JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUORITSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUU- TOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOA- MINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

Transkriptio

1 Päivämäärä / / JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUORITSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUU- TOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOA- MINEN

2 1 Tarkastus Liisa Märijärvi-Vanhanen Päivämäärä / / Päivitetty Laatija Hyväksyjä Kuvaus Nina Marjoniemi Jyväskylän kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT 3 3. TAVOITTEET 4 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTILANNE 4 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN SUUNNITTELUN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT 12

4 3 1. JOHDANTO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitys yhteistyöstä suunnittelutyön osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja, jota täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen koskee tilaa Kolmek Jyväskylän kaupungin 74. kaupunginosassa, Vuoritsalon saaressa Päijänteen pohjoisosassa. Suunnittelualueen laajuus on noin 207 ha, josta kumottavaa aluetta on 172 ha. Suunnittelualue on rakentamatonta alueen keskivaiheille sijoittuvaa kotaa lukuun ottamatta. Kotaa on käytetty leirikoulutoiminnassa. Saaren ranta-alueille suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuu tiivistä loma-asutusta. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen on aloitettu ensi kerran vuonna 2004, mutta suunnittelutyö keskeytyi 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen johdosta. Maanomistaja on syksyllä 2011 tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä uudelleen. Kuva. Suunnittelualueen sijainti.

5 4 Kuva. Suunnittelualueen alustava rajaus pohjakartalla ja ilmakuvassa. 3. TAVOITTEET Suunnittelutehtävän tarkoituksena on selvittää Kolmekin tilan rantarakennusoikeus sekä alueen maankäyttö ja kehittäminen. Koska suunnittelun tavoitteet ovat muuttuneet alkuperäisistä, vuonna 2004 hankkeelle asetetuista tavoitteista, käynnistettiin kaavoitushanke alusta tuomalla se uudelleen vireille. Kaavamuutos koskee vahvistetun Vuoritsalon ranta-asemakaavan Päijänteen ja Vuoritsalon saaren sisäosassa sijaitsevan lammen ranta-alueita ja laajennus saaren pohjoisosaan, Vuoritsalon ranta-asemakaavaan kuulumattomia tilan Kolmek ranta-alueita. Vuoritsalon ranta-asemakaava kumotaan muilta osin tilan Kolmek alueella. Suunnittelun lähtökohtina ja tavoitteina voidaan mainita: Alueen kehittäminen leirikoulutoimintaan sekä loma-asumiskäyttöön Suunnittelualueella sijaitsevan kodan osoittaminen kaavallisesti Arvokkaiden luonto- ja maisemakohteiden suojelu Yhteysverkoston luominen Tilan maankäytön määrittäminen Tilan rantarakennusoikeuden määrittäminen 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista.

6 5 Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja alueen erityispiirteistä arvioidaan tämän hankkeen kannalta seuraavia tavoitteita: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnosvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. erityistavoitteet; mm. ympäristöolosuhteet, tulvavaara-alueet, kyläasumista tukevat tavoitteet MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kokonaismaakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Kokonaismaakuntakaavassa suunnittelualueelle tai sen vaikutusalueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: Jyväskylän seutu. Suunniteltu Jyväskylän seudun kansallinen kaupunkipuisto, virkistys, matkailu, merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa; ydin Jääskelän ja Savutuvan apajan matkailu keskukset, Noukanniemen venesatama, Naissaari ja Äijänniemen virkistysalue; osa ekologista vyöhykettä ja Jyväskylä-Haapamäki-radan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Vuoritsalon lehmusesiintymä. Suunnittelualueelle sijoittuu Jyväskylän eteläpuolella Päijänteellä oleva kallioisen saaren itärinteen komea, rauhoitettu lehmusesiintymä. Purjehduspaviljonki ja majakka. Suunnittelualueen läheisyydessä Kalasaaressa sijaitseva kohde. Jyväskylän ympäristö. Parantaa merkittävästi lähiliikuntamahdollisuuksia.

7 6 Kuva: Ote kokonaismaakuntakaavasta. 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vmk maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Suunnittelualueella ei sijaitse 2. vaihemaakuntakaavan mukaisia alueita. 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja sen on ympäristöministeriö vahvistanut

8 7 Kuva: Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. 4. vaihemaakuntakaava päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut vaihekaavan ja se on saanut lainvoiman. Vaihekaavan tavoitevuosi on Suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan 4. vaihemaakuntakaavan mukaisen Päijänteen kehittämisalueen sisäpuolelle. Kuva: Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat.

9 8 YLEISKAAVAT JVYÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan tarkistetussa muodossa kokouksessaan Valtuuston hyväksymispäätöksestä on jätetty yhdeksän valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus on antanut lausunnon yleiskaavaa koskevista valituksista Hämeenlinnan hallintooikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valitukset pääosin. Päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa ei ole osoitettu Vuoritsalon kaava-alueelle huomioon otettavia merkintöjä. Suojeltava lehmusesiintymä ja voimajohtolinja on osoitettu kuten maakuntakaavassakin. Kuva: Ote kaavakartasta 2. Kuva: Ote kaavakartasta 3.

10 9 RANTAYLEISKAAVA Leppävesi- Päijänne rantaosayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä. Kaava on oikeusvaikutukseton. Rantaosayleiskaavassa tilalle on osoitettu neljä lomarakennuspaikkaa (RA). Sisäosaan sijoittuvan lammen ympäristö on osoitettu luonnonsuojelualueena (SL). Muilta osin alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-5). Kuva: Ote Päijänteen rantaosayleiskaavasta. ASEMAKAAVAT VUORITSALON RANTAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa oleva Vuoritsalon ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Kaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena. Tilaa Kolmek 1:884 koskeva ranta-asemakaavan muutos ja laajennus käynnistyi vuonna 2004, jolloin kaavan tavoitteena oli sijoittaa Vuoritsalon pohjoisosaan pääasiassa loma-asumiseen ja matkailuun soveltuvaa rakentamista. Kaavalla tavoiteltiin myös mahdollistaa luonto- ja leirikoulutoiminnan järjestämistä alueella ja varattiin alueita siihen kuuluville toiminnoille ja rakennelmille. Kaavoitustyö keskeytettiin vuonna Voimassa olevassa kaavassa on seuraavia merkintöjä: RA M Loma-asuntojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa enintään ½ 1 kerroksisia loma-asuntoja. Rakennettavaksi sallittu kerrosala 5000 m2 pienemmillä rakennuspaikoilla 130 m2 ja 5000 m2 suuremmilla rakennuspaikoilla 170 m2. Rakennukset on sijoitettava vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueelle ei sallita vesikäymälöitä. Kuivakäymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Talousjätevedet on imeytettävä maahan. Muita jätteitä varten on perustettava komposti, sen samoin kuin rakennusten etäisyyden rakennuspaikan naapurirajoista on oltava vähintään 5 metriä. Maa- ja metsätalousalue.

11 10 Kuva: Ote Vuoritsalon ranta-asemakaavasta. LAADITUT SELVITYKSET, HANKKEET JA SUUNNITELMAT Luontoselvitys (Mika Welling, Pöyry Finland Oy, 2013) Luontokoulutoimintaan liittyvät luontoselvitykset (Anu Surakka, 2003 ja 2004) Luontoselvityksen täydennykset 2005 (Timo Pylvänäinen) Emätilaselvitys (lähtökohtana Leppäveden rantayleiskaavan mitoitus ja emätilaselvitys) Kodan kulttuurihistoriallinen tarkastelu Maisema- ja viheralueselvitys, Jyväskylän kaupunki, 2013, (selvitys koko kaupungin alueelta) Maakuntakaavan tausta-aineisto MUU KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Museovirasto/YM Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännösrekisteri Valtion ympäristöhallinto Valtion ympäristöhallinnon internet-sivut ( Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristöpalvelu

12 11 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Kaavan perustiedot perustuvat alueelle jo laadittuihin perusselvityksiin. Alueelle laaditaan luontoselvityksen täydennys sekä kulttuurihistoriallinen inventointi lammen rannalla olevan kodan osalta. Alueelta laaditaan tarvittaessa arkeologisen inventoinnin tarkistukset. Kaavahankkeessa käytetään Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvitysaineistoa sen valmistuttua. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutukset kohdistuvat lähinnä naapurikiinteistöihin. Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, alueen maanomistajien ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja inventoinnit sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta ja sen asetettuja tavoitteita nykytilanteeseen. Suunnittelussa korostuvat erityisesti sosiaaliset ja virkistykseen liittyvät vaikutukset. Vuoritsalon saari muodostaa yhden tärkeän, myös erityisryhmille soveltuvan retkeilykohteen Jyväskylän ympäristössä. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: 1. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan (vaikutukset laadittuihin selvityksiin perustuen.) 3. Liikenteelliset vaikutukset (Maaliikenteen lisääntyminen Vuoritsalon saaren sisäosassa ja veneyhteydet saaren ja mantereen välillä.) 4. Sosiaaliset vaikutukset (Retkeilyn ja virkistyksen kannalta, ottaen aluetta käyttävät erityisryhmät huomioon. Tutkitaan kaavoitettavan alueen suhdetta julkisiin palveluihin.) Muita hankkeessa merkittäväksi koettuja vaikutuksia pyritään tunnistamaan kaavoitusprosessin aikana lausuntojen, muistutusten sekä sidosryhmätyöskentelyn kautta. 7. OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski- Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, JYVÄSKYLÄ) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. (MRL 64 ) OSALLISTEN RYHMITTELY: YKSITYISET maanomistajat kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat VIRANOMAISET HALLINTOELIMET Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen Museo Liikennevirasto, Järvi-Suomen väyläyksikkö Jämsän kaupungin hallintokunnat kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto

13 12 MUUT YHTEISÖT JA JÄRJESTÖT Elenia Oy Haapaniemen asukasyhdistys 8. OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin www-sivuilla, kaupungin virallisella ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaupungin kaavoitusosaston wwwsivuilla osoitteessa ja tontit. Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville MRA 30 mukaisesti Jyväskylän kaupungin Rakentajatalon palvelupiste Hannikaiseen ja kaupungin wwwsivuille. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisesti kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 30 päivää Jyväskylän kaupungin Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa sekä kaupungin www-sivuilla. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamisen. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet. Muistutuksista ja lausunnoista tehdään yhteenveto, joka liitetään kaavaselostukseen. Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n 2 momentissa tarkoitettu aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään Keski-Suomen ELY - keskuksessa Jyväskylässä. Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu myös ehdotusvaiheessa. Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kunnan hallintokuntien kanssa sekä pidetään tarvittavat neuvottelut. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan paikallislehdessä ja kaupungin www-sivuilla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 9. SUUNNITTELUN AIKATAULU Vireilletulo on ollut Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Kaavatyö on aloitettu Pöyry Finland Oy:n hankkeena. Yritysoston seurauksena hanke siirtyi Ramboll Finland Oy:lle, jossa hanketta viedään eteenpäin. Tavoitteena on kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen syksyllä 2015 ja hyväksymiskäsittelyyn talvella YHTEYSTIEDOT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Rakentajatalo Hannikaisenkatu 17 PL 233, Jyväskylä Arto Sipinen Suunnitteluinsinööri p arto.sipinen@jkl.fi RAMBOLL FINLAND OY Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ Nina Marjoniemi Suunnittelija p nina.marjoniemi@ramboll.fi

14 13