JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 76. KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN 76. KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA /

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3 SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT 3 TAVOITTEET 4 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 4 LAADITTAVAT SELVITYKSET 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9 OSALLISET 9 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN 9 SUUNNITTELUN AIKATAULU 10 YHTEYSTIEDOT 11 Kannen kuva: Google Maps

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitys yhteistyöstä suunnittelutyön osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja, jota täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu maanomistajan toimesta kesällä Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia ranta-asemakaavan muutos Jyväskylän Oravasaaressa (76. kaupunginosa) sijaitsevalle Aijasahon tilalle RN:o sekä Hiekkaniemi II tilalle Tilat sijaitsevat Leppäveden rannalla noin 400 m seututie 644:n itäpuolella. Muutos koskee osaa voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Kuva: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4 TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen olemassa olevilla lomarakennuspaikoilla vastaamaan Oravasaaren osayleiskaavan mukaista rakennusoikeutta sekä yhden lomarakennuspaikan siirtäminen. Suunnittelussa huomioidaan ympäristön viihtyisyys ja luonnonarvot. Kuva: Kaava-alueen rajaus osoitettuna punaisella pistekatkoviivalla. AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomessa on kolme lainvoimaista maakuntakaavaa: Kokonaismaakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vmk maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Lisäksi valmisteilla on kaksi vaihemaakuntakaavaa: 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja kaava on toimitettu ympäristöministeriölle vahvistuskäsittelyä varten. 4. vaihemaakuntakaava päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030.

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5 Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Kuva: Ote maakuntakaavasta. Kaava-alue merkitty punaisella ympyrällä.

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6 YLEISKAAVA Oravasaaren oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Suunnittelualueelle sijoittuu yleiskaavan kyläaluetta, jolle on osoitettu neljä enintään kaksiasuntoista ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa, lomarakennusten alueita, erityisalue (vedenottamo) sekä maa- ja metsätalousaluetta. Välittömässä läheisyydessä on maatilan talouskeskus ja erillispientaloalue. Kuva: Ote Oravasaaren osayleiskaavakartasta.

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7 ASEMAKAAVAT Oravasaaren rantakaava on laadittu vuonna 1999 ja käsittää Leppäveden ranta-alueita sekä Pitkäjärven ranta-alueita. Kaava on jaettu kahteen osaan ja nyt muutettava osa käsittää osan Oravasaaren kylään liittyvästä osasta eli Leppäveden länsirannan osuudesta, karttaosa 1/2. Kaavassa on osoitettu Kituniemen ja Hiekkaniemen väliselle alueelle seitsemän lomarakennuspaikkaa ja yksi ympärivuotisen asumisen rakennuspaikka. Muinaismuistokohde (merkinnällä M) sijaitsee voimassa olevan kaavan pohjoisosassa, mutta ei kuitenkaan tämän kaavamuutoksen alueella.

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8 Voimassa olevan ranta-asemakaavan merkinnät kaavamuutosalueella: AO RA M Erillispientalojen korttelialue. Loma-asuntojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa ohjeellisten rakennuspaikkojen osoittaman lukumäärän lomaasuntoja. Korttelialueen kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä sen käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia yhteensä 105 m2 ja rakennusten tulee olla yksinomaan lomakäyttöön tarkoitettuja. Loma-asuntorakennukset on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja sauna sekä muut talousrakennukset vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maa- ja metsätalousalue. M-alueelle on loma-asuntojen rakentaminen kielletty. M-alueella ei saa suorittaa rantaan asti ulottuvia avohakkuita. E Erityistoimintojen alue. POHJAVESIALUE Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia tai laitoksia eikä suorittaa sellaista kaivua, täyttöä tai varastointia, jotka saattavat aiheuttaa pohjaveden likaantumista tai muuttumista. Laaditut selvitykset Luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2013) Oravasaaren osayleiskaavan perusselvitykset

9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9 LAADITTAVAT SELVITYKSET Emätilaselvitys, josta ilmenee miten maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu rakennusoikeuden noston yhteydessä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutukset kohdistuvat lähinnä naapurikiinteistöihin. Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, alueen asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen. Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön selvitetään yleispiirteisesti kaavaselostuksessa. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luonnonympäristöön selvitetään luontoselvitykseen perustuen siirrettävien rakennuspaikkojen osalta. Kaavassa huomioidaan lisäksi kaavan mahdollisia vaikutuksia alueelle sijoittuvaan pohjavesialueeseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ilmastonmuutokseen vaikutuksia kaavoitukseen selvitetään yleispiirteisesti kaavaselostuksessa. Erityisesti vaikutuksia arvioidaan tulvimisen ja vedenpinnan nousun kannalta. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Kaavan osalliset on lueteltu oheisessa taulukossa. OSALLISTEN RYHMITTELY: YKSITYISET maanomistajat kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat VIRANOMAISET HALLINTOELIMET MUUT YHTEISÖT JA JÄRJESTÖT Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen Museo Jyväskylän kaupungin hallintokunnat kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Jyväskylän Energia Oy Oravasaaren vesiosuuskunta Järvi-Suomen Energia Elenia Oy OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireille tulosta ilmoitetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa.

10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10 Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston www-sivuilla osoitteessa Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Luonnosvaihe Kaavaluonnosvaiheen MRA 30 :n mukaisesta nähtävillä olosta tiedotetaan osallisille kirjallisesti sekä yleisesti Keskisuomalaisessa julkaistavalla kuulutuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisena kaupungin yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä (MRL 65 ) 30 päivää Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoitusosaston wwwsivuilla. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamisen. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee toimittaa kirjallisena kaupungin yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista ja lausunnoista tehdään yhteenveto, joka liitetään kaavaselostukseen. Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n 2 momentissa tarkoitettu aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY - keskuksessa Jyväskylässä. Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu myös ehdotusvaiheessa. Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pidetään tarvittavat neuvottelut. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. SUUNNITTELUN AIKATAULU Kaavoitustyö on käynnistetty kesällä 2013 luontoselvityksen laatimisella. Vireille tulo vaihe ajoittuu lokakuulle, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan ja pidetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Suunnitteluaikataulu on esitetty oheisessa kaaviossa: Työvaihe 10/13 11/13 7/14 08/14 9/14 10/14 11/14 12/14 01/15 02/14 03/15 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe laadinta nähtävillä Ehdotusvaihe laadinta nähtävillä

11 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA - AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11 Hyväksyminen Käsittelyt viranomaisneuv. lautakunta kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto YHTEYSTIEDOT Jyväskylän kaupunki: Kaavaa laatii konsulttina: Rakentajatalo Ramboll Finland Oy Hannikaisenkatu 17 Ylistönmäentie 26 PL 233, JYVÄSKYLÄ Jyväskylä Suunnitteluinsinööri Arto Sipinen puh. (014) arto.sipinen@jkl.fi Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö, Arkkitehti SAFA kimmo.kautto@ramboll.fi M Nina Marjoniemi Suunnitteluinsinööri, Ins. AMK nina.marjoniemi@ramboll.fi M

12 RAPORTTI 16X PEKKA AIJASAHO Aijasahon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

13 Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS Maastotyön tulokset 1 4 LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Vesilain mukaiset luontotyypit Metsälain mukaiset luontotyypit 4 5 LAJIT Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Erityisesti suojeltavat lajit Rauhoitetut lajit Uhanalaiset lajit Suomen vastuulajit Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit 4 6 YHTEENVETO 4 7 KIRJALLISUUS 4 Liite 1 Liite 2 Kaava-alueen sijainti Selvityskohteiden (A-D) sijainti Pöyry Finland Oy Mika Welling, FM Kimmo Kautto, Arkkit. maastotyöt, raportointi raportointi Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Itkonniemenkatu KUOPIO etunimi.sukunimi@poyry.com

14 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT Kaava-alueen muutoskohteille tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyö Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli löytää muutoskohteilla sijaitsevat metsälain (10 ), luonnonsuojelulain (29 ) ja vesilain (2:11 ) mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvillisuutta. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja liito-oravan potentiaalisista elinympäristöistä. Luontoselvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastasi FM Mika Welling. Maastotöiden lisäksi selvityksessä käytettiin hyväksi kirjallisuusluettelossa mainittujen lähteiden lisäksi seuraavia aineistoja ja lähteitä: Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen uhanalaistiedot Maanmittauslaitos, kartta- ja ortokuva-aineisto ALUEEN YLEISKUVAUS Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Jyväskylässä noin 12 km Jyväskylän keskustasta kaakkoon Oravasaaren kylässä (liite 1). Selvityskohteina olivat ranta-asemakaavan neljä muutosaluetta, kohteiden sijainti on esitetty liitteessä Suojelualueet ja uhanalaiset lajit Kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Kaava-alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Keski-Suomen ELY-keskus ). 3 LUONTOSELVITYS 3.1 Maastotyön tulokset Kohdealue A Alue on laajalti kuivahkoa uudistuskypsää mäntykangasta. Alueen keskellä on soramonttu, jonka reunustoilla kasvaa nuorta koivua ja mäntyä. Soramontun itäpuolinen metsä on uudistuskypsää mäntykangasta. Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla selvitysalueen länsiosan kuivahkoa mäntykangasta, oikealla soramontun ympäristön nuorta taimikkoa.

15 Kohdealue B Alue on eteläosastaan tuoreen ja lehtomaisen kankaan mosaiikkia, jossa puusto on uudistuskypsää mäntyä. Sekapuuna on jonkin verran nuorta kuusta, koivua ja pihlajaa aliskasvuksena. Rantaa kohti mentäessä harmaaleppä runsastuu. Pohjakerroksen yleislajistoa ovat mustikka, käenkaali, oravanmarja, mansikka, sananjalka ja metsäkastikka. Alueella havaittiin alueellisesti uhanalaista (RT) sarjatalvikkia (Chimaphila umbellata). Kangas vaihettuu järven rantaa melko jyrkkänä rinteenä. Rinteessä ja sen päällä on maisemallisesti arvokkaita vanhoja koivuja ja mäntyjä rannan suuntaisesti sekä sekapuuna jonkin verran haapaa. Järven ranta on järviruoko-valtaista sara- ja ruoholuhtaa ja metsälain tarkoittama elinympäristö. 2 Kuvat 4 ja 5. Vasemmalla rantaan laskeutuvaa tuoretta ja lehtomaista kangasta, oikealla alueellisesti uhanalainen sarjatalvikki. Kuvat 6 ja 7. Vasemmalla rannan järeitä mäntyjä ja koivuja, oikealla näkymä rantavöhykkeen luhtaan. Kohdealue C Alue on eteläosastaan laajalti järeää uudistuskypsää mänty-koivu sekametsää, jossa pohjakerroksessa sananjalka kasvaa melko runsaana. Muuta pohjakerroksen yleislajistoa ovat mustikka, oravanmarja, vanamo, metsäkerrosammal ja metsäkastikka. Lahopuustoa on alueella kuitenkin niukalti. Osa männyistä on aikaisempaa puusukupolvea.

16 3 Alueen keskiosa tienpistojen välissä on aikaisempaa selvästi nuorempaa ja tiheämpää, kuitenkin varttunutta mänty-koivu sekametsää, jonka pensaskerrosta hallitsee laajalti vadelma. Ranta-alue on avonaista sara ja korteluhtaa ja metsälain tarkoittama elinympäristö. Kuvat 8 ja 9. Vasemmalla pohjakerroksessa vallitsevana kasvavaa sananjalkaa, oikealla ranta-alueella yleisenä kasvava järeä maisemamänty. Kohdealue D Pohjoisin selvityskohde on tyypiltään avonaista kuivahkoa mäntykangasta, joka laskeutuu järven rantaa melko jyrkkänä rinteenä. Rinteen reunan järeät männyt ovat maisemallisesti arvokkaita. Kohdealueella ei havaittu luontokohteita. Kuva 10. Pohjoisen selvityskohteen avonaista kuivahkoa mäntykangasta. 4 LUONTOTYYPIT 4.1 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla suojeltuja luontotyyppejä. 4.2 Vesilain mukaiset luontotyypit Selvitysalueella ei ole vesilain (2:11 ) mukaisiin vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita.

17 4.3 Metsälain mukaiset luontotyypit Metsälain tarkoittamaksi elinympäristöksi arvioitiin ranta-alueiden sara- ja ruoholuhdat. 4 5 LAJIT 5.1 Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(b) mukaisia lajeja. 5.2 Erityisesti suojeltavat lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. 5.3 Rauhoitetut lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu rauhoitettuja lajeja. 5.4 Uhanalaiset lajit Selvitysalueilta ei havaittu uhanalaisia lajeja. Yhdellä selvitysalueella havaittiin sarjatalvikkia, joka on valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa arvioitu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. 5.5 Suomen vastuulajit Selvitysalueilla ei havaittu Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. 5.6 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Yhdellä selvitysalueella havaittiin alueellisesti uhanalaista (RT) sarjatalvikkia noin parin neliömetrin alueella. Laji on kansallisessa uhanalaisluokituksessa arvioitu silmälläpidettäväksi (NT). 6 YHTEENVETO Ranta-asemakaavan muutosalueilla luontokohteeksi merkittiin selvityskohteiden rantavyöhykkeeseen rajoittuvat sara- ja korteluhdat. Luhdan ja kankaan vaihettumisvyöhykkeessä, paikoin jyrkässä rinteessä kasvavat erittäin järeät vanhat männyt ja koivut tulisi säilyttää maisemapuina. Yhdeltä selvityskohteelta löydettiin alueellisesti uhanalaista sarjatalvikkia, jonka esiintymä on huomioitava alueelle rakennettaessa. 7 KIRJALLISUUS Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Bendiksen, K. ja Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka biological station. University of Oulu.

18 5 Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Laine, J. ja Vasander, H. 2005: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy. Hämeenlinna. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tapio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s.

19

20

21 Jyväskylän kaupunki AIJASAHON RANTA-ASEMAKAAVA EMÄTILATARKASTELU Mitoitustaulukko kantatila kiinteistö Tilan_nimi RV_muunnettu Keskiarvo/mitoitusluku Rakoik_RV Käytetty_RA Käytetty_AO Käytetty_s Käytetty_YHT Jäljellä Uusia 7: Aijasaho , ,56 0 7: Hiekkaniemi II , , LIITE 3

22

23

24 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 75 Aijasahon ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,7400 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] -1,6100 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 13,3500 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,13 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 1 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 11, , ,02-1, A yhteensä 1, , ,02 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3, , ,06 0, L yhteensä E yhteensä 0,3400 2,9 0,0000 S yhteensä M yhteensä 6, ,4-1,8800 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

25 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 11, , ,02-1, A yhteensä 1, , ,02 0, AO 1, , ,02 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3, , ,06 0, RA 3, , ,06 0, L yhteensä E yhteensä 0,3400 2,9 0,0000 E 0, ,0 0,0000 S yhteensä M yhteensä 6, ,4-1,8800 M 6, ,0-1,8800 W yhteensä