Lukuvuositiedote Opinto-opas

Transkriptio

1 PUOLANGAN LUKIO Lukuvuositiedote Opinto-opas Kuusi hyvää syytä olla Puolangan lukiossa viihtyisä oppimisympäristö lukiomme opettajat tietävät, mistä puhuvat erilaisia tapahtumia ympäri vuoden ajanmukainen opetusteknologia monipuolinen kurssitarjonta aktiivinen oppilaskunta

2 Sisällys RAKKAAT OPISKELIJAT JA KOTIVÄKI! Puolangan lukio Suomussalmen lukio Paltamon lukio... 6 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS Päivittäinen työaika Koeviikot ja uusintakuulustelut... 7 Toimintaohjeet Ohjausryhmät Oppikirjat Itsenäisesti opiskeltavat kurssit Wilma Kurssivalinnat Poissaolo-ohjeet Opiskelijan oppimisen arviointi Järjestyssääntö Plagiointi OPISKELIJAPALVELUT OPPILASKUNTA OPPIAINEET JA KURSSIT Aihekokonaisuudet KURSSIT ERI VUOSINA SYKSYN 2015 YO -koepäivät KEVÄÄN 2016 YO -koepäivät OPPIKIRJAT lv YDINASIOITA LUOKATTOMASTA LUKIOSTA YHTEYSTIETOJA ONGELMATILANTEISIIN Kurssitarjotin TYÖJÄRJESTYS TYÖ- JA LOMA-AJAT lv

3 3 RAKKAAT OPISKELIJAT JA KOTIVÄKI! Puolangan lukion 47. lukuvuosi on hiljalleen alkanut ja minulla on kunnia toivottaa niin uudet kuin entiset opiskelijat tervetulleiksi oman kunnan lukioon. Lukiossa opiskelee tällä hetkellä 40 opiskelijaa ja parhaillaan osa opiskelijoista puurtaa syksyn ylioppilaskirjoitusten parissa. Aloittavia opiskelijoita on 15, mikä on kunnan kokoon nähden erinomainen opiskelijamäärä. Lukion opetuksesta vastaa 14 opettajaa, jotka kaikki ovat yhteisiä perusopetuksen kanssa. Puolangan lukio kuului Kainuun maakunta -kuntayhtymään ja vuoden 2013 alusta siirtyi takaisin Puolangan kunnalle. Hallintokokeilun aikana olimme tiiviissä yhteistyössä muiden filiaalilukioiden eli Suomussalmen ja Paltamon lukioiden kanssa. Tämä yhteistyö on jatkunut saumattomana hallintokokeilun päättymisen jälkeen. Opiskeluhuollon uusi laki astui voimaan Lain tärkeä tavoite on muokata koulussa tehtävää opiskelijahuoltotyötä korjaavan sijasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Opiskelijan kannalta laki turvaa aina oikeuden koulun tarjoamiin tukipalveluihin ja opiskelijalla on myös itsellä vaikutusmahdollisuus siihen, kuka tai ketkä hänen asioitaan hoitavat. Ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköiseksi. Tämä ylioppilastutkinnon sähköistyminen on haaste suomalaiselle lukiolaitokselle, sillä uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii hyvää paneutumista, suunnittelua ja käytännön hankintoja. Puolangan lukiossa tulemme valmistautumaan muutoksiin huolellisesti ja aikataulussa. Jo edellisenä lukuvuonna olemme kokeilleet sähköisiä kurssikokeita ja kuluvan talven aikana harjoitellaan sähköisiä YO-kirjoituksia. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset pidetään syksyllä 2016 maantieteessä, saksassa ja filosofiassa. Lukioelämässä on viime vuosina tapahtunut erityisen paljon muutoksia. Siksi on tärkeää, että kodin ja lukion yhteistyö toimii. Tämä tiedote on lukuvuoden ensimmäinen yhteydenotto koteihin. Muita yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat ja lukion juhlat. Wilma on helppo väline yhteydenpitoon kodin ja koulun välillä. Toivon, että te huoltajat otatte helposti yhteyttä minuun ja opettajiin kaikissa opiskelua koskevissa asioissa. Hyvä lukiolainen, tiedät jo, että lukio on vaativa koulu. Oppimisessa on kyse uteliaisuudesta, tiedonjanosta, ajattelun kehittämisestä, tekemisestä ja ymmärtämisestä. Sinulle on tarjolla valtava määrä yleissivistystä ja itse nyt päätät, miten käytät sen hyväksesi. Ota siis lukiosta kaikki irti ja suuntaa tulevaisuuteen avoimena. Teemme yhdessä kotiväen kanssa parhaamme, että saamme saateltua sinut vahvana ja turvallisesti jatko-opintoihin lukion jälkeen. Toivon sinulle parhainta onnea ja menestystä opinnoissasi! Aurinkoisin terveisin

4 4 1. Puolangan lukio Koulukatu 2, Puolanka Kanslia puh , , faksi sähköposti: Mikkonen Tuija sivistysjohtaja , Kemppainen Satu rehtori , Väisänen Tuula apulaisrehtori , Räisänen Marjatta kanslia , (sijainen Eija Moilanen) , Väisänen Tuula opinto-ohjaaja , Kanniainen Riitta terveydenhoitaja Karhu Saara kuraattori Kehänen Katariina miekkari Keränen Arto ATK-tuki Opettajainhuone RYHMÄNOHJAAJAT 15A Hilli Teija A Virrankari Jukka A Hämäläinen-Kölhi Irene OPETTAJAT sähköposti: Anttonen Seppo matematiikka, fysiikka (sijainen Kelloniemi Enni) KEEN Hilli Teija HITE äidinkieli ja kirjallisuus Holopainen Henna HOH matematiikka, kemia Hämäläinen-Kölhi Irene HÄI englanti, ruotsi, saksa Kemppainen Satu KESA rehtori Keränen Arto KEA tietotekniikka Lammela Vuokko LAM kuvataide Mulari Maria MUM liikunta Parkkinen Raija PAR biologia, maantiede Rimpinen Erkki RIE musiikki Toivomäki Jussi TOJ uskonto, psykologia, filosofia, elämänkatsomustieto Varpu Ritva VAR terveystieto Virrankari Jukka VIJ historia, yhteiskuntaoppi Väisänen Tuula VÄTU opinto-ohjaus, apulaisrehtori

5 5 2. Suomussalmen lukio Ruukinkatu 3, SUOMUSSALMI kanslia puh , faksi (08) , Pulliainen Timo rehtori Moisio Aulikki vararehtori Juttula Sanna kuraattori Matero Raija toimistosihteeri Moilanen Risto tietohallinto Moisio Aulikki opinto-ohjaaja RYHMÄNOHJAAJAT 15A Karjalainen Heli A Kumpulainen Tiina A Raappana Tuuli B Verälä Helena A Nilkku Heikki B Heikkinen Leena AB Moisio Aulikki OPETTAJAT sähköposti: Heikkinen Kirsti KiHe saksa, ranska Heikkinen Leena MLHe ruotsi, venäjä Hietaniemi Tiia TiHi liikunta Huttu Kimmo KiHu fysiikka, tietotekniikka Karjalainen Heli HeKa uskonto, psykologia, filosofia Kumpulainen Tiina TiKu englanti Kupiainen Aila AiKu matematiikka, kemia, Moilanen Saila SaMo kuvataide, virkavapaalla, sijaisena Vanhanen Kirsi KV Nilkku Heikki HeNi historia, yhteisk.oppi, terveyst Peuravaara Reijo RePe musiikki Raappana Tuuli TuRa biologia, maantiede Sang Marco MaSa liikunta Valtanen Ritva RVal matematiikka, fysiikka Verälä Helena HeVe äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisut MUU HENKILÖKUNTA Kivijärvi Pirjo sairaanhoitaja / miekkari Pyykkönen Eeva terveydenhoitaja Pyykkönen Ari vahtimestari Karvonen Sirkka siivous ja keittiö Moilanen Kaisa siivous ja keittiö Härkönen Pirkko ruokahuolto, emäntä Salonen Pirkko ruokahuolto, varaemäntä Siikarannan keskuskeittiö ruokala Moilanen Jouko laitosmies Räisänen Kari laitosmies Kiinteistöpäivystys ympäri vuorokauden Hoppendorff Niina palvelusihteeri Mikkonen Sirpa sivistysjohtaja Mäkeläinen Irene toimistosihteeri

6 6 3. Paltamon lukio Lampitie 2, Paltamo Kanslia puh , , faksi sähköposti: Alasalmi Eija rehtori, vs Karjalainen Tapani vararehtori, opo Kotimäki Aune koulusihteeri , Rautio Sirpa kuraattori Homanen Eija terveydenhoitaja Kemppainen Eino ATK-tuki opettajainhuone RYHMÄNOHJAAJAT 15 Heikura Satu Rautiainen Anna-Kaisa Aino Nuortimo OPETTAJAT sähköposti: Heikura Satu SH englanti Heikura Teuvo THE matematiikka Karjalainen Tapani TKA opinto-ohjaus Karttunen Marjatta MK fysiikka Keränen Suvi SKE uskonto, psykologia, filosofia Korhonen Markku MKO musiikki Korvajärvi Tero TKO kuvataide Lauttamus Maria ML matematiikka, kemia (sijainen Emilia Kaikkonen) Myrskykari Susanna SM ruotsi, saksa Nuortimo Aino AN äidinkieli, kirjallallis., viestintä Polvinen Anna-Maija AMK kotitalous Puominen Kari KP historia, yhteisk.oppi, uskonto Rautiainen Anna-Kaisa AKR biologia, maantiede, terv.tieto Tajakka-Haapaniemi Erika ETH erityisopetus Tuohimaa Tiina TT liikunta (vanhojen tanssit) Turunen Markku MT liikunta

7 7 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS 1. Päivittäinen työaika tukiopetus, kokoukset ym oppitunti 8.45 päivänavaus Paltamo päivänavaus Puolanka, Suomussalmi oppitunti ruokailu oppitunti oppitunti oppitunti Ryhmänohjaustuokiot tai tunnit, ryhmänohjaaja sopii ajankohdan oman ryhmänsä kanssa. 2. Koeviikot ja uusintakuulustelut Koeviikot Uusintakuulustelut ti klo 8.45 (yleinen) ti klo 8.45 (hylätyt ja puuttuvat) ma klo 8.45 (hylätyt ja puuttuvat) ti 1.3. klo 8.45 (hylätyt ja puuttuvat) ti klo 8.45 (hylätyt ja puuttuvat) ti 3.5. klo (hyväksyttyjen kurssien korotus) Toimintaohjeet 1. Ohjausryhmät Opintojen ohjausta ja asioiden yleistä järjestelyä varten opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Ryhmänohjaaja on opiskelijan ensisijainen ohjaaja ja koulunkäynnin sekä opintojen seuraaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan myös luottamusoppilaan, joka on ryhmän yhdyshenkilö ja samalla oppilaskunnan hallituksen jäsen. Ryhmänohjaustuokio ja -tunti ovat lukion tärkein molemminpuolinen informaatiokanava ja sen vuoksi kaikkien läsnäolo on aina välttämätöntä. 2. Oppikirjat Oppikirjat hankkii lukiolainen itse. Jos kurssille on määrätty oppikirja, se on myös hankittava ja se tulee olla mukana kurssin ensimmäisestä tunnista alkaen. Oppikirjaluettelot löytyvät myös lukion kotisivuilta. 3. Itsenäisesti opiskeltavat kurssit Opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Opiskelija täyttää lomakkeen ja palauttaa sen ryhmänohjaajalle, seuraavan aikataulun mukaisesti. I jakso ti

8 8 II jakso ma III jakso to IV jakso ti V jakso ma Anomuksia voi opiskelijalla olla pääsääntöisesti korkeintaan yksi/jakso. Ryhmänohjaaja välittää anomuksen aineen opettajalle, joka hyväksyy/hylkää sen. Aineenopettaja toimittaa päätöksestä kopion rehtorille. Rehtori seuraa suoritusten määrää ja hänellä on oikeus evätä aineenopettajan myöntämä lupa tai myöntää samalle opiskelijalle useampi lupa samaan jaksoon. Opiskelija ottaa yhteyttä aineenopettajaan tai osallistuu kurssin ensimmäiselle oppitunnille saadakseen ohjeet itsenäistä opiskelua varten. Itsenäisen kurssin koe tehdään saman jakson aikana, jolle lupa on myönnetty. 4. Wilma Opiskelijan tulee ilmoittautua jokaiselle kurssille Wilman kautta viimeistään ennen jakson alkua edeltävää koeviikkoa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille Wilman käyttö opastetaan ja annetaan käyttäjätunnukset 1. jakson alussa. 2. ja 3. vuoden opiskelija tarkistaa ja mahdollisesti muuttaa uuden jakson valintoja viimeistään ennen jakson alkua edeltävää koeviikkoa. Wilma on hallinto-ohjelma Primuksen www-liittymä. Wilman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneelle tarvitse erikseen asentaa mitään. Tarvitaan ainoastaan selain ja käyttäjätunnukset. Liittymää voivat käyttää niin opiskelijat, huoltajat, opettajat kuin muukin henkilökunta. Kullekin käyttäjäryhmälle määritellään asiat, joita he pääsevät Wilman kautta tekemään ja näkemään. Kaikki Wilman kautta syötetyt ja muokatut tiedot päivittyvät suoraan Primuksen tietokantaan. Yhteinen tietokanta takaa tietojen reaaliaikaisuuden, oikeellisuuden, saatavuuden ja yhtenäisyyden ilman tiedonsiirtoja. Wilman kautta syötetään poissaolomerkintöjä ja kurssiarvosanoja, lähetetään viestejä, ilmoittaudutaan kurssille ja tehdään valintoja. Opiskelijat voivat tarkistaa ja muokata henkilötietojaan, nähdä kurssivalinnat, suoritukset, läksyt ja työjärjestykset, tulostaa opintorekisteriotteen, lähettää viestejä opettajille, lukea koululta lähetettyjä viestejä ja tarkistaa poissaolonsa. 5. Kurssivalinnat Opiskelija tekee itse kurssivalinnat. Jatkavat opiskelijat jo edellisenä keväänä, kun seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin on saatu valmiiksi. 6. Poissaolo-ohjeet Viite: Lukiolaki / Opiskelijan velvollisuudet: Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Läsnäolovelvollisuus Lukiolain perusteella opiskelijan tulee olla läsnä kurssien oppitunneilla, koeviikon valmistelutunneilla, kurssikokeissa, ryhmäohjauksessa, koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opintomatkoilla. Ajoissa oppitunneille saapuminen ja säännöllinen koulunkäynti osoittavat vastuuntuntoista asennetta opiskeluun ja valmentavat samalla työelämään. Jos opiskelija myöhästyy pätevästä syystä, hän voi mennä oppitunnille häiritsemättä ja kertoa myöhästymisen syyn opettajalle oppitunnin jälkeen. Sairastuminen Sairastumisesta tulee ilmoittaa ryhmäohjaajalle tai lukion kansliaan tai suoraan opettajalle välittömästi. Jos opiskelija sairastuu kesken koulupäivän, hänen tulee pyytää lupa

9 opettajalta/ryhmänohjaajalta koulusta poistumiseen. Sairauden päätyttyä opiskelija voi halutessaan pyytää tukiopetusta. Muu poissaolo Luvan poissaoloon yksittäiseltä tunnilta myöntää hyväksyttävästä syystä kurssin opettaja. Lupa tulee pyytää ennen oppituntia, jolloin voidaan sopia korvaavista tehtävistä. Luvan korkeintaan kolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmäohjaaja ja luvan yli kolmen päivän poissaoloon myöntää rehtori/apulaisrehtori kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen päätös tulee toimittaa ryhmäohjaajalle. Poissaolojen kirjaaminen Wilmaan Opettaja kirjaa opiskelijan kaikki poissaolot Wilmaan. Huoltaja tai 18 vuotta täyttänyt opiskelija selvittää poissaolot Wilmassa. Opettaja/ryhmäohjaaja tarkistaa poissaoloselvityksen. Myös poissaolo kurssikokeesta on selvitettävä ko. opettajalle. Poissaolo, tehtävien tekeminen ja kurssin jatkaminen Jos opiskelija on kurssilta poissa, tulee hänen aina esittää kurssin opettajalle poissaolokertojen tehtävät. Kolmannen poissaolokerran jälkeen opiskelijan tulee pyytää rehtorilta/apulaisrehtorilta kirjallinen lupa saada jatkaa kurssia. Tämä lupa tulee esittää kurssin opettajalle. Poissaolojen vaikutus arviointiin Kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää, että kaikki poissaolot on selvitetty. Kurssi jätetään arvostelematta, jos opiskelijalla on luvattomia tai selvittämättömiä poissaoloja tai jos annetut kurssityöt jäävät tekemättä. Todistukseen merkitään K (keskeytynyt kurssi). Tällöin kurssi on suoritettava uudestaan Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskeltu kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Arviointi perustuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Kurssien arviointi Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla Muiden syventävien ja soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Keskeytetty kurssi = K: Opiskelija on itse keskeyttänyt kurssin tai poissaolojen vuoksi sitä ei voida arvostella. Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudestaan. Täydennettävä kurssi = T: Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Erityisestä syystä rehtori/apulaisrehtori/vararehtori voi myöntää aineenopettajaa kuultuaan tätä pidemmän suoritusajan. Poissaolojen vaikutus Jos opiskelijalla on poissaoloja, opettaja voi määrätä hänelle lisätehtäviä poissaolojen korvaamiseksi. Opettaja voi selittämättömien poissaolojen vuoksi jättää kurssin arvostelematta. Tällöin opiskelija

10 joutuu keskeyttämään kurssin ja hän menettää oikeuden osallistua kurssikokeeseen. Keskeytettyä, täydennettävää ja hylättyä kurssia ei lasketa kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy. 10 Etenemiseste Etenemiseste opinnoissa aiheutuu, jos opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen päättöarvosanan saaminen sallii. Hylättyjä sallitaan seuraavasti: jos 1 2 kurssia, 0 hylättyä; jos 3 5 kurssia, 1 hylätty; jos 6 8 kurssia, 2 hylättyä; jos 9 kurssia tai enemmän, 3 hylättyä. Opiskelija voi etenemisesteestä huolimatta ilmoittautua seuraavalle ko. aineen kurssille ja aloittaa opinnot. Etenemisesteen aiheuttava arvosana on kuitenkin korotettava ennen kuin voi osallistua seuraavan kurssin kurssikokeeseen. Arvosanojen korotus Hylättyä kurssia on mahdollista korottaa kaksi kertaa kahden seuraavan jakson uusintakuulustelussa. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa yhden kerran vuoden kuluessa kurssin suorittamisesta. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Opiskelija voi suorittaa sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin uudelleen osallistumalla opetukseen, kun kurssi on tarjolla myöhemmin. Hylätyn arvosanan saaneille suositellaan kurssin uudelleen käymistä. Jaksotodistus Jaksotodistus annetaan opiskelijalle jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija liittää jaksotodistuksen portfolioonsa. Alaikäisen opiskelijan jaksotodistuksen huoltaja näkee Wilmassa. Opintojen hyväksiluku Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelija anoo hyväksilukua erillisellä opinto-ohjaajalta saatavalla lomakkeella, johon liitetään todistuskopio hyväksiluettavasta opinnosta. Opinto-ohjaaja valmistelee hyväksiluvut. Päätöksen opintojen hyväksilukemisesta tekee rehtori yhdessä aineenopettajan kanssa. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen arvosanassa ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Päättötodistuksessa numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opintoohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Lukion oppimäärän suoritus

11 Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään 75 kurssia, joista pakollisia kurssia ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Maakunnallisista ja oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Kun vaadittavat lukiokurssit on suoritettu, opiskelija saa lukion päättötodistuksen osoituksena toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Lukion päättötodistuksen suoritus on edellytyksenä myös ylioppilastutkinnon todistuksen saamiselle. Keväällä valmistuvilla lukio-opinnot tulee olla valmiina mennessä ja syksyllä valmistuvilla mennessä. Ylioppilastutkinto Valtakunnallinen ylioppilastutkinto sisältää äidinkielen kokeen lisäksi kolme muuta pakollista koetta seuraavista: vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja reaaliaine. Lisäksi ylioppilastutkintoon voi sisällyttää ylimääräisiä kokeita. Ylioppilastutkinto tehdään lukio-opintojen loppuvaiheessa joko kerralla tai enintään kolmelle peräkkäiselle kerralle hajautettuna. 8. Järjestyssääntö Järjestyssäännön tavoite Järjestyssäännön noudattaminen varmistaa turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön. Järjestyssääntö koskee nuorisoasteen lukiokoulutusta, ja se on osa toimintajärjestelmää. Aikuislinjan opiskelijoita koskevat määräykset, jotka liittyvät lukion tiloihin, omaisuuteen ja ulkoalueisiin. Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut järjestyssäännön. Järjestyssäännön voimassaolo ja noudattaminen Opiskelijan on noudatettava lukion järjestyssääntöä sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyssääntö on voimassa koulutyöhön kuuluvassa opetuksessa, lukion tiloissa ja tilaisuuksissa, opinto-, kilpailu- ja esiintymismatkoilla, tutustumiskäynneillä sekä lukion ulkoalueilla. Opiskelijan on käyttäydyttävä moitteettomasti sekä turvattava ja edistettävä työrauhaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet huolehtivat siitä, että koulurakennus, luokat ja ympäristö säilyvät turvallisina, siisteinä ja viihtyisinä. Jokainen noudattaa jätehuollosta annettuja ohjeita. Opiskelijoiden on oltava oppitunnin alkaessa opetuspaikassa tehtävät tehtyinä ja tarvittavat välineet mukanaan. Kurssikirjat tulee olla hankittuna ennen kurssin ensimmäistä tuntia. Oppitunneille ja kokeisiin saavutaan myöhästymättä. Turvallisuus ja yleinen järjestys Lukion tiloissa ja ulkoalueilla liikutaan rauhallisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Moottoriajoneuvot ja polkupyörät pysäköidään vain niille varatuille paikoille. Äkillisen vaaratilanteen sattuessa on tärkeää, että poistumistiet ja kulkuväylät ovat esteettömiä. Opiskelijan tulee käsitellä lukion omaisuutta huolellisesti. Opiskelijan on korvattava omaisuudelle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412 / 74) mukaisesti. Kaikkia turvallisuusmääräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Opiskelijan huolimattomuus ja tahallisuus voivat aiheuttaa sen, että vahingon sattuessa opiskelija ei ole oikeutettu saamaan korvauksia. 11

12 Tapaturman havainneen opiskelijan on ilmoitettava siitä viipymättä jollekin henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen on velvollinen antamaan tarvittaessa ensiapua ja huolehtimaan loukkaantuneen kuljetuksesta päivystyspoliklinikalle. Tietokonelaitteistot ja ohjelmistot ovat tärkeä osa opetusvälineistöä. Ohjelmistojen asennuksia sekä niiden muutoksia saa suorittaa vain atk -henkilöstön luvalla. Erikoisluokissa havaituista toimintahäiriöistä on ilmoitettava opettajalle tai laitteistojen huollosta vastaaville henkilöille. Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty lukion tiloissa, lukion ulkopuolella järjestetyissä koulun tilaisuuksissa sekä lukion ulkoalueilla. Alkoholin, huumeiden ja huumaavasti vaikuttavien aineiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen lukion alueella ja sen tilaisuuksissa on kielletty. Huumeiden hallussapidosta ja käyttämisestä ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. Sitoumus Opiskelija allekirjoittaa lukioon tultuaan sitoumuksen noudattaa järjestyssääntöä. Ojentaminen ja kurinpito Laiminlyönneistä ja rikkomuksista opiskelijan ojentamiseksi käytettävät menettelyt ovat opiskelijan puhuttelu häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai lukion järjestämästä tilaisuudesta rehtorin kirjallinen varoitus määräaikainen erottaminen Plagiointi Plagiointi on toisen henkilön tuottaman sisällön kopioimista sellaisenaan ja esittämistä sitä omana tuotoksena. Plagiointia voi olla myös idean varastaminen, vaikka alkuperäistä ideaa muokkailtaisiin edelleen. Toisen tekstiä saa edelleen lainata, kunhan lainauksen välittömässä yhteydessä esitetään alkuperäinen lähde ja lainaus erotetaan tekijän omasta tekstistä. Koulussa ei saa koostaa omaa oppimistehtävää tai tutkielmaa verkosta poimituista (ei myöskään toiseen kieleen käännetyistä) teksteistä ilman lähdemerkintöjä. Rangaistuksena on kirjallinen varoitus. OPISKELIJAPALVELUT Yleistä Lukio-opetus on ilmaista, mutta opiskelussa tarvittavat oppikirjat, laskimet, muistiinpanovälineet ym. opiskelija hankkii ja kustantaa itse. Opiskelijat maksavat ylioppilaskirjoituksiin liittyvät maksut. Opetussuunnitelman mukaiset ammatinvalintaan, kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyvät opintomatkat ovat maksullisia, lukuun ottamatta abipäiviä Oulussa ja Kajaanin ammattikorkeakoulun tutustumismatkaa. Opiskelijakortti

13 Opiskelija voi hankkia opiskelijakortin opiskelijajärjestöjen (netistä) kautta tai lukion toimiston kautta Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin. Opiskelijakortissa tulee olla Matkahuollon logo matkustajan opiskelija-alennusta varten. Opintotuki Opiskelija voi saada opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin seuraavan kuun alusta, kun täyttää 17 vuotta. Opintotukea voidaan myöntää, jos päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lisäksi päätoimisuuden ehtona on, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Kurssille osallistumisella tarkoitetaan yleensä opetukseen osallistumista. Opintotukioikeus päättyy ylioppilastutkinnon suorittamiseen eli ylioppilastodistuksen saamiseen. Lisätietoa 13 Koulumatkatuki Koulumatkatuki on tarkoitettu päivittäisten koulumatkojen korvaamiseen. Tuen saamisen ehtona on, että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km (kotipihasta koulun pihaan) ja kuukausittainen koulumatkakustannus on vähintään 54. Opiskelijan omavastuu osuus on 43 /kk. Hakemuskaavakkeita ja opastusta saat opinto-ohjaajalta sekä Kelalasta Opiskelijoiden asuminen Puolangan kunnan vapaita vuokra-asuntoja voi tiedustella Puolangan kunnanvirastosta, asuntosihteeri puh Vuokraamaasi asuntoon on mahdollista joissain tapauksissa saada asumislisää. Lisätietoa Vakuutukset Lukion opiskelijat vakuutetaan koulutuksen toimialan vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Vakuutus koskee opiskelijoita opiskeluaikana ja koulumatkoilla sekä opetussuunnitelman mukaisissa työtehtävissä ja opintomatkoilla kotimaassa ja ulkomailla tapaturman varalta. Opiskelijahuolto Puolangan lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Puolangan lukiolaisille tarjotaan opiskeluhuollon palveluita yhteistyössä Attendo Oy:n kanssa. Opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen opiskeluhuolto. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.

14 Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa voimaan tulleen Opiskeluhuoltolain mukaisesti opiskelijoilta (ja tarvittaessa huoltajilta) pyydetään jatkossa kirjallinen lupa opiskeluhuollollisiin palavereihin. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. 14 Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sitä. Huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. OPPILASKUNTA Jokainen lukiolainen kuuluu lukion oppilaskuntaan. Oppilaskunnan tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden yhteistoimintaa ja edistää opiskelua. Oppilaskunta järjestäytyy lukuvuosittain. Ohjausryhmät valitsevat edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valitaan oppilaskunnan yleiskokouksessa. Oppilaskunta laatii säännöt ja toimintasuunnitelman. Oppilaskunnan hallitus käyttää oppilaskunnan valtaa ja puhevaltaa. Toiminta dokumentoidaan (pöytäkirjat, toimintakertomukset). Kainuun lukioiden oppilaskunnat voivat pitää yhteyttä keskenään. Oppilaskunnan hallitus nimittää oppilaskunnan edustajat erilaisiin virallisiin koulua ja opiskelua koskeviin elimiin. Oppilaskunnan hallitus käyttää opiskelijoiden ääntä esimerkiksi vuosittaisia työaikoja ja opetussuunnitelman asioita päätettäessä. Lain mukainen opiskelijoiden kuuleminen toteutuu välillisen demokratian mukaisesti oppilaskunnan hallituksen tai sen nimeämien opiskelijoiden kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua opettajien kokouksiin. Oppilaskunnan hallitus järjestää erilaisia tapahtumia ja osallistuu markkinointiin. Oppilaskunnan toiminnasta vastaa oppilaskunnan ohjaava opettaja.

15 15 OPPIAINEET JA KURSSIT Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kestävä kehitys Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukioopetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. KURSSIT ERI VUOSINA Katso kurssikuvaukset Puolangan lukion ainevalintaoppaasta Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät oppiaineet Oppiaine 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Äidinkieli ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI7 ÄI4 ÄI5 ÄI6 ÄI8 ÄI9 ÄI11 ÄI12 A1 Englanti ENA1 ENA2 ENA3 ENA4 ENA5 ENA6 ENA7 ENA8 A2 kieli esim. Saksa B1 Ruotsi SAA1 SAA2 SAA3 RUB1 RUB2 SAA4 SAA5 SAA6 RUB3 RUB4 RUB5 SAA7 SAA8 RUB6 RUB7 B2 tai B3 -kieli : Ranska RAB31 RAB32 RAB33 RAB34 RAB35 RAB36 RAB37 RAB38 Saksa SAB31 SAB32 SAB33 SAB34 SAB35 SAB36 SAB37 SAB38 Venäjä VEB31 VEB32 VEB33 VEB34 VEB35 VEB36 VEB37 VEB38 Matematiikka lyhyt MAB1 MAB2 MAB3 MAB4 MAB5 MAB6 MAB7 MAB8 Matematiikka pitkä MAA1 MAA2 MAA3 MAA4 MAA11 MAA5 MAA6 MAA7 MAA8 MA12 MAA9 MAA10 MAA13 Biologia BI1 BI2 BI3 BI4 BI5 Maantiede GE1 GE2 GE3 GE4 Fysiikka FY1 FY2 FY3 FY4 FY5 FY6 FY7 FY8 Kemia KE1 KE2 KE3 KE4 KE5 Uskonto UE1 UE4 UE2 UE3 UE5 Filosofia FI1 FI2 FI3 FI4 Historia HI1 HI2 HI3 HI4 HI5 HI6 Yhteiskuntaoppi YH1 YH2 YH3 YH4 Psykologia PS1 PS2 PS3 PS4 PS5 Musiikki (*) MU1 MU2 MU3 MU6 MU4 MU5 MU6 Kuvataide (*) KU1 KU2 KU3 KU2 KU3 KU4 KU5 Liikunta LI1 LI2 LI3 LI4 LI5 Terveystieto TE1 TE2 TE3 Oppilaanohjaus OP1 (lukion aikana) Soveltavat kurssit ½ Tietotekniikan peruskurssikurssi TVT1 (1. vuosi) Kielten kertauskurssit ENA9, RUB8 (1. vuosi) Matematiikan tukikurssi MAB12 (1. vuosi) Vanhojen tanssit LI7 (2. vuosi) Sosiaalipsykologia PS7 (3. vuosi) Kertauskurssit kirjoitusaineissa (3. vuosi) Kulttuuripassi Muut mahdolliset lukion soveltavat kurssit Projektiopinnot

16 16 Oppilaskunnan luottamusoppilaana toimiminen (saa kurssin koko lukioajan toimimisesta) Kurssit muualta hyväksiluettuna lukion soveltaviksi kursseiksi Isoskoulutus UE7, ensiapu 1 ja 2 TE5, kielikurssit ulkomailla, ammattioppilaitoksen kurssit osittain Autokoulu, B-kortti Lisätietoja Puolangan lukion kursseista ja suorituksista antaa Tuula Väisänen, opinto-ohjaaja, tuula.vaisanen@puolanka.fi

17 17 SYKSYN 2015 YO -koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo 8.30 ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo ranska klo venäjä klo ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo espanja klo englanti klo venäjä/italia klo Kirjalliset kokeet klo pe ma 14.9 ke pe ma ke pe ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame Kuullunymmärtämiskokeissa ja kirjallisissa kokeissa tulee olla paikalla viimeistään 30 min ennen kokeen alkua.

18 18 KEVÄÄN 2016 YO -koepäivät Kirjallinen koe klo pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo ranska klo venäjä/espanja klo ti ke toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo 8.30 suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo espanja klo englanti klo venäjä/italia klo Kirjalliset kokeet klo ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ma 4.4. äidinkieli, saame, esseekoe Kuullunymmärtämiskokeissa ja kirjallisissa kokeissa tulee olla paikalla viimeistään 30 min ennen kokeen alkua

19 19 OPPIKIRJAT lv Katso oppikirjaluettelo lukion kotisivulta YDINASIOITA LUOKATTOMASTA LUKIOSTA Luokattomassa lukiossa ei ole pysyviä luokkia, vaan jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jolla on oma ryhmänohjaaja. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla pohtimaan erilaisia opiskeluun, kurssivalintoihin ja muuhun koulunkäyntiin liittyviä asioita. Samassa opetusryhmässä (= jonkin oppiaineen kurssilla) voi olla eri vuositason opiskelijoita tai opiskelijoita muista filiaalilukioverkoston kouluista videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Kouluvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joissa jokaisessa opiskelijalla on erilainen työjärjestys. Jakson pituus on 7 8 viikkoa. Jakso päättyy koeviikkoon. Jokaisessa jaksossa suoritetaan eri oppiaineiden kursseja, joihin kuluu oppituntia, yhden oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Kurssitarjotin on lukion tarjoamien kurssien valikko, josta opiskelija valitsee suoritettavat kurssit. Kiertotuntikaavion avulla laaditaan lukujärjestys jokaista jaksoa varten. Minimikurssimäärä lukioaikana on 75 kurssia, joista kurssia on pakollista. Opiskeluaika on kahdesta neljään vuoteen. Sopiva kurssimäärä on kurssia/ lukuvuosi, jotta opinnot saa suoritettua kolmessa vuodessa. Suoritettujen kurssien määrälle ei ole ylärajaa. Oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai numerolla. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto joko kerralla tai kolmelle peräkkäiselle kerralle hajautettuna. Opiskelijalla on vastuu tekemistään kurssivalinnoista sekä kurssien suorittamisesta aikataulun mukaan.

20 20 YHTEYSTIETOJA ONGELMATILANTEISIIN Ahdistaako, painaako jokin asia mieltäsi, tunnetko olevasi umpikujassa, masentaako, kaipaatko keskustelukumppania? Älä jää murehtimaan asioita yksin. Kerro mieltäsi painavasta asiasta ystävällesi, perheenjäsenelle tai vaikkapa hyvälle naapurille, jos mahdollista, sillä puhuminen toiselle ihmiselle helpottaa. Hae rohkeasti apua ja tukea ammattiauttajilta, sillä monet ongelmat ovat ratkaistavissa tai niihin on löydettävissä lievitystä. Rohkaise ja tue myös läheistäsi hakemaan apua, jos huomaat hänen olevan avun tarpeessa. Puolangalla päivystää sairaanhoitaja kaikkina vuorokauden aikoina, p Hän neuvoo ja arvioi tilanteesi ja ohjaa sinut tarvittaessa päivystävälle lääkärille. Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa apua myös öisin, ma-pe , viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo ja netissä toimii maksuton kriisikeskus osoitteessa Lapsille ja nuorille on tarjolla auttava maksuton puhelin ma-pe klo , la-su klo , chat päivystää ma, ti ja ke klo (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) Auttamista nuorille miehille ja pojille, maksuton puhelin ma - pe klo (Väestöliitto) Voit hakea luottamuksellista apua nimettömänä myös ev.lut. seurakuntien palvelevasta puhelimesta , su-to , pe-la , Mielenterveysyksikön palveluja saat puhelimista ja ma-pe klo 8-16, muina aikoina puh ja perheneuvolan palveluja kouluterveydenhoitajan kautta puh Sosiaalitoimisto avoinna ja puhelintunti kello 9-11, muulloin ajanvarauksella p tai Jos sinulla on hätä, soita hätäkeskukseen puh Tästä numerosta hälytetään tarvittaessa myös poliisi. Maksullinen rikosuhripäivystyksen auttava puhelin rikoksen uhriksi joutuneille, p ; mati klo , ke-pe klo Lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu+17,17 snt/min. Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoaa kriisiapua seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneille, maksuton kriisipäivystys numerossa , ma-to klo , la-su klo , pyhät ja aatot klo ,

21 21 Kurssitarjotin PUOLANGAN LUKIO KURSSITARJOTIN JAKSO A 14A 13A 1 MAA1 1 RUB3 1 FY7 FY7 Suo->Puo, Pal 2 ATK1 2 VEB34. KE3 2 BI5, VEB 34 Suo-> Pal 3 ENA1 3 MAA5, MAB 4 3 YH3,VEB37 BI5 Puo-> Pal 4 HI1 4 UE2 4 KE6 VEB37 Suo-> Puo 5 ÄI1 5 BI2 5 MAA9, UE5 UE5 Pal-> Puo 6 FY1 6 HI3 6 PS5, KE6 Suo-> Puo, Pal 7 RUB9, 7 PS3, LI2 7 ÄI 12, 8 OPO1 2.JAKSO A 14A 13A 1 VEB31 SAB31 1 GE2 1 ÄI7 VEB 31 Suo-> Puo, Pal 2 ENA9 RAB31 2 FY4,VEB35,RAB34 2 GE4, RAB31 Suo-> Puo, Pal 3 UE1 3 ENA4 3 MAA10,MAB8 VEB35 Suo-> Puo 4 RUB1 4 MAA6, TE2 4 ENA8,FI3 FI3 Puo-> Suo, Pal 5 MAA2 MAB1 5 FI1 5 RUB6, ÄI8 FY8 Pal-> Puo 6 KE1 6 ÄI4 6 HI5 SAB38 7 LI1 7 SAB34 7 FY8 8 KU JAKSO A 14A 13A 1 ENA2 1 KE4 1 HI6 FY9 FY9 Suo-> Puo, Pal 2 FY2 2 LI 4 2 FI4 YH4 FI4 Suo-> Puo 3 GE1 3 MAA7, MAB5 3 VEB38 VEB38 Suo-> Puo 4 MAA3 MAB2 4 RUB4 4 ÄI9 5 YH1 5 SAB35, BI4 5 RUB7 6 ÄI2 6 UE3 6 MAA13 7 SAB32, ÄI11 7 TE3 7 OPO JAKSO A 14A ATK1 Tietotekniikan käyttö 1 VEB32 SAB33 1 YH2 ENA9 Englannin nivelkurssi VEB32 Suo-> Puo, Pal 2 KE2 RAB32 2 VEB36, FI2 RUB9 Ruotsin nivelkurssi VEB36 Suo-> Puo 3 PS1 3 ENA5 LI4 Vanhojen tanssikurssi FI2 Suo-> Puo, Pal 4 RUB2 4 MAA8,MAB6 UE4 Puo-> Pal 5 MAA4 MAB3 5 HI4 FY5 Puo-> Pal 6 UE4 6 ÄI5 7 HI2 7 FY JAKSO A 14A PAKOLLINEN 1 PS2 1 FY6 SYVENTÄVÄ FY6 Puo-> Pal 2 FY3 RAB33 2 KE5, PS4 SOVELTAVA RAB33 Suo-> Puo, Pal 3 BI1 3 ÄI6 VEB33 Suo-> Puo, Pal 4 ENA3 4 RUB5 SAB36 Suo-> Puo, Pal 5 ÄI3 5 ENA6 6 TE1 6 MAA12, MAB7 7 MAA11 VEB33 7 BI3 SAB OPO1

22 22 TYÖJÄRJESTYS LV jakso kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai LI KU1,MU1 7 LI1 8 7 KU1,MU jakso kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai LI KU1, MU1 7 LI1 8 7 KU1, KU5, MU jakso kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai LI2, LI KU1, MU1 7 LI1 8 7 KU1, MU jakso kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai LI KU2, MU2 7 (ei ti) 8 7 KU jakso kello Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai LI KU2, MU2 7 (ei ti) 8 7 KU

23 23 TYÖ- JA LOMA-AJAT lv LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT syyslukukausi (90tp) kevätlukukausi (98 tp) syysloma (viikko 43) loppiainen joululoma talviloma (vko10) pääsiäisloma helatorstai (to) vapaa (pe) syyslukukausi kevätlukukausi VKO NRO MA TI KE TO PE LA VKO NRO MA TI KE TO PE LA LOPPIAINEN TALVILOMA 43 SYYSLOMA PÄÄSIÄIS LOMA JOULULOMA JOULULOMA Koeviikot: Ylioppilaskirjoitukset: Uusintakuulustelu: ti klo 8.00 ti klo 8.00 ma klo 8.00 ti 1.3. klo 8.00 ti klo 8.00 ke klo (hyväksyttyjen kurssien korotus)