Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9690/17 ECOFIN 466 UEM 181 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 22. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 532 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 532 final. Liite: COM(2017) 532 final 9690/17 vb DGG 1A FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 532 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus FI FI

3 KOMISSION KERTOMUS Suomi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus 1. JOHDANTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 126 artiklassa määrätään liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä. Menettelystä säädetään yksityiskohtaisemmin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1467/97 1, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta. Asetuksessa (EU) N:o 473/ on erityissäännöksiä, joita sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä oleviin euroalueen jäsenvaltioihin. SEUT-sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan mukaan komission on tarkasteltava talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista seuraavilla kahdella arviointiperusteella: a) ylittääkö ennakoitu tai toteutunut julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen määritellyn 3 prosentin viitearvon (paitsi jos alijäämä on pienentynyt merkittävästi ja jatkuvasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa, taikka jos viitearvon ylittäminen on vain poikkeuksellista ja väliaikaista ja alijäämä on edelleen lähellä viitearvoa) ja b) ylittääkö julkinen velka suhteessa BKT:hen määritellyn 60 prosentin viitearvon (paitsi jos velkasuhde pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa). SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio ei täytä jommankumman tai kummankaan edellä mainitun arviointiperusteen mukaisia vaatimuksia, komissio laatii asiasta kertomuksen. Kertomuksessa on otettava huomioon myös se, ylittääkö julkistalouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne ja talousarviotilanne mukaan luettuina. Tässä kertomuksessa, joka on liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn ensimmäinen vaihe, analysoidaan, noudattaako Suomi alijäämää ja velkaa koskevia SEUT-sopimuksen arviointiperusteita, ottaen huomioon taloudellinen tausta ja muut merkitykselliset tekijät. Kertomuksessa päivitetään 18. toukokuuta 2016 tehtyä aiempaa komission arviota 3 alijäämän ja velkasuhteen SEUT-sopimuksen mukaisten viitearvojen ylittymisestä. Toukokuun EYVL L 209, , s. 6. Kertomuksessa otetaan myös huomioon Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet, jotka on hyväksytty talous- ja rahoituskomiteassa 5. heinäkuuta Saatavilla osoitteessa 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013 alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 140, , s. 11). 3 COM(2016) 292 final, 2

4 kertomuksessa todettiin, että alijäämää ja velkaa koskevien SEUT-sopimuksen kriteereiden katsotaan täyttyneen. Suomi toimitti 28. huhtikuuta 2017 vuoden 2017 vakausohjelmansa. Vuonna 2016 julkinen velka oli 63,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä ylittää viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelman mukaan bruttovelkasuhteen odotetaan nousevan 64,7 prosenttiin vuonna 2017 ja kääntyvän vähittäin laskevalle uralle vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2020 velkasuhteen ennustetaan olevan 62,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2017 talousennusteessa velkasuhteen odotetaan sitä vastoin jatkavan kasvuaan vuosina 2017 ja 2018 niin, että ennustejakson lopussa vuonna 2018 se on 66,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ilmoitettu vuoden 2017 velkasuhde ja komission kevään 2017 talousennusteen arvio velkasuhteen kehityksestä vuosina 2017 ja 2018 on alustava näyttö siitä, että Suomessa on SEUT-sopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettu liiallinen alijäämä. Tässä arviossa ei kuitenkaan ole vielä otettu huomioon kaikkia jäljempänä esitettyjä merkityksellisiä tekijöitä. Siksi komissio on laatinut tämän kertomuksen, jossa arvioidaan kattavasti SEUT-sopimuksen mukaisten viitearvojen ylittymistä ja tarkastellaan, onko aiheellista aloittaa liiallisen alijäämän menettely, kun kaikki merkitykselliset tekijät on otettu huomioon. Tämän kertomuksen 2 jaksossa tarkastellaan alijäämää koskevaa arviointiperustetta ja 3 jaksossa velkaa koskevaa arviointiperustetta. Kertomuksen 4 jaksossa käsitellään merkityksellisiä tekijöitä ja arvioidaan, toteutuuko vaadittu keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeutus. Kertomuksessa otetaan huomioon komission kevään 2017 talousennuste, joka julkistettiin 11. toukokuuta Taulukko 1. Julkisen talouden alijäämä ja velka (% suhteessa BKT:hen) Deficit criterion Debt criterion National National COM COM COM COM authorities authorities General government balance General government gross debt General government gross debt adjusted for the effect of the cycle Sources: Eurostat, European Commission 2017 spring forecast, 2017 stability programme, data communicated by the national authorities 2. ALIJÄÄMÄKRITEERI Kevään 2017 ilmoituksen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä oli 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Alijäämän arvioidaan pysyvän SEUT-sopimuksen viitearvon alapuolella vuosina 2017 ja 2018 sekä vakausohjelman että komission kevään 2017 talousennusteen perusteella. Komission ennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen kasvaa 2,2 prosenttiin vuonna 2017 ja supistuu sitten 1,8 prosenttiin vuonna 2018 olettaen, että politiikka säilyy ennallaan. Vakausohjelman mukaan alijäämä kasvaa 2,3 prosenttiin ja supistuu sitten 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2018 mennessä. 3

5 Näin ollen Suomi täyttää SEUT-sopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määritellyn alijäämäkriteerin. 3. VELKAKRITEERI Julkisen talouden bruttovelkasuhde on kasvanut viime vuosina nopeasti: vuosien 2008 ja 2016 välisenä aikana se kasvoi 32,7 prosentista 63,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämän kasvun taustalla olivat suuret perusalijäämät ja velkakannan korjauserät, jotka johtuvat työeläkerahastojen finanssisijoituksista. Alijäämillä ja velkakannan korjauserillä oli noina vuosina jokseenkin yhtä suuri vaikutus nimellisen velan kasvuun. Vuonna 2016 velkasuhde kasvoi perusalijäämän myötä (0,9 % suhteessa BKT:hen), mutta ns. lumipalloefekti ( 0,3 % suhteessa BKT:hen) ja velkakannan korjauserä ( 0,7 % suhteessa BKT:hen) kumosivat sen kasvun. Lumipalloefekti alkoi hillitä velkasuhteen kasvua vuonna 2016, kun nimellisen BKT:n kasvu kiihtyi. Velkakannan korjauserä on kasvattanut velkasuhdetta vuoteen 2015 saakka. Pääasiallinen syy tähän on ollut lakisääteisen työeläkejärjestelmän ylijäämä. 4 Vuonna 2016 velkakannan korjauserä pienensi velkasuhdetta, koska vuoden lopussa Valtiokonttori maksoi velkaa kertyneillä käteispuskureillaan ja johdannaisinstrumentteihin 5 liittyvien vakuustalletusten määrä väheni. Näiden suotuisien tekijöiden vaikutus oli suurempi kuin eläkerahastojen ylijäämän vaikutus. Eläkerahastojen ylijäämä oli myös aiempaa pienempi. Tämän seurauksena velkasuhde pieneni. Suomen vakausohjelman mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa 64,7 prosenttiin vuonna 2017 ja pysyy vuonna 2018 lähes muuttumattomana, 64,5 prosentissa. Velkasuhteen ennakoidaan supistuvan 62,7 prosenttiin vuonna Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan julkisen velan odotetaan kasvavan 65,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja edelleen 66,2 prosenttiin vuonna 2018 (ks. taulukko 1). Komission ennusteen mukaan perusalijäämä suhteessa BKT:hen kasvaa vuonna 2017 hieman, 1,1 prosenttiin, ja supistuu sitten 0,8 prosenttiin vuonna Nimellisen BKT:n ennustetun kasvun odotetaan rajoittavan velkasuhteen kasvua vuonna 2017 ja erityisesti vuonna Velkakannan korjauserän oletetaan kuitenkin kääntyvän positiiviseksi ja kasvattavan velkasuhdetta vuosina 2017 ja Sekä Suomen vakausohjelman että komission kevään 2017 talousennusteen mukaan suhdannekorjattu velkasuhde on vuonna 2016 alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen eli pienempi kuin SEUT-sopimuksessa määritelty viitearvo. Vuoden 2017 vakausohjelman perusteella Suomi noudattaa eteenpäin katsovaa velkasääntöä vuosina 2017 ja Sen sijaan komission ennusteen perusteella Suomi ei noudata velan supistamista koskevaa vertailuarvoa vuosina 2017 ja Vuonna 2017 ero on ennusteen mukaan 0,8 prosenttia ja vuonna ,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin ollen analyysi viittaa siihen, että SEUT-sopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 tarkoitettu velkakriteeri ei vuoden 2016 toteutumatietojen, komission kevään Koska työeläkejärjestelmä on lakisääteinen, sen ylijäämä sisällytetään julkisen talouden rahoitusasemaan. Eläkerahastot, joiden sijoitusten arvo oli vuonna 2016 lähes 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, saavat omaisuustuloa, jota ei käytetä alijäämien kattamiseen keskus- tai paikallishallinnon alasektorilla. 5 Valtiokonttori käyttää valtion velan yhteydessä johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia. 4

6 talousennusteen ja vuoden 2017 vakausohjelman perusteella lähtökohtaisesti täyty ennen jäljempänä esitettyjen merkityksellisten tekijöiden ottamista huomioon. Taulukko 2: Velan kehitys Government gross debt ratio Change in debt ratio b (1 = 2+3+4) Contributions: Primary balance (2) Snowball effect (3) of which: Interest expenditure Real GDP growth Inflation (GDP deflator) Stock-flow adjustment (4) Notes: a In percent of GDP. b The change in the gross debt ratio can be decomposed as follows: D Y t t D Y t 1 t 1 PDt = Y t D + Y t 1 t 1 it yt * 1+ y t SFt + Yt where t is a time subscript; D, PD, Y and SF are the stock of government debt, the primary deficit, nominal GDP and the stock-flow adjustment respectively, and i and y represent the average cost of debt and nominal GDP growth. The term in parentheses represents the snowball effect, measuring the combined effect of interest expenditure and economic growth on the debt ratio. Source: Eurostat and Commission 2017 spring forecast 4. MERKITYKSELLISET TEKIJÄT SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa määrätään, että komission kertomuksessa otetaan huomioon myös se, ylittääkö julkisen talouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, kyseisen jäsenvaltion keskipitkän aikavälin talouskehitys ja julkisen talouden rahoitusasema mukaan luettuina. Näitä tekijöitä kuvataan tarkemmin asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan huomioon on otettava myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle. Jos velkakriteerin ylittyminen on ilmeistä, merkityksellisten tekijöiden analysointi on erityisen perusteltua, koska tekijät, joihin hallitus ei voi vaikuttaa, vaikuttavat enemmän velan kuin alijäämän kehitykseen. Tämä tunnustetaan asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 5

7 4 kohdassa, jossa säädetään, että kun arvioidaan velkakriteerin noudattamista, merkitykselliset tekijät otetaan huomioon riippumatta raja-arvon ylittymisen suuruudesta. Arvioitaessa velkakriteerin noudattamista on tarkasteltava (kuten aikaisemminkin) ainakin seuraavia kolmea keskeistä näkökohtaa, koska ne vaikuttavat velan kehitykseen ja kestävyyteen: 1. Keskipitkän aikavälin tavoitteen tai siihen tähtäävän sopeuttamisuran noudattaminen, jolla on määrä varmistaa julkisen talouden kestävyys tai nopea edistyminen kohti kestävyyttä tavanomaisissa makrotalouden olosuhteissa. Koska maakohtaiset keskipitkän aikavälin tavoitteet on laadittu niin, että niissä otetaan huomioon velkataso ja ilmplisiittiset vastuut, keskipitkän aikavälin tavoitetta tai siihen tähtäävää sopeuttamisuraa noudattamalla on määrä varmistaa velkasuhteiden lähentyminen ainakin keskipitkällä aikavälillä kohti maltillista tasoa. 2. Jo toteutetut tai rakenneuudistussuunnitelmassa yksityiskohtaisesti selostetut rakenneuudistukset, joiden odotetaan parantavan kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä sen vuoksi, että ne vaikuttavat kasvuun ja ovat tällä tavoin osaltaan saattamassa velkasuhdetta tyydyttävälle lasku-uralle. Keskipitkän aikavälin tavoitteen (tai siihen tähtäävän sopeuttamisuran) noudattamisen ja rakenneuudistusten toteuttamisen (talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa) odotetaan tavanomaisissa taloudellisissa olosuhteissa tuovan velkakehityksen kestävälle uralle, sillä vaikutus kohdistuu sekä velkatasoon (kun keskipitkän aikavälin tavoite on saavutettu ja julkisen talouden rahoitusasema on vakaa) että talouskasvuun (uudistusten kautta). 3. Epäsuotuisat makrotalouden olosuhteet (ja erityisesti hidas inflaatio), jotka voivat haitata velkasuhteen pienentämistä ja tehdä vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten noudattamisesta erityisen haastavaa. Velan supistamista koskeva vertailuarvo perustuu oletukseen, että BKT-deflaattorin kasvu palautuu pitkän aikavälin keskiarvoon eli 2 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä, minkä vuoksi on erityisen vaativaa noudattaa eteenpäin katsovaa velan vertailuarvoa. Näissä olosuhteissa keskipitkän aikavälin tavoitteen tai siihen tähtäävän sopeuttamisuran noudattaminen on keskeinen merkityksellinen tekijä arvioitaessa velkakriteerin noudattamista. Näiden säännösten perusteella seuraavissa jaksoissa tarkastellaan seuraavia tekijöitä: 1) keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne; 2) julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema sekä arvio vaaditun, keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävän sopeutuksen toteutumisesta ja julkisten investointien kehittymisestä; 3) julkisen talouden keskipitkän aikavälin velka-asema, sen kehitys ja kestävyys; 4) muut komission merkityksellisinä pitämät tekijät; ja 5) muut jäsenvaltion esittämät tekijät Keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne Suhdanteet ja potentiaalinen kasvu Vuonna 2009 Suomen reaalinen BKT supistui 8,3 prosenttia, minkä jälkeen maan talous elpyi vähitellen vuosina 2010 ja Vuosina oltiin kuitenkin taas taantumassa. Vuonna 2015 BKT kasvoi 0,3 prosenttia, ja vuonna 2016 kasvu kiihtyi 1,4 prosenttiin. 6

8 Suomen BKT:n odotetaan jatkavan kasvuaan vuosina 2017 ja 2018 (ks. taulukko 2). Pitkittynyt taantuma on vaikuttanut Suomen potentiaaliseen kasvuun negatiivisesti. Yhteisesti sovituilla menetelmillä arvioituna potentiaalinen kasvu oli keskimäärin 0,1 prosenttia vuosina , ja vuonna 2013 se oli negatiivinen ( 0,1 %). Vuonna 2014 potentiaalisen tuotannon kasvun arvioidaan pysyneen samana kuin vuonna Vuonna 2015 potentiaalisen kasvun arvioidaan olleen 0,2 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Potentiaalisen tuotannon supistuminen on johtunut työpanosten vähenemisestä ja kokonaistuottavuuden arvioidusta negatiivisesta vaikutuksesta, joka heijastaa käynnissä olevaa talouden rakenneuudistusta. Lisäksi pääoman myönteinen vaikutus väheni kriisin aikana investointien vähenemisen vuoksi. Loppujen lopuksi reaalinen BKT vuonna 2016 oli 4,5 prosenttia alle vuonna 2008 saavutetun tason, ja potentiaalinen tuotanto kasvoi yhteensä vain 2,2 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen Tätä voidaan selittää rakennemuutoksella, jossa elektroniikkateollisuus on kutistunut ja muut alat, joiden tuottavuus on usein alhaisempi, ovat lisänneet osuuttaan kokonaistuotoksesta. Suomea koskevassa komission maaraportissa vuodelta 2017 korostettiin Suomen panostusta inhimilliseen pääomaan, vakaata institutionaalista kehystä ja hyviä yritystoiminnan olosuhteita perusvahvuuksina, joiden pitäisi tulevaisuudessa osaltaan vaikuttaa kokonaistuottavuuden kasvuun. Kun reaalinen BKT oli vuosina potentiaalista pienempi, tuotantokuilu laajeni -2,9 prosenttiin suhteessa potentiaaliseen BKT:hen vuonna 2014 ja pysyi pitkälti muuttumattomana vuonna Tuotantokuilun arvioidaan kavenneen 1,8 prosenttiin vuonna 2016, kun BKT kasvoi potentiaalia nopeammin. BKT:n kasvun ennustetaan pysyvän potentiaalista kasvua suurempana vuonna 2017, jolloin tuotantokuilu kapenee -1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Taulukko 3: Makrotalouden ja julkisen talouden kehitys a KOM KOM KOM KOM KOM Kansalliset viranomaiset KOM Kansalliset viranomaiset Reaalinen BKT (muutos %) -0,8-0,6 0,3 1,4 1,3 1,2 1,7 1,8 Potentiaalinen BKT (muutos %) 0,2 0,0 0,2 0,4 0,9 0,0 0,8 0,0 Tuotantokuilu (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) -2,3-2,9-2,7-1,8-1,4-1,6-0,5-0,8 Julkisen talouden rahoitusasema -2,6-3,2-2,7-1,9-2,2-2,3-1,8-1,6 Perusjäämä -1,4-1,9-1,6-0,9-1,1-1,4-0,8-0,7 Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet -0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,0 Julkinen kiinteän pääoman bruttomuodostus 4,2 4,2 3,9 3,9 3,9 0,0 3,9 0,0 Suhdannekorjattu rahoitusasema -1,3-1,5-1,2-0,9-1,3-1,4-1,5-1,1 Suhdannekorjattu perusjäämä 0,0-0,3 0,0 0,2-0,3 0,0-0,5 0,0 Rakenteellinen rahoitusasema b -1,2-1,6-1,1-0,9-1,3-1,4-1,4-1,0 Rakenteellinen perusjäämä 0,0-0,4 0,0 0,2-0,3-0,5-0,4-0,1 Huom. a Prosenttia suhteessa BKT:hen, jollei toisin mainita. b Suhdannekorjattu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Lähde : Eurostat, komission kevään 2017 talousennuste ja vuoden 2017 vakausohjelma 7

9 Suhdannekorjattuna kolmen viime vuoden ajalta velkasuhde pysyi vuonna 2016 niukasti SEUT-sopimuksen viitearvon alapuolella, 59,7 prosentissa suhteessa BKT:hen, mutta näin ei odoteta olevan enää vuonna Suhdannekorjatun velan arvioidaan komission kevään 2017 talousennusteen perusteella olevan 63,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja 65,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 (ks. taulukko 1). 8

10 Rakenneuudistukset Komissio vahvisti 13. tammikuuta 2015 antamassaan tiedonannossa 6 rakenneuudistusten tuloksellisen toteuttamisen, investointien ja vastuullisen finanssipolitiikan yhteyttä työllisyyden ja kasvun tukemiseen vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevien sääntöjen puitteissa. Kuten komission maaraportissa vuodelta 2017 todetaan, Suomi on yleisesti ottaen edistynyt jonkin verran vuoden 2016 maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ensimmäiset lakiesitykset annettiin eduskunnalle maaliskuussa Niillä luodaan oikeudelliset puitteet 18 uudelle maakunnalle, joille vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta vuodesta 2019 alkaen. Vuonna 2016 työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen, jolla pyritään parantamaan Suomen kustannuskilpailukykyä vuodesta 2017 alkaen. Kilpailukykysopimus lisää myös järjestäytyneiden työnantajien mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Työttömille asetettua velvoitetta ottaa työtarjous vastaan ja osallistua aktivointiohjelmiin tiukennettiin. Lisäksi ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien kestoa lyhennettiin. Hallitus on esitellyt yrittäjyyden edistämiseksi toimenpidepaketin, joka tarjoaa lisää mahdollisuuksia yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen. Vähittäismyymälöiden perustamista koskeviin ehtoihin on hyväksytty eräitä muutoksia. Eduskunta on hyväksynyt sääntelyn purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä liikenteen osalta, ja niitä on tulossa maakaasumarkkinoiden osalta Eläkkeet. Merkittävä eläkeuudistus tuli voimaan vuonna Uudistuksessa eläkeikä kytketään elinajanodotteeseen, kuten neuvosto on suositellut. Kansallisten viranomaisten mukaan uudistuksen odotetaan parantavan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä noin 1 prosentin suhteessa BKT:hen. Työmarkkinat. Kokonaistasolla palkkojen nousu on ollut maltillista sen jälkeen, kun vuoden 2013 lopulla sovittiin keskitetystä palkkaratkaisusta, jota on jatkettu vuoteen Hitaan inflaation ja vähäisen kasvun ympäristössä strategialla, jossa kustannuskilpailukyky pyritään palauttamaan pienillä palkankorotuksilla, on ollut vain vähän vaikutusta. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen kilpailukykysopimuksesta helmikuussa Keväällä ja alkukesästä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt kävivät alakohtaisia työehtosopimusneuvotteluja kilpailukykysopimuksen viemiseksi noin 300 ala- tai yrityskohtaiseen sopimukseen. Alakohtaisten sopimusten tekemisen helpottamiseksi hallitus ilmoitti kesäkuun alkupuolella, että se keventäisi ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa vuodesta 2017 alkaen kilpailukykysopimuksen kattavuudesta riippuen. Lopulta kilpailukykysopimuksen piiriin tuli yli 90 prosenttia palkansaajista, ja ansiotuloveroja leikattiin 0,4 prosenttia vuodesta 2017 alkaen. 6 COM(2015) 12 final. 9

11 Kilpailukykysopimus sisältää seuraavat toimenpiteet työvoimakustannusten alentamiseksi: i) vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla ilman lisäkorvausta vuodesta 2017 alkaen; ii) palkat jäädytetään 12 kuukaudeksi; iii) suurempi osuus sosiaaliturvamaksuista siirretään pysyvästi työntekijöiden maksettaviksi. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti julkisen sektorin työntekijöiden vuotuisia lomarahoja, joiden suuruus on noin 50 prosenttia kuukauden palkasta, alennetaan tilapäisesti ( ) 30 prosenttia, mikä vähentää julkisia menoja. Säästöt, joita kilpailukykysopimuksella odotetaan saatavan aikaan, käytetään työnantajien työvoimakustannusten alentamiseen. Pitkällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen odotetaan vaikuttavan myönteisesti vientiin, kokonaistuotantoon, työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Arviot palkkakustannusten alenemisen vaikutuksesta työllisyyteen vaihtelevat :sta :een riippuen käytetystä menetelmästä ja oletuksista. Työmarkkinaosapuolet sopivat myös, että järjestäytyneiden työnantajien mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen laajennetaan. Hallitus käynnisti huhtikuussa 2016 työttömyysturvauudistuksen, jonka tavoitteena on kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen ja tiukentaa työn vastaanottovelvollisuutta sekä velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin aktivointitoimenpiteisiin. Lisäksi tammikuussa 2017 ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettiin 500 päivästä 400 päivään, ja myös muita ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistuksia on valmisteilla työnhakijoiden aktivoinnin lisäämiseksi. Vuosina 2017 ja 2018 työttömyysetuuksia voidaan tietyin edellytyksin käyttää liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Hallintouudistus. Hallitus on päättänyt uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Eduskunta on alkanut käsitellä lainsäädäntöä, jolla vuonna 2019 perustetaan uusi hallinnon taso, maakunnat. Lakiesitykset, jotka koskevat uudistuksen kiistanalaisimpia osia, erityisesti potilaiden vapautta valita palveluntarjoajansa, annettiin eduskunnalle vuoden 2017 toukokuun alussa. Maakunnilla on sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisen lisäksi myös muita tehtäviä, kuten pelastustoimi, julkiset työnvälityspalvelut, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämistehtävät sekä alueiden käytön ohjaus. Uudistuksessa laajennetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta ja edistetään näin myös kilpailua niiden tuottamisessa. Väliaikaishallinto aloittaa toiminnan valmistelun heinäkuussa 2017, kun edelleen jatkuva eduskuntakäsittely on saatu päätökseen ja lait ovat tulleet voimaan. Uusien maakuntavaltuustojen vaalit pidetään keväällä 2018, ja uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksella tavoitellaan pitkällä aikavälillä säästöjä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisvaltaisella integraatiolla, nykyistä suuremmilla palvelujen järjestämisestä vastaavilla yksiköillä ja digitalisaatiolla. Palvelumarkkinat. Palvelualojen avaamisessa kilpailulle on edistytty, esimerkiksi vähittäiskaupassa ja liikenteessä, ja joillakin muilla kotimaisilla palvelualoilla on tehty esityksiä kilpailun lisäämiseksi. Vähittäismyymälöiden perustamista koskevia ehtoja on helpotettu. Toukokuussa 2017 voimaan tulleella lainsäädännöllä kasvatetaan tiukemmin säänneltyjen vähittäiskaupan suuryksikköjen vähimmäispinta-alaa kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin. Mahdollisuuksia perustaa tällaisia suuryksikköjä muualle kuin kaupunkien keskustoihin lisätään, ja kulkuyhteyksistä tulee vähittäismyymälän tyyppiä ja kokoa merkittävämpi tekijä kaavoituksessa. Eduskunta hyväksyi huhtikuussa 2017 liikennealaa uudistavan lainsäädännön ensimmäisen vaiheen. Maakaasumarkkinoiden uudistamisesta on ilmoitettu, ja lakiesitykset on laadittu. 10

12 4.2. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema Rakenteellinen rahoitusasema ja keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä sopeutus Rakenteellisen rahoitusaseman osalta Suomen keskipitkän aikavälin tavoite on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitus aikoo saavuttaa tavoitteen vuonna Keskipitkän aikavälin tavoite vaikuttaa riittävän tiukalta, jotta velkasäännön noudattaminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä voidaan varmistaa tavanomaisina pidettävissä taloudellisissa olosuhteissa. Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan se edellyttäisi, että vuosina 2018 ja 2019 rakenteellinen rahoitusasema kohenee 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission ennusteen mukaan ei kuitenkaan ole odotettavissa, että rakenteellinen rahoitusasema kohenisi vuonna 2018 (viimeinen komission ennusteeseen sisältyvä vuosi), jos politiikka pysyy muuttumattomana. Näin ollen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen vuonna 2019 edellyttää huomattavia lisätoimenpiteitä. Suomi toi esiin vuoden 2017 alustavassa talousarviosuunnitelmassa, että poikkeuksellisen pakolaisvirran vaikutus julkiseen talouteen on ollut merkittävä. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa annettiin riittävä näyttö näiden julkisen talouden lisäkustannusten laajuudesta ja luonteesta. Vuonna 2016 menojen arvioitiin lisääntyneen 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2017 vakausohjelman mukaan pakolaisten vaikutus julkiseen talouteen on osoittautunut odotettua pienemmäksi, ja vuonna 2016 menot lisääntyivät 0,17 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Vuonna 2017 pakolaisten vaikutuksen julkiseen talouteen ennustetaan pienenevän 0,15 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2016 rakenteellinen rahoitusasema koheni 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Vaarana on, että suositellusta rakenteellisesta sopeutuksesta, joka on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, poiketaan jonkin verran (0,1 % suhteessa BKT:hen) sen jälkeen, kun poikkeukselliseen pakolaisvirtaan liittyvä sallittu poikkeama (0,2 % suhteessa BKT:hen) on otettu huomioon 7. Julkisen talouden menojen kasvu (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja kertaluonteisia toimenpiteitä) noudattaa menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa, ja marginaali on positiivinen. Näin ollen tarvitaan kokonaisarviointi. Näiden kahden indikaattorin välinen ero johtuu pääasiassa tulovajeista (0,3 % suhteessa BKT:hen), jotka voidaan liittää hitaaseen inflaatioon ja mataliin korkoihin ja jotka näyttävät vääristävän rakenteellista rahoitusasemaa kuvaavaa indikaattoria. Kun tämä seikka otetaan huomioon, myös rakenteellisen rahoitusaseman pilari viittaisi siihen, että suositeltua rakenteellista sopeutusta noudatetaan, kuten on päätelty myös menojen kasvun vertailuarvon indikaattorin perusteella. Näin ollen kokonaisarviointi osoittaa, että suositeltua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeutusuraa on noudatettu vuonna Suomi pyysi vuoden 2017 alustavassa talousarviosuunnitelmassa saada tilapäisesti poiketa vaaditulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä rakenteellisen sopeuttamisen uralta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 toteuttaakseen mittavia rakenneuudistuksia, joilla on positiivinen vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen (ns. rakenneuudistuslauseke), ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen EU:n yhteisrahoittamien 7 Neuvosto suositti heinäkuussa 2016, että Suomi kohentaa rakenteellista rahoitusasemaa 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna

13 investointien 8 vuoksi (ns. investointilauseke). Komission tekemä kevään talousennusteeseen perustuva tarkistettu yksityiskohtaisen analyysi vuoden 2017 tuotantokuiluarviosta viittaa siihen, että Suomi täyttää vuonna 2017 vähimmäisvertailuarvon, jolla on määrä varmistaa, että SEUT-sopimuksessa suhteessa BKT:hen asetettuun 3 prosentin viitearvoon nähden on riittävä varmuusmarginaali. Jos tuotantokuilun katsottaisiin vuonna 2016 olevan -2,5 prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen, mihin uskottavuusväline viittaa, rakenteellisen rahoitusaseman arvioitaisiin vuonna 2016 olevan 0,5 prosenttia (Suomen keskipitkän aikavälin tavoite). Välineen ja yhteisten menetelmien perusteella ekstrapoloitu tuotantokuilu johtaisi vuosina 2017 ja 2018 rakenteelliseen rahoitusasemaan, joka olisi -1 prosenttia. Myös muut rakenneuudistus- ja investointilausekkeiden ehdot täyttyvät: rakenneuudistukset on toteutettu; uudistukset ovat merkittäviä; ja niillä näyttää olevan pitkän aikavälin myönteisiä talousarviovaikutuksia. Investointilausekkeen osalta tuotantokuilun arvioidaan edellä mainitun yksityiskohtaisen analyysin perusteella olevan vuonna 2017 suurempi kuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja komission kevään talousennusteessa julkisen talouden kiinteän pääoman bruttomuodostuksen arvioidaan lisääntyvän 2,0 prosenttia vuonna Lisäksi Suomen odotetaan kevään talousennusteen perusteella pysyvän riittävän lähellä keskipitkän aikavälin tavoitettaan vuosina 2017 ja 2018, ja hallituksen suunnitelmien mukaan Suomi palaisi keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vuonna Tällä perusteella komissio ehdottaa, että Suomen annetaan vuonna 2017 poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen Ecofin-neuvoston helmikuussa 2016 hyväksymän Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää joustoa koskevan yhteisesti sovitun kannan 9 mukaisesti. Marraskuussa 2016 Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2017 tehdyn arvioinnin mukaan oli vaarana, että suunnitelma ei olisi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Kun otetaan huomioon vuonna 2017 rakenneuudistus- ja investointilausekkeiden nojalla myönnetyt tilapäiset poikkeamat ja aiemmin epätavallisen tapahtuman nojalla sallittu poikkeama, jotka ovat voimassa kolmen vuoden ajan, Suomen rakenteellisen rahoitusaseman sallitaan vuonna 2017 poiketa tavoitteesta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen 10. Kevään talousennusteen perusteella molemmat pilarit viittaavat siihen, että tätä vaatimusta noudatetaan. Kokonaisarviointi osoittaa, että toisaalta tulovajeet vaikuttavat rakenteelliseen rahoitusasemaan negatiivisesti ja heikentävät sitä 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toisaalta potentiaalisen BKT:n keskipitkän aikavälin keskimääräinen kasvu (0,2 %) kun sitä verrataan kevään 2017 ennusteeseen, jossa vuoden 2017 potentiaalinen kasvu arvioidaan merkittävästi suuremmaksi (0,9 %) voi johtaa melko tiukkaan menojen kasvun vertailuarvoon vuodelle Menojen kasvun vertailuarvon indikaattoriin vaikuttaa myös se, että tämänhetkinen arvio BKT-deflaattorista (0,5 %) ja vaatimusta asetettaessa arvioitu deflaattori (0,9 %) eroavat toisistaan. Nämä arvioitujen kasvuvauhtien ja deflaattoreiden erot vaikuttavat menojen kasvun vertailuarvon indikaattoriin arviolta 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos arvioinnista vähennetään poikkeuksellisesta pakolaisvirrasta vuoden 2017 talousarvioon aiheutuvan vaikutuksen odotettu pieneneminen, kokonaisarviointi pysyisi samana, kun nämä seikat otetaan huomioon. 8 Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tuetaan kilpailukykyä, edistetään tutkimusta ja innovointia, luodaan työllisyyttä ja edistetään koulutusta Vuonna 2017 sallitussa 0,5 prosentin poikkeamassa otetaan huomioon myös, että havaittu ero keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vuoden 2016 lopussa oli 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. 12

14 Vuonna 2018, kun otetaan huomioon aiemmin epätavallisen tapahtuman nojalla myönnetty poikkeama ja rakenneuudistus- ja investointilausekkeet, suositeltu rakenteellinen sopeutus on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen 11. Rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan säilyvän muuttumattomana, 1,4 prosentissa suhteessa BKT:hen, mikä viittaa jonkinasteiseen poikkeamiseen suositellusta rakenteellisesta sopeutuksesta (poikkeama on 0,1 % suhteessa BKT:hen), kun taas menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa vaaditun sopeutuksen noudattamiseen. Näin ollen tarvitaan kokonaisarviointi. Vuonna 2018 tulovaje vaikuttaa edelleen rakenteelliseen rahoitusasemaan (0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), ja arvioitu potentiaalinen kasvu (0,8 %) ylittää edelleen potentiaalisen BKT:n keskipitkän aikavälin keskimääräisen kasvun (0,4 %), mikä vaikuttaa menojen kasvun vertailuarvon indikaattoriin (0,2 % suhteessa BKT:hen). Kun nämä tekijät otetaan huomioon, molemmat indikaattorit viittaavat siihen, että suositeltua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeutusuraa noudatettaisiin vuonna Näin ollen Suomen odotetaan kokonaisarvioinnin perusteella noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimuksia vuonna Jos arvioinnista vähennetään poikkeuksellisesta pakolaisvirrasta vuoden 2017 talousarvioon aiheutuvan vaikutuksen odotettu pieneneminen, kokonaisarviointi pysyisi samana. Julkiset menot ja investoinnit Julkisten investointien BKT-osuus on kasvanut vuodesta 2008, jolloin julkisen sektorin aikaansaama kiinteän pääoman bruttomuodostus oli 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2016 se oli 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelman mukaan investointien odotetaan pysyvän 3,9 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2017, kasvavan 4,0 prosenttiin vuonna 2018 ja sen jälkeen asteittain vähentyvän. Julkisen talouden alijäämän suhteessa BKT:hen arvioidaan koko kauden olevan sekä suhdannekorjaamattomin että rakenteellisin luvuin pienempi kuin julkisten investointien BKT-osuus. Kaiken kaikkiaan julkisten investointien BKT-osuus on euroalueen suurimpia. Vuonna 2014 julkisen talouden juoksevat menot ilman korkomenoja nousivat 52,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Menosuhde kasvoi huomattavasti vuosien talouskriisin seurauksena, kun juoksevat menot kasvoivat 6,7 prosenttia ja nimellinen BKT supistui 6,5 prosenttia. Vuonna 2016 se oli EU:n suurimpia, 51,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun julkisen talouden menoja tarkastellaan toimintokohtaisesti, näyttää siltä, että menojen kasvu johtuu pääasiassa ikääntyvän yhteiskunnan terveydenhuolto- ja eläkemenoista. Velasta maksettu efektiivinen korko on alentunut huomattavasti viime vuosina. Sekä komissio että kansalliset viranomaiset ennustavat korkomenojen laskevan ennustejaksolla suhteessa BKT:hen. Loppujen lopuksi Suomen julkinen talous ei kuitenkaan hyödy korkojen laskusta, sillä osa lakisääteisten työeläkerahastojen hallussa olevista julkiseen sektoriin luettavista varoista on korkoa tuottavia omaisuuseriä. Sillä, että näistä omaisuuseristä saatavat korkotulot ovat matalien korkojen vuoksi pienentyneet, on suurempi vaikutus kuin julkisen velan korkomenojen alenemisella. 11 Matriisin perusteella keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävä vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Kun epätavallisen tapahtuman nojalla ja rakenneuudistus- ja investointilausekkeiden nojalla aiemmin myönnetyt kolmen vuoden ajan voimassa olevat poikkeamat on otettu huomioon, tätä vaatimusta on mukautettu niin, että se on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. 13

15 4.3. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin velka-asema Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Vuonna 2016 julkisen talouden sulautettu bruttovelka suhteessa BKT:hen oli 63,6 prosenttia. Komission talven 2017 talousennusteeseen perustuvien keskipitkän aikavälin kehitysarvioiden perusteella velan odotetaan kasvavan vuoteen 2027 mennessä lähes 80 prosenttiin suhteessa BKT:hen (olettaen, että politiikka ei muutu ja että rakenteellinen perusjäämä kehittyy vuoteen 2018 asti komission talven 2017 talousennusteen mukaisesti) eli se pysyy SEUT-sopimuksessa suhteessa BKT:hen määritellyn 60 prosentin rajan yläpuolella. Kasvun syynä olisivat pääasiassa väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset. Suomessa arvioidaan olevan lyhyellä aikavälillä vähäinen julkisen talouden rahoituspaineen riski, mutta keskipitkällä aikavälillä kestävyysriski on suuri ja pitkällä aikavälillä keskisuuri, mikä johtuu väestön ikääntymisen vaikutuksesta julkiseen talouteen. Siksi olisi keskityttävä hillitsemään ikääntymiseen liittyvien menojen kasvua edelleen, jotta julkisen talouden kestävyys parantuisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. On kuitenkin tärkeää huomata, että näissä kestävyysriskiarvioinneissa ei ole otettu huomioon vuoden 2017 eläkeuudistusta, sillä tarvittava talouspoliittisen komitean vertaisarviointi ei ole vielä valmis. Velkakannan korjauserä Velkakannan korjauserällä on suuri vaikutus Suomen julkisen velan muutoksiin. Vuonna velkakannan korjauserän osuus velkasuhteen kasvusta oli yli puolet. Velkakannan korjauserä kirjataan rutiininomaisesti, koska julkiseen sektoriin kuuluva työeläkejärjestelmä on osittain ennakkoon rahastoiva ja ylijäämäinen. Rahastot tekevät sijoituspäätöksensä valtiosta riippumattomasti, vaikka ovatkin hallituksen lakisääteisessä valvonnassa. Vuoden 2016 lopussa työeläkerahastojen hallinnoimat varat olivat 85 prosenttia suhteessa BKT:hen. Varoista 40 prosenttia oli sijoitettu korkoa tuottaviin omaisuuseriin. Korkoa tuottavien omaisuuserien osuus eläkerahastojen sijoituksista on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2016 eläkerahastot muuttivat hallussaan olevia valtion arvopapereita rahaksi, mikä lisäsi julkisen talouden velkaa. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten osuus oli vuonna 2016 ensimmäistä kertaa yli puolet varoista. Loput, noin 10 prosenttia varoista on kiinteistösijoituksia. Eläkerahastoihin kertyneiden varojen ansiosta Suomen julkisyhteisöjen nettorahoitusaseman arvioitiin vuonna 2016 olleen 50,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. 12 Valtion takaama velkakanta Vuonna 2016 julkisyhteisöjen antamien takausten arvo suhteessa BKT:hen oli Suomessa 21,5 prosenttia, kun se vuonna 2015 oli 21,1 prosenttia. Suhdeluku on suuri verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Vuoden 2016 lopussa noin puolet valtiontakauksista oli takauksia yrityksille (pois lukien asunto-osakeyhtiöt). Takauksia on myönnetty suurelle joukolle finanssialan ulkopuolisia yrityksiä, pääasiassa valtion omistaman vientiä ja yritysten kasvua edistävän rahoitusyhtiön Finnveran kautta. Kotitalouksien asuntolainoille myönnettyjen takausten osuus oli vuoden 2016 lopussa 28 prosenttia. Molemmat takaustyypit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta Loput takaukset liittyvät Euroopan 12 OECD Economic Outlook nro 100, liite, taulukko

16 rahoitusvakausvälineeseen ja opintolainoihin. Takauksista koituneet tappiot ovat tähän asti olleet vähäisiä. Suhdanteiden vaikutus Koska Suomen talous on ollut vaikeuksissa vuosina ja on syntynyt suuri negatiivinen tuotantokuilu, jonka arvioidaan vuonna 2014 olleen 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, suhdannekehitys vaikuttaa myös velkasuhteeseen. Suhdannekorjattu julkinen velka on komission ennusteen mukaan 59,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 mutta yli viitearvon vuodesta 2017 alkaen (63,1 %) Muut komission merkityksellisinä pitämät tekijät Rahoituksenvakautusoperaatiot Niiden muiden tekijöiden joukossa, joita komissio pitää merkityksellisinä, kiinnitetään huomiota erityisesti rahoitusosuuksiin, jotka on tarkoitettu kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen ja unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, jäsenvaltioiden välisen kahden- ja monenvälisen tuen muodossa rahoitusvakauden turvaamisen yhteydessä syntyneeseen velkaan sekä suurten rahoituksellisten häiriöiden aikana toteutettuihin rahoituksenvakautusoperaatioihin liittyvään velkaan (asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohta). Euroalueen jäsenvaltioille myönnetyn rahoitustuen velkaa kasvattava vaikutus on otettu huomioon arvioitaessa velkakriteerin noudattamista. Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan vuonna 2016 tämän rahoitustuen kumulatiivinen vaikutus on 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos rahoituksenvakautusoperaatioihin liittyvää velkaa ei oteta huomioon, vuonna 2016 julkinen bruttovelka on 60,9 prosenttia suhteessa BKT:hen Muut jäsenvaltion esittämät tekijät Suomen viranomaiset toimittivat 9. toukokuuta 2017 kirjeen, jossa se toi esiin merkityksellisiä tekijöitä asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Viranomaiset korostivat suhdanteen vaikutusta julkisen talouden velkaan, vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion velvoitteiden noudattamista, hallituksen sitoutumista hallitusohjelmassa esitettyyn julkisen talouden vakauttamisen tavoitteeseen ja kasvua tukevia rakenneuudistuksia, joita valmistellaan parhaillaan. Lisäksi Suomi toi esiin hitaan inflaation vaikutuksen julkisiin tuloihin ja menoihin ja alhaisten korkojen negatiivisen vaikutuksen julkisen talouden rahoitusasemaan. Suomen viranomaisten esiin tuomat tekijät on otettu huomioon tässä kertomuksessa. Suhdanteen vaikutuksia on analysoitu 4.1 jaksossa ja ennalta ehkäisevään osioon kuuluvien velvoitteiden noudattamista arvioidaan 4.2 jaksossa. Arvioitaessa ennalta ehkäisevän osion noudattamista on otettu huomioon myös hidas inflaatio ja alhaisten korkojen vaikutus. Rakenneuudistuksia on käsitelty 4.1 jaksossa. 15

17 5. PÄÄTELMÄT Julkinen bruttovelka supistui vuonna 2016 hieman, 63,6 prosenttiin, kun se vuonna 2015 oli ollut 63,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta se pysyi SEUT-sopimuksessa määritellyn 60 prosentin viitearvon yläpuolella. Vuoden 2017 vakausohjelman mukaan velkasuhde kasvaa 64,7 prosenttiin vuonna 2017 ja supistuu sen jälkeen hieman, 64,5 prosenttiin, vuonna Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan bruttovelka ylittää viitearvon: vuonna 2017 se on 65,5 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos politiikka pysyy muuttumattomana. Tämä viittaa siihen, että ennen kuin kaikki merkitykselliset tekijät on otettu huomioon, SEUT-sopimuksessa määritelty velkakriteeri ei alustavan näytön perusteella vaikuta täyttyvän vuonna SEUT-sopimuksen mukaisesti tässä kertomuksessa on tarkasteltu myös merkityksellisiä tekijöitä. Vuonna 2016 velkakriteerin ylittyminen ei enää selittynyt kokonaisuudessaan Suomen rahoitustuella euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Suomen odotetaan kuitenkin vuosina 2017 ja 2018 noudattavan suositeltua keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävää sopeutusuraa. Tämä auttanee varmistamaan, että velkasuhde supistuu keskipitkällä aikavälillä riittävää vauhtia. Suhdannekorjattuna julkinen velka olisi vuonna 2016 juuri ja juuri alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi Suomi on edistynyt jonkin verran rakenneuudistusten toteuttamisessa, erityisesti vuonna 2016 annetun kustannuskilpailukykyä koskevan maakohtaisen suosituksen osalta. Näiden uudistusten on määrä osaltaan parantaa talouden kasvupotentiaalia ja vähentää makrotalouden epätasapainojen riskejä. Näin niillä on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä myönteinen vaikutus velan kestävyyteen. Suomi muistutti 9. toukokuuta 2017 päivätyssä kirjeessä, että suhdannekorjattu velkasuhde pysyi alle 60 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja sen odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimuksia. Yhteenvetona voidaan todeta tässä esitetyn analyysin viittaavan siihen, että SEUTsopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määritellyn velkakriteerin olisi katsottava tällä hetkellä täyttyneen. Suomen velka on jatkuvasti kasvanut suhteessa BKT:hen, ja jos politiikka pysyy muuttumattomana sen ennustetaan keskipitkällä aikavälillä edelleen kasvavan. Tuottavuutta ja työvoiman tarjontaa lisäävien rakenneuudistusten nopea hyväksyminen ja toteuttaminen on olennaista, jotta keskipitkän aikavälin kasvunäkymät ja julkisen talouden kestävyys paranisivat. 16