MTK-SATAKUNNAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTK-SATAKUNNAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSIKSI"

Transkriptio

1 MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL TURKU LAUSUNTO EHDOTUKSESTA MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI 1/ MTK-SATAKUNNAN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN MERENHOITOSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSIKSI MTK-Satakunta esittää pyydettynä lausuntona ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi seuraavaa: Yleistä Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa on valmisteltu työryhmässä ja teemakohtaisissa alatyöryhmissä, joissa on ollut jäseniä monista valtion organisaatioista sekä joistakin järjestöistä Vaikka maatalouselinkeinon asiat käsitellään pääosin valumaalueita koskevissa vesienhoitosuunnitelmissa, myös tässä ohjelmassa on esitetty sitä koskevia toimenpiteitä. Sen vuoksi myös MTK:n edustaja olisi ollut suotavaa kutsua mukaan valmistelutyöhön. Toimenpideohjelmassa on hyvin tuotu esille ravinnekuormituksen laskeva suunta. Siinä on myös kerrottu, ettei merialueiden hyvää tilaa ole realistista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä, vaikka nyt esitetyt toimenpiteet parantaisivatkin meriympäristön tilaa merkittävästi. Kaikkia toimenpiteitä ei edes ehditä toteuttaa siihen mennessä. Lisäksi toimenpiteiden vaikutus näkyy vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. On hyvä, että ohjelmassa on nostettu esille toimenpiteiden kustannustehokkuus ja niiden sosiaaliset vaikutukset. Vuosikymmenten saatossa mereen kertynyt ravinnekuorma aiheuttaa sisäistä kuormitusta, jonka vaikutuksia ei pystytä ilman kohtuuttoman raskaita toimenpiteitä nopeasti vähentämään. Tekstissä kuvataan rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta prosenttiosuuksina. Tiedot tulisi aina esittää myös absoluuttisina määrinä, sillä ne kuvaavat paremmin myös kuormituskehitystä. Prosenttiosuus voi kasvaa, vaikka todellinen kuormitus vähenee. Toimenpideohjelmassa on rehevöitymisen osalta maatalouden osuutta korostettu turhan monessa kohdassa. Koska hajakuormituksen hallinta on erittäin vaikeaa ja jo tehtyjen voimakkaiden toimintamuutosten vaikutukset näkyvät viiveellä, tällaista korostusta kannattaa vähentää. Esimerkiksi sivulla 19 maatalouden nostaminen esimerkiksi on tarpeeton. Merenhoidon läheinen kytkentä valuma-alueilla tapahtuvaan vesienhoidon suunnitteluun on hyvin tuotu esille. Tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja seuranta on sovitettava yhteen. Merensuojelua ja merenhoitoa koskevia kansainvälisiä sopimuksia erilaisine lisäohjel- Maataloustuottajain Satakunnan liitto MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A Pori Puhelin Faksi Y-tunnus

2 mineen ja suosituksineen, kansallisia lakeja, ohjelmia ja sitoumuksia sekä Itämeren tilaan vaikuttavia toimialakohtaisia lakeja, ohjelmia ja sitoumuksia on varsin runsaasti. On hyvä, että tiedot on koottu tässä yhteen. Taulukkoon 3 on syytä lisätä uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä uusi ns. nitraattiasetus (VNa1250/2014). Säädösten ja ohjeiden tunteminen ja hallinta on kuitenkin erittäin vaikeaa. Herää kysymys, eikö hyvän hallinnon ja kustannussäästöjen vuoksi erilaisia ohjelmia ja säädöksiä tulisi jatkossa karsia, yhdistää ja tarkistaa, että niiden tavoitteet ovat yhteneviä. Taulukkoon 4 on koottu vesienhoitosuunnitelmissa ehdotetut toimenpiteet. Niitä MTK- Satakunta on kommentoinut vesienhoitosuunnitelmasta antamassaan lausunnossa. Toimenpiteet on syytä ja varmaan tarkoituskin päivittää lopullisen tilanteen mukaan. Tieto merialueiden tilasta ja kuormituksesta kasvaa koko ajan, mutta siinä on edelleen puutteita. Tarvitaankin lisää tutkimustietoa sekä arviointimenetelmien ja mallien kehittämistä, jotta varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta. Samalla tulee tuoda esille, mikä on aitoa muutosta ja mikä aiheutuu esimerkiksi luokittelumuutoksista ja muista tekijöistä. Toimenpideohjelmassa ei ole esitetty toimenpiteitä yhdyskuntien jätevesille, mutta on todettu, että niiden toimintavarmuutta ja puhdistustehoa tulee parantaa. Koska pistekuormituksen hallinta on kustannustehokkaampaa ja huomattavasti helpompaa kuin hajakuormituksen hallinta, jätevesipuhdistamojen toimintaa on edelleen syytä parantaa. Päästötietojen on oltava luotettavia ja Euran jätevesipuhdistamon kaltaisista ohijuoksutuksista on päästävä eroon. Yhdyskuntien jätevesipuhdistamojen on varauduttava myös poikkeustilanteisiin nykyistä paremmin. Jätevesilietteen käsittely ja sijoittaminen on tässä kuten myös vesienhoitosuunnitelmassa jätetty kokonaan huomiotta. Sivulta 46 alkaen kuvataan maatalouden normiohjauksen vaikutuksia kuormitukseen. Kotieläinsuojien ympäristöluvan tarvetta ei tarkastella lajikohtaisesti, kuten tekstissä mainitaan, vaan huomioon otetaan tilan kaikki eläimet. Sikojen ja siipikarjan tehokasvatus on epämääräinen termi. Lause on syytä muuttaa muotoon nitraattidirektiivillä ja sikojen ja siipikarjan osalta myös teollisuuspäästödirektiivillä, mikäli eläinmäärä ylittää direktiivin eläinmäärärajat. Nitraattiasetusta koskeva lause kaipaa päivitystä. Toimenpideohjelmassa korostetaan monessa kohdassa maatalouden ravinnehuuhtoumien vähentämistä. Tavoite on sinänsä oikea, mutta MTK-Satakunta korostaa tässäkin kohdassa kasvien tasapainoista lannoittamisen ja hyvän sadon tuottamisen merkitystä. Näin saadaan myös peltomaissa olevat fosforivarannot parhaiten käyttöön. On myös huomattava, että Suomen peltojen keskimääräinen fosforitila on tyydyttävä. Nykyinen sukupolvi ei voi muutamassa vuodessa poistaa merestä niitä ongelmia, joita on kertynyt pitkän ajan kuluessa kaiken ihmistoiminnan seurauksena. Maatalouden on kyettävä tuottamaan ravintoa maailman kasvavalle väestölle nykyistä tehokkaammin. Tehokkuus ei tarkoita ravinteiden käytön ja ravinnehuuhtoutumariskin kasvamista, vaan optimaalista resurssien käyttöä. Jos kuitenkin yhden tuotantopanoksen käyttöä rajoitetaan liikaa, se heikentää muiden tuotantopanosten hyväksikäyttöä ja vie kannattavan tuotannon edellytykset. Luomutuotannon lisäämisen todetaan antavan mahdollisuuksia ravinteiden resurssitehokkaaseen käyttöön ja edistävän kasvin- ja eläintuotannon sopusuhtaista kehittämistä ja lannan ravinteiden tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä. Lannan sekä muiden ravinteiden järkevä hyödyntäminen on enemmänkin tilakohtainen ratkaisu kuin tuotantotapaan liittyvä asia. Ravinteiden vapautumisen ajoitus kasvien tarpeen mukaan on suuri haaste orgaanisten lannoitteiden kehittämisessä. 2/5

3 Ihmisten kulutustottumuksiin vaikuttamisen todetaan olevan myös tärkeää ympäristökuormituksen kannalta. Tässä yhteydessä kannattaa tuoda esille kotimaassa lähellä tuotetun raaka-aineen merkitys. Kotimaassa tuotetun ruuan käyttö edesauttaa ravinteiden kierrättämistä. Ohjelmassa on käsitelty myös ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannusten analyysi. Tämä osa on vaikeaselkoinen eikä taustamuistiostakaan kovin hyvin selviä, miten laskelmat on tehty. Esimerkiksi ravinnontuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentämisen osalta todetaan, että kustannukset syntyvät tiedottamiseen ja viestintään liittyvistä kuluista. Miksi tässä ei ole huomioitu esimerkiksi maataloudelle syntyviä kustannuksia? 3/5 Toimenpiteet Maataloutta koskevia toimenpiteitä on pääryhmissä Ravinnekuormituksen vähentäminen sekä Vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen. Ravinnontuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutuksen vähentäminen (REHEV 1) Toimenpiteen kuvauksessa todetaan, että ympäristövaikutusten kannalta on keskeistä, miten ruoka on viljelty, lannoitettu, korjattu ja jalostettu. Tässä tulisi huomioida maan viljelykunto eli sen rakenne, biologinen tila ja peruskuivatustilanne. Ravinteiden oton kannalta on keskeistä hyvän sadon tuottaminen ja sitä kautta ravinteiden täysimääräinen hyödyntäminen. Siihen vaikuttaa oleellisesti maan kasvukunto ja se onkin yksi maatalouden keskeisiä haasteita. Toimenpiteessä korostetaan lannan ravinteiden kierrättämistä. Tämä on järkevää ravinteiden taloudellisen käytön ja uusiutumattomien raaka-aineiden säästämisen, mutta myös vesienhoidon kannalta. Koska maataloustuotanto on erikoistunutta, tarvitaan entistä enemmän kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä, urakoitsijoita hoitamaan levitystä sekä tarvittaessa lannan prosessointia. Luomus on myös nostettu tässä kohtaa tärkeäksi tekijäksi rehevöitymisen vähentämisessä. Luomu on sinänsä hyvä kestävän tuotannon kannalta, mutta ei ole itsestään selvää, että ravinteiden huuhtoutuminen luomutuotannossa aina vähenee. Näin ollen on järkevää edistää kestävää maataloustuotantoa riippumatta siitä, mikä on tuotantotapa. Valtaosa elintarvikkeista tuotetaan kuitenkin tavanomaista tuotantotapaa käyttäen. Parhaaseen tulokseen päästään parhaita käytäntöjä yhdistämällä. Kaikkien kasvutekijöiden tasapainoisuus ja ravinteiden oikea-aikainen saatavuus takaavat parhaan lopputuloksen ravinteiden hyödyntämisen kannalta. Tekstissä mainitaan myös, että maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus vähenisi 7 %, jos suomalaiset söisivät vain virallisten ravitsemussuositusten mukaista ravintoa. Miten tämä on arvioitu? On hyvä, että ruokahävikin vähentäminen on nostettu esille. Luonnonkalan syömisen ja kestävän maataloustuotannon harjoittamisen yhteys jää tekstissä epäselväksi. Indikaattorit on varsin pyöreästi esitetty. Miten esimerkiksi eri tuotteiden myynnin ja kulutuksen muutoksella tai kotieläinten määrän kehittymisellä voidaan seurata ravinnontuotannon- ja kulutuksen vesistövaikutuksen vähentämisen toteutumista ja tehokkuutta. Miten näitä indikaattoreita mitataan ja millaisia johtopäätöksiä tuloksista vedetään, kun ne eivät kuvasta tuotantomenetelmissä tapahtuvia muutoksia.

4 Vaikuttaminen EU:ssa maatalouden vuosien ohjelmakauden ympäristökorvausjärjestelmän kehittämiseksi (REHEV 2) Toimenpiteessä tavoitellaan järjestelmän kehittämistä siten, että se ottaa toimenpiteistä saatavat vesiensuojeluhyödyt huomioon huomattavasti nykyistä paremmin. Tilastot osoittavat, että esim. väkilannoitteissa annettavien ravinteiden käyttö on vuodesta 1995 pienentynyt huomattavasti (N -30 %, P -70 %), mutta tätä vaikutusta on vaikea havaita vesistöissä. Vaikutukset näkyvät kuitenkin hitaasti. On myös otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Viljelijät ovat toteuttaneet lukuisia vesiensuojelutoimenpiteitä, joten on kohtuutonta jatkuvasti todeta, ettei toteutetuilla toimilla ole saavutettu tuloksia. Hieman omituiselta vaikutta se, että nykyistä korvausjärjestelmän toteutusta ei ole vielä edes aloitettu, kun se todetaan heikosti vaikuttavaksi. Sinänsä esitys ympäristökorvausjärjestelmän muuttamisesta joustavammaksi on kannatettava. Myös hallinnollisen taakan vähentäminen on kannatettavaa. Järjestelmän tulee kuitenkin ensisijaisesti olla järkevästi Suomen viljelyolosuhteissa toteutettava ja kannustava. Kohdentaminen on jo nyt monin tavoin käytössä eikä tarjouskilpailun ohjausvaikutus välttämättä toimi. Valmistelun vastuutahoiksi on nimetty Luke (MTT) ja Syke. Valmistelussa tarvitaan myös yhteistyötä MTK:n kanssa. Ravinneneutraali kunta -pilottihankkeen toteuttaminen (REHEV 5) Ranku-hanke on nostettu omaksi toimenpiteeksi, vaikka yksittäinen hanke sopisi paremmin jonkun muun toimenpiteen alakohdaksi. Hankkeen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrättämistä, mikä sinänsä on hyvä tavoite. Puhdistamolietepohjaisista valmisteista on kuitenkin pystyttävä poistamaan haitalliset aineet ennen kuin niitä voidaan suositella laajempaan käyttöön. Toimenpiteen kuvauksessa todetaan, että ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys vähentävät vesiin joutuvaa ravinnekuormitusta. Ravinteiden käytön tehostaminen vähentää kuitenkin vesistökuormituksen riskiä. Lääkeaineet merialueella -selvitys (HAITALLISET 1) Toimenpiteen tavoitteena on lisätä tietoa lääkeaineiden ja hormonien esiintymisestä meriympäristössä. Tämä tieto on perusedellytys päästöjenvähennystoimien kohdentamiselle eikä niiden esiintymisestä ole toistaiseksi ole riittävästi tietoa. Näiden haitallisten aineiden tuntemus ja mahdollinen poisto yhdyskuntalietteestä on erittäin tärkeää ja se edistäisi ravinteiden kierrättämistä pelloille. Tällä hetkellä yhdyskuntalietteen käyttöä lannoitteena ei koeta turvalliseksi, sillä puhdas maaperämme halutaan säilyttää puhtaana myös kierrätysravinteita käytettäessä. 4/5 Lopuksi MTK-Satakunta korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä Itämeren suojelussa, vaikka tässä toimenpideohjelmassa keskitytäänkin Suomen merialueeseen. Tämä on erittäin tärkeää sekä EU-maiden kesken että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Suojelutavoitteet tulee kohdistaa tasapuolisesti kaikkiin Itämeren alueen maihin ja toimijoihin kuitenkin siten, että kiireisimmät toimenpiteet kohdistetaan kriittisimpiin ongelmakohtiin parhaan hyödyn aikaansaamiseksi. Jotta yhteistyö toimisi hyvin, myös seurantaohjelmien ja seurantatulosten tulee olla vertailukelpoisia keskenään. Itämeren alueen viljelijät kantavat huolta vesien tilasta ja te-

5 kevät yhteistyötä maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Tässä työssä on olennaista, että maa- ja metsätalouden harjoittajat voivat olla varmoja toteuttamiensa vesiensuojelutoimien vaikuttavuudesta ja että he saavat tiedon parhaista käytännöistä ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Tiedonvaihto Itämeren alueen maiden välillä nopeuttaa parhaiden käytäntöjen leviämistä nopeasti maatalouden käyttöön. MTK-Satakunta pitää tärkeänä, että taloudelliset resurssit ja kustannustehokkuus pidetään jatkuvasti mielessä toimenpideohjelmaa toteutettaessa. Indikaattorien tulee luotettavasti kuvata merien tilan kehittymistä. Niitä varten kerättävän tiedon on oltava mitattavissa olevaa ja riittävää, jotta sen perusteella voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä. Myös EU:lle annettavissa raporteissa on kyettävä antamaan oikea kuva Suomessa toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. MTK-Satakunta korostaa, että merenhoito on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät hitaasti. Toteutettavien toimenpiteiden onkin tähdättävä pitkälle tulevaisuuteen. Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi niukkenevat resurssit tulee ohjata ensisijaisesti käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen suunnitelmien ja ohjelmien laatimisen sekä hallinnoinnin sijasta. Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta r.y. 5/5 Elina Liinaharja Vt. toiminnanjohtaja

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, 5.9.2017 Rahaa on. Sinun hankkeesi rahoitus: Järvi, joki, merenlahti, peltolohko Ympäristöministeriön kärkihankerahoitus

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Kuntien rooli vesitaloudessa

Kuntien rooli vesitaloudessa Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9. Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.2017, Turku Vesienhoidon ajankohtaiset asiat Vesienhoidon suunnittelussa työn

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen Viestintä- ja verkostoitumisseminaari hankkeille 25.-26.9.2017

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla 2.2.2017 Anni Karhunen YM Hallituksen kiertotalouden kärkihanke: Ravinteiden kierrätyksen

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten lainsäädäntö muuttuu?

Vesien- ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten lainsäädäntö muuttuu? Vesien- ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten lainsäädäntö muuttuu? Hallitussihteeri Sara Viljanen Vaikuta vesiin päivät 2017 5.9.2017, Turku ALUEHALLINTOUUDISTUS VESIEN- JA MERENHOIDOSSA / LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM, Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet 2016-2017 Jenni Jäänheimo, YM, 25.9.2017 Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, puhtaat ratkaisut käyttöön 8 M vesiensuojeluun

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK Maatalouden vesiensuojelu Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja MTK Itämeren ja sisävesien suojelun kansalliset tavoitteet Maatalous Itämeren rehevöittäjänä - julkaisu v. 2007 (MTT & SYKE): Pohjanlahti on

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU-hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on kunta tai muu yhtenäinen alue, jossa kunta on aktiivinen ravinnekierrätyksen toimija. Alueella orgaaniset

Lisätiedot

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE Maatalouden vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Kohti ravinneneutraaliutta RANKU -toimintatapa Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuuden pilottikunnan visio tulevaisuuden

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 20801 TURKU Kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi LAUSUNTO EHDOTUKSESTA VE- SIENHOITOSUUUNNNITELMAKSI VUOSIKSI 2016-2021

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAN OHJELMAN TOINEN VAIHE (Raki2)

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAN OHJELMAN TOINEN VAIHE (Raki2) RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAN OHJELMAN TOINEN VAIHE 2016 2019 (Raki2) Ympäristöministeriö 25.1.2016 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN

Lisätiedot

Viite: Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi

Viite: Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi 30.3.2015 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Viite: Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi Vesilaitosyhdistyksen lausunto ehdotukseen

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3. Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 4.9.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 20.2.2017 Sipilän hallitus: Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle

Lisätiedot

Vesienhoidon kuulemispalaute

Vesienhoidon kuulemispalaute Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A

10642/16 rir/ht/pt 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10642/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ENV 454 FIN 403 MAR

Lisätiedot

Yhteisistä haasteista voimavara:

Yhteisistä haasteista voimavara: Yhteisistä haasteista voimavara: keskustelun avauksia Baltic Compass ja maatalouden ympäristöpolitiikkadialogi Itämeren alueella Politiikka- ja toimenpidesuosituksia pääsidosryhmät ja loppukäyttäjät: poliittiset

Lisätiedot

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä

Lisätiedot

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Kaarina 14.12.2016 Aino Launto-Tiuttu & Airi Kulmala Kierrätys on vanha juttu Kierrätys ei ole uutta maataloudessa Viljelyksiä

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen

Lisätiedot

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelu 2014

Merenhoidon suunnittelu 2014 Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014 Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

ProAgria Maitovalmennus

ProAgria Maitovalmennus ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet

Lisätiedot

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke Jouni Vielma, Markus Kankainen, Tapio Kiuru Kalankasvattajaliiton syyskoulutus 17.11.2016. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman tausta

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12. VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet

Lisätiedot

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot