KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA KUNNAT

Transkriptio

1 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KUNNAT

2 Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun näkemys kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanosta määritellään tarvittavat toimenpiteet asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Kainuussa toteutetaan aikavälillä

3 Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti Kohderyhmänä ovat kaikki Kainuun asukkaat, julkinen sektori (ml. kunnat) sekä yritykset ja muut organisaatiot Valmistelutyöhön mukaan laaja maakunnallinen toimijajoukko Sitoutuminen ilmastotalkoisiin eri aloilla kaikilla hallinnon tasoilla ruohonjuuritasolla

4 Projektin kolme osiota 1. Ilmaston ja sen muutoksen kuvaus 2. Maakunnallinen ilmastostrategia Toimialojen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet

5 1. Ilmaston ja sen muutoksen kuvaus Laaditaan kuvaus Kainuun ilmasto-olosuhteista ja arvioidaan sen pitkän aikavälin ennustettavissa olevia muutoksia. Hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaan liiton teettämää Ilmatieteen laitoksen Pohjois- Pohjanmaalle laatimaa Ilmaston muutosennusteet -raporttia. Teetetään Kainuun kasvihuonekaasutase KASVENER-laskentamallin pohjalta

6 2. Maakunnallinen ilmastostrategia 2020 Muodostetaan yhteisesti hyväksytty pitkän aikavälin ilmastostrategia, joka määrittelee Kainuun maakunnan toimijoiden tahtotilan suhteessa ilmastonmuutokseen

7 3. Toimialojen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Laaditaan ilmastomuutosta koskevat tavoitteet ja toimenpiteet kuudelle teemaryhmälle ICT ja elektroniikka Matkailu Luonnonvarat Energia Kunnat: maankäyttö, liikenne, rakentaminen, energiantuotanto, jätehuolto, hankinnat ja kulutus Kansalaiset Ympäristökasvatus Työpajat syksyllä 2010

8 Kunnat ja ilmastonmuutos Tavaroiden ja palveluiden hankinnat Ruokahankinnat Lähiruoka, luomu, sesongin mukainen kasvisruoka Energiankulutus ja tuotanto Liikenne Jätehuolto Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus Rakentaminen Sopeutuminen ilmastonmuutokseen kaikilla sektoreilla Tiedottaminen Ilmastonäkökulman valtavirtaistaminen Seuranta ja raportointi

9 Hankinnat Julkinen sektori käyttää 15 % Suomen BKT:sta palveluiden ja tuotteiden ostamiseen 75 % hankinnoista tehdään kunnissa Suuri merkitys, tehdäänkö ekologisesti kestäviä hankintoja Julkisella sektorilla velvollisuus näyttää mallia sitoutumalla valitsemaan ympäristömyötäisiä tuotteita ja palveluita Hankintaohjeet, joissa määritellään hankintojen ympäristökriteerit

10 Ympäristömyötäiset hankinnat Ilmastomyötäiset hankinnat edellyttävät tavoitteellista hankintapolitiikkaa ja -strategioita Hankintojen tulee perustua elinkaariajatteluun, jossa ilmastovaikutukset otetaan huomioon alusta loppuun Valtioneuvosto suosittelee, että kuntien hankinnoissa vuonna 2010 vähintään 25 %:ssa ympäristönäkökulma otetaan huomioon ja vuonna 2015 vähintään 50 %:ssa.

11 Hankintojen ympäristökriteerit kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vähäinen energiankulutus tavaran kierrätysjärjestelmän olemassaolo pitkä takuuaika varaosien saatavuus, päivitettävyys, täydennettävyys, helppokäyttöisyys, sekä helppo huollettavuus ja korjattavuus ympäristölle haitallisten aineosien vähäisyys ympäristöä säästävä materiaalivalinta (mm. uusiomateriaalit) selkeät opastukset käyttöohjeessa tuotteen ympäristöä säästävästä käytöstä ja käytöstä poistamisesta kuljetusten ympäristöystävällisyys tai toimitusnopeus Pohjoismaisen ja EU:n ympäristömerkkien kriteerien täyttäminen (ympäristömerkkiä ei kuitenkaan voida vaatia)

12 Ruokahankinnat YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn selvityksen mukaan karjatalous tuottaa viidenneksen maailman päästöistä enemmän kuin liikenne Eniten kuormittaa naudanliha, vähiten riista, jos sen takia ei jouduta ajamaan autolla pitkiä matkoja Yksinkertaisin ja edullisin tapa vähentää ruoan aiheuttamaa kuormitusta on leikata joukkoruokailujen hävikkiä Luomu, sesongin mukainen tai kasvisruoka Ruokapalvelujen elintarvikehankintojen kestävyyttä lisätään: luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä

13 Lähiruoka tukee kestävää kehitystä Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raakaaineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Ekologinen kestävyys: lähiruoan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä pakkausmateriaaleja tarvitaan vähemmän tuotanto on usein pienimuotoista ja siinä voidaan käyttää paikallisia, uusiutuvia energianlähteitä luonnonvarojen paikallinen kierrätys onnistuu lisäaineiden tarve vähenee ja ruoka on tuoretta kriisiaikojen omavaraisuus ja kotimainen tuotanto säilyvät Sosiaalinen kestävyys: maaseudun elinvoimaisuus ja maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus vahvistuvat Taloudellinen kestävyys: lähiruoka työllistää ja tukee paikallisia elinkeinoja Kulttuurinen kestävyys: alueellinen ruokaperinne säilyy, yhteydet tuottajan ja kuluttajan välillä ovat mahdollisia

14 Energiankulutus Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö tärkein ja edullisin tapa vähentää päästöjä Energiatehokkaiden laitteiden hankinta Kannettavat tietokoneet, A+ ja A++ -luokkien hankinta, vähäpäästöiset ajoneuvot Laitteiden käytön optimointi Tietokoneiden virransäästöasetukset ja laitteiden sammuttaminen yöksi Tilankäytön tehostaminen ja lämmitystarpeen vähentäminen Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Eristäminen, lämmön talteenotto, ikkunoiden uusiminen, ilmanvaihdon säätäminen Tehokkaampi valaistuksen suunnittelu ja käyttö Ledit, liiketunnistimet Energiakatselmukset Sitoutuminen kuntien energiatehokkuusohjelmaan (> asukasta) tai kuntien energiaohjelmaan (<5000 asukasta) asukkaan kunnat voivat itse valita, kumpaan liittyvät

15 Uusiutuvien energioiden käytön lisääminen Uusiutumattomilla eli fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia (lämpö ja sähkö sekä liikenne- ja työkonepolttoaineet) on merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Suomen päästöistä noin 80 prosenttia on peräisin kivihiilestä, öljystä sekä maakaasusta ja turpeesta Uusiutuvia energialähteitä ovat bioenergia (puu, kasvit ja jäte eri muodoissa), tuuli, maaperän, vesistön ja ilman lämpö, vesivoima sekä aurinkoenergia Uusiutuvat energia on paikallista ja luo työpaikkoja alueelle Julkisen sektorin odotetaan näyttävän esimerkkiä fossiilisista polttoaineista luopumisessa Uusiutuvan energian kuntakatsauksissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen

16 Julkinen sektori esimerkin näyttäjänä Energiapalveludirektiivi edellyttää, että julkinen sektori näyttää esimerkkiä omaan energian käyttöönsä kohdistuvilla säästötoimilla Tehtävä omaan energiankäyttöönsä kohdistuvat haasteelliset energiansäästötavoitteet Laadittava energiankäytön tehostamissuunnitelman Käynnistettävä suunnitelman mukaiset toimet säästötavoitteen saavuttamiseksi Keskeisenä energiatehokkuusvaatimusten asettaminen hankittaville energiaa käyttäville laitteille ja järjestelmille Laitteita, rakennuksia ja järjestelmiä hankittaessa otettava huomioon koko hankinnan elinkaaren aikaiset kustannukset Valtion organisaatioita velvoitetaan lisäksi tekemään energiakatselmuksia julkaisemaan asettamansa säästötavoitteet ja tehostamissuunnitelmat raportoimaan säännöllisesti toteutetuista säästötoimista ja niillä saavutetuista energiansäästöistä

17 Toimistojen energian- ja paperinsäästö Energiatehokkaiden laitteiden hankinta Energiatehokas valaistus Tietokoneiden virransäästöasetusten hyödyntäminen Koneiden sammuttaminen yöksi ei vain valmiustilaan Tietokoneen näytön sammuttaminen kokousten ja taukojen ajaksi Kaksipuoleinen kopiointi ja tulostaminen, useita arkkeja sivulle Etätyö ja etäkokoustaminen Sähköinen laskutus ja nettiasiointi Onko toimistoilla energiansäästö- ja lajitteluohjeita? Voisiko jotain työvaiheita tai toimintoja muuttaa sähköisiksi? Kohti oikeasti paperitonta toimistoa?

18 Liikenne Suomalaisten automatkoista n. 45 % on alle 5 km pituisia Kevyen liikenteen kehittäminen taajama-alueilla Kattava, turvallinen ja viihtyisä reittiverkosto, turvalliset pyöräpysäköintipaikat Joukkoliikenneratkaisut Taloudellisen ajotavan koulutus Liikennetarpeen vähentäminen parantamalla yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa sekä palveluiden järjestämisessä Kimppakyytipalvelu Etätyö, etäkokoustaminen, sosiaalinen media Työsuhdematkalippu tai pyörä Virkamatkojen ja tavarankuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

19 Jätehuolto Noin 3 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy mätänevän jätteen tuottamasta metaanista Maatuvan jätteen tuottamia metaanipäästöjä voidaan vähentää: vähentämällä jätteen määrää kierrättämällä, kompostoimalla tai mädättämällä maatuvat jätteet keräämällä kaatopaikkojen tuottamaa metaanikaasua Jätteen synnyn ehkäiseminen Tiedottaminen Jätteiden lajittelu syntypaikalla Tiedottaminen Jätteenkuljetusten logistiikan tehostaminen Jätehuoltomääräysten kiristäminen Kaatopaikkojen biokaasun hyödyntäminen

20 Yhdyskuntarakenne ja alueidenkäyttö Maankäytön suunnittelussa ja muussa maankäyttöpolitiikassa keskeistä on sellaisen yhdyskuntarakenteen edistäminen, joka mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen Liikennetarpeen vähentäminen parantamalla yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa sekä palveluiden järjestämisessä Infrastruktuurin tehokas käyttö Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, rakentamisen keskittäminen kyläkeskuksiin Maaseudulla olevan ja sinne hakeutuvan uuden asutuksen energiankäyttöä on mahdollista ohjata entistä enemmän lähialueisiin tukeutuvan, uusiutuvan bioenergian käytön ja etätyömahdollisuuksien hyödyntämisen suuntaan

21 Rakentaminen Energiatehokas, ekologisesti kestävä uudisrakentaminen Energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen Vanhan kannan poistuma Rakennusten lämmitysratkaisut, lämpimän veden käyttö Energiakatselmukset Puurakentaminen 1. Puurakentaminen korvaa paljon päästöjä aiheuttavaa teräs- ja betonirakentamista 2. Puurakenteet ja -materiaalit toimivat hiilivarastoina 3. Sivuvirrat ja lopulta itse rakennuksetkin voi kierrättää bioenergiaksi

22 Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma Ohjelman keskeisimmät teemat käsittelevät energian ja luonnonvarojen kulutusta, päästöjä, veden käyttöä sekä vaikutuksia ihmisten terveyteen Ohjelmassa on neljä strategista tavoitetta: 1. Rakentamisen ja kiinteistökannan aiheuttama ympäristökuormitus vähenee oleellisesti 2. Ympäristöosaamisesta ja -teknologiasta muodostuu rakennusalan kansallinen kilpailutekijä 3. Rakennus- ja kiinteistöalan valmiudet ympäristöperusteiseen ja asiakaslähtöiseen päätöksentekoon kasvavat 4. Yhdyskuntien kehityksessä vahvistuu ekologinen kestävyys.

23 Puurakentamisen ympäristövaikutukset Euroopan tasolla jos kaikki asunnot rakennettaisiin puusta betonin sijaan Luonnonvarojen kulutus laskisi 70 % Uusiutumattomat vähenisi neljännekseen nykyisestä Uusiutuvat kasvaisi viidennekseen kokonaiskulutuksesta Energian kulutus laskisi 40 % Uusiutumattoman valmistusenergian käyttö puolittuisi Uusiutuvan valmistusenergian osuus kasvaisi 20 %:iin Puisten rakennustuotteiden valmistus tuottaisi sivutuotteena 15,3 GJ energiaa Puurakennuksista käytöstä poiston jälkeen n. 260 MGJ energiaa CO2 päästöt vähenisivät 60 %= n. 10 Mt CO2 Vuosittain rakennukset muodostaisivat 5,8 Mt:n CO2 nielun Lähde: Puumies-lehti 9/2009, Mikko Peltovirta

24 Varautuminen ilmastonmuutoksen seurauksiin Kaavoitus Kunnossapito Sään ääri-ilmiöistä johtuvat poikkeustilanteet Myrskyt, rankkasateet, kuivuus, helle, kova pakkanen, lumimäärät Valmiussuunnitelmat: energiansaannin ja vesihuollon toimintavarmuus, pelastustoimi, sähkölinjojen raivaus jne. Tulvasuojelu, rankkasateisiin varautuminen tulvakartoitukset ja tulvavaara-alueiden alueidenkäytön ohjaus toimintaohjeet ilmasto- ja tulvariskien varalle yhdessä muiden viranomaisten kanssa kaavoituksessa ja rakentamisessa huolehditaan riittävistä viheralueista, jotta hulevedet saadaan imeytymään tai johdetuiksi luontaisille imeytymisalueille ja kulkureiteille suojataan jätevesipuhdistamot tulvilta muuttamalla sekaviemäröintiä erillisviemäröinniksi, jätevesiviemäreiden saneerauksella ja hulevesien poistolla suojataan vedenottamoita ja vedenottokaivoja tulvilta Ikääntyminen, terveyshaitat

25 Tiedotus, neuvonta, koulutus Kuntalaisten omat ilmastoratkaisut Energiansäästö, uusiutuvien edistäminen Jätteiden synnyn vähentäminen, lajittelu Uudis- ja korjausrakentamisen neuvonta Kunnan henkilöstön kouluttaminen Ekotukitoiminta Ilmastoasioiden opetus, huomiointi kaikilla koulutusasteilla Yritysten neuvonta Tiedon pitäisi olla helposti saatavilla, yhdenluukun periaate Tiedotuksen riittävät voimavarat

26 Tytti Määttä: Mitä pieni ja harvaan asuttu kunta voi tehdä? Yhdistellä kuljetuksia Hankkia kunnalle omia autoja, autojen yhteiskäyttö Suunnitella asiointikyydit jouheviksi Kaavoittaa taajama tiiviiksi ja suosia kyläkeskuksien ympärille tapahtuvaa lisärakentamista Luoda edellytyksiä kauppapalveluille Säilyttää lähipalveluita ja viedä niitä kotiin Panostaa etäkokoustekniikoihin Hyödyntää etä- ja monimuoto-opetusta sekä etädiagnostiikka Kehittää liikkuvia palveluita ja palvelupisteitä Pitää yllä harrastuspaikkoja eripuolilla kuntaa Säästää energiaa Panostaa uusiutuviin energialähteisiin erityisesti lämmöntuotannossa Energiatehokkaat hankinnat

27 Vähäpäästöisen ja energiatehokkaan yhteiskuntarakenteen tietoinen kehittäminen Julkisen sektorin on tehtävä oma osansa ja näytettävä esimerkkiä päästöjen vähentämisessä. Näin se voi paremmin myös innostaa kotitalouksia ja yrityksiä mukaan ilmastotalkoisiin.

28 Ilmastotalkoot kaikilla sektoreilla Ilmastonäkökulma otettava huomioon kaikessa kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa Vrt. Kuopio: Kaupunki on päättänyt, että kaikkien toimielinten ja yhtiöiden päätöksiin pitää kirjata esittelijän näkemys siitä, tukeeko päätös kaupungin ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteita. Seuranta ja raportointi, mittarit

29 Kainuun kuntien yhteiset ilmastotavoitteet ja toimenpiteet -Visio? -Mitä, missä, miten? - Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet? - Mittarit?