LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI"

Transkriptio

1 MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL TURKU LAUSUNTO EHDOTUKSESTA VE- SIENHOITOSUUUNNNITELMAKSI VUOSIKSI /6 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI MTK-Satakunta esittää lausuntonaan ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi seuraavaa: Yleistä Vesipuitedirektiivin edellyttämiä vesienhoitosuunnitelmia kootaan nyt toista kertaa. Ensimmäisen kierroksen kokemukset ja koko ajan lisääntyvä tieto vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ovat edesauttaneet toisen kierroksen suunnittelutyötä. Tämä näkyy myös siinä, että nyt lausunnolla oleva ehdotus on selkeämpi kuin ensimmäisen suunnittelukierroksen vastaava ehdotus. Toisaalta vesienhoidon suunnitteluun on tullut lisää tehtäviä, kun siihen on kytketty merienhoidon suunnittelu ja lisäksi vesienhoidon tavoitteet on sovitettava yhteen samaan aikaan ensimmäistä kertaa laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Tämä on tehnyt suunnitteluprosessista entistä työläämmän. Mukaan on lisäksi otettu aiempaa pienempiä vesimuodostumia ja luokitteluperusteet ovat jonkin verran muuttuneet. Toimintaympäristön muutos on myös pitänyt ottaa huomioon. Vesienhoidon suunnittelukierros on siis jälleen ollut mittava työ ympäristöhallinnolle. Vesienhoitosuunnitelmaehdotus tausta-aineistoineen on laaja kokonaisuus, johon paneutuminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Asiakirjojen laajuus vaikeuttaa niihin tutustumista eikä edesauta kansalaisten osallistumista kuulemiseen. Tämän vuoksi suunnitelmaan tarvittaisiin selkeälukuinen tiivistelmä. Vesienhoitosuunnitelman laadinnassa on varmasti pyritty hyödyntämään kaikki saatavissa oleva tieto. Monilta osin saatavissa oleva tieto on kuitenkin edelleen riittämätöntä ja sen vuoksi luokitteluissa on jouduttu turvautumaan asiantuntija-arvioihin sekä ryhmittelyihin. Vedenlaadun seurantaa ei tulekaan heikentää, vaan päinvastoin tehostaa. Fosforin osalta on perusteltua jatkossa seurata erikseen partikkelifosforin ja liukoisen fosforin huuhtoumaa. Ammattitaitoinen seurantatiedon keruu ja tulkinta ovat ehdottoman tärkeitä. Työn tulee olla ehdottoman luotettavaa ja viranomaisten vastuulla. Toiminnanharjoittajien seurantavelvollisuutta ei tule nykyisestään laajentaa. Hajakuormituksen määrää arvioidaan malleilla, joiden luotettavuus perustuu lähtöaineiston luotettavuuteen ja tulkinnan oikeellisuuteen. Malleja on pystytty tarkentamaan edelliseen vesienhoitokauteen verrattuna. Edellä esillä ollut seurantiedon tärkeys korostuu myös mallien kehittämisessä, jotta niiden tarkkuutta voidaan edelleen parantaa. Maataloustuottajain Satakunnan liitto MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Puhelin Faksi Y-tunnus

2 2/6 Sisäinen kuormitus on huomioitu aiempaa paremmin vesistöjen tilaa heikentävänä tekijänä. Kuitenkin sen tutkimustarve ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet jäävät vaille huomiota. Ulkoa tulevaa kuormitusta säädellään jo monin tavoin, ja kaikki toimenpideohjelmissa mainitut ehdotukset koskevat ulkoista kuormitusta. Mikäli sisäisen kuormituksen prosessia ei saada pysäytettyä, monen vesistön hyvää tilaa ei saavuteta. Vesistöjen hoitoon tarvitaankin tutkimusta ja toimenpiteitä sisäisen kuormituksen aiheuttaman haitan vähentämiseksi. Pistekuormittajien tiedot perustuvat VAHTI-järjestelmän tietoihin. Euran jätevesipuhdistamosta tapahtuneet luvanvastaiset ja salassa pidetyt ohijuoksutukset herättävät epäilyksen pistekuormittajien antamien tietojen oikeellisuudesta. Koska pistekuormitusten hallinta on huomattavasti helpompaa, niiden toimintaa on entisestään tehostettava ja varauduttava poikkeustilanteisiin mm. tulvien varalta. On nurinkurista, että hajaasutuksen jätevesiä siirretään viemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamoille, mistä sitä saatetaan päästää ohijuoksutuksina tai ylivuotoina suoraan vesistöön. Hulevesien erottelu on tarpeellista ja järkevää ilmastonmuutosta ja runsaita sadekuuroja ajatellen. Yhdyskuntien jätevesiliete ja sijoitus ovat jääneet edelleen täysin huomiotta vesienhoitosuunnitelmassa. Tällä hetkellä viher- ja tienvarsirakentamisessa voidaan käyttää huomattavasti suurempia ravinnemääriä kuin peltoviljelyssä. Ehdotuksesta ei selviä, mihin ryhmään jätevesilietteestä aiheutuvat ravinnepäästöt lasketaan ja miten niitä aiotaan ehkäistä. Maatalous Aluksi on todettava, että maatalous on todettu suurimmaksi ravinnekuormittajaksi jokaisessa mahdollisessa kohdassa. Turhan syyllistämisen välttämiseksi tätä hokemaa on syytä karsia. Suunnitelmassa olisi kehittämistarpeiden ohella hyvä tuoda esille myös edellisen vesienhoitokauden saavutuksia. Maataloudelle esitetyt toimenpiteet perustuvat uuden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteisiin. Järjestelmän nimen muutos tuesta korvaukseksi on hyvä ja kuvaa paremmin sen tarkoitusta. Maatalouden ympäristötuen rakenteessa tapahtuu suurin muutos Suomen EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen. Sisällön suuri muutos ja samaan aikaan CAP-tukeen tulevan viherryttämisosan ehdot aiheuttavat kuluvana keväänä viljelijöille paljon päänvaivaa ja vaikeita valintatilanteita. On valitettavaa, että uudet ehdot saadaan niin myöhään tietoon, ettei niiden toteuttamiseen voi kunnolla valmistautua. Toinen valitettava seikka on ympäristökorvausjärjestelmän rahoituksen pieneneminen, mikä heikentää osallistumishalukkuutta. Ympäristökorvausjärjestelmä on muuttunut lausunnolla olevan luonnoksen valmistumisen jälkeen. Tämän vuoksi kaikki suunnitelmaluonnoksessa ja toimenpideohjelmissa kyseisiä toimenpiteitä koskevat kohdat on tarkistettava ja päivitettävä ajan tasalle. Samalla on syytä tarkistaa eri toimenpiteille esitetyt tavoitemäärät, jotta ne olisivat realistisia. Myös mm. ympäristölupia ja nitraattiasetusta käsittelevien kohtien ajantasaisuus on tarkistettava. Viljelijöille suunnattua neuvontaa on painotettu yhtenä keskeisimmistä toimenpiteistä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi. Tämä on hyvä asia. Neuvonnan, koulutuksen ja uusien toimintamallien kokeileminen ovat keskeisen tärkeitä maatalouden vesiensuojelutyössä. Lannan arvostusta on syytä edelleen parantaa ja hyötykäyttöä tehostaa, vaikka lanta nykyisinkin käytetään pelloilla ravinteena. Lannan käsittely on kallista, joten sen käyttö sellaisenaan kasvien ravinteeksi on edullisin ja ensisijainen vaihtoehto. Siitä saa-

3 3/6 daan kuitenkin nykyteknologialla eroteltua monenlaisia jakeita sekä hyödyntää lantaa myös energiaksi. Samalla helpotetaan lannan levitysongelmaa alueilla, joissa sitä syntyy runsaasti peltoalaan nähden. Kuitenkaan näitä teknologia-aloitteita ei riittävästi tueta valtion toimesta, jotta ne saataisiin laajasti maatalouden käyttöön. Lannan monimuotoiseen hyötykäyttöön on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän tutkimusresursseja. Tämän lisäksi hyvien ja lupaavien teknologioiden käytännön toteutukseen on suunnattava riittävästi investointitukia. Suunnitelmassa on mainittu, että alueellisten lannankäytön suunnitelmien teko on erityisen tärkeää. Tällaisilla suunnitelmilla ei saa estää yksittäisten tilojen kehittämissuunnitelmia, sillä lannan käyttö huomioidaan ympäristöluvituksessa. Esimerkiksi sianlihan tuotanto on kannattavuusongelmien vuoksi ollut selvästi laskusuunnassa, joten monenlaisilla hallinnollisilla esteillä ei saa enempää vaikeuttaa tilannetta. Maatalouden osalta on todettu, että osa ravinnekuormituksesta aiheutuu tuotantorakennuksista ja lantaloista ravinteista. Nykynormien mukaan tämä ei ole mahdollista kuin poikkeuksellisissa vahinkotilanteissa. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on tiukennettu ravinteiden käyttömääriä sekä lannan että lannoitteiden osalta. Tiukat, käytäntöön soveltumattomat vaatimukset ja ehdot ovat omiaan vähentämään mielenkiintoa ympäristökorvausjärjestelmää kohtaan, jolloin lopputulos voi olla negatiivinen. Pelloilla lannoituksen vähentäminen ei ole ensisijainen toimenpide, vaan on huolehdittava kasvien tarpeen mukaisesta lannoituksesta. Vain hyvässä kasvukunnossa oleva pelto ja elinvoimainen kasvusto voi käyttää ravinteita tehokkaasti hyväkseen, tuottaa riittävän sadon ja siten poistaa pellosta jopa enemmän ravinteita kuin sinne on aikoinaan lisätty. Hyvä sato on kaikkien etu. Lannoituksen vähentämisen sijaan on keskityttävä löytämään keinoja, joilla ravinnehuuhtoumia vesistöihin voidaan vähentää. Tässä sekä viljelyn että vesiensuojelun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat maan kasvukuntoon ja vesitalouteen liittyvät toimenpiteet. Kaikkien tällaisten toimenpiteiden tulee kuulua maatalouden ympäristötuen piiriin. Siihen liittyen ojitukseen, säätösalaojitukseen, kalkitukseen ja maan orgaanisen aineksen ylläpitoon tulee suunnata nykyistä enemmän kannustimia. Pelloilta tulevan hajakuormituksen hallinnan vaikeutta kuvastaa se, että eri viljelytoimenpiteiden vesistövaikutuksista saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi kevennetyt viljelymenetelmät voivat lisätä liukoisen fosforin huuhtoutumista. Viljelijöiden tavoitteena on joka tapauksessa menetelmästä riippumatta käyttää ravinteita taloudellisesti ja saada ne pysymään pellolla kasvien hyödynnettävissä. Pohjavesien osalta on maa- että metsätaloutta koskien syytä erottaa pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueet ja siten myös niillä sallitut/kielletyt toimenpiteet. Muodostumisalueet ovat herkempiä kuin varastoitumisalueet. Ympäristöhallinnon on määriteltävä ja rajattava nykyistä tarkemmin, mitä vedenhankinnan kannalta tärkeillä tai siihen soveltuvilla alueilla tarkoitetaan ja missä ne sijaitsevat. Nykyisellä ilmaisutavalla haetaan perustelua kieltää maa- ja metsätalouteen liittyvää toimintaa kaikilla pohjavesialueilla, mitä ei voida hyväksyä. Pohjavesien pilaamiskielto on hyvin kattava. Torjunta-aineiden käytön rajoituksia koskien riittää, että aineiden käytöstä annettuja ohjeita noudatetaan. Mikäli pohjavesissä ei ole aikaisemminkaan voitu todeta alkutuotannosta aiheutuvaa kontaminaatiota tai pilaantumista, ei ole perusteltua rajoittaa pohjavesialueilla maa- ja metsätalouden toimenpiteitä. Ympäristökorvausjärjestelmän ehdot ja BATtekniikan käyttövelvoite ovat riittäviä pohjavesien suojelutoimenpiteitä maatalouden osalta. Valtion on huolehdittava pohjavesien tarkkailusta aiheutuvista kustannuksista.

4 4/6 Maankäyttö Vesienhoitosuunnitelmassa painotetaan pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavia kaavamääräyksiä ja mahdollisesti uusia kaavamerkintöjä, esimerkiksi suojavyöhykkeet ja kosteikot. Maa- ja metsätalouteen liittyvä vesiensuojelu tulee kuitenkin huomioiduksi muussa lainsäädännössä, suosituksissa ja ohjeissa niin hyvin, ettei siihen tarvita kaavoitusta. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt näkökohdat. Rahoitus Nyt lausuttavana oleva vesienhoitoalue on maan merkittävintä maatalousaluetta. Etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vesistöjen pääosin tyydyttävän tilan vuoksi maatalouden kuormituksen vähentämiseen kohdistuu kova paine. Alueen sijainti Itämeren rannikolla, ilmastonmuutos, alueen alavuus ja tulvaherkkyys lisäävät vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Asukkaiden sekä loma-asutuksen ja virkistyskäytön suuri määrä tuovat myös painetta vesiensuojelun tehostamiseen. Maaseudun ja maatalouden vesistökuormitus on pääasiassa hajakuormitusta, jonka hallinta on huomattavasti vaikeampaa kuin pistekuormituksen hallinta. Viljelijät osallistuvat lähes 100-prosenttisesti maatalouden ympäristötukiohjelmaan ja noudattavat korvausta vastaan ohjelmassa asetettuja ehtoja. Lisäksi maatalouden ympäristöluvissa edellytetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönottoa. Maatalouden harjoittajilla ei ole mahdollisuutta siirtää vesiensuojelun lisätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia tuoteketjussa eteenpäin. Näin ollen lisätoimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin on osoitettava resurssit valtion varoista. Tulevaisuudessa saatetaan löytää keinoja, joiden avulla kuluttajat saadaan osallistumaan ruuantuotannon ympäristösuojelutoimien rahoittamiseen. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei ketjun lisävaatimuksilla ja -kustannuksilla vaikeuteta kotimaisen tuotannon viime aikoina entisestäänkin hankaloitunutta kilpailuasemaa. Resursseja on syytä kohdentaa niihin vesistöihin tai niiden osa-alueisiin ja valumaalueisiin, joissa vesien tila on tyydyttävä ja/tai sitä huonompi. Kohdentamalla voimme saavuttaa vesien hyvän tilan joissakin tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa olevissa järvissä vuoteen 2021 ja siitä eteenpäin. Seuranta ja raportointi Uudella kaudella maatalouden vesienhoitotoimenpiteet ja seurattavat mittarit muuttuvat ympäristökorvausjärjestelmän muutoksen myötä. Tämä hankaloittaa seurantaa ja vesienhoitokausien vertailua. MTK-Satakunta painottaa, että vesienhoidon seurantaa varten valittavat mittarit on valittava huolella. Niiden tulee antaa luotettava kuva toteutetuista toimenpiteistä. Erityisesti EU:lle raportoitavien toimenpiteiden suhteen on oltava tarkka, jottei anneta virheellistä kuvaa Suomen vesiensuojelun tasosta. Lisäksi muutamia yksittäisiä huomioita - s. 47 maa- ja metsätalous eivät voi ensimmäisinä pohjaveden uhkatekijöinä, sillä niiden aiheuttamia pohjavesien pilaantumisia on hyvin vähän. Nykyiset lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttörajoitukset ja ohjeet pohjavesialueilla ehkäisevät pilaantumisvaaran -

5 - s. 48 haja-asutuksen jätevesiä koskeva kohta päivitettävä - s. 50 tärkkelystehdas Eurajoella tarkoittanee perunatärkkelystehdasta Kokemäellä. Sinne on parhaillaan rakenteilla proteiinin erottelulaitos, joten siltä osin vesiensuojelutilanne paranee oleellisesti - s. 52 kotieläintilojen kokonaismäärä on syytä tarkistaa - s. 62 hyvissä happioloissa ei juuri tapahdu denitrifikaatiota kuten tekstissä väitetään - s maataloustaulukossa puutteellinen lause uuden ympäristökorvausjärjestelmän myötä, jolloin se tulee kaikille perustukeen sitoutuville - s. 124 x t typpeä ja y t fosforia on jäänyt täydentämättä - s taulukossa todetaan, että kasvipeitteisyys hidastaa ja tasaa virtaamia. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä kynnetyn maan huokos- ja vesitilavuus ovat suurempia kuin kasvipeitteisen pellon - s.128 hyvä, että huomiota kiinnitetään jätevesien hygienisointiin. Sillä on merkitystä myös ravinteiden kierrätykseen ja kasteluveden käyttöön. - s. 132 teollisuuden ja kaivostoiminnan haitallisten aineiden käytön ja päästöjen tarkkailun tehostaminen tärkeää myös maataloudelle (esim. Kokemäenjoki kesällä 2014) - turkistaloutta koskevat asiat tulisi keskittää turkistalouskohtaan, nyt niitä on myös maatalouskohdassa - s. 145 metsänomistajaliitot on lakkautettu vuoden 2014 lopussa - s. 147 EU:n komission hyväksyntä saatiin vuonna s. 151 viljelijän tavoitteena on se, että kasvit ottavat kasvukauden aikana mahdollisimman tarkkaan kasveille annetut ravinteet, mutta mm. sääoloista johtuen näin ei aina tapahdu - s. 151 ravinnepäästöjen hallinnan toimenpide perustuu ympäristökorvaukseen sitoutuneiden tilojen määrään. Kirjattu tavoite voi jäädä saavuttamatta, jos tilat eivät lähde mukaan ympäristökorvausjärjestelmään, sillä toteuma lasketaan siihen sitoutuneiden tilojen mukaan. Käytännössä lähes kaikki viljelijät toteuttavat toimenpidettä. - s. 151 tarkoittanee 50 % lannan levitysalasta eikä lannan levityssopimusten alasta - s. 152 puhutaan sekä tekstissä että taulukossa nykyisen ympäristökorvausjärjestelmän muutoksista. Mitä järjestelmää tarkoitetaan, kun vuonna 2015 alkavasta sitoumuskaudesta ei vielä ole kokemuksia. - s. 152 taulukosta MTK puuttuu monesta kohtaa yhteistyökumppanina - s. 152 taulukossa puhutaan ympäristökorvauksen ehtojen saamisesta entistä vastikkeellisemmiksi. Ne ovat jo nyt vastikkeellisia ja ehtojen tulee olla myös taloudellisesti järkeviä. - s. 152 taulukossa mainitaan viljelyn tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu ravinnepäästöjen vähentämisessä. Mitä sillä tarkoitetaan? - s. 153 taulukossa lukee rakennekalkin biohiilikokeilut. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri kokeilua. - s. 154 happamien sulfaattimaiden kartoitukseen varattava riittävä määräraha, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa täsmällisesti - s. 156 on virheellinen tieto toimenpiteiden korkeammista tukitasoista happamien sulfaattimaiden oalta - s taulukosta puuttuu MTK yhteiskumppanina joistakin kohdista - s. 205 ja 206 on tuotu esille maatalouden kannalta tärkeitä asioita (toimenpiteiden haitat, kustannukset) 5/6 Lopuksi

6 6/6 MTK-Satakunnalla on ollut edustaja Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä, joten liitto on voinut osallistua vesienhoidon alueelliseen suunnitteluun ja antaa palautetta suunnittelun edetessä. Sidosryhmän syvällinen osallistuminen ja vaikuttaminen näin laajaan erityisasiantuntemusta vaativaan asiaan jäävät silti väkisinkin pintapuoliseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että elinkeinojen edustajilla on mahdollisuus osallistua myös vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien jatkokäsittelyyn sekä saada tietoa seurannan tuloksista. MTK-Satakunta on valmis jatkossakin osallistumaan tähän työhön. MTK-Satakunta korostaa kustannusten ja hyötyjen tarkastelua sekä hallinnon puolella että vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksessa. Suomen talouden tilanne huomioon ottaen hallintoa on kevennettävä ja sen vuoksi myös etsittävä keinoja, miten vesienhoidon suunnittelua voidaan keventää. Kaikkien sektorien on osallistuttava ravinnekuormituksen vähentämiseen, mutta toimenpiteitä on painotettava sinne, missä panoksista saatava hyöty on paras ja toimenpiteiden hallinta helpointa. Rahoitus on ohjattava vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamiseen ja vähennettävä suunnittelua. Vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet voidaan asettaa siten, että elinkeinojen toimintaedellytykset säilyvät. Tämä ilmenee vesipuitedirektiivin 4. artiklan 5. kohdassa. Kyseisen artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa tietyille vesimuodostumille vähemmän vaativia ympäristötavoitteita kuin 1 kohdassa vaaditut, kun ne ovat niin ihmistoiminnan muuttamat tai niiden luonnonolot ovat sellaiset, että vaativampien tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista. Tällöin ympäristöä koskevia ja yhteiskunnallis-taloudellisia tarpeita, joita tällainen ihmistoiminta palvelee, ei voida tyydyttää muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Edellä mainittuja seikkoja on mietittävä seuraava vesienhoitosuunnittelukautta ajatellen. MTK-Satakunta esittää harkittavaksi, että vähemmän vaativia ympäristötavoitteita asetetaan jatkossa joillekin vesimuodostumille, jotka ovat elintarviketuotannon kannalta tärkeitä tai luonnonoloiltaan sellaisia vesimuodostumia, että niiden osalta vaativimpien tavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman kallista. Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta r.y. Elina Liinaharja Vt. toiminnanjohtaja

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Vesienhoidon kuulemispalaute

Vesienhoidon kuulemispalaute Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon

Lisätiedot

MTK-SATAKUNNAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSIKSI

MTK-SATAKUNNAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSIKSI MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 20801 TURKU kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi LAUSUNTO EHDOTUKSESTA MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi

Lisätiedot

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Kuntien rooli vesitaloudessa

Kuntien rooli vesitaloudessa Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/ Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 Ympäristölautakunta 49 11.03.2015 Lausunto ehdotuksesta Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 1631/11.03.03/2014 Ympäristölautakunta 11.03.2015

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9. Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.2017, Turku Vesienhoidon ajankohtaiset asiat Vesienhoidon suunnittelussa työn

Lisätiedot

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 18.9.2017 Vesienhoidon keskeiset kysymykset VHA2 VHA3 Mitkä tekijät mielestänne eniten muuttavat tällä hetkellä Hämeen pinta- ja pohjavesien tilaa (kolme tärkeintä)?

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö Vesienhoitosuunnitelmia koskevien ehdotusten keskeiset valtakunnalliset päätelmät Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 12.11.2014, Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA

VESIENHOITOSUUNNITELMA VESIENHOITOSUUNNITELMA 2016-2021 Pintavesien ekologinen tila ja maatalouden toimenpiteet vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamiseksi Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari Oulussa 18.11.2014 18.11.2014

Lisätiedot

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset 19.09.2017 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Piipsjärvi VYYHTI II hankkeen pilottialueena VESISTÖT

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio SUOJAVYÖHYKKEET Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti suojavyöhykkeille. Esitelty paikkatietoanalyysi on osa KOTOMA-hankkeessa tehtävää

Lisätiedot

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 1 Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Arvaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden

Lisätiedot

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat Organisation for Economic Cooperation & Development Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat Jussi Lankoski OECD Ympäristöakatemian kutsuseminaari 8.6. 2010 Alustuksen rakenne Kustannustehokkaan

Lisätiedot