KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanhallitus Nro Kokousaika klo Kokouspaikka

Transkriptio

1 KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro Kokousaika klo Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet: jäsenet (merkintä, kuka pj toimi puheenjohtajana) vpj x = läsnä - = poissa Anitta Hakkarainen Markku Toikkanen Sampo Laitala Virpi Piispanen Arja Rekonen Marketta Rouvinen Manu Toikkanen (x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Henkilökohtaiset varajäsenet: Anita Urpilainen Tapio Pekkarinen Marko Kinnunen (Teerisalo) Marjatta Koivukoski Jonna Leppänen Rauno Kinnunen Joonas Kinnunen () () () () () () () Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto pj I vpj II vpj III vpj Esko Pelkonen Mikko Ihanti Leo Urpilainen Olavi Tuikkanen (x) (x) (x) (x) Muut saapuvilla olleet (ja läsnäolon peruste) Pekka Kanervio Marja Lehtonen (x) (x) kunnanjohtaja, esittelijä kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan Tarkastusvuorossa ovat Arja Rekonen ja Marketta Rouvinen tarkastustapa (paikka, Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin aika, tarkastajien valinta) Tarkastus toimitetaan kunnanvirastossa kokouksen jälkeen Puheenjohtaja Anitta Hakkarainen Marja Lehtonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty (Pöytäkirjan lehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme) Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastusaika: Arja Rekonen Marketta Rouvinen Paikka ja aika Kinnulan kunnanvirasto, klo Allekirjoitus Kunnanjohtaja Pekka Kanervio

2 ASIALISTA 101 KINNULAN KUNNAN OSTOTARJOUS TILASTA KAUNISTO KUNNAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VÄLIAIKAISHALLINNON JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVIIN NEUVOTTELUIHIN OLHAVAISTEN LOMAMÖKIT OY:N OSTOTARJOUS MÄÄRÄALASTA OSTOTARJOUS TILASTA KOITTOAHO KUNNAN PELTOJEN VUOKRAUS LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA KASVUPALVELUISTA LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAEIKSI RAJAT YLITTÄVÄSTÄ TERVEYDENHUOLLOSTA ANNETUN LAIN JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ MAAKUNTIEN RAHOITUSTA KOSKEVAN LAKILUONNOKSEN (HE 15/2017) TÄYDENTÄMISEKSI LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESTA - EHDOTUSLUONNOS ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT JA KIRJEET TEHTYJÄ VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSIÄ MUUT MAHDOLLISET ASIAT

3 KINNULAN KUNNAN OSTOTARJOUS TILASTA KAUNISTO Liite 1, Kartta Liite 2, Kiinteistörekisteriote Kinnulan kunnan vanhushuoltoyksikkö Kotipiha sijaitsee osittain Kinnulan seurakunnan omistamalla Kaunisto tilalla. Tilaan kohdistuu vuokrasopimusrasite, jonka haltija on Kinnulan vanhusten Tuki r.y. Vuokrasopimus päättyy Hallintaoikeuden vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys Koska vuokrasopimus on loppumassa, on Kinnulan seurakunnan kanssa aloitettu neuvottelu Kaunisto tilan ostamisesta. Kinnulan seurakunta on ilmoittanut alustavasti kiinnostuksensa tilan kaupasta samalla hinnalla kuin kunta käy kauppaa maa-aloista kaava-alueella. Kinnulan kunnan hinta on 3 / m2. Tilan kiinteistörekisteriin merkitty pinta-ala on 6070 m2. Tilan hinnaksi muodostuisi Kauppa rahoitetaan investointien maa- ja metsäalueiden ostamiseen varatusta määrärahavarauksesta ( vuonna 2017). Kinnulan kunnan hallintosäännön mukaan kiinteän omaisuuden ostaminen kuuluu valtuuston toimivallan piiriin. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: 1) tekee Kinnulan seurakunnalle :n ostotarjouksen tilasta Kaunisto. Kauppa rahoitetaan investointien maa- ja metsäalueiden ostamiseen varatusta määrärahavarauksesta 2) toteaa, että kauppakirja tulee aikoinaan hallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: OTE Seurakunta Muutoksenhakukielto (valmistelua)

4 KUNNAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VÄLIAIKAISHALLINNON JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVIIN NEUVOTTELUIHIN Liite 3, Väliaikaishallinto Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvastuu siirtyy alkaen väliaikaiselle valmisteluelimelle. Toimielimen kokoonpanosta sopivat maakunnan liitot, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pelastuslaitos, Keski-Suomen ELY -keskus ja TE-toimisto. Maakuntahallitus asettaa toimieleimen neuvotteluissa sovitun mukaisesti kesäkuun kokouksessa. ei ole valtuuttanut ketään edustamaan Kinnulan kuntaa väliaikaista valmisteluelintä koskevissa neuvotteluissa. On tarkoituksenmukaista, että neuvotteluissa on myös kunnanhallituksen edustus. Ensimmäisessä kokouksessa kuntaa edusti kunnanjohtaja Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: nimeää edustajansa sote ja maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon järjestämistä koskeviin neuvotteluihin. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: OTE valitulle Oikaisuvaatimus

5 OLHAVAISTEN LOMAMÖKIT OY:N OSTOTARJOUS MÄÄRÄALASTA Liite 4, Tarjous määräalasta Liite 5, Kartta 1 Liite 6, Kiinteistörekisteriote 1 Liite 7, Puuston arviointi Liite 8, Kauppakirja 1 Markkinaselvitys (esitellään kokouksessa) Olhavaisen lomamökit Oy on kehittelemässä täysin uutta konseptia matkailutoimintaansa. Liiketoiminnan laajentaminen uuden konseptin mukaiseksi vaatii toiminnan piirteisiin sopivaa toimintaympäristöä. Tätä varten yritys haluaa ostaa käyttöönsä mökkien lähiympäristössä olevaa metsämaata. Metsämaan keskihintana pidetään 2000 / ha nuorelle / varttuneelle metsälle. Olhavaisen lomamökit Oy tarjoaa karttaan merkitystä alueesta 1600 / ha ja perustelee tarjoustaan sillä, että alueella on paljon joutomaata (pirunpelto). Alueen kokonaishinnaksi tulee tarjouksen mukaisesti Olhavaisen lomamökit Oy tekivät uuden tarjouksen, kun puuston arvo oli arvioitu. Uusi tarjous on Alueen metsän arvo on arvioitettu Metsähoitoyhdistyksellä. Arvion mukaan puuston arvo on Taimikon arvo on ja laskennallinen maapohjan arvo Arvon korjauksen jälkeen käypä arvo olisi Koska maapohjan arvo taseessa on 3 000, olisi kunnan saatava alueesta , jotta maa-alasta ei jouduta kirjaamaan alaskirjausta Kinnulan kunnan hallintosäännön mukaan kiinteän omaisuuden myyminen kuuluu valtuuston toimivallan piiriin. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: 1) hyväksyy liitteen 8 mukaisen kauppakirjan 2) esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteen 8 mukaisen kauppakirjan Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Seuraavaan valtuustoon Muutoksenhakukielto (valmistelua)

6 OSTOTARJOUS TILASTA KOITTOAHO Liite 9, Tarjous tilasta Liite 10, Kartta 2 Liite 11, Kiinteistörekisteriote 2 Liite 12, Kauppakirja 2 Kinnulan kunnalle on jätetty liitteen 8 mukainen ostotarjous (määräalasta) tilasta , jonka pinta-ala on noin 0,17 ha. Määräalan ostaja omistaa tilan takana olevan pellon (ei rajayhteyttä) ja haluaisi varmistaa kaupalla pääsyn tilansa pellolle. Tilasta tarjotaan Jos kauppa syntyy, ostaja selvittää liittymän rakentamisen erikseen. Kinnulan kunnan hallintosäännön mukaan kiinteän omaisuuden myyminen kuuluu valtuuston toimivallan piiriin. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: 1) hyväksyy liitteen 12 mukaisen kauppakirjan 2) esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteen 12 mukaisen kauppakirjan Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Seuraavaan valtuustoon Muutoksenhakukielto (valmistelua)

7 KUNNAN PELTOJEN VUOKRAUS Liite 13, Vuokratarjouspyyntö Liite 14, Tarjousten avaamispöytäkirja Liite 15, Tarjousten vertailu Liite 16, Vuokrasopimus Kinnulan kunnalle on jätetty liitteen 13 mukaisesti 8 vuokratarjousta Kinnulan kunnan omistamista pelloista. Vuokratarjoukset on koottuina liitteessä 15. Tarjouskilpailun voittajalle laaditaan liitteen 14 mukainen vuokrasopimus. Vuokrasopimusta korjataan siltä osin kuin vuokrattavia peltoja on myyty esimerkiksi tonttien lisämaiksi. Kinnulan kunnan hallintosäännön Luku I osan 7 1 kohdan 3 mukaan kiinteän omaisuuden vuokraaminen kuuluu hallituksen toimivallan piiriin noudattaen valtuuston antamia yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Yleisenä määräyksenä on todettu, että peltojen vuokrat tulee kilpailuttaa. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: hyväksyy liitteen 16 mukaisen vuokrasopimuksen vuokrakilpailutuksen voittajan kanssa. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: OTE + valitusosoitus asianosaisille Oikaisuvaatimus

8 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA KASVUPALVELUISTA Liite 17, Lausuntopyyntö 1 Liite 18, Hallituksen esitys 1 Liite 19, Lakiluonnos 1 Liite 20, Kyselylomake 1 Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lakiesitys on perusteluiltaan joiltakin osin vielä keskeneräinen ja se täydentyy lausuntovaiheen jälkeen. Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Kokonaisuus liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan kahdella tavalla: 1) Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen kytkeytyy kiinteästi maakuntauudistukseen, jonka myötä muuttuu koko aluekehittämisjärjestelmä. Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistämisen, ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. TEM:n vastuulla olevasta aluekehittämisjärjestelmästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuva järjestelmä. 2) Kasvupalveluiden uudistaminen puolestaan kytkeytyy hallitusohjelman Työllisyys- ja kilpailukyky -painopistealueen kärkihankkeeseen Kilpailukyvyn vahvistaminen, jossa on linjattu yrittäjyyden edistämistä koskevia toimenpiteitä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille. Aluekehittämiseen ja kasvupalveluihin liittyvät nykyiset lait uudistetaan vastaamaan uutta toimintamallia ja hallintojärjestelmää. Normeja puretaan ja säädökset uudistetaan siten, että ne mahdollistavat kestävän kasvun parhaalla mahdollisella tavalla. Lausuntopyynnön materiaali löytyy TEM:n Internet-osoitteesta: Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään klo

9 Lausunnonantajille annetaan tiedoksi tässä vaiheessa myös lakiluonnokset (luonnosversiot ) TEM:ssä valmistelussa olevista kolmesta substanssi-laista: - laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta, - laki rekrytointi- ja osaamispalveluista ja - laki kotoutumisen edistämisestä Niiden valmistelu jatkuu ja lausuntokierros toteutetaan myöhemmin keväällä. Eduskunnalle ne on tarkoitus antaa syysistuntokauden 2017 alussa. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kinnulan kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon: 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettu? Ei pääosin 6) Sanallinen perustelu: Valinnanvapaus on näennäistä jo metropolialueen ulkopuolella, jonne ollaankin tekemässä erillisratkaisua. Valinnanvapaus voi myös pirstaloittaa palveluita ja vaikuttaa yksilön palvelukokonaisuuden hallintaa. Luvussa on viittaus kuntien palvelutuotannosta maakunnan ja valtion rinnalla. Maakuntauudistuksessa tai tässä laissa ei ole velvoitteen mukana tulevaa rahoitusta, kuten ei ole nykyisessäkään mallissa. Tämä on lainsäädännön vastaista (esim. Kuntalaki 12). 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esitettyjä tavoitteita? Ei pääosin 8) Sanallinen perustelu: Vain palveluiden monipuolistamisen osalta osittain, muuten asiaa ei voida todentaa ennen toteutusta. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoilla? Kyllä pääosin. 10) Sanallinen perustelu: Muuttamalla aluepolitiikkaa ja rahoitusinstrumentteja niin elinkeinojen kuin työllisyyden hoidon osalta. 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? Ei pääosin 13) Sanallinen perustelu: Ulkoistamisen hyötyjä todennäköisesti liioitellaan, koska alueelliset erot ovat isot. Vaikutukset kuvataan yltiöpositiivisina ilman pätevää riskianalyysiä. 18) säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista?

10 Kyllä pääosin 19) Sanallinen perustelu: Valtion toimet voivat viedä pohjan aluekehittämiseltä, siksi aluepolitiikkaa tulisi valtion osalta tarkentaa. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä Kyllä 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuut ja järjestämistehtävistä? Kyllä pääosin 25) Sanallinen perustelu: Katso seuraava kohta. 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? Kyllä 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? Ei 29) Sanallinen perustelu: Kyseisissä pykälissä ei ollut mitään mainintaa asiasta kysymyksessä esitettyjen palveluiden osalta. Oliko kysymyksessä virhe, koska muuten tehtävänjako oli selkeä näissä pykälissä. 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan? 33) Sanallinen perustelu: Kuten kohdassa 6) totesimme, monituottajamalli on näennäistä metropolialueen ulkopuolella. Voi aiheuttaa palveluiden pirstaloitumista. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista? Ei 35) Sanallinen perustelu: Vain maakunnan velvoitteet on selkeästi lueteltu, muille ne luovat vain mahdollisuuksia. Tätä olisi tarkennettava. 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? Ei 37) Sanallinen perustelu: Vain teoriassa, palveluntuottajien määrä vasta luo valinnanvapauden.

11 ) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä? Kyllä pääosin 43) Sanallinen perustelu: Samaan päästäisin nytkin, jos olisi tahtoa. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalvelujen tuottamista maakunnissa? Kyllä pääosin 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? Ei pääosin 47) Sanallinen perustelu: Vain maakunnan osalta 48) Ovatko keskistetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? Kyllä pääosin 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutteita vuonna 2019? Kyllä 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? Kyllä 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? Ei Sanallinen perustelu: Markkinoiden toteutumista ja pysyvyyttä ei voi ennustaa. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Vastaukset sähköiseen järjestelmään Muutoksenhakukielto (valmistelua)

12 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAEIKSI RAJAT YLITTÄ- VÄSTÄ TERVEYDENHUOLLOSTA ANNETUN LAIN JA SAIRAUSVAKUUTUS- LAIN MUUTTAMISESTA Liite 21, Lausuntopyyntö 2 Liite 22, Hallituksen esitys 2 Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että EU- ja ETA-maissa terveyspalveluita käyttäneelle henkilölle maksettavien korvauksien maksamista samoin perustein, kuten jos henkilö olisi käyttänyt Suomessa maakunnan järjestämiä palveluita. Hallituksen esitys on valmisteltu osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kinnulan kunta ei anna lausuntoa lakiehdotuksesta. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto (valmistelua)

13 LAUSUNTOPYYNTÖ MAAKUNTIEN RAHOITUSTA KOSKEVAN LAKILUON- NOKSEN (HE 15/2017) TÄYDENTÄMISEKSI Liite 23, Lausuntopyyntö 3 Liite 24, Hallituksen esitys 3 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksen täydentämiseksi maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallishallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntien rahoituksesta annettua lakiehdotusta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmä voitaisiin käsitellä kokonaisuutena kaikkien maakunnan vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksen osalta. Aiempi lakiesitys sisälsi vain sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtymisen maakunnille. Lainsäädäntö on enemmän tekninen muodollisuus. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kinnulan kunta ei anna lausuntoa lakiehdotuksesta. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto (valmistelua)

14 LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUK- SESTA - EHDOTUSLUONNOS Liite 25, Lausuntopyyntö 4 Lausunto Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen kaavaehdotusaineistosta Keski-Suomen liitossa valmisteilla oleva Keski-Suomen maakuntakaavan tarkastus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Keski-Suomen liitto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n mukaisesti mahdollista lausuntoanne ehdotusluonnoksesta mennessä. Maakuntakaavan tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa sekä 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavoja sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaavaa korvaa kaikki voimassa olevat maakuntakaavat. Kaikki aikaisemmat maakuntakaavat kumoutuvat, kun tarkistettu maakuntakaava saa lainvoiman. Lausunto pyydetään lähettämään kirjallisena mennessä. Kaava-aineisto on katsottavissa Keski-Suomen liiton internet sivuilla: Lisätietoja kaavaaineistosta antaa Keski-Suomen liitosta Olli Ristaniemi p Maakuntakaavan tarkistusprosessin työvaiheita tiivistetysti: Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Keski-Suomen liitto pyysi palautetta kaavan valmisteluaineistosta syksyllä Helmikuussa 2017 Keski-Suomen liitto ilmoitti, että alustavasta ehdotusaineistosta voi jättää kommentin mennessä. Kyseisessä vaiheessa Keski-Suomen liitto ilmoitti, että jätettyihin kommentteihin ei anneta vastineita, mutta kaavan jatkovalmistelussa tulleet kommentit mahdollisuuksien mukaan huomioidaan. Nyt Keski-Suomen liitto on asettanut kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä kunnilta lausuntoa mennessä. Maakuntakaavan tarkistusprosessin tavoitteet (kaavaselostuksesta poimittu sivulta 14): - tarkistuksen yhteydessä kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat - maakuntakaavaa kehitetään strategisemmaksi ja oikealla tavalla yleispiirteisemmäksi - keskeisenä teemana Keski-Suomen Strategian Aluerakenne ja saavutettavuus teeman alueidenkäyttöratkaisujen osoittaminen - laadinnassa on painotettu maakuntakaavan sisältövaatimusten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

15 tavoitevuosi on 2040 Maakuntakaavan kuvaus Kuntien keskusta-alueet on jaettu kaava-aineistoissa ryhmiin: pääkeskus eli maakuntakeskus (Jyväskylä) seutukeskukset kunta- /palvelukeskukset. Biotalous (otteet kaavaselostuksen sivuilta 18-19, 21) Biotaloudella tarkoitetaan maakuntakaavan tarkistuksessa metsiä, soita ja peltoja sekä niiden tuotteita jalostavia alueita/laitoksia. Biotalouteen liittyviä merkintöjä ovat biotalouteen tukeutuva alue sekä monipuoliset työpaikka-alueet. Myös monipuoliset työpaikka-alueet, joihin liittyy konsultointivyöhyke, luetaan biotaloutta tukeviin merkintöihin. Keski-Suomen tärkeimmät peltovyöhykkeet sijaitsevat Kaakkoisessa Keski-Suomessa, Jämsässä, Keuruulla, Hankasalmelta Kyyjärvelle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Kinnulan ja Pihtiputaan alueella. Biotalouden kannalta alempiasteisen tieverkon kunto on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Tämä koskee niin puuraaka-aineen, maataloustuotteiden kuin turpeen kuljetuksia jalostuslaitoksiin. Maakuntakaavan tarkistuksessa annetaan koko maakuntaa ja uusiutuvaa energiaa koskeva määräys, jonka mukaan uusia asuin-, kauppa-, teollisuus-, työpaikka- tai vapaa-ajan alueita suunniteltaessa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä geoenergian ja puurakentamisen hyödyntämismahdollisuudet. Maakuntakaavan tarkistuksessa biotalouteen tukeutuvaa aluetta on koko maakunta. Merkintä on kehittämisperiaate ja osoittaa pääasiassa maa- ja metsätalouden käyttöön tarkoitettuja alueita. Turvetuotanto, soiden luontoarvot (otteet kaavaselostuksen sivulta 24) Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa on annettu turvesoiden käytön jatkosuunnittelua ohjaavia koko maakuntaa sekä herkimpiä 13 valumaaluetta koskevia suunnittelumääräyksiä. Ne siirretään tähän tarkistettuun maakuntakaavaan ja niillä tuetaan Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitettyjen vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Kaavakartalla ei ole esitetty turvetuotantoalueita tai turvetuotantoon soveltuvia alueita kohde- tai aluemerkinnöin. Soiden luontoarvot on käsitelty aikaisemmissa Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 3. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen maakuntakaavan suovaraukset siirtyvät tähän kaavaan merkinnöillä SL ja/tai Natura. 3. vaihemaakuntakaavan maakunnallisesti merkittävät, toteutumattomat suot siirtyvät myös tähän kaavaan SL-merkinnällä. Turvetuotantoon liittyvässä ympäristölupamenettelyssä huomioidaan tapauskohtaisesti muut

16 mahdolliset luontoarvot, joita 3. vaihemaakuntakaavassa esitettiin luo - merkinnällä. Työpaikka-alueet (otteet kaavaselostuksen sivulta 28) Monipuolisissa työpaikka-alueissa yhdistyvät Keski-Suomen maakuntakaavan ja 4. vaihemaakuntakaavan teollisuus- ja työpaikka-alueet. Ne perustuvat em. kaavojen lisäksi taustamuistioon, joka osoittaa, että enää ei voida tehdä jakoa teollisuusalueisiin ja työpaikka-alueisiin. Uusia alueita ovat Lievestuoreen monipuolinen työpaikka-alue valtatien 9 molemmin puolin, Saarijärven Tarvaalan biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus, Konneveden, Multian ja Toivakan biotalouden jalostusalueet, Muuramen Kuusanmäki ja Punasilta sekä Jyväskylän pohjoispuolella 4-tien varrella Lintukankaan ja Tikka-Mannilan alueet. Uusina monipuolisina työpaikka-alueina ovat myös Keski-Suomen maakuntakaavan puuteknologian kehittämisen kohdealueet Joutsassa, Kannonkoskella, Karstulassa, Kivijärvellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Alueista Äänekosken Hirvaskangas ja Koukkuniemi, Karstulan Humppi ja Jämsän alue ovat myös tulevaisuuden työpaikka-aluevarauksia. Koko maakunnalle on annettu Seveso-kohteet huomioiva suunnittelumääräys. TUKES on laatinut luettelon mahdollista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista kohteista sekä niitä ympäröivistä alueista. Näitä on Keski-Suomessa 37 kappaletta. Näillä alueilla tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä TUKE- Sin lausunto. Liikenneverkon kehittämisakselit (otteet kaavaselostuksen sivuilta 31 ja 34) Maakuntakaavan tarkistuksessa toiminnalliset liikennekäytävät eli valtatien 4 kehittämisakseli ja valta-/rautateiden kehittämisakselit perustuvat Keski-Suomen Strategiaan ja ovat pääosin sen mukaisia. Niistä on tehty selvitys Keski-Suomen liikennekäytäviin tukeutuvat kehittämisalueet Kehittämisakselit osoittavat maakuntakeskus Jyväskylän merkityksen liikenteen valtakunnallisena solmupisteenä. Valtatiehen 4 pohjautuva kehittämisakseli on muita akseleita sikäli merkittävämpi, että tie muodostaa yhdessä pääradan kanssa ns. Suomi-käytävän, joka on osa EU:n TEN T-ydinliikenneverkkoa. Valtatien 9 ja Tampere Jyväskylä Pieksämäki-radan varaan muodostuvan toiminnallisen liikennekäytävän kehittämisessä on otettava huomioon, että kyseiset väylät kuuluvat EU:n kattavaan TEN T-liikenneverkkoon. Valtatiehen 9 kiinteästi liittyvä Jämsästä Lahteen suuntautuva valtatie 24 on tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Valtateihin 9, 13 ja 23 tukeutuvat kehittämisakselit sekä niitä täydentävät valtatiet 16 ja 18 yhdistävät Keski-Suomen länsirannikon satamiin, vt 13 myös kaakkoon Pietarin alueeseen ja vt 23 itään. Valtateillä ja kantateillä aiemmin Keski-Suomen maakuntakaavassa käytettyä ilmausta merkittävä parantaminen ei enää käytetä, koska parantamistarve osuuksilla vt 4 Äänekoski-Pihtipudas, vt 9 Hankasalmi-

17 Kanavuori ja Jämsä-Muurame, vt 13 Huutomäki-Saarijärvi sekä vt 23 Jyväskylä-Petäjävesi ei vastaa Ympäristöministeriön kaavamerkintäohjeiden vaatimuksia. Tieluokan muutokset (otteet kaavaselostuksen sivulta 35) Maakuntakaavan tarkistuksessa tieluokan muutokset koskevat valtatietä 18 Multia-Väätäiskylä-Ähtäri (vt ->kt, vt->st) ja kantatietä 77 Kyyjärvi-Viitasaari-Keitele (kt->vt). Muutokset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta. Kaavakartalla esitetään tieluokan tavoite punaisella eli esimerkiksi nykyinen kantatie 77 valtatienä. Uusina muutoksina ovat nykyiset yhdystiet 6304 Uurainen-Saarijärvi (yt ->st) ja 6375 Laukaa- Vehniä (yt ->st). Kyseiset tiet ovat eräiden paikallisluonteisten teiden (mm. yt 6304 Jämsä-Jämsänkoski ja yt 6300 Tikkamannila-Kuikka) jälkeen selvästi vilkkaimmat keskisuomalaiset nelinumeroiset yhdystiet. Teiden liikennemäärät ovat myös korkeammat kuin läheisillä seututeillä. Uurainen-Saarijärvi -tie on lisäksi ainoa Keski-Suomen kuntakeskusten välinen tie, joka ei ole seututietasoa. Laukaa-Vehniä -tien merkitys tulee lisääntymään vt:n 4 moottoritieksi parantamisen jälkeen. Asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-alueet (otteet kaavaselostuksen sivuilta 37-38) Keski-Suomen Strategian laadinnan yhteydessä uutena maakunnallisena suunnitteluperiaatteena nousi esiin tavoite, että loma-asumista ja pysyvää asumista tulee kehittää rinnakkain ja toisiaan täydentävinä. Asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-alueen maakuntakaavamerkinnän tavoitteena on suunnata tavanomaista tiiviimpää, toisiaan täydentävää vakituista ja vapaa-ajan asutusta näille alueille. Asumisen ja vapaa-ajanasumisen alueita ovat Kivijärven länsipuolinen alue, Ylä- Keitele, Kannonjärven-Enojärven alue Kannonkoskella, Konneveden eteläpuolinen alue, Konginkankaan-Liimattalan alue Äänekoskella, Keurusselän alue sekä useampi alue Päijänteen ympäristössä. Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet (otteet kaavaselostuksen sivuilta 45 46, 48) Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet siirtyvät Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakunta-kaavasta tähän kaavaan. Niiden aikaisempi nimi oli matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Veto-voima-alueet on rajattu aikaisemmin viivalla, tässä tarkistuksessa alueet on merkitty rasteroinnilla. Muutos johtuu siitä, että viivamerkintää on tulkittu tarkasti. Uusia alueita on viisi. Uusina matkailun ja virkistyksen kehittämisen vetovoima-alueina esitetään Harsunkankaan alue Kyyjärvellä, Keiteleen, Konneveden, Keuruun Pihlajaveden valuma-alueet sekä Toivakan Haukanmaa. Alueet ovat veto-voimaisia ja niissä korostuvat venematkailu, luonnon monimuotoisuus, maakuntakala ja luontomatkailu. Harsunkankaan ytimen muodostavat Harsunkankaan ulkoilualue, Peuranpolku ja kauppakeskus Paletti.

18 Virkistysalueita on kaavassa 85 kappaletta. Aluevaraukset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta. Aikaisempien kaavojen 14 virkistysaluetta poistuu paikallisina ja viisi siirretään matkailupalvelujen alueiksi, koska niillä sijaitsee maksullista virkistystoimintaa. Matkailupalvelujen alueita on kaavassa 29 kappaletta. Aluevaraukset siirretään Keski-Suomen maakuntakaavasta ja 4. vaihemaakuntakaavasta. Virkistysalueista siirtyivät Joutsan Vehmasrinteet, Jämsän Matarniemi, Saarijärven Kusiaismäki ja Viitasaaren Savivuori matkailupalvelujen alueiksi, koska niissä on osaksi maksullista virkistystoimintaa. Samasta syystä Laajavuoren virkistysalue supistuu hieman ja matkailukeskuksen kohdemerkintä laajenee aluevaraukseksi. Uusina alueina osoitetaan Kannonkosken Lakomäen Metsäkartano, Karstulan Isomies ja Keuruun Isokirja. Ne perustuvat olemassa oleviin matkailukeskuksiin ja työneuvotteluihin kuntien kanssa. Tekninen huolto (kaavaselostuksen sivut ) Teknisen huollon perusratkaisut ovat Keski-Suomen maakuntakaavassa ja 1. vaihemaakuntakaavassa. Näitä ovat voimalinjat, yhdyskuntateknisen ja energiahuollon alueet ja pääjohdot. 3. vaihemaakuntakaavassa on esitetty tuulivoimapuiston alueet. Teknisen huollon teemaan ei kaavan tarkistuksessa ole tulossa uusia aiheita vaan aikaisempien kaavojen varaukset siirrettään tähän kaavaan. Tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita (tv) alueita on kaavassa viisi. Alueet perustuvat tuoreeseen 3. vaihemaakuntakaavaan, joka vahvistettiin Keski-Suomessa on vireillä noin 25 tuulivoimapuistohanketta. Nämä ovat kooltaan alle maakuntakaavamittakaavan (<10 voimalaa), joten niiden esittämiseen ei ole perusteita. Luonnonvarat (otteet kaavaselostuksen sivuilta 53 56) Luonnonvaroja on aikaisemmin käsitelty kahdessa kaavassa: Keski-Suomen maakuntakaava ja 2. vaihemaa-kuntakaava. 2. vaihemaakuntakaava on tuore, se vahvistettiin Pohjavesialueiden luokitus on muuttunut. Vanhoja I- ja II-luokkia on tarkistettu ja luokiteltu lainsäädännön mukaisiin 1- ja 2-luokkiin. Lisäksi on selvitetty, mitkä pohjavesialueet voidaan poistaa kokonaan luokituksesta sekä mitkä alueet sisältävät pohjavesistä suoraan riippuvaisia merkittäväksi katsottuja pintavesi- ja maaekosysteemejä ja luokitellaan siten jatkossa E-luokkaan. Maakunnallisesti tärkeitä pohjavesialueita on 24 kpl (alueet on merkitty maakuntakaavakartalle). Maakuntahallituksen päätti ( ) poistaa maa-ainesten ottovyöhykkeet kaavatarkistuksessa. Kaavan ohjausvaikutus oli todettu heikoksi, koska vain 20 % myönnetyistä maa-ainesten ottoluvista sijoittui maa-kuntakaavan varausten alueille. Kaavakartalla ei ole siten maa-aineisten ottoalueita kohde- tai aluevarausmerkintöinä.

19 Malmipotentiaaliset vyöhykkeet on merkitty maakuntakaavaan. Malmipotentiaaliset vyöhykkeet (ek) perustuvat Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaan. Vyöhykkeet perustuvat kaivosrekisteriin. Perusteluna alueille on, että ne ovat Keski-Suomen strategian/aluerakenne 2040 työpaikat ja palvelut -teeman tavoitteen mukaisia eikä alueiden maankäyttömuutoksia ole tapahtunut. Kaavassa on kahdeksan malmipotentiaalista vyöhykettä. Erityistoiminnot (kaavaselostuksen sivut 58-59) Puolustusvoimien aluevarauksiin (EP) tulee muutoksia varuskuntien lakkauttamisten vuoksi. Aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa olevat Jämsän Hallin ja Keuruun Pioneerirykmentin varuskuntien aluevaraukset poistuvat. Ampuma- ja moottoriurheilualueissa (EU, eu) on yhdistetty ampumaradat ja moottoriurheilualueet. Ampumaratoja on kaavassa 23. Seudullisuuden tason nostossa huomioitiin ratojen valtakunnallinen merkitys, riistakeskuksen ja maanpuolustuskoulutuksen lakisääteisen toiminnan piirissä olevat radat sekä ratojen maakunnallinen kattavuus. Moottoriurheilualueita on kaavassa 10. Radoista kahdeksan oli aikaisemmassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Nämä ovat Joutsan Koittilankankaan ratakeskus, Jämsän Haaralankangas, Kannonkosken Teeriharjun rata, Karstulan Helapuron rata, Laukaan Lievestuoreen ratakeskus, Pihtiputaan Haapavuoren rata sekä Kolkanlahden rata Saarijärvellä. Konneveden Jouhtisvuoren rata on suunnitteluvaiheessa. Konneveden ja Pihtiputaan rata-alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee riistanhoitoyhdistyksen käytössä oleva ampuma-rata ja ne sisältyvät merkintään. Uutena moottoriurheilualueena ovat Keuruun Talvisalon ja Jämsän Särkikankaan rata. Kulttuuriympäristö (otteet kaavaselostuksen sivulta 61 62) Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen tiedot on tarkistettu maakuntakaavan tarkistusta varten. Lisäksi on inventoitu maakunnan modernin rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Maakuntakaavan tarkistuksessa annetaan uusi koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava museoviranomaiselta ajantasainen tieto tunnetuista muinaisjäännöksistä sekä maakunnallisesti arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista (kohteita ei ole maakuntakaavakartalla). Kaavakartalle on merkitty kulttuuriympäristön vetovoima-alueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä UNESCO:n maailmanperintokohteet. Luonnonsuojelusalueet, suojelualueet (otteet kaavaselostuksen sivulta 68)

20 Natura verkostoon kuuluvat alueet osoitetaan erillisellä merkinnällä. Kohdemerkinnöistä suuremmalla osoitetaan Natura-alueita, jotka koostuvat useasta pienestä osa-alueesta. Valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteet sisältyvät Natura aluemerkintään. Luonnonsuojelualueina erillisellä aluemerkinnällä ja kohdemerkinnällä esitetään luonnon- ja kansallispuistot, luonnonsuojelulakiin perustuvien valtakunnallisten suojeluohjelmien (soiden, lintuvesien, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien) kohteet sekä Natura verkoston kohteista ne, jotka toteutetaan luonnonsuojelulailla. Lisäksi luonnonsuojelumerkinnällä osoitetaan aikaisempiin lainvoimaisiin maakuntakaavoihin sisältyneet suojeluohjelmiin ja Naturaan kuulumattomat, toteuttamatta olevat luonnonsuojelu-aluevaraukset (ns. maakunnalliset kohteet). Lisäksi luonnonsuojelualuemerkinnällä esitetään kuusi uutta Metsähallituksen suojelukohdetta, joista kolme kohdetta sisältyy soidensuojelutyöryhmän täydennysehdotukseen. Kaavakartalla kansallispuistojen sijainnit on merkitty kirjaimilla KP ja luonnonpuiston sijainti kirjaimilla LP. Suojelualueina esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan suojelualueista kahdeksan virtavesikohdetta, viisi lintuvesikohdetta, yksi saarikohde ja kolme Metsähallituksen suojelukohdetta. Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset (ote kaavaselostuksen sivulta16) - 4. vaihemaakuntakaavasta on siirretty vähittäiskauppaa koskeva suunnittelumääräys. Samalla on tarkistettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Tarkistuksella huomioidaan maankäyttö- ja rakennuslain 71a :ään todennäköisesti keväällä 2017 voimaan tuleva muutos ja muutoksen perustelut. Hallituksen esityksessä eduskunnalle MRL:n muuttamiseksi (HE 251/2016 vp) vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alarajaa ehdotetaan nostettavaksi 2000 k-m2:stä k-m2:iin. - Kaavakartalla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat on määritelty seuraavasti (ote ei sisällä Jyväskylän määräystä): o päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2 o erikoiskaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5000 k-m2. o muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 4000 k-m2. - Koko maakuntaa koskee 3. vaihemaakuntakaavasta muuttumattomana siirrettävä turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys.

21 Uusi koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys liittyy uusiutuvaan energiaan ja erityisesti geoenergiaan ja puurakentamisen edistämiseen. Geologian tutkimuskeskus kartoitti Keski-Suomen geoenergiapotentiaalin. Selvityksen mukaan maakunnasta noin 80 % kuuluu luokkaan kiitettävä. Tällä alueella tulisi selvittää geoenergian käyttömahdollisuudet, kun suunnitellaan mm. uusia asuin-, kauppa-, teollisuus- tai työpaikka-alueita. - Puurakentamisen mahdollisuuksien selvittämistä koskevalla määräyksellä tuetaan maakunnallisia ja valtakunnallisia biotalouden kehittämisen, materiaali- ja energiatehokkuuden ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisäämisen tavoitteita. Metsätalouden osaaminen ja puurakentamisen edistäminen ja kehittäminen osana biotaloutta on tunnistettu maakunnalliseksi vahvuudeksi Keski-Suomen Strategiassa Maakunnassa on lukuisia vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä tai varastoivia laitoksia, joita koskevat ns. Seveso III -direktiivin määräykset sekä ympäristöministeriön ohjeistus niiden huomioimiseksi kaavoituksessa. Maakuntakaavaan lisätään uusi Seveso-kohteet huomioiva koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys. Määräys on tarpeen sen vuoksi, että kaikkia niitä ei esitetä kaavakartalla kohteiden pienialaisuuden vuoksi. - Lisäksi annetaan uusi kulttuuriympäristöarvojen huomioimista koskeva määräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava museoviranomaiselta ajantasainen tieto tunnetuista muinaisjäännöksistä sekä maakunnallisesti arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista. Määräys on tarpeen sen vuoksi, että kohteiden pienialaisuuden vuoksi niitä ei esitetä kaavakartalla. Valmistelija: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi, p Keski-Suomen liitto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n mukaisesti mahdollista lausuntoanne ehdotusluonnoksesta mennessä. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kinnulan kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon Keski-Suomen maakuntakaavan ehdotuksesta (maakuntakaavan tarkistusaineistosta): Maakuntakaavan on laadittu strategisempana ja yleispiirteisempänä kuin voimassa oleva maakuntakaava eikä kaavakartalla enää esitetä kohdetietoja yhtä yksityiskohtaisesti kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa.

22 Kinnulan kunta katsoo, että tämä strategisempi ote erityisesti kartta-aineistossa tuo esille strategisesti tärkeät kohteet. Aikaisemmat kaavakartat ovat pitäneet sisällään sellaista pikkutarkkaa kuvailu, joka on varsinkin ELY:n osalta ohjannut heidän lausuntojaan, vaikkei maakuntakaavalla ole tarkoitettu sellaista merkitystä eri pikkuseikoille. Maakuntakaava voidaan myös kokea paremmin ohjaavaksi, kun siinä on maakunnan strategisesti tärkeät seikat. Poikkeuksena voidaan pitää voimakasta ohjausta puurakentamiseen. Vaikka puu onkin tärkeä rakennusmateriaali, niin maakunnassa on esimerkiksi useita betonirakentamiseen keskittyneitä yhtiöitä. Lisäksi rakentamisessa voidaan tehdä uusia innovaatioita, joita voimakkaassa puurakentamisen ohjaamisessa ei ehkä päästäisi kokeilemaan. Markkinat ohjaavat melko hyvin rakentamista puurakentamisen osalta ilman näin voimakasta ohjaustakin. Kinnulan kunta pitää tärkeänä, että kaava-aineiston alueluetteloissa säilytetään myös yksityiskohtaisempi (nykyisen maakuntakaavan tyyppinen) kohde- ja aluetieto karttaesityksinä, vaikka kohteita tai aluevarauksia ei merkittäisi maakuntakaavakartalle. Kyseiset, kaava-aineiston taustalla ja perusselvityksissä selvitetyt, kohde- ja aluetiedot tulee olla kuntien käytettävissä myös jatkossa, vaikka niitä kaikkia ei esitettäisi kaavakartalla. Kunnilla ei ole mahdollisuutta laatia kattavia, koko kunnan aluetta koskevia erillisselvityksiä samalla tavoin kuin Keski-Suomen liitto on laatinut. Keski-Suomen liiton laatimien selvitysaineistojen kautta saadut kohdetiedot tulee vastaisuudessakin olla kuntien käytettävissä esim. sähköisessä muodossa kuntakaavoituksen ja muun viranomaistyön tukena. Pääkarttaan kaikkea ei kannata laittaa, jolloin se säilyy myös luettavampana. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat on määritelty uudestaan ehdotuksessa. Esitys mahdollistaa sen, että kunnissa voidaan vapaammin kuntakaavoituksella hoitaa kaupan sijoittumista, mikä on hyvä ratkaisu alustavassa maakuntakaavaehdotuksessa. Osassa karttaa numeroinnit heittävät esimerkiksi Maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: OTE Keski-Suomen liitto mennessä. Muutoksenhakukielto (valmistelua)

23 ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Etuostolain 9 :n mukaisesti kunnan tulee ilmoittaa etuosto-oikeuden käyttämisestä, joka sillä tietyin edellytyksin on kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa, kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Kaupanvahvistajat ovat lähettäneet kunnalle ilmoituksensa seuraavista tehdyistä kiinteistökaupoista: 1. Kiint: , Hannula Pinta-ala: 2500 m2 Sijainti: Kinnula Hinta: KK pvm: Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: merkitsee tehdyn kiinteistönluovutusilmoituksen tiedoksi eikä käytä etuosto-oikeuttaan kaupan osalta. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto (valmistelua)

24 KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT JA KIRJEET , 111 Seuraavat kokouspöytäkirjat ja kirjeet ovat saapuneet kunnanhallitukselle. SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT JA OTTEET: Keski-Pohjanmaan liitto, Maakuntahallitus Saarijärven kaupunki, Sydän-Suomen jätelautakunta Maakunta-kuntavuokrasopimusryhmä, Pöytäkirja kokouksesta - SOTE-kiinteistöjen vuokrausperiaatteet Viitasaaren kaupunki, OTE: Perusturvalautakunta Kinnulan kunnan perusturvan käyttösuunnitelma vuodella 2017 KSSHP, Hallitus Tilinpäätös ja toimintakertomus SAAPUNEET KIRJEET: Viitasaaren kaupunki, Kuulutus: Ympäristölautakunta Maatalousyhtymä Antti ja Ville Kinnuselle on myönnetty ympäristösuojelulain 29 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojan toimintaan Kinnulan kunnan kiinteistölle Heikkilä C. Nuorisokeskus Piipala, Hankekatsaus Hyvinvoiva Nuori -hanke Valtionkonttori, Ilmoitus takaajalle velallisen maksuviivästyksestä Valvira, Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

25 KOL, Kutsu: Kansalaisopistojen liiton liittokokous klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Kutsu: Hallitus klo Sammakkokangas Oy, Kutsu: Varsinainen yhtiökokous klo 12.00, Piispala Uuden osakassopimuksen allekirjoitustilaisuus AVI, Esitykset myönnettävistä kunniamerkeistä Witas, Kutsu: Yhtiökokous klo Kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ovat estyneitä, joten hallintosäännön mukaisesti edustajaksi on kutsuttu Anitta Hakkarainen Tiera, Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen klo 9.00 Helsingissä. Valmistelija: kunnanjohtaja Pekka Kanervio, puh Kunnanjohtajan päätösehdotus: merkitsee edellä mainitut kokouspöytäkirjat ja kirjeet tiedokseen. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto (valmistelua)

26 TEHTYJÄ VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSIÄ , 112 Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallituksen puheenjohtaja: Kunnanjohtaja: :t Kunnansihteeri: :t Sosiaalijohtaja: :t Johtava hoitaja: :t Ylilääkäri: :t merkitsee tehdyt viranhaltijapäätökset tiedokseen, eikä käytä niiden osalta otto-oikeuttaan. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto (valmistelua)

27 MUUT MAHDOLLISET ASIAT , 113 Kunnanjohtajan päätösehdotus: päättää keskustella muista mahdollisista asioista. Päätös: Toimenpiteet: Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto (valmistelua)