LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI
|
|
- Marja Pakarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL TURKU Kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi LAUSUNTO EHDOTUKSESTA VE- SIENHOITOSUUUNNNITELMAKSI VUOSIKSI /6 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI MTK-Satakunta esittää lausuntonaan ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi seuraavaa: Yleistä Vesipuitedirektiivin edellyttämiä vesienhoitosuunnitelmia kootaan nyt toista kertaa. Ensimmäisen kierroksen kokemukset ja koko ajan lisääntyvä tieto vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ovat edesauttaneet toisen kierroksen suunnittelutyötä. Tämä näkyy myös siinä, että nyt lausunnolla oleva ehdotus on selkeämpi kuin ensimmäisen suunnittelukierroksen vastaava ehdotus. Toisaalta vesienhoidon suunnitteluun on tullut lisää tehtäviä, kun siihen on kytketty merienhoidon suunnittelu ja lisäksi vesienhoidon tavoitteet on sovitettava yhteen samaan aikaan ensimmäistä kertaa laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Tämä on tehnyt suunnitteluprosessista entistä työläämmän. Mukaan on lisäksi otettu aiempaa pienempiä vesimuodostumia ja luokitteluperusteet ovat jonkin verran muuttuneet. Toimintaympäristön muutos on myös pitänyt ottaa huomioon. Vesienhoidon suunnittelukierros on siis jälleen ollut mittava työ ympäristöhallinnolle. Vesienhoitosuunnitelmaehdotus tausta-aineistoineen on laaja kokonaisuus, johon paneutuminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Asiakirjojen laajuus vaikeuttaa niihin tutustumista eikä edesauta kansalaisten osallistumista kuulemiseen. Tämän vuoksi suunnitelmaan tarvittaisiin selkeälukuinen tiivistelmä. Vesienhoitosuunnitelman laadinnassa on varmasti pyritty hyödyntämään kaikki saatavissa oleva tieto. Monilta osin saatavissa oleva tieto on kuitenkin edelleen riittämätöntä ja sen vuoksi luokitteluissa on jouduttu turvautumaan asiantuntija-arvioihin sekä ryhmittelyihin. Vedenlaadun seurantaa ei tulekaan heikentää, vaan päinvastoin tehostaa. Fosforin osalta on perusteltua jatkossa seurata erikseen partikkelifosforin ja liukoisen fosforin huuhtoumaa. Ammattitaitoinen seurantatiedon keruu ja tulkinta ovat ehdottoman tärkeitä. Työn tulee olla ehdottoman luotettavaa ja viranomaisten vastuulla. Toiminnanharjoittajien seurantavelvollisuutta ei tule nykyisestään laajentaa. Hajakuormituksen määrää arvioidaan malleilla, joiden luotettavuus perustuu lähtöaineiston luotettavuuteen ja tulkinnan oikeellisuuteen. Malleja on pystytty tarkentamaan edelliseen vesienhoitokauteen verrattuna. Edellä esillä ollut seurantiedon tärkeys korostuu myös mallien kehittämisessä, jotta niiden tarkkuutta voidaan edelleen parantaa. Maataloustuottajain Satakunnan liitto MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Puhelin Faksi Y-tunnus
2 2/6 Sisäinen kuormitus on huomioitu aiempaa paremmin vesistöjen tilaa heikentävänä tekijänä. Kuitenkin sen tutkimustarve ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet jäävät vaille huomiota. Ulkoa tulevaa kuormitusta säädellään jo monin tavoin, ja kaikki toimenpideohjelmissa mainitut ehdotukset koskevat ulkoista kuormitusta. Mikäli sisäisen kuormituksen prosessia ei saada pysäytettyä, monen vesistön hyvää tilaa ei saavuteta. Vesistöjen hoitoon tarvitaankin tutkimusta ja toimenpiteitä sisäisen kuormituksen aiheuttaman haitan vähentämiseksi. Pistekuormittajien tiedot perustuvat VAHTI-järjestelmän tietoihin. Euran jätevesipuhdistamosta tapahtuneet luvanvastaiset ja salassa pidetyt ohijuoksutukset herättävät epäilyksen pistekuormittajien antamien tietojen oikeellisuudesta. Koska pistekuormitusten hallinta on huomattavasti helpompaa, niiden toimintaa on entisestään tehostettava ja varauduttava poikkeustilanteisiin mm. tulvien varalta. On nurinkurista, että hajaasutuksen jätevesiä siirretään viemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamoille, mistä sitä saatetaan päästää ohijuoksutuksina tai ylivuotoina suoraan vesistöön. Hulevesien erottelu on tarpeellista ja järkevää ilmastonmuutosta ja runsaita sadekuuroja ajatellen. Yhdyskuntien jätevesiliete ja sijoitus ovat jääneet edelleen täysin huomiotta vesienhoitosuunnitelmassa. Tällä hetkellä viher- ja tienvarsirakentamisessa voidaan käyttää huomattavasti suurempia ravinnemääriä kuin peltoviljelyssä. Ehdotuksesta ei selviä, mihin ryhmään jätevesilietteestä aiheutuvat ravinnepäästöt lasketaan ja miten niitä aiotaan ehkäistä. Maatalous Aluksi on todettava, että maatalous on todettu suurimmaksi ravinnekuormittajaksi jokaisessa mahdollisessa kohdassa. Turhan syyllistämisen välttämiseksi tätä hokemaa on syytä karsia. Suunnitelmassa olisi kehittämistarpeiden ohella hyvä tuoda esille myös edellisen vesienhoitokauden saavutuksia. Maataloudelle esitetyt toimenpiteet perustuvat uuden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteisiin. Järjestelmän nimen muutos tuesta korvaukseksi on hyvä ja kuvaa paremmin sen tarkoitusta. Maatalouden ympäristötuen rakenteessa tapahtuu suurin muutos Suomen EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen. Sisällön suuri muutos ja samaan aikaan CAP-tukeen tulevan viherryttämisosan ehdot aiheuttavat kuluvana keväänä viljelijöille paljon päänvaivaa ja vaikeita valintatilanteita. On valitettavaa, että uudet ehdot saadaan niin myöhään tietoon, ettei niiden toteuttamiseen voi kunnolla valmistautua. Toinen valitettava seikka on ympäristökorvausjärjestelmän rahoituksen pieneneminen, mikä heikentää osallistumishalukkuutta. Ympäristökorvausjärjestelmä on muuttunut lausunnolla olevan luonnoksen valmistumisen jälkeen. Tämän vuoksi kaikki suunnitelmaluonnoksessa ja toimenpideohjelmissa kyseisiä toimenpiteitä koskevat kohdat on tarkistettava ja päivitettävä ajan tasalle. Samalla on syytä tarkistaa eri toimenpiteille esitetyt tavoitemäärät, jotta ne olisivat realistisia. Myös mm. ympäristölupia ja nitraattiasetusta käsittelevien kohtien ajantasaisuus on tarkistettava. Viljelijöille suunnattua neuvontaa on painotettu yhtenä keskeisimmistä toimenpiteistä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi. Tämä on hyvä asia. Neuvonnan, koulutuksen ja uusien toimintamallien kokeileminen ovat keskeisen tärkeitä maatalouden vesiensuojelutyössä. Lannan arvostusta on syytä edelleen parantaa ja hyötykäyttöä tehostaa, vaikka lanta nykyisinkin käytetään pelloilla ravinteena. Lannan käsittely on kallista, joten sen käyttö sellaisenaan kasvien ravinteeksi on edullisin ja ensisijainen vaihtoehto. Siitä saa-
3 3/6 daan kuitenkin nykyteknologialla eroteltua monenlaisia jakeita sekä hyödyntää lantaa myös energiaksi. Samalla helpotetaan lannan levitysongelmaa alueilla, joissa sitä syntyy runsaasti peltoalaan nähden. Kuitenkaan näitä teknologia-aloitteita ei riittävästi tueta valtion toimesta, jotta ne saataisiin laajasti maatalouden käyttöön. Lannan monimuotoiseen hyötykäyttöön on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän tutkimusresursseja. Tämän lisäksi hyvien ja lupaavien teknologioiden käytännön toteutukseen on suunnattava riittävästi investointitukia. Suunnitelmassa on mainittu, että alueellisten lannankäytön suunnitelmien teko on erityisen tärkeää. Tällaisilla suunnitelmilla ei saa estää yksittäisten tilojen kehittämissuunnitelmia, sillä lannan käyttö huomioidaan ympäristöluvituksessa. Esimerkiksi sianlihan tuotanto on kannattavuusongelmien vuoksi ollut selvästi laskusuunnassa, joten monenlaisilla hallinnollisilla esteillä ei saa enempää vaikeuttaa tilannetta. Maatalouden osalta on todettu, että osa ravinnekuormituksesta aiheutuu tuotantorakennuksista ja lantaloista ravinteista. Nykynormien mukaan tämä ei ole mahdollista kuin poikkeuksellisissa vahinkotilanteissa. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on tiukennettu ravinteiden käyttömääriä sekä lannan että lannoitteiden osalta. Tiukat, käytäntöön soveltumattomat vaatimukset ja ehdot ovat omiaan vähentämään mielenkiintoa ympäristökorvausjärjestelmää kohtaan, jolloin lopputulos voi olla negatiivinen. Pelloilla lannoituksen vähentäminen ei ole ensisijainen toimenpide, vaan on huolehdittava kasvien tarpeen mukaisesta lannoituksesta. Vain hyvässä kasvukunnossa oleva pelto ja elinvoimainen kasvusto voi käyttää ravinteita tehokkaasti hyväkseen, tuottaa riittävän sadon ja siten poistaa pellosta jopa enemmän ravinteita kuin sinne on aikoinaan lisätty. Hyvä sato on kaikkien etu. Lannoituksen vähentämisen sijaan on keskityttävä löytämään keinoja, joilla ravinnehuuhtoumia vesistöihin voidaan vähentää. Tässä sekä viljelyn että vesiensuojelun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat maan kasvukuntoon ja vesitalouteen liittyvät toimenpiteet. Kaikkien tällaisten toimenpiteiden tulee kuulua maatalouden ympäristötuen piiriin. Siihen liittyen ojitukseen, säätösalaojitukseen, kalkitukseen ja maan orgaanisen aineksen ylläpitoon tulee suunnata nykyistä enemmän kannustimia. Pelloilta tulevan hajakuormituksen hallinnan vaikeutta kuvastaa se, että eri viljelytoimenpiteiden vesistövaikutuksista saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi kevennetyt viljelymenetelmät voivat lisätä liukoisen fosforin huuhtoutumista. Viljelijöiden tavoitteena on joka tapauksessa menetelmästä riippumatta käyttää ravinteita taloudellisesti ja saada ne pysymään pellolla kasvien hyödynnettävissä. Pohjavesien osalta on maa- että metsätaloutta koskien syytä erottaa pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueet ja siten myös niillä sallitut/kielletyt toimenpiteet. Muodostumisalueet ovat herkempiä kuin varastoitumisalueet. Ympäristöhallinnon on määriteltävä ja rajattava nykyistä tarkemmin, mitä vedenhankinnan kannalta tärkeillä tai siihen soveltuvilla alueilla tarkoitetaan ja missä ne sijaitsevat. Nykyisellä ilmaisutavalla haetaan perustelua kieltää maa- ja metsätalouteen liittyvää toimintaa kaikilla pohjavesialueilla, mitä ei voida hyväksyä. Pohjavesien pilaamiskielto on hyvin kattava. Torjunta-aineiden käytön rajoituksia koskien riittää, että aineiden käytöstä annettuja ohjeita noudatetaan. Mikäli pohjavesissä ei ole aikaisemminkaan voitu todeta alkutuotannosta aiheutuvaa kontaminaatiota tai pilaantumista, ei ole perusteltua rajoittaa pohjavesialueilla maa- ja metsätalouden toimenpiteitä. Ympäristökorvausjärjestelmän ehdot ja BATtekniikan käyttövelvoite ovat riittäviä pohjavesien suojelutoimenpiteitä maatalouden osalta. Valtion on huolehdittava pohjavesien tarkkailusta aiheutuvista kustannuksista.
4 4/6 Maankäyttö Vesienhoitosuunnitelmassa painotetaan pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavia kaavamääräyksiä ja mahdollisesti uusia kaavamerkintöjä, esimerkiksi suojavyöhykkeet ja kosteikot. Maa- ja metsätalouteen liittyvä vesiensuojelu tulee kuitenkin huomioiduksi muussa lainsäädännössä, suosituksissa ja ohjeissa niin hyvin, ettei siihen tarvita kaavoitusta. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt näkökohdat. Rahoitus Nyt lausuttavana oleva vesienhoitoalue on maan merkittävintä maatalousaluetta. Etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vesistöjen pääosin tyydyttävän tilan vuoksi maatalouden kuormituksen vähentämiseen kohdistuu kova paine. Alueen sijainti Itämeren rannikolla, ilmastonmuutos, alueen alavuus ja tulvaherkkyys lisäävät vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Asukkaiden sekä loma-asutuksen ja virkistyskäytön suuri määrä tuovat myös painetta vesiensuojelun tehostamiseen. Maaseudun ja maatalouden vesistökuormitus on pääasiassa hajakuormitusta, jonka hallinta on huomattavasti vaikeampaa kuin pistekuormituksen hallinta. Viljelijät osallistuvat lähes 100-prosenttisesti maatalouden ympäristötukiohjelmaan ja noudattavat korvausta vastaan ohjelmassa asetettuja ehtoja. Lisäksi maatalouden ympäristöluvissa edellytetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönottoa. Maatalouden harjoittajilla ei ole mahdollisuutta siirtää vesiensuojelun lisätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia tuoteketjussa eteenpäin. Näin ollen lisätoimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin on osoitettava resurssit valtion varoista. Tulevaisuudessa saatetaan löytää keinoja, joiden avulla kuluttajat saadaan osallistumaan ruuantuotannon ympäristösuojelutoimien rahoittamiseen. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei ketjun lisävaatimuksilla ja -kustannuksilla vaikeuteta kotimaisen tuotannon viime aikoina entisestäänkin hankaloitunutta kilpailuasemaa. Resursseja on syytä kohdentaa niihin vesistöihin tai niiden osa-alueisiin ja valumaalueisiin, joissa vesien tila on tyydyttävä ja/tai sitä huonompi. Kohdentamalla voimme saavuttaa vesien hyvän tilan joissakin tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa olevissa järvissä vuoteen 2021 ja siitä eteenpäin. Seuranta ja raportointi Uudella kaudella maatalouden vesienhoitotoimenpiteet ja seurattavat mittarit muuttuvat ympäristökorvausjärjestelmän muutoksen myötä. Tämä hankaloittaa seurantaa ja vesienhoitokausien vertailua. MTK-Satakunta painottaa, että vesienhoidon seurantaa varten valittavat mittarit on valittava huolella. Niiden tulee antaa luotettava kuva toteutetuista toimenpiteistä. Erityisesti EU:lle raportoitavien toimenpiteiden suhteen on oltava tarkka, jottei anneta virheellistä kuvaa Suomen vesiensuojelun tasosta. Lisäksi muutamia yksittäisiä huomioita - s. 47 maa- ja metsätalous eivät voi ensimmäisinä pohjaveden uhkatekijöinä, sillä niiden aiheuttamia pohjavesien pilaantumisia on hyvin vähän. Nykyiset lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttörajoitukset ja ohjeet pohjavesialueilla ehkäisevät pilaantumisvaaran -
5 - s. 48 haja-asutuksen jätevesiä koskeva kohta päivitettävä - s. 50 tärkkelystehdas Eurajoella tarkoittanee perunatärkkelystehdasta Kokemäellä. Sinne on parhaillaan rakenteilla proteiinin erottelulaitos, joten siltä osin vesiensuojelutilanne paranee oleellisesti - s. 52 kotieläintilojen kokonaismäärä on syytä tarkistaa - s. 62 hyvissä happioloissa ei juuri tapahdu denitrifikaatiota kuten tekstissä väitetään - s maataloustaulukossa puutteellinen lause uuden ympäristökorvausjärjestelmän myötä, jolloin se tulee kaikille perustukeen sitoutuville - s. 124 x t typpeä ja y t fosforia on jäänyt täydentämättä - s taulukossa todetaan, että kasvipeitteisyys hidastaa ja tasaa virtaamia. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä kynnetyn maan huokos- ja vesitilavuus ovat suurempia kuin kasvipeitteisen pellon - s.128 hyvä, että huomiota kiinnitetään jätevesien hygienisointiin. Sillä on merkitystä myös ravinteiden kierrätykseen ja kasteluveden käyttöön. - s. 132 teollisuuden ja kaivostoiminnan haitallisten aineiden käytön ja päästöjen tarkkailun tehostaminen tärkeää myös maataloudelle (esim. Kokemäenjoki kesällä 2014) - turkistaloutta koskevat asiat tulisi keskittää turkistalouskohtaan, nyt niitä on myös maatalouskohdassa - s. 145 metsänomistajaliitot on lakkautettu vuoden 2014 lopussa - s. 147 EU:n komission hyväksyntä saatiin vuonna s. 151 viljelijän tavoitteena on se, että kasvit ottavat kasvukauden aikana mahdollisimman tarkkaan kasveille annetut ravinteet, mutta mm. sääoloista johtuen näin ei aina tapahdu - s. 151 ravinnepäästöjen hallinnan toimenpide perustuu ympäristökorvaukseen sitoutuneiden tilojen määrään. Kirjattu tavoite voi jäädä saavuttamatta, jos tilat eivät lähde mukaan ympäristökorvausjärjestelmään, sillä toteuma lasketaan siihen sitoutuneiden tilojen mukaan. Käytännössä lähes kaikki viljelijät toteuttavat toimenpidettä. - s. 151 tarkoittanee 50 % lannan levitysalasta eikä lannan levityssopimusten alasta - s. 152 puhutaan sekä tekstissä että taulukossa nykyisen ympäristökorvausjärjestelmän muutoksista. Mitä järjestelmää tarkoitetaan, kun vuonna 2015 alkavasta sitoumuskaudesta ei vielä ole kokemuksia. - s. 152 taulukosta MTK puuttuu monesta kohtaa yhteistyökumppanina - s. 152 taulukossa puhutaan ympäristökorvauksen ehtojen saamisesta entistä vastikkeellisemmiksi. Ne ovat jo nyt vastikkeellisia ja ehtojen tulee olla myös taloudellisesti järkeviä. - s. 152 taulukossa mainitaan viljelyn tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu ravinnepäästöjen vähentämisessä. Mitä sillä tarkoitetaan? - s. 153 taulukossa lukee rakennekalkin biohiilikokeilut. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri kokeilua. - s. 154 happamien sulfaattimaiden kartoitukseen varattava riittävä määräraha, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa täsmällisesti - s. 156 on virheellinen tieto toimenpiteiden korkeammista tukitasoista happamien sulfaattimaiden oalta - s taulukosta puuttuu MTK yhteiskumppanina joistakin kohdista - s. 205 ja 206 on tuotu esille maatalouden kannalta tärkeitä asioita (toimenpiteiden haitat, kustannukset) 5/6 Lopuksi
6 6/6 MTK-Satakunnalla on ollut edustaja Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä, joten liitto on voinut osallistua vesienhoidon alueelliseen suunnitteluun ja antaa palautetta suunnittelun edetessä. Sidosryhmän syvällinen osallistuminen ja vaikuttaminen näin laajaan erityisasiantuntemusta vaativaan asiaan jäävät silti väkisinkin pintapuoliseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että elinkeinojen edustajilla on mahdollisuus osallistua myös vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien jatkokäsittelyyn sekä saada tietoa seurannan tuloksista. MTK-Satakunta on valmis jatkossakin osallistumaan tähän työhön. MTK-Satakunta korostaa kustannusten ja hyötyjen tarkastelua sekä hallinnon puolella että vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksessa. Suomen talouden tilanne huomioon ottaen hallintoa on kevennettävä ja sen vuoksi myös etsittävä keinoja, miten vesienhoidon suunnittelua voidaan keventää. Kaikkien sektorien on osallistuttava ravinnekuormituksen vähentämiseen, mutta toimenpiteitä on painotettava sinne, missä panoksista saatava hyöty on paras ja toimenpiteiden hallinta helpointa. Rahoitus on ohjattava vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamiseen ja vähennettävä suunnittelua. Vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet voidaan asettaa siten, että elinkeinojen toimintaedellytykset säilyvät. Tämä ilmenee vesipuitedirektiivin 4. artiklan 5. kohdassa. Kyseisen artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa tietyille vesimuodostumille vähemmän vaativia ympäristötavoitteita kuin 1 kohdassa vaaditut, kun ne ovat niin ihmistoiminnan muuttamat tai niiden luonnonolot ovat sellaiset, että vaativampien tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista. Tällöin ympäristöä koskevia ja yhteiskunnallis-taloudellisia tarpeita, joita tällainen ihmistoiminta palvelee, ei voida tyydyttää muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Edellä mainittuja seikkoja on mietittävä seuraava vesienhoitosuunnittelukautta ajatellen. MTK-Satakunta esittää harkittavaksi, että vähemmän vaativia ympäristötavoitteita asetetaan jatkossa joillekin vesimuodostumille, jotka ovat elintarviketuotannon kannalta tärkeitä tai luonnonoloiltaan sellaisia vesimuodostumia, että niiden osalta vaativimpien tavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman kallista. Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta r.y. Elina Liinaharja Vt. toiminnanjohtaja
Vesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotMTK-SATAKUNNAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSIKSI
MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 20801 TURKU kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi LAUSUNTO EHDOTUKSESTA MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotTilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto
Tilaisuuden avaus Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Antton Keto Vesien- ja merenhoidon vaiheet Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (12 ) Toimenpideohjelma
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotHankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
LisätiedotMitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?
Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali
LisätiedotTukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma
Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma - Anita Karppinen / Aino Launto-Tiuttu / Terhi Löfstedt / Paavo Myllymäki MTK-Varsinais-Suomi,
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotKansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta
Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Tuusula, 12.10.2012 Alkavalla vesienhoitokaudella
LisätiedotTEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotNeuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki
Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotVeden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotHankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotSUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015
SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotHS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta
HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotMaan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä
Lisätiedot