Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman Adventtina 2014 p

Transkriptio

1 Koulutyö KOULUKUKKO Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman Adventtina 2014 p HYVÄÄ PERINTEISTÄ ADVENTTIA JA JOULUA ARMON VUONNA 2014! Arvoisat oppilaat, opettajat ja opetusta tukeva henkilökunta Kallaveden seurakunnan alueen kouluissa! Syyslukukausi lähestyy loppuaan. Jouluun valmistautuminen alkaa tänä vuonna marraskuun 30. päivänä ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Mitähän se hieno sana adventti oikein tarkoittikaan? Aika harvoin suomen kielessä tuota sanaa käytetään muussa kuin joulua edeltävän ajan kuvauksessa. Joulukalenterin toinen nimi on adventtikalenteri. Sitähän voisi kuvata sanoilla odotuskalenteri tai valmistautumiskalenteri. Adventti tarkoittaa siis odotusta ja valmistautumista. Koulussa ja kotona varmasti keskustelette jouluun liittyvistä asioista. Perinne tarkoittaa jotain sellaista asiaa tai ilmiötä, joka on opittu edeltävien sukupolvien tavoista. No tämähän on aivan täysin selvää, mutta joskus itsestään selvyyksiäkin on hyvä kerrata. Joulun perinteeseen liittyy paljon asioita, joita olemme Suomeen perineet useasta eri kulttuurista. Tietysti lahjat ja iloinen odotus ovat parasta joulussa. Vai ovatko lahjat sitä alkuperäisintä parasta? Parasta on itseasiassa se miksi joulua vietetään. Joulu on Jumalan pojan Jeesuksen syntymäjuhla. Kaiken jouluperinteen ja kivan alku ja juuri on Jeesuksen syntymä Betlehemin kaupungissa. Siitä sitten seuraa kaikki muu kiva. Joulupukki ja lahjat muistuttavat siitä Jeesuksen syntymän ilosta. Joulun vietto on meille rakas kansainvälinen ja suomalainen perinne. Tätä perinnettä te oppilaatkin joskus siirrätte sitten omille lapsillenne. Muistakaa joulun vieton alku ja juuri. Se on Jeesuksen syntymä tallin seimeen Betlehemissä. Tervetuloa perinteisiin koulujen joulujumalanpalveluksiin! Siunausta opiskeluun ja työhön toivottaen, Kallaveden seurakunnan kirkkoherra Matti Matti Pentikäinen, kirkkoherra, Kallaveden seurakunta

2 Kallaveden seurakunnan Koulukukko - adventtikukko 2014 Ajankohtaisia asioita seurakunnan ja koulun yhteistyössä. Tiedotteen voi tulostaa ja laittaa opettajan huoneen ilmoitustaululle tutkailtavaksi. YHDYSOPETTAJIEN JA REHTORIEN TAPAAMINEN RUNEBERGIN PÄIVÄNÄ Kirkkoherramme Matti Pentikäinen kutsuu koulujen edustajat kahvikupin ääreen keskustelemaan yhteistyöstä ja ajankohtaisista asioista torstaina 5. helmikuuta 2015 kello Kallaveden kirkolle, Rauhalahdentie 21. PIENI HETKI LAPSEN KANSSA KUOLEMAN ÄÄRELLÄ HARTAUSMATERIAALIA OPETTAJILLE Kun olemme kasvokkain kuoleman kanssa, ovat sanat usein vähäiset ja olisi helpompaa vain ohittaa tilanne. Kuoleman hyväksyminen ja siitä puhuminen, ovat keskeisiä asioita surutyön tekemisessä. Surutyö on taas välttämätöntä, jotta pääsemme eteenpäin läheisen pois menosta. Tutun ryhmän kanssa surun jakaminen ja asioista puhuminen helpottavat pahaa mieltä. Pieni hetki lapsen kanssa kuoleman äärellä on tehty työvälineeksi aikuisille, kun joku lapsi ryhmässä kohtaa kuoleman. Opettaja voi vapaasti mukailla valmista hartautta ja jättää siitä halutessaan osia pois. Rohkaisemme teitä puhumaan kuolemasta lasten kanssa silloin kun se on ajankohtaista. Seurakunnan työntekijää voi pyytää halutessa mukaan pitämään suruhartautta ja keskustelemaan kuolemasta lasten kanssa. Hartauden lopussa on hieman lutherilaista kristinoppia kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Hartaus liitteenä koulukukon lopussa JOULUKIRKOT 2014 Lista joulukirkoista on Koulukukon liitteenä. Yläkoulujen joulukirkot rakentuvat kauneimpien joululaulujen ympärille ja kanttorimme Riku onkin ollut yhteydessä kouluihin musiikin toteuttamisesta. Alakoulujen joulukirkko virret ovat 21: 1-3 ja 10, 30 ja 32. Joulukirkkoa elävöittää mukavasti oppilaiden musiikkiesitykset ja joulukuvaelmat yms., näistä kannattaa sopia hyvissä ajoin papin kanssa. Koulu voi esittää toiveita ja ideoita mukana olevalle papille ja kanttorille, sähköpostiosoitteet kaikille seurakunnan työntekijöille ovat etunimi.sukunimi@evl.fi. Joulukirkkoon kello 10 Kallaveden kirkossa kokoontuu neljän koulun väki. Tähän kirkkoon olisi hienoa saada jokaiselta koululta jotain pientä. Alustavasti on keskusteltu musiikkiesityksestä Rytkyn koulun kanssa (Riku), tekstinlukijoista Kaislastenlahden koulun kanssa (Marjukka), joulurunosta Hirvilahden koulun kanssa (Marjukka) ja ikkunatähtien tekemisestä Pitkälahden koulun kanssa (Marjukka). Tarkempi ohjelma jumalanpalvelukseen tulee Matti-papilta lähempänä joulua.

3 KEVÄT LUKUKAUDEN PÄIVÄNAVAUKSET Onko koulunne päivänavausajankohdat sopivat ja vastaavatko päivänavaukset odotuksianne. Kevätlukukaudelle voimme muuttaa tarvittaessa päivänavauksien ajankohtaa, mikäli jokin muu kuin aiemmin sovittu aika sopii koulun työjärjestykseen paremmin. Tarkennukset ja muutostoiveet päivänavausaikoihin 10. joulukuuta mennessä sähköpostitse Voitte tehdä muutokset Koulukukon mukana tulevaan listaan ja lähettää listan korjattuna takaisin, kiitos. Lista päivänavauksista ja kevätkirkkojen alustavista ajankohdista on liitteenä. Tarkistattehan sen koulunne osalta, kiitos. KOULUJEN PÄÄSIÄISHARTAUDET JA KEVÄTKIRKOT Kutsumme kouluja hiljaisella viikolla seurakunnan toimipisteisiin (Kallaveden kko, Petosen seurakuntatalo, Hirvilahden ja Vehmasmäen kappelit) pääsiäishartauksiin. Näiden hiljaisen viikon tapahtumien aikataulu ja sisältä hahmottuvat alkuvuodesta. Koulujen kevätkirkkoaikatauluja on aika rueta hiomaan. Olen tehnyt alustavaa ehdotusta koulujen toiveiden pohjalta kevätkirkkojen aikatauluihin. Yritämme järjestellä kirkkojen toimittajia (pappi ja kanttori) riittävästi, jotta pystyisimme palvelemaan teitä kolmella työparilla. Pyydän, että tarkennatte koulun toivetta ja rohkeasti ehdotatte toimivia aikatauluja. Lista liitteenä. USKONNONOPETUKSEN TUKEMINEN Olemme jo sopineet keväälle joitakin kirkkoseikkailuja ja kouluvierailuja. Keskustelua ja toiveita uskontotuntivierailuista voisimme käydä tapaamisessamme Laitan tämän postin liitteeksi pienen pähkinän purtavaksi, kuva-arvoituksen kirkontyöntekijöistä, se on mukava välitehtävä yläkoululaisille tai opettajan huoneeseen. KEVÄÄN 2015 KOULUKIRNKERIT TOTEUTETAAN TEEMALLA JUMALANPALVELUS Koulukinkerit toteutuvat alkukeväästä 2015 (viikot 5-7). Aiheena on jumalanpalveluskaava ja liturginen laulu. Kinkeriaikataulu selviää joulukuun aikana.

4 TAIKA-PETTERIN ESITYS YSTÄVYYDESTÄ JA AUTTAMISESTA Taika- Petteri kiertää seurakuntamme alueen kouluilla ja Alustavan aikataulu ehdotus on tullut sähköpostitse alakoulujen yhdysopettajille ja nyt odotellaan koulujen kommentteja. Joitakin muutoksiakin on jo ehdoteltu, mutta eiköhän me saada yhdessä aikataulu toimivaksi. Lisätietoa: PÄIVÄNAVAUSKUKKO Koulukukossa mukana tulee päivänavausvinkkejä opettajien käyttöön. Tältä nettisivulta löytyy valmiita päivänavauksia viikko 49, itsenäisyyspäivä viikko Alttaripöydälle voi laittaa pöytälipun ja kaksi kynttilää. Tehdään ristin merkki (yhdessä) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (kosketaan otsaan, rintaan ja kumpaankin olkapäähän). Ristin merkillä voimme siunata itsemme. Ristin löydät monesta paikasta, myös Suomenlipusta, joka nousee taas ensi lauantaina salkoihin ympäri maata. Lipussa risti kertoo meille siitä, että elämme kristityssä maassa. Kristityn maan laki ja perussäännöt perustuvat Jumalan kymmeneen käskyyn, sekä Jeesuksen opetukseen oikeudenmukaisuudesta ja lähimmäisen rakkaudesta. Suomi on tasavalta ja maamme päämies on presidentti, mutta maatamme johtaa eduskunta. Kansanedustajat eduskuntaan ja presidentin valitsemme vaaleilla, joissa kaikki aikuiset saavat äänestää. Me suomalaiset saamme itse vaikuttaa mihin suuntaan maatamme johdettaan. Kirkossakin on vaalit, kirkon vaaleissa voi äänestää kaikki 16 -vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Yleinen äänioikeus on yksi niistä asioista, joista me suomalaiset voimme olla kiitollisia itsenäisessä maassamme. Mitä muita sellaisia asioita keksitte, joista voisimme olla kiitollisia suomalaisina? (keskutelu) Esim. Puhdas luonto, neljä selkeää vuodenaikaa, turvallinen ympäristö, vapaus liikkua luonnossa ja vesillä (jokamiehenoikeudet vain hyvin harvassa maassa), voi olla iltaisin ulkona, vapaa liikkuminen mm. kaupungissa, toimiva jätehuolto, riittävä puhdas vesi, luotettava sähköverkko, koulun käynti oikeus, yleinen terveydenhuolto, lastenhoito ja vanhuspalvelut, sosiaaliturva, sananvapaus, mielipidevapaus, vapaa oikeuslaitos, YK:n lasten oikeudet (mm oikeus leikkiin).

5 Nämä kaikki asiat ovat sellaisia, ettei niihin ole mahdollisuutta kaikkialla maailmassa, osaan vain hyvin harvoissa maissa. Nämä ovat myös niitä asioita, joiden turvaamiseksi maamme päättäjät toimivat. Ne ovat asioita, joiden mahdollistamiseksi jatkossakin me kaikki voimme tehdä jotain pientä, kuten säästää vettä ja sähköä puhtaan luonnon säilymiseksi tai olla itse aiheuttamatta häiriötä lähiympäristössä. Voimme myös tuoda esiin epäkohtia, jotka huomaamme kertomalla niistä aikuisille. Jeesus opetti opetuslapsiaan käyttämään valtaa toisia ihmisiä palvellen. Itsenäisyyspäivän evankeliumissa Hän sanoo: Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. (Matt. 20: 25-28) Meidän kristittyjen tehtävä on rukoilla toisten ihmisten puolesta ja kiittää Jumalaa siitä hyvästä mitä Hän on meille antanut. Rukous: Rakas Jumala kiitos vapaasta kotimaasta Suomesta, auta meitä muistamaan kaikki ne asiat, jotka ovat elämässämme hyvin. Anna viisautta päättäjillemme, kun he hoitavat yhteisiä asioitamme. Siunaa itsenäisyyspäivän viettoamme. Anna rauha ja vapaus myös muille maailman kansoille. Aamen Virsi 581 Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan Adventin koulukukon liitteet Pieni hetki lapsen kanssa kuoleman äärellä, hartaus opettajien käyttöön Joulukirkot 2014 Päivänavaukset ja kevätkirkot, kevätlukukausi 2015 Taika-Petterin mainos

6 PIENI HETKI LAPSEN KANSSA KUOLEMAN ÄÄRELLÄ Opettajalle tai ohjaajalle toteutettavaksi, kun jonkun läheinen kuolee. Kun olemme kasvokkain kuoleman kanssa, ovat sanat usein vähäiset ja olisi helpompaa vain ohittaa tilanne. Kuoleman hyväksyminen ja siitä puhuminen, ovat keskeisiä asioita surutyön tekemisessä. Surutyö on taas välttämätöntä, jotta pääsemme eteenpäin läheisen pois menosta. Tutun ryhmän kanssa surun jakaminen ja asioista puhuminen helpottavat pahaa mieltä. Jokaisella on lupa olla surullinen ja itkeä, jos itkettää. Tämä pieni hetki on tehty työvälineeksi aikuisille, kun joku lapsi ryhmässä kohtaa kuoleman. Opettaja voi vapaasti mukailla valmista hartautta ja jättää siitä halutessaan osia pois. Rohkaisemme teitä puhumaan kuolemasta lasten kanssa silloin kun se on ajankohtaista. Seurakunnan työntekijää voi pyytää halutessa mukaan pitämään suruhartautta ja keskustelemaan kuolemasta lasten kanssa. Hartauden lopussa on hieman lutherilaista kristinoppia kuolemasta ja ylösnousemuksesta. MINULLA ON IKÄVÄ SURUHARTAUS Alttari haluttaessa Luokkaan voi laittaa pienen alttaripöydän: pöydälle valkoinen liina ja risti, sekä kynttilä (mikäli vainaja on hyvin läheinen voi alttarille laittaa valokuvan). Sytytetään kynttilä yhdessä Sytytämme kynttilän, koska..(oppilaan nimi) (läheinen esim. Paavo - ukki) on kuollut. Kynttilän sytyttäminen ihmisen kuollessa on vanha tapa. Kynttilä on rukouksen ja Jumalan läsnäolon merkki. Kynttilän liekki tuo valoa pimeyteen. Raamatun teksti, Psalmi 23:1,4 Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Lupa olla surullinen Surussa sydän on raskas ja tuntuu, että ilo on poissa. Voimme aina luottaa Jumalan lupaukseen olla kanssamme kaikissa elämän hetkissä, myös silloin, kun suru valtaa sydämen ja mieli tuntuu pimeälle. Rukouksessa voimme pyytää Taivaan Isän lohdutusta itsellemme ja läheisillemme. Kuoleman lähellä tunnemme ikävää. Ikävää tunnemme, koska meille tärkeä, rakas ihminen on poissa. Ikävän tunne voi olla kuin kipua, se voi tehdä meidät kiukkuisiksi tai turruttaa tunteettomiksi. Ikävä tuntuu kuin sydäntä ahdistaisi ja itkettää. Surussa ja ikävässä on lupa itkeä. Itkeminen helpottaa. Samoin helpottaa, kun voi jutella toisten ihmisten kanssa. Lohdutukseksi: Aika korjaa haavat Vanha sanonta on, että aika korjaa haavat. Surun keskellä voimme ajatella tuota vanhaa viisautta lohdutuksena. Aluksi on vaikea muistaa, niitä hyviä hetkiä kuolleen rakkaamme kanssa. Ajan kuluessa mukavat hyvät hetket palaavat mieleen ja läheisemme elää jälleen

7 muistoissamme. Surun keskellä on vaikea ajatella, että jonain päivänä voimme taas nauraa yhteisille kommelluksille. Kuolema ei erota meitä lopullisesti rakkaistamme. He jäävät elämään sydämiimme ja muistoihimme. Suru on välttämätöntä kohdata ja menetys hyväksyä, jotta elämä voi jatkua. Tätä kutsutaan surutyöksi ja siihen pitää antaa mahdollisuus, aikaa ja tilaa. Ystävinä voimme kuunnella toisiamme ja lohduttaa silloin, kun on ikävä ja itkettää. Rakkaamme ovat kuin aarrehelmiä sydämessä Sanotaan, että kuolleet rakkaamme muuttuvat pikkuhiljaa aarteiksi sydämeemme. Helmi muodostuu niin, että simpukan sisään joutuu kivensiru. Kivi simpukan sisällä on terävä ja pistävä. Kuolema ja menetys ovat, kuin noita kivensiruja sydämessämme. Simpukka alkaa pikkuhiljaa muodostaa suojakerrosta kiven ympärille. Ajan myötä kivestä tulee helmi. Helmet ovat arvokkaita. Kuolleen läheisen muisto muuttuu, kuin kivi helmeksi ajan myötä sydämessä. Rakkaat kuolleet läheisemme ovat aina meidän sydämemme aarteita. Voimme iloita ja olla kiitollisia siitä, että olemme saaneet elää heidän kanssaan. Rukous (Kotien rukouskirja s. 19) Anna, Jumala, meille juuri tänään voimaa sinun voimastasi, viisautta sinun viisaudestasi, rauhaa sinun rauhastasi, iloa sinun ilostasi ja rakkautta, Herra rakkautta sinun rakkaudestasi. Lohduta surevia rakas Jumala. Aamen Laulu: Jumalan kämmenellä, virsi 499 LUTERILAISEN KRISTINOPIN KÄSITYS KUOLEMASTA JA YLÖSNOUSEMUKSESTA Ihmisen elämään kuuluu syntymä ja kuolema. Kuolema on siis osa ihmisen elämää. Elämä on kokonaisuus syntymästä kuolemaan, riippumatta siitä milloin kuoleman hetki koittaa. Kuolemanhetkeä emme voi ennalta tietää. Uskomme, ettei kuolema ole kaiken loppu, vaan uuden, salatun, iankaikkisen elämän alku. Kristittynä tiedämme elämän jatkuvan kuoleman jälkeen paikassa, jota kutsumme taivaaksi. Ihmisen sielu pääsee sellaiseen tilaan, jossa ei ole olemassa kipua, surua eikä kuolemaa. Siellä elämä jatkuu ikuisesti. Uskomme myös siihen, että kohtaamme tuonpuoleisessa elämässä uudelleen kaikki menettämämme läheiset ihmiset. Toivo jälleennäkemisestä kannattelee meitä surun keskellä. Tietoisuus siitä, että eromme on vain väliaikainen, lisää toivoamme. Se auttaa meitä jaksamaan. Nuorisotyönohjaaja Marjukka Borgman ja pastori Sirpa Nummenheimo, Kallaveden seurakunta, 2014

8 KOULUJEN JOULUKIRKOT 2014, kesto noin 30 min Kallaveden seurakunta MAANANTAI Kallaveden kirkko (Matti Pentikäinen p ja Richard Nicholls) klo 9.15 Pyörön koulu (Ala- Pyörö), Yhteyshenkilö koululla Maija Svärd p klo Jynkänlahti (kauneimmat joululaulut kirkko), Yhteyshenkilö koululla Kaija Matilainen Kouluilla (Anni Tanninen p ja Anna-Mari Linna) klo 9.15 Pirtin koulu, Yhteyshenkilö koululla Helena Pussinen, rehtori Timo Kemppinen p klo Kurkimäen koulu, Yhteyshenkilö koululla Tarja Hartikainen p TIISTAI Kallaveden kirkko (Matti Pentikäinen p ja Richard Nicholls) klo 9.00 Ylä-Pyörö (kauneimmat joululaulut kirkko), Yhteyshenkilö koululla Mikko Parviainen klo Pitkälahden koulu ja kuljetettavat koulut Pitkälahden koulu, Yhteyshenkilö koululla Sohvi Almila p Rytky (50-60), yhteysopettaja, Yhteyshenkilö koululla Timo Oranen p Kaislastenlahti (51 + opet), Yhteyshenkilö koululla Auli Koistinen p Hirvilahti (30 + opet), Yhteyshenkilö koululla Kirsi Tuoriniemi p Kuljetusaikataulu Hirvilahden koulu lähtö koululta klo 9.05 ja paluu koululle noin klo 11.20, 32 paikkainen auto Kaislastenlahden koulu lähtö koululta klo 9.20 ja paluu koululle klo 11.15, 55 paikkainen auto Rytkyn koulu lähtö koululta 9.30 ja paluu koululle klo 11.15, 62 paikkainen auto Koulut tai kappelit yms. (Anni Tanninen p ja Anna-Mari Linna) klo 8.10 Aurinkorinteen koulu, Yhteyshenkilö koululla Vuokko Hassinen p klo 9.15 Hiltulanlahden koulu Vanulassa, Yhteyshenkilö koululla Harri Korteniemi p klo Vehmäsmäen koulu kappelilla, Yhteyshenkilö koululla Hannu Rönkkö p

9 Kallaveden seurakunta, koulutyö Marjukka Borgman KEVÄTLUKUKAUSI 2015 KOULUJEN PÄIVÄNVAUKSET JA KEVÄTKIRKOT ALAKOULUT KOULU PÄIVÄNAVAUKSET Yhdysopettaja KEVÄTKIRKKO Aurinkorinteen koulu Kuukauden toinen ma tai to klo Vuokko Hassinen kello 8.10 (toive) Hiltulanlahden koulu Harri Korteniemi Hirvilahden koulu Kirsi Tuoriniemi Jynkän koulu Kati Pesonen Kaislastenlahden koulu Auli Koistinen Kurkimäen koulu Tarja Hartikainen Pirtin koulu Helena Pussinen Pitkälahden koulu Sohvi Almila Pyörön koulu Maija Svärd Rytkyn koulu Timo Oranen Vehmasmäen koulu Hannu Rönkkö Kuukauden 2. perjantai klo klo 8.00 (toive) Kuukauden 1. maanantai klo klo 9.00 koululla (ehdotus) TARKENNUKSET - tarkat päivätoiveet; 15.1./ 12.3./ 12.3./ 9.4./11.5.? - kevätkirkko koululla vai kirkossa? - - kevätkirkko Vanulassa? - Olisiko tarpeen vaihtaa päivänavaus päivää? - Voisiko kevätkirkko alkaa klo 9.00? Missä toivotte kirkon olevan? Kuukauden 1. tiistain klo haluatteko kevätkirkon kirkkoon esim klo Kuukauden 1. maanantai klo sopisiko kevätkirkko koululle esim klo klo (ehdotus) Kuukauden 1. perjantai klo tuletteko kevätkirkkoon yhdessä Rytkyn koulun klo 9 tai 10 Kallaveden kko (ehdotus) kanssa klo 10 vai haluatteko omat kirkot, Kuukauden 1. torstai klo klo 9.15 (ehdotus) Kuukauden 1. perjantai klo klo 9.30 koululla (toive) Kuukauden 1. perjantai klo ehdotus klo (ehdotus) Kuukauden 2. keskiviikko klo klo 9 tai 10 Kallaveden kko (ehdotus) Kuukauden 2. maanantai klo klo 9.15 (toive) - paikka jolloin toinen alkaa klo 9 ja toinen klo 10 - onko koululla kevätkirkko toivetta; aika ja paikka? - ehdotan klo minkälaisia kevätkirkko toiveita teillä on; kirkko / Petonen / koulu, sopisiko ajaksi 29.5.klo tuletteko kevätkirkkoon yhdessä Kurkimäen koulun kanssa klo 10 vai haluatteko omat kirkot, jolloin toinen alkaa klo 9 ja toinen klo 10 YLÄKOULUT Jynkänlahti Kaija Matilainen Ylä-Pyörö Mikko Parviainen parillisina torstaina klo klo Kallaveden kirkko (varattu) parillisina keskiviikkoina klo klo 8.00 Kallaveden kirkko (varattu)

10

11