämän lahjan voit vastaanottaa vain uskon kautta. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16. Älä pelkästään katso ja tutki tätä lahjaa. Et ole ulkopuolinen! Sinä kuulut siihen maailmaan, jonka Jumala on ostanut itselleen. Sovella itseesi se, mitä koko maailmalle on tehty! Olet sitä porukkaa, jolle kasteessa on annettu Jeesuksen meille ansaitsema valtava perintö: syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä. Jeesus on tuonut pelastuksen langenneelle Daavidille, syntiselle naiselle, ristinpuun ryövärille, kieltäjä Pietarille, koko maailmalle - ja, Jumalan kiitos, sinullekin. Saat opetella sanomaan: Minun syntini ovat anteeksiannetut! Tässä kysymyksessä saat itsekeskeisen tuntuisesti hokea: minä, minun ja minut. Minua Jumala rakastaa! Heti kun luotat Kristuksen ilmaiseen, rakkaudesta koko maailmalle tarjoamaan ansiottomaan armoon, olet uskossa. Kun puhutaan uskosta Jeesukseen, sillä tarkoitetaan nimenomaan uskoa siihen, että kaikki synnit on Jeesuksen antaman uhrin tähden anteeksi annettuja. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. 2. Kor. 5:20. Tom Säilä toiminnanjohtaja, SLEY Kulmakivi 5/

13 OPISKELIJAN SUUSTA Kansanlähetysopiston teologia- ja apologialinjalla huomasin viimeistään, että minulla on suuri kiinnostus ja halu opiskella teologiaa. Tarinat uskonsa menettäneistä innokkaista seurakuntanuorista tuntuivat kuitenkin viestivän, että yliopistoteologia - kaikkein vahvimmin eksegetiikka - osoittaisi perinteisen kristinuskon heppoiseksi taruksi. Vaikka teologian opiskelu siis alkoikin vetää puoleensa, kipuilin sen kanssa, kannattaisiko hakea opiskelemaan paikkaan, jossa olisi todennäköisesti tarjolla kirja- ja luentokaupalla uskonkriisejä. Kun sitten sain kuulla, että oltiin kaavailemassa Starttivuosi teologiseen -nimistä konseptia, jossa oli tarkoituksena opiskella monet haastavimmista Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden opinnoista Raamattuopiston ja STI:n ympäristöissä, ei ollut vaikea päätös hakea sinne. Vaikka Starttivuosi teologiseen ei lopulta toteutunutkaan, hain kuitenkin jonkin ajan päästä Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. STI:n järjestämältä pääsykoekurssilta sain oivalliset eväät teologisen pääsykokeeseen, jonka sitten läpäisinkin. Pääsykoekurssin lopulla sanoin tulevani sitten opintojeni aikana STI:lle itkemään, kun vaikkapa eksegetiikan tunneilla tulee vaikeita kysymyksiä vastaan. Kun nyt kirjoitan tätä, meillä on parhaillaan enää kymmenen päivää jäljellä ensimmäistä opiskeluperiodia. Nyt loppumaisillaan oleva periodi sisältää mm. kaiken pakollisen eksegetiikan opetuksen. STI:llä käyn maanantaisin Fuksifoorumissa, mutta toistaiseksi en ole sittenkään tullut sinne itkien. Eksegetiikkakin tuntuu tällä hetkellä haastavuudestaan huolimatta mielestäni oikeastaan hyvin mielenkiintoiselta. Tunnen olevani oikeassa opiskelupaikassa, vaikka toivoisinkin, että teologian opetuksessa ei nykyiseen tapaan vallitsisi niin vahvasti tietty, asenteellinen koulukunta. Teologian opintoja suunnittelevalle kristitylle sanoisin, että ei kannata odottaa yliopistoteologian, pyrkimyksistään huolimatta, olevan puolueetonta. Erityisesti eksegetiikan suhteen on hyvä perehtyä muihinkin näkökulmiin kuin niihin, joita Helsingin teologisessa tiedekunnassa näytetään yleisesti arvostettavan. Tätä olen itse toteuttanut käymällä Fuksifoorumissa. Kuten kenen tahansa kristityn, kannattaa tietenkin myös teologian opiskelijan järjestää aikaa kristillisessä jumalanpalveluksessa käymiseen hengellisen ravinnon saamiseksi. Nämä asiat mielessäni olen ainakin itse lähtenyt teologiseen, enkä toistaiseksi ole päätöstäni joutunut katumaan. Ai niin - eikä sitä perinteistä kristinuskoakaan ole onnistuttu vielä taruksi osoittamaan! Sakari Kiviranta, teol. yo 13 Kulmakivi 5/2017

14 STI:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona klo 16 STI:ssä. Päätösvalta on jäsenjärjestöjen edustajilla, mutta kaikki ovat tervetulleita. Käsiteltävinä ovat mm. vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja talousarvio. STI 30 vuotta STI täyttää aivan tämän vuoden lopulla 30 vuotta. Teologinen yhteistoimintaasiakirja allekirjoitettiin STI:n 30-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina klo Helsingin Luther-kirkossa (Fredrikinkatu 42). Juhlan ohjelma seuraavassa Kulmakivessä. Tervetuloa! Jari Rankisen matkat: Ke klo Helsingin Evankelisten opiskelijoiden ilta Luther-kirkossa Su klo 11 Messu ja raamattuopetus Hämeenlinnan Luther-talossa Ke klo Turun Evankelisten opiskelijoiden ilta Hämiksellä To klo 18 Helsingin OPKO:n ilta Lähetyskirkon alasalissa Su klo 11 Messu Hyvinkään Luthertalossa Su klo 16 Filia-messu hotelli Arthurin juhlasalissa Su klo 11 Messu Imatralla Vuoksenniskan rukoushuoneessa Su klo 16 Messu Lappeenrannassa Armonkalliolla Su klo 11 Messu Tampereen Luthertalossa Pe klo 18 Kertsi Tampereen Luthertalossa Su klo 12 Messu Lahden Lutherkirkossa Kulmakivi 5/

15 IUSTITIA 33 Juhlavuoden Iustitia 33 juuri ilmestynyt! Reformaatio vai restauraatio mihin luterilainen teologia on menossa? Kirjoittajina: Leif Erikson, Timo Eskola, Albert Häggblom, Ilmari Karimies, Antti Laato, Timo Laato, Santeri Marjokorpi ja Jari Rankinen. Reformaation juhlavuoden aiheisiin keskittyvä Iustitia 2017 nostaa esille sekä Luthertutkimuksen ja reformaation tutkimuksen uusimpia aiheita että ajankohtaisia teemoja. Artikkeleissa pohditaan niin Lutherin kristologiaa (Karimies) kuin sitä, mikä sai reformaattorit kirjoittamaan Augsburgin tunnustuksen (Erikson) sekä tietysti kysymystä vanhurskauttamisesta (T. Laato). Merkkivuonna keskustelun polttopisteeseen ovat lisäksi useampaan otteeseen nousseet esimerkiksi Lutherin suhde lähetystyöhön (Häggblom) ja uskonpuhdistajien suhtautuminen juutalaisuuteen (A. Laato). Ekumeenisissa keskusteluissa puolestaan katolisen ja luterilaisen tahon neuvottelut ovat viime aikoina käsitelleet kysymystä paavin asemasta. Tähän antaa oman näkökulmansa artikkeli, jossa pohditaan, miksi Luther piti paavia Antikristuksena. Aihe ei ollut hänelle mikään sivuteema, vaan se esiintyy lähes kaikissä pääteksteissä vuosina (Eskola, Marjokorpi, Rankinen). Osa artikkeleista lähestyy uskonpuhdistuksen perintöä nykyajan näkökulmasta. Analyysi kahden korin teologian taustoista pohjoismaisessa uuskantilaisessa Luther-tulkinnassa avaa näkökulman moniin aikamme teologisiin jännitteisiin ja niissä käytettyihin argumentteihin (Eskola). Luterilaisuuden nykytilaa puolestaan luotaa artikkeli maallistumisesta ja uskonnollisen perinteen vähittäisestä katoamisesta (Marjokorpi). Nyt punnitaan juhlavuoden antia tämän päivän luterilaisuudelle. Hanki, pohdi ja osallistu. Kirjan voi tilata puhelimitse tai sähköpostilla STI:stä: (09) Hinta 20, opiskelijat 12 (+ toimituskulut) 15 Kulmakivi 5/2017

16 SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A HELSINKI Kuvat: Ilkka Rytilahti Etukansi: Kytäjoen syystulvaa Takakansi: Ruuhkaa iltataivaalla Hallituksen puheenjohtaja SRO:n toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. kerros Helsinki Puhelin Sähköpostit sti@sti.fi, etunimi.sukunimi@sti.fi Kotisivu Pankkitilit Danske Bank: FI , BIC: DABAFIHH Nordea: FI , BIC: NDEAFIHH Työntekijät vs. pääsihteeri Jari Rankinen tutkija Timo Eskola sihteeri Kirsi Kuru Aukiolo: lukukausien aikana klo 9 19 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali sekä Kansikuvat: Ville Auvinen seurakuntavierailuja Jäsenjärjestöt Laestadianernas Fridsföreningars Förbund Lähetysyhdistys Kylväjä Lähetysyhdistys Rauhan Sana Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys Medialähetys Sanansaattajat Suomen Ev.lut. Kansanlähetys Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Suomen Raamattuopisto Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 35 euroa (opiskelijat 10 euroa, yhteisöt 100 euroa). Ottaa vastaan kirja-lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Rahankeräyslupa RA/2017/186 Poliisihallituksen arpajaishallinto on myöntänyt STI:lle luvan koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta järjestettävälle rahankeräykselle. Varat käytetään teologiseen ja pastoraaliseen koulutukseen, julistus- ja julkaisutoimintaan, kirjastopalvelujen ylläpitämiseen sekä palkka-ja hallintokuluihin siltä osin kuin kulut palvelevat varsinaista yleishyödyllistä käyttötarkoitusta. Taitto Painopaikka Kirsi Kuru Kirjapaino Hermes Oy Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakauskirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään tukijäsenille kuusi ISSN-L , ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) kertaa vuodessa.