Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle
|
|
- Anja Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkalla mediaan Opas perheen yhteiselle mediamatkalle
2 Mediamatka alkaa Koskaan ei ole liian aikaista pohtia, millaisessa roolissa media on kodissamme. Vanhempien tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä ja vaikutuksilta, mutta myös sallia ja mahdollistaa lapselle nautinnollisia kokemuksia ja elämyksiä. Media on mahdollisuus ja se voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus, matka yhdessä tekemiseen ja kokemiseen. Hyvää matkaa! Koskaan ei ole liian aikaista miettiä mihin media kasvattaa ja millä keinoilla. miten media voi yhdistää perhettä. kuinka vastata median herättämiin tunteisiin. kuinka paljon media vie perheen aikaa. onko media osa perheen suunniteltua päivärytmiä. missä roolissa media on päivähoidossa tai kavereiden luona. mitä media-asioita perhe voisi kokea yhdessä. 2
3 Matkalle lähtijät Vastasyntynyt lapsi alkaa yleensä viimeistään muutaman kuukauden iässä kiinnostua kuvista ja musiikista. Tavallisesti kirkkaat värit ja yksinkertaiset kuviot ovat vauvaikäisestä kaikkein kiehtovimpia, samoin iloisia ihmiskasvoja muistuttavat kuvat. Läheisten ihmisten kasvot saavat pienen ihmisen jakamattoman huomion. Leikki-iässä mielikuvitus on rikkaimmillaan ja elämykset koetaan voimakkaina. Fantasia vie mukanaan ja lasten maailma on täynnä taikaa ja satua. Median hahmot ja tarinat vetoavat lapsiin ja näkyvät leikeissä. Toisaalta etenkin vahvat visuaaliset esitykset pelottavat herkästi lasta. Tarun ja toden erottamiseen tarvitaan aikuisen apua. Kouluiän lähestyessä lasta alkavat kiinnostaa kirjaimet, numerot ja entistä tiedollisemmat asiat. Lukemaan oppiminen on merkittävä harppaus lapsen mediamaailman laajenemisessa. Lukemaan oppinut lapsi voi tutustua myös moniin sellaiseen asioihin, esimerkiksi lööpeissä, joilta vanhemmat mieluummin suojelisivat lapsiaan. Tämän ikäinen lapsi opettelee elämää ensisijaisesti leikkien ja tarinoiden kautta. Lapsi ottaa aiheita leikkeihinsä mediasta ja kodin askareista. Media tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja lapsi voi oppia myös ilmaisemaan itseään median avulla. Aikuiset ovat syntyneet aivan erilaiseen mediamaailmaan kuin lapset. Vanhemmat ovat nähneet monien laitteiden saapumisen koteihin lapsille ne ovat aina olleet siellä. On tärkeää, että vanhemmat tutustuvat lastensa tapaan kokea ja käyttää mediaa. Tämän päivän mediasta ei tarvitse tietää kaikkea, tärkeintä on lapsen kanssa oleminen ja yhdessä kokeminen. 3
4 Media herättää tunteita Media herättää lapsessa tunteita, joita on tärkeä huomioida. Pelko, kiukku, ilo, suru kaikki maailman tunteet ovat läsnä mediassa. Pelkoja herättävät usein asiat, joita lapsi ei voi vielä ymmärtää. Pieni lapsi ei vielä osaa kertoa tunteistaan, mutta ne tulevat esiin hänen leikeissään, unissaan tai teoissaan. Lapsi tarvitsee aikuista tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan. Media voi auttaa tunteiden käsittelyssä. Media voi toimia myös tunteiden viilentäjänä, kiukun tunne haihtuu rentouttavan musiikin avulla, vihaisuus tasaantuu mukavan tekemisen äärellä. Median avulla lapsi harjoittelee tunteiden kokemista ja toisten tunteiden ymmärtämistä. Tehdään yhdessä Opetelkaa tunnistamaan tunteita Tarinoita lukiessanne pysähtykää pohtimaan, miltä tarinan henkilöistä mahtaa milloinkin tuntua ja miksi. Keskustelkaa yhdessä median herättämistä tunteista Luokitelkaa lapsen ja kodin mediaasioita ryhmiin tuttujen tunteiden pohjalta. Anna lapsen kerätä yhteen kasaan iloisia kirjoja, leluja ja vaikka dvd-levyjä. Toisiin ryhmiin tulee pelottavia, surullisia sekä jännittäviä asioita. Kysele lapselta, miksi hän laittoi jonkin asian tiettyyn ryhmään. 4
5 Valitse lapsellesi sopivia sisältöjä Lasten mediapelkojen taustalla on usein lapsen ikätasolle sopimaton materiaali. Tv-ohjelmien, elokuvien ja pelien ikärajat helpottavat sopivien sisältöjen valintaa. Ikärajat eivät ole taitotasoja, vaan kertovat sisällön haitallisuudesta lapsille. Seuraamalla mediaa yhdessä ja olemalla lapsesi saatavilla opit tietämään, mikä on juuri sinun lapsellesi sopiva annos jännitystä ja riemua. Mutkia matkassa? Median herättämät pelot Jos lapsi on pelästynyt jotain mediassa, ole lähellä ja ota syliin. Kerro, että lapsella ei ole hätää. Pysy itse rauhallisena. Kysy, mitä lapsi pelästyi ja auta häntä erottamaan fiktio tosielämästä. Voit auttaa käsittelemään pelottavaa asiaa piirtämällä tai leikkimällä. Suojele lastasi liian voimakkaalta materiaalilta: karaiseminen ei nopeuta tunneelämän kehitystä. Pelottavat uutiset on tärkeää käsitellä lapsen kanssa, jotta lapsi ei jää vain oman mielikuvituksensa varaan. Käy lapsesi käsityskykyyn sopivalla tavalla läpi, mitä on tapahtunut ja kuuntele lapsesi kysymyksiä. Kerro, että tapahtunut ei uhkaa lasta eikä hänen läheisiään. Rajoita uutisten seuraamista ja suojaa lapset raaoilta uutiskuvilta. Jos pelot eivät helpota kotikonstein, apua kannattaa pyytää esimerkiksi neuvolasta, päivähoidon työntekijöiltä tai MLL:n Vanhempainpuhelimesta ja -netistä ( vanhempainnetti) 5
6 Media kasvattaa Median välityksellä saamme paljon tietoa ja se vaikuttaa käsitykseemme ympäröivästä maailmasta. Mediasta voidaan kuitenkin oppia epätoivottuja asioita, väkivaltaisia malleja ja epätasa-arvoa. Lasta suojaavat median epätoivotuilta vaikutuksilta samat asiat kuin elämässä yleensä: turvalliset lähisuhteet, tasapainoinen arki ja tunneelämä, ikä ja hyvät oppimisvalmiudet. Käyttäytymistavat ja arvot, jotka lapsi oppii läheisiltään, suojaavat myös median haittavaikutuksia vastaan. Tehdään yhdessä Tutustukaa toistenne mediatekemisiin Kertokaa vuoronperään, mistä mediatuotteesta pidätte: lapsi esittelee oman valintansa kertoen mikä siinä on mukavaa, aikuinen kertoo omasta valinnastaan. Leikkikää roolinvaihtoleikkiä Kerrotaan tarina jostakin arjen tilanteesta, niin että lapsi on aikuinen ja vastaavasti aikuinen lapsen roolissa. Juonena voi olla vaikka päiväkotiin ja töihin lähteminen tai ruoanlaitto. Kertomuksesta voi myös piirtää, tehdä videon tai näytelmän. Matkustakaa perheen mediamuistoihin Katselkaa vanhoja valokuvia ja videoita, myös tilanteista ennen lapsen syntymää. Menneiden medialeikkeiden avulla vanhemmat voivat välittää lapsilleen arvokasta tietoa perheen menneistä ajoista ja asioista. Valitse lapsellesi kehittäviä pelejä Netistä löytyy paljon alle kouluikäisillekin sopivia pelejä. Pelit ovat hauskaa ajanvietettä, mutta niistä voi samalla myös oppia monenlaista. Ohjaa lapsesi pelien valintaa ja tarkista nettipelien sopivuus omalle lapsellesi. Alkuun pääset vaikka MLL:n nettisivujen Nettikivaa-osiosta: Lähestykää kriittisesti jotakin mediaesitystä Katsokaa jokin lapsille suunnattu ohjelma ja keskustelkaa siitä, mikä siinä oli hyvää, mikä pahaa. Mikä oli totta ja mikä keksittyä. 6
7 Mutkia matkassa? Onko lapsi nähnyt väkivaltaa mediassa? Keskustele hänen kanssaan siitä, mitä seurauksia väkivallalla voi olla oikeassa elämässä. Kuka loukkaantui aggressiivisuuden seurauksena, millä tavoin ja miksi? Olisivatko asiat voineet mennä toisella tavalla? Miltä uhrista tai hänen perheestään mahtaa tuntua? Kerro lapselle, millä muilla keinoin kuin väkivallan käytöllä voidaan ratkaista ongelmatilanteita. Suojaa lastasi sisällöiltä, joissa väkivallasta tehdään hyväksyttävää tai sitä ihannoidaan. Mainokset vaikuttavat lapsen ajatuksiin. Mainosten tunnistaminen ja niiden tarkoitusperien ymmärtäminen ovat tärkeitä mediataitoja. Kun näette mainoksia, keskustelkaa siitä, mitä, miten ja miksi jotakin asiaa mainostetaan. Keksikää itse omia mainoksia. Älä jää yksin. Pienten lasten perheille löytyy paljon kasvatustyötä tukevaa toimintaa ja materiaaleja: erilaiset kerhot, MLL:n perhekahvilat, lastenhoitoapu, MLL:n Vanhempainpuhelin ja -netti, neuvola, leikkipuistot. Lue lisää: 7
8 Media luo meille uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se tuo maailman tapahtumat lähemmäksi ja auttaa yhteydenpidossa läheisiin. Media saa aikaan kiistoja, ja se voi olla myös kiusaamisen väline. Lasten ja heidän vanhempiensa mediatekemiset voivat jo varhain lähteä eri raiteille, elleivät vanhemmat ole läsnä ja kiinnostuneita lastensa median käytöstä ja nauti mediasta yhdessä lasten kanssa. Media yhdistää ja erottaa Tehdään yhdessä Tehkää yhdessä mediaa Tehkää perheen oma lehti. Piirtäkää sarjakuva yhdessä tehdyn retken vaiheista. Lisätkää siihen perheen valokuvia ja kertomuksia. Kuvatkaa perheen esittelyvideo, harrastuksia, päivärytmiä tai vaikka matkakertomuksia. Lähettäkää perheen läheisille ihmisille lapsen piirustuksia, kertomuksia ja valokuvia. Viettäkää perheen yhteinen mediapäivä Kuvaamalla tuttujen satukirjojen kuvitusta ja lukemalla tarinaa videolle saadaan kätevästi oma elokuva. Anna lapsen kertoa omin sanoin, mitä kuvassa tapahtuu. Samoin voidaan kuvata lasten omia piirustuksia videolle. Myös lapsi voi kuvata. Tallentakaa ja jakakaa perheen yhteisiä kokemuksia Yhteisen päiväkirjan pitäminen tai lapsen vauvakirjan täyttäminen on mukavaa ja hyödyllistä puuhaa. Näitä molempia voi myös toteuttaa internetissä ja jakaa läheisille. Lasten kuvien nettiin laittamista kannattaa tarkkaan harkita: mihin kuvia laitetaan ja kenellä on niitä mahdollisuus päästä katsomaan. Ota selvää, voiko käyttämäänne sivustoa suojata salasanalla vain toivottujen henkilöiden käyttöön. Kehittäkää tai tulostakaa perheen valokuvia myös paperiversioiksi ja laittakaa kansioon. Paperikuvista saa tehtyä oman palapelin, muistipelikortit ja vaikka sukupuun. Kuvallinen sukupuu selventää konkreettisesti lapselle, kuka oli kukin isän isä, äidin äiti, setä, eno. 8
9 Kameraloru Ollaan koko perhe liikkeellä, (x2) meillä on kamera mukana Otetaan paljon kuvia katsotaan niitä sitten kotona. Isi tahtoo kuvata autoja (pyöriä, pupuja) äiti tahtoo kuvata kukkia (lintuja, ihmisiä) veli tahtoo kuvata taloja (kaloja, koiria...) Minä tahdon kuvata sinua! Leikkiohje: Tehdään koko perhe osoittamalla omia sormia. Kamera tehdään kurkistamalla sormista tehdyn neliön lävitse. Otetaan paljon kuvia: etusormi painaa kuvitteellista kameran nappia. Katsotaan niitä kotona: laitetaan kädet kuin lukisimme kirjaa. Kuvauskohteet leikitään matkimalla esim. autoa. Kohdassa sinua osoitetaan sormella toista ihmistä. Mutkia matkassa? Lapsi vetäytyy omaan mediamaailmaansa Lapsi voi tarvita rohkaisua ja aikuisen tukea, että hän oppii leikkimään ikätovereidensa kanssa. Mediasta ei ole ainoaksi kaveriksi. Mikään ei korvaa aikuisen läheisyyttä ja sitä, että aikuinen on lapselle läsnä ja tavoitettavissa, niin ajatuksen kuin tekojen tasolla. Aikuinen ei aina pääse mukaan lapsen peleihin ja mediakokemuksiin, silti hän voi olla mukana niissä puheissa ja leikeissä, joissa lapsi tuo kokemaansa esiin. On tärkeä olla tietoinen lasten tekemisistä, vaikka niihin ei pystyisi osallistumaan. 9
10 Media vie mukanaan Media vie huomaamatta suuren osan ajastamme. On tärkeää pohtia tietoisesti ajankäyttöä median parissa. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä omilla mediavalinnoillaan ja tavoillaan. Leikki on lapsen ensisijainen keino tutustua maailmaan, ei media. Jos lapsella on riittävästi muuta tekemistä: leikkejä, harrastuksia ja kavereita, media ei saa liian suurta roolia hänen elämässään. Aikuisen tehtävä on myös turvata lapselle riittävä uni. On hyvä muistaa, että tv:n katselu ja pelaaminen ennen nukkumaan menoa häiritsevät lapsen unta. Tehdään yhdessä Keksikää yhdessä vaihtoehtoista tekemistä Viettäkää mediavapaa päivä tai viikko. Mitä aikaisemmin perheen mediakäyttäytymisestä tehdään sopimuksia, sitä helpompi niitä on yhdessä toteuttaa. Pohtikaa median käyttöänne Pitäkää mediankäyttöpäiväkirja, vaikka yhden viikon ajan. Merkitkää muistiin mitä katsoitte tai luitte, miksi ja miten paljon? Keskustelkaa tuloksista ja niiden vaikutuksista. Laajentakaa median käyttöä Tietokone on monille pelikone, mutta myös tiedonlähde ja viestintäväline. Lähettäkää yhdessä sähköpostia tutuille tai puhukaa skypen välityksellä kaukaiselle sukulaiselle. Katselkaa koneelle tallennettuja kuvia ja etsikää internetistä lasta kiinnostavia aiheita. Ole kuitenkin tietoinen, että netistä voi hakemallasi hakusanalla tulla lapsille soveltumattomia sisältöjä! Tehkää perheen oma blogi. Lapsesta voi olla hauska myös kirjoitella ja piirtää tietokoneen avulla. Auta lasta valitsemaan hänelle sopivia mediasisältöjä Vierailkaa kirjastossa ja kerro lapselle, mistä löytyy lastenosasto. Pyydä hen- 10
11 kilökuntaa kertomaan ja esittelemään lapsille suunnattua materiaalia. Sopikaa yhdessä, mitä kirjoja lainataan, mitä pelejä pelataan, mitä ohjelmia katsotaan ja millä sivustoilla vieraillaan. Kivaa tekemistä ja opettavaisia pelejä voi löytää esimerkiksi tuttujen kirjahahmojen tai televisioohjelmien nettisivuilta. Mutkia matkassa? Lapsi viihtyy liian hyvin median parissa Median liikakäyttö voi heijastua pienelläkin lapsella tunne-elämän ongelmina, univajeena ja liikunnan puutteesta johtuvina vaivoina. Huolehdi turvallisista rajoista, arjen rytmistä ja tarjoa tilalle muuta tekemistä. Tutustu lapsen mediamaailmaan ja hänen kiinnostuksiin käyttämällä mediaa yhdessä. Sen jälkeen on helpompi ohjata lapsen mediavalintoja. Laatikaa selvät pelisäännöt ajankäyttöön median parissa. Pidä medialaitteet perheen yhteisissä tiloissa, niin säännöistä on helpompi pitää kiinni. Perheen pelisääntöihin kuuluu ajatus siitä, ettei kaikkea tarvitse ostaa, eikä kaikkea tarvitse katsoa tai pelata, vaikka lasten kaverit väittäisivät saavansa niin tehdä. 11
12 Matkaeväitä Anna aikaasi ja paneudu lapsesi median käyttöön. Tehkää, kokeilkaa, osallistukaa yhdessä, onnistutte varmasti! Mediakasvatus on aivan tavallista arjessa elämistä mediaa järkevästi käyttäen, yhdessä oppien ja sitä kyseenalaistaen. Tutustu lasten mediakulttuuriin. Ymmärrät enemmän muun muassa lasten leikkejä, heidän kieltään, toiveitaan ja tekemiään valintoja. Kun pelit alkavat kiehtoa, pelatkaa yhdessä. Tutustu peleihin etukäteen. Vanhemmille suunnattuja vinkkejä pelien valintaan löydät osoitteesta Lisätietoa: Valokuvat: Jarkko Mikkonen. Ulkoasu ja taitto: Virpi Liinoja. Painopaikka: Miktor 2010 Opetu s - ministeriö
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
LisätiedotLapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotLapset ja media. Opas selkokielellä
Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää
LisätiedotSIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA
SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA KUN NÄET NÄITÄ KUVIA KIRJASSA, NIIN TIEDÄT MISTÄ ON KYSE: Pilviin voit kirjoittaa vastauksia kysymyksiin Huom! Tärkeää tietoa Onneksi olkoon uudesta sisaruksesta, jonka
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä
Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotKALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA
KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT
LisätiedotSopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa
Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotTOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS
TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotVAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
LisätiedotMeidän media Kuinka lasta tuetaan mediamaailmassa
Meidän media Kuinka lasta tuetaan mediamaailmassa Media ympäröi lasta Galaxi SubJunior DVD Aku Ankka The Sims 3 Tatu ja Patu SuperMario Televisio Quitar Hero SingStar Katti Matikainen Prinsessa-lehti Internet
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:
IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotKirjakettu/Hopeakettu tehtävät
Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,
LisätiedotKARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK
KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotMaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.
MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)
LisätiedotTURVALLISESTI SOMESSA
TURVALLISESTI SOMESSA 1 VANHEMPANA DIGIAJASSA Sosiaalisesta mediasta, peleistä, erilaisista sovelluksista ja älylaitteista on tullut tärkeä osa lastemme elämää. Vanhempaa jatkuvasti muuttuvien laitteiden
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotLAPSET PELAAMASSA - OPAS VANHEMMILLE
LAPSET PELAAMASSA - OPAS VANHEMMILLE MIKÄ LASTA PELAAMISESSA KIEHTOO? Lähes jokainen lapsi ja nuori pelaa jotain digitaalista peliä. Digipelaamisella tarkoitetaan kaikenlaista verkossa tapahtuvaa videopelien
LisätiedotLapsi työskentelee ja oppii
Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotTehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi
Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana
Lisätiedotkenttäopas Mediakasvattajan kenttätesti! Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan
Mediakasvattajan kenttäopas Peruskouluikäisten vanhemmille. Mediakasvattajan kenttätesti! Oletko huolestunut, huolehtiva vai huoleton mediakasvattaja? www.tietoturvakoulu.fi Mediakasvattajan kenttäopas
LisätiedotMEDIAVÄYLÄ. Mediaväylältä löytyy: 3-vuotiaille Kuvaaminen 4-vuotiaille Ääni 5-vuotiaille Medialukutaito 6-vuotiaille Viestintä
MEDIAVÄYLÄ Mediaväylä on avoin menetelmätarjotin, joka tarjoaa mediakasvatuksellisia omatoimipajoja. Jokaiselle ikäryhmälle on suunniteltu oma sisältö, mutta pajat ovat vapaasti sovellettavissa eri-ikäisille.
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotTURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama
TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotKertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa.
OSA 1: INTRO Kertoja: Kirjatin Mediamatka. Aloita valitsemalla yksinpeli tai ryhmäpeli ohjaajan kanssa. Klikataan version valintakuvaa (ryhmäpeli) ja siirrytään eteenpäin Kertoja: Ryhmäpeli on tarkoitettu
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,
LisätiedotLapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat
Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä
LisätiedotMedia alle 3-vuotiaan arjessa. Opas ja keskusteluaineisto vanhemmille
Media alle 3-vuotiaan arjessa Opas ja keskusteluaineisto vanhemmille Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Käsikirjoitus: Suvi
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotKoululainen ja media. www.nurmijarvi.fi
Koululainen ja media www.nurmijarvi.fi Vanhemmille ja lasten huoltajille Koululaiset tarvitsevat aikuista etenkin sähköisen median käytön tueksi olemaan läsnä ja keskustelemaan asioista, joita he mediassa
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotIlonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina
LisätiedotHuolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki
Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävät Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi aikuisen kanssa minkä tehtävän teet mistäkin lukemastasi kirjasta.
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotKEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori
KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotSystemointiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Systemointiosamäärä SQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lisätiedotikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä
1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotMitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?
Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotKÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN
KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotSarjakuva- www.ransu.info
Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotMINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa
MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
Lisätiedot