Mitä Malmilla tapahtui Kylä oli tuolloin "hiljainen ja murheiden painama" (Emil Ilola)

Transkriptio

1 Mitä Malmilla tapahtui 1918 Kylä oli tuolloin "hiljainen ja murheiden painama" (Emil Ilola)

2 Helsingin pitäjä vuosikirja Juhani Piilonen: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1987 Raimo Parikka: Vallankumous Helsingin pitäjässä 1992 Raimo Parikka: Helsingin pitäjän punakaarti Raimo Parikka: Malmin menetetty maine 1990 Kansalaismuisti MaTaPuPu alueen kansalaishistoria

3 Vuosi 1917 Kunnanvaltuuston piiritys Poliisien aseistariisunta Pitäjän ruotsinkielinen hallinto ja esikaupunkien suomenkielinen työväestö Suurlakko ja poliisimurhat Joulukuun miliisilakko Kunnanvaltuuston pako

4 Tammikuu 1918 Järjestysvalta miliisillä ja punakaartilla Punainen kunnallisvaltuusto ja muut hallintoelimet Elintarvikkeiden takavarikointi ja jakelu

5 Albert Petrelius Tammikuun alussa ollessani "palotarkastuksella" Malmilla (Petrelius ei ollut marraskuun suurlakon jälkeen uskaltanut asua vakituisesti Malmin huvilassaan, vaan oleskeli Helsingissä) pyysin toveripiirini (5 henkilöä) asuntooni kahville. Heidän lähdettyään tuli kaksi punakaartilaista tutkimaan asiaan. Heidän jälkeensä tuli vielä muita johtajanaan Herman Koskela, joka antoi "viimeisen varoituksen, koska toimin työväestöä vastaan". Kaartilaiset epäilivät minun järjestäneen jonkinlaisen salaisen suojeluskuntakokouksen.

6 "Hatturämä päähän" Sammalmäkeläinen : "Ja mentiinkin! Huono hatturämä päähän, punertava kaulaliina kaulaan, vanha palttoo niskaan ja kengistä kehnoimmat. Tässä puvussa ja parta ajamattomana saatoin kyllä mennä täydestä punaisesta". Lihavuus oli kuitenkin ongelma: "tuntui tukevanpuoleisuuteni tukalalta, sillä se herätti kiusallista huomiota".

7 Ruokaa ja palttoita

8 Punakaarti oli hallintoelin Soppakeittiöt 28.1 eli päivä sodan alkamisen jälkeen Tikkurilan kaartin toimeenpaneva komitea piti kokoustaan: esillä oli takavarikoidun sokerin jakelu, voin (1 kg/jäsen) ja lihan myynti kaartilaisille, leivän leipominen ja myyminen kaartin jäsenille. Rykmentin esikunta kielsi uhka- ja kortin peluun pitäjän alueella n kaartilaista

9 Tammi-helmikuun murhat Tammikuun lopussa 13 Helmikuun alussa 5 Jaakko Paavolainen: Runsaammin kuin missään muualla koko maassa. Myöhemmin huhti-toukokuussa 2+1 Poliisit, kauppiaat, rintamalle yrittäneet suojeluskuntalaiset, talolliset, pehtoori.

10 Nyt on sama valta vaivaisilla kuin muillakin Vaivaistalon johtaja Johan Winqvist kertoi että Johan Kaven oli erottanut hänet virastaan vieraillessaan Vaivaistalolla Tikkurilan punaisen nimismiehen Sahlstedtin kanssa. Kaven oli ottanut talon avaimet ja "talouden huolet ja toimet" haltuunsa sekä sanonut, että "nyt vaivaisilla on sama valta kuin muillakin". Pääsiäisenä Kaven oli Winqvistin mukaan pitänyt vaivaisille jumalanpalveluksen ja sanonut että "Jumalaa ei ole, vaan että se on haudattu eikä nouse milloinkaan". Hän ei ollut antanut laulaa virsiä, vain punakaartin laulukirjasta oli saanut laulaa. Johan Fredrik Kaven oli punaisen köyhäinhoitolautakunnan pj., vallankumousoikeuden tuomari, punaisen valtuuston jäsen, 24 vuotias kirvesmies

11 Rintamalla Kerava-Sipoo-Pellinki Tampereen seutu - Ylikangas 76 kuollutta? Antrea / Pullila Kannaksella Toijala-Lempäälä-Hämeenlinna Leppävaara, Tikkurila-Malmi Uusikylä Kotka (Ahvenkoski) Tauno Tukkinen: 55 kaatunutta Kadonneet kuolleeksi julistaminen: Kalle Jaakko Leinonen

12 Malmin-Tikkurilan taistelu 12.4

13 Taistelu Tikkurilassa 12.4 klo Pansssarijuna pidätteli saksalaisia Tikkurilan puolustus oli pääasiassa juuri linjaa hälytettyä täysin kokematonta paikallisjoukkoa (Punakaartin sota osa 2 s, 179) Saman iltana vallattiin Malmi

14 "yhtäkkiä kaupan eteen ryntäsi lähettipoika hevosella ratsastaen ja huutaen: Hei Pekka puoti äkkiä kiinni ja Malmille, saksalaiset ovat kirkonkylässä. Paikalla syntyi aikamoinen kohu, sillä saksalaisten tuloa oli pelätty kuin maailmanloppua. Saksalaiset painuivat Puistolaa kohti. Tikkurilan punakaartilaiset levittäytyivät ratapenkan Tikkurilan puoleiseen päähän ja Malmin hätäisesti kootut vähät kaartilaiset tänne Puistolan puoleiseen päähän. Siinä käytiin Tikkurilan taistelu. Miehiä kaatui; meni Pekka Lappalainen, meni lähettipoika hevosineen ja meni paljon muita, jotka sitten kuljetettiin Puistolan Elannon lähettyville olleelle tyhjälle palstalle. Siellä omaiset kävivät tunnistamassa omansa. (Aina Toivonen)

15 Ylivoiman edessä punaiset saivat perääntyä, tikkurilaiset vetäytyivät Tikkurilaan ja joutuivat siellä vangituiksi. Malmilaiset lähtivät pakenemaan Porvoontietä itäänpäin. Pakokauhu oli vallalla, kerrottiin Porvoontien olevan täynnä pakolaisia.

16 Kaatuneet ja teloitetut Yhteensä n. 60

17 Toukokuinen kosto "Nämä (suojeluskuntalaiset) kiertelevät talosta taloon ja mökistä mökkiin. Vangitsivat kaikki, jotka ovat olleet työväen järjestötoiminnassa mukana, miehet, naiset ja alaikäisetkin, keittiöväkeä myöten. Useita on umpimähkään ammuttu niin kuin talvella Varkaudessa. Malmilla lähellä Mosabackaa Puustellin metsässä ammutaan jatkuvasti. Se kuuluu Malmin alueeseen, jonka valkokaartilaiset ovat aivan villeinä, mutta se onkin ruotsalainen. Eivät säästä muuta kuin ne, joilla on ruotsalainen nimi ja ovat ruotsin kielen taitoisia." (Viljo Sohkanen)

18 Puustellin metsän teloitukset 15. toukokuuta puolenyön tietämillä ammuttiin Tapanilassa vartiopaikalleen matkalla ollut suojeluskuntalainen, maanviljelijä Karl Lindström. Uuden Suomen mukaan suojeluskunta saarsi yöllä 1.30 Mosabackan ja vielä samana yönä vangittiin 35 punakaartilaista. Aamulla pidätyksiä jatkettiin.

19 Puustellin metsän teloitukset "Eräänä iltana isäni kertoi, ettei hän ollut koko päivänä päässyt työhön, koska häntä oli pidetty Malmin poliisikamarilla. Aamulla oli pidätetty kaikki ensimmäisellä junalla menijät Puistolan, Tapanilan, Malmin ja Pukinmäen asemilta. Malmin poliisikamarilla heitä oli koko päivä kuulusteltu edellisenä iltana tapahtuneen suojeluskuntalaisen murhan vuoksi. Muut päästettiin vapaaksi, mutta joukosta valittiin 9 ja vielä Puistolasta kotoaan haettiin yksi, jotka kaikki seuraavana yönä ammuttiin Tapanilan Puustellin metsässä."

20 Puustellin metsän teloitukset Sotasurmat projektin tietokannasta haulla Helsingin pitäjä löytyy viisi surmattua Terroritilastossa on mainittu viisi miestä, jotka on ammuttu Siltamäen metsässä toukokuussa Joulukuussa 1971 Puustellin metsän haudasta löytyi "vielä seitsemän kokonaista luurankoa ja lisäksi erillisiä luita". Vainajien jäännökset haudattiin Malmin hautuumaan punaisten joukkohautaan. Ennen ja jälkeen 1918, s Vuoden 1918 Kansalaissodan muistomerkkiyhdistys. Pori 1972.

21 Puustellin metsän teloitukset Aronen Otto Valdemar Sekatyömies Helsinki s Helsinki Helsingin pitäjä Teloitettu Malmi (HKA, SDP) Backman Karl Juho Suutari Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Mestattu Suutarinkylä (SDP) Borodulin Ivan Sekatyömies? Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Murhattu Suutarinkylä (SDP) Filppus Otto Vilhelm Sekatyömies ? Helsinki pr Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Mestattu Suutarinkylä (SDP) (PT, SRK, HKA) Lehtinen Jalmari Seppä Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Murhattu Suutarinkylä (SDP) Paloranta Tuure Vilhelm Työmies Helsinki e Sysmä Helsingin pitäjä Teloitettu Malmi (SRK) (Vuosi lienee virhe) Saloranta Tuure Wilhelm Matleenanp. Metallityömies Helsinki e Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Teloitettu Suutarinkylä (SDP) (HKA) (RK) = 7 Lehto Emil

22 Malmin poliisien ja suojeluskuntalaisten kostoretket toukokuussa 1918 Viipuri Lahti Hämeenlinna Kotka

23 Viipuri kolme poliisikonstaapelia toi Viipuriin 14.5 luettelon Helsingin pitäjän suurimmista huligaaneista, jotka kaikki olivat konstaapeleiden tietojen mukaan osallistuneet yhteensä 60 Helsingin pitäjässsä ja kaupungissa tehtyyn murhaan (Marko Tikka) 18 ammuttiin

24 Helsingin pitäjän pohjoisen nimismiespiirin poliisikunta

25 Lahti

26 Hämeenlinna

27 Kotka Lista 68 oli jo Jaakko Paavolaisen kirjassa 1960-luvulla

28 Veljekset Hjalmar ja Ilmari Wiander

29 Kirje Kotkan vankileiriltä Kotkasta 17 p 5 k 1918 Rakas vaimoni nyt otan kynän käteni ja kirjoitan sinulle mutaman sanan paljon terveisiä tälta kotkasta minä olen tällä sotavankina kuinka sinä ja lapset otte voinet sano heitille terveisiä sano että veli ilmari on tällä kans ole hyvä ja kirjoita minulle heti kun sat tämän nyt ei ole muuta tällä kertaa kun hyvästi ja voi hyvin osoite on Hjalmar Wiander Kotkan vankileirin kanslia

30 Luovutettu Malmin suojeluskunnalle "luovutettu Malmin poliisiviranomaisten huostaan ja on mikäli kerrotaan tuomittu kuolemanrangaistukseen." (Selma Tuominen)

31 Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja Niinkuin jo Viaporissa kerrottiin on malmilaisia ammuttu ja ammutaan vieläkin. Kaikki malmilaiset punakaartilaiset ovat kovasti vihattuja... Ei ole moni Malmin kaartilaisista säilynyt hengissä, vaikka niitä niin paljon oli. Joitakin on säilynyt siten, että eivät ilmoittaneet kuulusteluissa Malmilla asumisesta mitään.

32 Alpo Roselius Helsingin pitäjäläisten puhdistukset

33 Alpo Roselius: Teloittajien jäljillä s. 291

34 Vankileirit Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja sodasta ja Suomenlinnan vankileiriltä Leireillä pitäjäläistä. Suuri kuolleisuus: huono ravinto, suoranainen nälkä ja taudit Espanjan tauti

35 Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden välikäräjät Riihimäki Johan Vihtorin kuolemansyytutkimus R tuli kotiinsa Tampereen vankileiriltä yöllä puoli kahden aikaan 28. kesäkuuta 1918 huonossa kunnossa. Vaimo antoi hänelle vähän maidon ja kuuman veden sekoitusta. R nukahti heti. Päivällä vaimo koetti syöttää hänelle pari lusikallista viiliä. R oli koko ajan jonkinlaisessa horroksessa samana päivänä hän kuoli ilman tuskia. Yöllä oli sanonut "olevansa terve, mutta heikko sen ruoan johdosta, jolla oli saanut elää viime ajat".

36 Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden välikäräjät Riihimäki Johan Vihtorin kuolemansyytutkimus Lääkärin suoritti 12.7 ruumiinavauksen. Ruumis oli kuitenkin jo pitkälle edenneessä mätänemistilassa, joten mitään varmaa kuolinsyytä lääkäri ei voinut määrittää, mutta arveli, että häiriö ruuansulatuskanavassa (=ummetus?), helposti sulavan ruuan niukkuus ja kotimatkan aiheuttama rasitus olivat rasittaneet sydäntä siinä määrin, että se lakkasi toimimasta, "mies nukkui siten kuoleman uneen." Ei löydy Sotasurmat nimitiedostosta

37 Albert Malm "erittäin vaarallinen jota ei saa millään tavalla laskea paikkakunnalle takaisin". Oikeudessa neljä kertaa todistajista (3) kellään ei ollut mitään kerrottavaa. 5 vuoden tuomio Opettaja William Sippolan mukaan Malmin vaimo oli kotitarkastuksessa pitänyt "suurta suuta" ja hermostuttanut tarkastajat, jotka olivat löytäneet mm. kolme säkkiä kauroja (epäilivät varastetuiksi). Sippolan mielestä kolme säkkiä kauroja ei ollut valtiorikos, ei edes elintarvikerikos hevosajurille

38 Malmin Suojeluskunnan lausunnot Kirjuri oli puolustautunut "kun on noin 600 lausuntoa annettavana, niin ei niihin kaikkiin ehdi niin tarkoin syventyä". Erityisesti kun "henkilö on tuntematon henkilökohtaisesti".

39 Olga Virkki Vangittiin 16.5 Lindströmin murhan/tapon jälkeen Apulaisnimismies kirjoitti lähetteeseen, että ilmiannon mukaan (ilmiantajan nimeä ei mainita) Olga Virkki oli "useita kertoja halveksinut ja uhkaillut valkoisia ja kiihottanut punaisten toimintaan." Tämän Olga itse kiisti. Kaksi naapuria, toinen työnjohtaja ja toinen konttoristi todistivat hänet siivoksi ja uutteraksi työihmiseksi, joka ei ollut agiteerannut ketään. 14. elokuuta Olga tuomittiin valtiopetoksesta 3 vuodeksi vankilaan koska hän oli "kapinan aikana kotipaikallaan Malmilla esiintynyt jatkuvasti kapinallisten kannattajana". Ainoana todisteena oli suojeluskunnan ylimalkainen lausunto.

40 Antti Oskari Luomala Kun täältä kotoisin oleva huvilanomistaja A. O. Luomala, jota vastaan ei ole täällä tiedossa raskauttavampia asianhaaroja (Kyselykaavaketta ei ole tänne saapunut), lienee siellä huonona ja sairaana pyydän, että tämän tuoja Luomalan naapuri, vaimo Hammaren laskettaisiin katsomaan sairasta. Luomalan vaimo on nykysin synnytyslaitoksella ja muita läheisiä heillä ei ole täällä. Ehdotan, että Luomala lasketaan vapauteen - jos hän enää kykenee - ja annetaan vaimo Hammaren huostaan. Mikäli tiedän on Luomala kelpo mies, joka uhkauksien pakotuksista ja työttömyydenkin tähden liittyi punasiin.

41 Malmin Suojeluskunta: Uunintekijä Antti Oskari Luomala oli Malmin suojeluskunnan lausunnon mukaan ollut "Opetusupseerina punakaartissa ja syksystä saakka punakaartissa. Päällikkö. Ollut taisteluissa Lahdessa ja Riihimäellä. Esiintynyt kiihottajana.

42 Sotasurmat projektin nimitiedosto Kirjoillaolokunta ja asuinkunta: Helsingin pitäjä 251 henkilöä Kirjoillaolokunta: Helsingin pitäjä 402 henkilöä (+ 151 henkeä) Asuinkunta: Helsingin pitäjä 417 henkilöä (+ 166 henkeä) Yhteensä 568 henkeä Karkeasti ottaen näyttäisi siltä, että noin 1/4-1/3 Helsingin pitäjän kaartilaisista sai surmansa 1918

43 Kirjoillaolokunta: Helsingin pitäjä 1918 yhteensä 392 nimeä eli 10 kuollutta on ennen tai jälkeen vuoden 1918 (=valkoisia) : 249 nimeä = 64 % : 143 nimeä = 36 % Kaatunut 57 = 15 % Teloitettu n. 50 %

44 Suomen Sotasurmat nimitiedosto Google: Sotasurmat

45 Nimitiedoston lähdepohja Papiston tilasto (PT) Seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luettelot vuosilta (SRK) Seurakuntien rippikirjat (RK), osittain SDP:n tilasto (SDP) (Helsingin pitäjä nimeä) Helsingin kaupungin tilastokonttorin kuolleiden kortisto vuosilta (HKA) Vuoden 1918 sotavankilaitoksen arkisto (VL) Etsivän keskuspoliisin luettelo suomalaisista valtoillisista pakolaisista (EK) Vankeinhoitohallituksen arkisto (VHH) Boström, H. J: Sankarien muisto (BO) Sotasurmaprojektille tulleet kansalaiskirjeet ja yhteydenotot (SPA + kirjeen tai yhteydenoton järjestysnumero)

46 Suomen Sotasurmat nimitiedosto

47 Paljon vai vähän? Viljo Sohkanen laati tovereidensa avustuksella luettelon Tikkurilan kaartin jäsenten vaiheista. Sen mukaan surmansa saaneita ja kadonneita oli yhteensä 79 5,6 % Tikkurilan väestöstä Vantaan alueen väestöstä kuoli vuosien sodassa 1,7 %.

48 Surmaluvuiltaan suurimmat paikkakunnat 1. Helsinki Tampere Viipuri mlk Turku Valkeala Tammela 472 (Forssa mukaan lukien) 7. Sääksmäki Kymi 453 9, Lappee Helsinki mlk 394

49 Muistamisen politiikka

50 V Muisto veljeshaudalta

51 Uusia kirjoja Olli Korjus, Hamina 1918 Nimi nimeltä, luoti luodilta Jukka Rislakki, Kauhun aika - neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918 Tuomas Hoppu ym, Tampere 1918 Tieto-Finlandia ehdokas 2008 Työväentutkimus vuosikirja 2008

52

53 Mirja Turunen, Veripellot Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918 Elävä arkisto elavaarkisto

54 Tauno Tukkinen

55 Tampsankankaan teloituspaikka

56 1918 vakaumuksensa uhreina henkensä menettäneille tovereille

57 YLE taustat

58 Graniittiin kiinnitetyissä kuparilaatoissa kerrotaan : vainajan nimi, syntymä- ja kuolinpäivä sekä kotikunta. Paikalla on usein omaisten jättämiä tuoreita kukkia. ahtuma.html

59 Valkoisen hämärän maa FT, tutkija Marko Tikka, Tampere Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa Polkupyörätkin piti rekisteröidä

60 Pitäjän punaorvot Valtuusto pohti kesäkuussa 1919 keinoja lasten kerjuu- ja kulkurielämän ehkäisemiseksi. 319 sotaorpoa Kolme täyttä lastenkotia valtuusto: liiat lapset kyläkuntiin elätteelle. Ovat terveysolot huonot, ruoka riittämätön ja maidonsaantikin niin vähäistä että lapset ovat saaneet vatsatauteja kunnanlääkäri Lapset suomenkielisiä, hoitajat ruotsinkielisiä

61 Politiikka 1919 syksyllä vaalityö naamioitiin kiertäväksi kirjanmyynniksi Vappuna MTY 1920 marssi Tapanilasta Kirkonkylän kautta Backakseen. Malmin Lastenystävät ry 1928 / MLL

62 Toisaalta Vuonna 1919 Malmin työväenyhdistys järjesti 57 iltamatilaisuutta Tuotoista suuri osa punaorpojen ja punaleskien tukemiseen