PÄÄTÖS. KSU-2008-Y-356/111 Telefaksi (014)

Transkriptio

1 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh Dnro KSU-2008-Y-356/111 Telefaksi (014) ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukainen hakemus, joka koskee Korpilahden maankaatopaikan toimintaa. Alueella varastoidaan myös väliaikaisesti risuja ja kantoja. LUVAN HAKIJA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikan vastuualue PL JYVÄSKYLÄ Luvan hakijana oli Korpilahden kunnan tekninen toimi, mutta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Korpilahden kunnan tapahtuneen kuntarakenteen uudistuksen myötä lupahakemus siirtyi Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalvelujen Yhdyskuntatekniikan vastuualueelle. Toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin urakointiyksikkö Altek Aluetekniikka. Toiminnan yhteyshenkilö Jari Lohi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Suunniteltu toiminta tulee sijoittumaan Jyväskylän kaupungin Korpiahon kylän tiloille Honnikonkorpi 16:25, Kokkola 4:408 sekä Alaska 4:223 ja Korpiharju 4:224 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Luvan hakemisen perusteena on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12a perusteella alueellinen ympäristökeskus, koska kyseessä on kaatopaikkatoiminta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus tuli vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminto, aiempia ympäristölupia ei ole. Alue ei sijaitse kaavoitetulla alueella.

2 MAANKAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/16 Maankaatopaikan sijaintipaikka on Korpilahden vuona 1994 suljetun vanhan kaatopaikan länsipuolella oleva notkanne. Sijaintipaikan kiinteistöistä Honnikonkorpi 16:25, Kokkola 4:408 ovat Jyväskylän kaupungin omistamia ja kiinteistöt Alaska 4:223 ja Korpiharju 4:224 yksityisen maanomistajan omistamia. Maanomistajan kanssa on sovittu maa-alueiden kaupoista siten, että määräalat tiloista siirtyisivät kunnalle ennen maankaatopaikka toiminnan alkamista. Maankaatopaikalle on kulkuyhteys vanhan kaatopaikan tietä pitkin. Sijaintipaikaksi suunniteltu notkanne on avohakattu ja paikalle on kasvanut noin 2-3 metrinen taimikko. Maankaatopaikan alue jää ympäröivää maastoa alemmaksi kahden kumpareen väliin. Alue viettää kumpareiden välissä etelään. Maankaatopaikaksi varattavan alueen pintaala on noin 7,6 ha. Alue sijoittuu vanhan kaatopaikan viereen, eikä se ole hakemuksen mukaan virkistyskäytön kannalta arvokas. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Lähistöllä on jonkin verran asutusta, lähin asuinrakennus sijaitsee suunnitellun täytön luiskan alareunasta noin 150 metrin päässä etelään/kaakkoon Viljaperäntien varrella maankaatopaikan puolella. Samassa suunnassa Viljaperäntien toisella puolella noin 200 metrin päässä täytön reunasta sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Korpiahontien varrella on asuinrakennus reilun 200 metrin päässä maankaatopaikan täytön reunasta länteen/lounaaseen. Noin kilometrin säteellä suunnitellusta maankaatopaikasta sijaitsee yhteensä 16 asuttua rakennusta. Toiminta sijoittuu Kulperinkankaan II-luokan pohjavesialueelle (nro ). Maastotarkastelun perusteella pohjaveden virtaussuunta on kohti etelää. Päijänteeseen virtaava Korpijoki on noin 500 m päässä maankaatopaikalta etelään. Yleiskuvaus toiminnasta Maankaatopaikkaa tullaan käyttämään rakennustoiminnassa syntyvän puhtaan maaaineksen loppusijoitusalueena sekä kantojen ja risujen varastoalueena. Alueelle loppusijoitettava maa-aines tulee pääsääntöisesti Korpilahden alueella sijaitsevista rakennuskohteista. Kantoja ja risuja varastoidaan alueella vain väliaikaisesti, 1-2 vuoden välein ne toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Kantoja ja risuja vastaanotetaan niille osoitetulla paikalla. Muita kuin edellä mainittuja jätejakeita ei alueelle tuoda. Maankaatopaikan alue on kooltaan noin 7,6 ha. Suunnitellun täytön tilavuus on noin m 3 rtr, joka jakautuu täyttövaiheisiin 1-3. Täytön lopputilanne ja maankaatopaikan täyttövaiheet ja täytön leikkaukset on esitetty hakemuksen liitteissä. Läjitykseen tulevan maa-aineksen arvioitu määrä on hakemuksen mukaan alle m 3 vuodessa. Maankaatopaikalle tuotavien maa-ainesten määrä saattaa kuntarakenteen uudistuksen myötä kasvaa, mutta vuotuisten määrien tarkempi arviointi on vaikeaa. Keskimääräinen vuotuinen vastaanottotarve puhtaille ylijäämämaille on arviolta m 3, maksimissaan yli m 3, jos useita rakennusprojekteja toteutetaan saman vuoden aikana. Vastaanotettavan maa-aineksen määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, eniten maamassoja tuodaan keväisin ja kesäisin. Puhtaiden ylijäämämaiden läjittämisessä ei synny jätteitä, mutta jos alueelle toimitetaan sinne kelpaamatonta ainesta, toiminnanharjoittaja huolehtii, että se toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan.

3 Täyttösuunnitelma ja alueen maisemointi 3/16 Maankaatopaikan täyttö toteutetaan sijaintipaikkana olevaan notkoon kerroksittain siten, että hienojen ja herkästi sortuvien maa-ainesten, kuten siltin ja saven, väliin täytetään karkeampia maa-aineksia sortumariskin pienentämiseksi. Täyttösuunta on vastaanottoalueen pohjoisreunasta kaakkoon (alueelle tulevan tien kanssa samansuuntaisesti, kohti Viljaperäntietä) ja etelään/lounaaseen. Täytön edetessä valmiiksi edennyt osuus täytöstä maisemoidaan. Täytön pinta muotoillaan ympäröivään maisemaan sopivaksi, peitetään kivettömällä kivennäismaakerroksella sekä kasvukerroksella ja muotoillulle alueelle istutetaan männyn taimia. Täyttö toteutetaan kolmessa vaiheessa; vaiheen 1 täyttötilavuus on m 3, vaiheen 2 täyttötilavuus m 3 ja vaiheen 3 täyttötilavuus m 3. Vaiheesta toiseen siirrytään jouhevasti siten, että luiskakaltevuus on täytössä kaikilta osin maksimissaan 1:3. Nykytilanteessa suunnitellun maankaatopaikan alueen maanpinta vaihtelee välillä Suunniteltu lopullinen täyttökorkeus on +166 täytön laen korkeimmassa kohdassa, josta täytön luiskat laskeutuvat nykyisen maanpinnan tasoon. Täyttö- ja maisemointisuunnitelmat on esitetty hakemuksen suunnitelmakarttaeliiteissä. Maankaatopaikan täyttöalue merkitään maastoon selvästi paaluilla. Maankaatopaikan ympärillä oleva suojapuusto säilytetään, erityisesti täyttöalueen ja asuinrakennusten välillä. Alueen puusto poistetaan vaiheittain täyttöjen edeltä täyttösuunnitelman mukaisesti. Alueelle johtavalle tielle Viljaperäntieltä käännyttäessä asennetaan opastetaulut, joissa on ohjeet toimimisesta maankaatopaikan alueella. Maa-ainesten toimittamisesta alueelle sovitaan maankaatopaikan vastuuhenkilön kanssa. Samalla varmistetaan, että aines soveltuu laatunsa ja ominaisuutensa puolesta maankaatopaikalle läjitettäväksi. Mikäli on epäilyksiä tuotavien maa-ainesten puhtaudesta, ne varastoidaan erilleen odottamaan tutkimustulosten valmistumista. Liikenne ja liikennejärjestelyt Maankaatopaikalle on kulkuyhteys Korpiahontieltä kääntyvän Viljaperäntien kautta. Maankaatopaikan toiminta tulee lisäämään liikennettä sijaintipaikan lähiympäristössä arkisin maankaatopaikan aukioloaikoina kello 7-22 välillä. Liikenteen lisääntyminen vaikuttaa eniten Viljaperäntien alkuosaan ennen maankaatopaikalle johtavan tien risteystä. Liikennemääräarvio nykyisen noin m 3 vuotuisen maa-ainesmäärän kuljettamiseen maankaatopaikalle on noin 200 ajosuoritetta vuodessa eli 1 ajosuorite harvemmin kuin kerran päivässä m3 vuotuisella vastaanottomäärällä ajosuoritteiden määrä olisi vastaavalla laskutavalla viisinkertainen eli noin ajosuoritetta vuodessa, tarkoittaen vajaata neljää ajosuoritetta yhtä arkipäivää kohden. Erityisiä liikennejärjestelyjä maa-ainesten kuljetus maankaatopaikalle ei aiheuta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Maankaatopaikalle tuodaan rakennustoiminnassa yli jääviä, hyödyntämiskelvottomia ja pilaantumattomia maa-aineksia. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan sovellus perustuu alueen valintaan, käytön valvontaan, vesien hallintaan ja ympäristötarkkailuun.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 4/16 Pintavedet ja päästöt vesiin Maankaatopaikka-alueen ympärysojat johtavat vedet alueen eteläpuolella olevaan ojaan. Ojia myöden pintavedet kulkeutuvat maankaatopaikasta noin 500 metrin päässä etelässä virtaavaan Korpijokeen. Korpijoki laskee Päijänteeseen noin neljän kilometrin päässä maankaatopaikasta. Maamassat muotoillaan täytön yhteydessä niin, että pintavedet kulkeutuvat alueen reunojen ojiin eikä täyttöön jää vettä kerääviä painanteita (täyttöalueella ei alle 1:20 kaltevuuksia). Alueelle sijoitetaan vain puhtaita maa-aineksia, joten vaikutukset pintavesiin voidaan arvioida vähäisiksi. Pintavesivaikutukset ulottuvat lähinnä lähialueen avo-ojiin. Pintavesien tarkkailu on kuvattu kohdassa"käyttö- ja päästötarkkailu". Melu, pöly ja tärinä Maa-ainesten kuljetuksesta ja siirtelystä vastaanottoalueella aiheutuu melua ja ajoittaisia pölyhaittoja lähiympäristöön lähinnä Korpiahontien ja Viljaperäntien alkupään varrella sijaitseville kiinteistöille. Alueella muodostuvalle melulle on tyypillistä melutasojen suuret vaihtelut. Melua aiheuttavat maankaatopaikan täytön tasaamisessa ja maaainesten levityksessä satunnaisesti käytettävä konekalusto, joka aiheuttaa melua maankaatopaikan ympäristössä toiminta-aikana (7-22). Maankaatopaikan ympärille jätetään puusto vaimentamaan melun etenemistä. Meluhaittoja ehkäistään myös rajaamalla toiminta-aika arkipäiviin ja välttämällä toimintaa alueella 22-7 välisenä aikana. Melutaso jää hakemuksen mukaan toiminta-aikana alle 55 db. Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön ja maisemaan Maankaatopaikkatoiminnassa syntyvät melu- ja pölyhaitat vaikuttavat yleiseen viihtyisyyteen lähiympäristössä, mutta ovat siinä määrin vähäisiä etteivät hakemuksen mukaan vaikuta ihmisten terveyteen. Maankaatopaikan täyttö muuttaa maisemaa, mutta luonnonsuojeluarvoihin sillä ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia. Maasto on maankaatopaikan ympäristössä vaihtelevaa, joten maisemoinnin jälkeen alue sulautuu ympäröivään maastoon. Toiminnanaikaiset riskit Alueelle läjitetään puhtaita ylijäämämaita, jotka eivät hakemuksen mukaan aiheuta päästöjä vesistöön. Mikäli maa-aineksen soveltuvuutta läjitykseen on syytä epäillä, se tutkitaan ennen täyttöön siirtämistä. Maa-ainesten kuljetus saattaa aiheuttaa pölyhaittaa kuljetusreitin varrella päällystämättömillä teillä. Pölyn tuomia haittoja torjutaan lisäämällä tienhoitoa, tarvittaessa alueen kulkuväylät kastellaan pölyämisen hillitsemiseksi. Suolaa ei pohjavesialueella voida käyttää pölyhaitan torjumiseen. Haitalliset vaikutukset maaperään ja vesistöön estetään tarkkailemalla alueelle tuotavan maa-aineksen laatua. Maankaatopaikalle johtavan tien varteen sijoitetaan informaatiotaulu, josta ilmenee millaisia maa-aineksia alueelle saa tuoda ja milloin (arkisin klo 7-22) sekä kuinka alueella toimitaan maamassoja tuotaessa. Sortumien ja liukumien syntyminen ehkäistään tiivistämällä täyttö huolellisesti ja välttämällä yli 1:3 ylittäviä kaltevuuksia täyttöluiskissa. Mahdolliset painaumakohdat ja

5 5/16 muut vauriot täytössä korjataan välittömästi. Tarvittaessa alueella liikkumista rajoitetaan lippusiimoin ja tapauksesta riippuen luiskan kaltevuutta voidaan vahvistaa mm. vastapenkerein, loivennuksin ja geotekstiilein. Työtekniikan suunnitteluun kiinnitetään huomiota ja alueella toimivat henkilöt ohjeistetaan asianmukaisesti. Maankaatopaikan työkoneiden aiheuttamiin öljyvuotoihin varaudutaan öljynimeytysvarusteilla. Työkoneiden kunnossapitoon kiinnitetään huomiota öljyvahinkojen välttämiseksi. Alueella ei säilytetä työkoneiden polttoaineita. Maamassojen kuljetuksiin liittyviä riskejä pienennetään noudattamalla nopeusrajoituksia ja muita liikennesääntöjä. Kuljetusten ja maa-aineksen siirtelystä aiheutuvaan pölyämiseen voidaan vaikuttaa kastelulla. Suolaa ei käytetä pölyämisen ehkäisemiseen. Maankaatopaikkatoiminnalle nimetään vastuuhenkilö. Maankaatopaikalle toimitettavia maa-aineksia ja alueen siisteyttä seurataan säännöllisesti. Mikäli alueelle havaitaan tuodun sinne kuulumattomia aineksia, ne toimitetaan eteenpäin asiaankuuluvaan paikkaan. Maankaatopaikalla asioivia varten pystytetään opastetaulut joihin on kirjattu selkeät ohjeet alueella toimimiseen. Maankaatopaikalla tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan alueen hoidosta vastuussa olevalle henkilölle, joka vastaa tarpeellisten jatkotoimenpiteiden järjestämisestä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Maankaatopaikan toimintaa seurataan säännöllisesti. Maa-aineksia tuovat kuljettajat raportoivat tuomistaan maa-aineksista maankaatopaikan toiminnasta vastaavalle (maaaineksen määrä ja laatu). Maamassojen täyttöalueelle levittämisen yhteydessä tehdään aistinvaraista tarkkailua maa-aineksen soveltuvuudesta läjitykseen. Maankaatopaikalta valuvien vesien laatua tarkkaillaan ottamalla pintavesinäyte maankaatopaikan eteläpuolella sijaitsevasta avo-ojasta ennen toiminnan aloittamista. Jatkossa vesien laatua tarkkaillaan aluksi kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä tutkitaan fekaaliset koliformiset bakteerit, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, COD Mn, NO 3 -N, NH 4 -N, kokonaisfosfori, mineraaliöljyt sekä haihtuvat hiilivedyt. Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai vesiviranomaisten hyväksymin menetelmin. Raportointi Maa-aineksia alueelle tuovat kuljettajat pitävät kirjaa tuomistaan kuormista ja ilmoittavat määrät maankaatopaikan vastuuhenkilölle kirjanpitoa varten. Kirjaus sisältää tiedot kuorman koosta irtokuutioina, maa-aineksen laadusta ja alkuperästä sekä kuljetuksen suorittajasta. Pintavesitarkkailun tulokset raportoidaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. VAKUUS Toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnalle asetettaisiin vakuus kattamaan maankaatopaikan sulkemisesta ja maisemoinnista syntyvät kustannukset. Kustannusten syntyminen on arvioitu seuraavasti: Maankaatopaikan täytön muotoilu ja tasaus Metsänviljelytyöt Muut viimeistelytyöt, näytteenotto Yhteensä (alv. 0 %) 6 000

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6/16 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Korpilahden virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Keskisuomalainen nimisessä sanomalehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet nähtävillä Korpilahden kunnan asiakaspalvelupisteessä. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tulevalle maankaatopaikalle tehtiin tarkastuskäynti Lisäksi lupakäsittelyyn liittyvä neuvottelu pidettiin Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto toteaa lausunnossaan (kokous , asianro 24, Dnro 8/09) - Lupaehdoilla tulee varmistaa, ettei alueelle tuoda sinne sopimattomia maa-aineksia tai muuta mahdollista terveyshaittaa aiheuttavaa jätettä. - Maankaatopaikalla käytettävien työkoneiden toiminnassa syntyvä melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ekvivalenttimelutasoa LAeq, klo 7-22 h 55 dba. - Kaatopaikka-alueen ja sinne johtavan tien hoito on järjestettävä siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. - Lähialueen talousvesikaivojen osalta tulee varmistua siitä, että veden laatu ei toiminnan edetessä heikkene. Jyväskylän Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (kokous , Dnro 8/09), - Ympäristöluvan lupamääräyksillä tulee varmistaa, ettei toiminta aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa ohjeistamaan maaainestentuojat siten, että alueelle tuodaan maa-aineksia vain sellaisista kohteista, jotka eivät voi sisältää pilaantuneita maita. Täyttöön ei saa myöskään loppusijoittaa jätettä tai orgaanista materiaalia sisältäviä ylijäämämaita. - Jätteiden vastaanotto tulee olla valvottua. Alueelle on asetettava puomi asiattoman pääsyn ja luvattomien jätteiden tuonnin estämiseksi. - Toiminta tulee järjestää siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä ympäristön asukkaille. Mikäli melusta ilmenee lähiasutukselle haittaa, tulee lupamääräyksissä luvanhakija velvoittaa suorittamaan häiriintyvissä kohteissa mittaukset ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. - Kaatopaikka-alueen ja sinne johtavan tien hoito on järjestettävä siten, että pölyn ja maa-ainesten leviäminen kaatopaikka-alueen ulkopuolelle jää mahdollisimman vähäiseksi. Muistutuksessa A (11 allekirjoittajaa, päivätty ) esitetään seuraavaa: - Lupahakemus on 10 vuodeksi, onko arviota kauanko toiminta jatkuu tämän jälkeen - Vaadimme, että liikennöinti tapahtuu klo 7-17 välillä arkipäivisin, ei viikonloppuisin ja pyhinä. Korpiahontiellä ei ole kevyenliikenteenväylää eikä valaistusta. Lisäksi Viljaperäntien varrella asuu lapsiperheitä. Kuinka turvataan lasten turvallinen elinympäristö? Huomionarvoista on, että Viljaperäntien varrella on myös kotieläimiä ja mm. hevosia.

7 7/16 - Viljaperäntielle on tehty perusparannus v Tien kunto ei saa heikentyä. Kelirikkorajoitusta on noudatettava. Jos tätä ei noudateta, niin tien kunnossapitovastuu on toiminnanharjoittajalla. Raskaiden ajoneuvojen tienkäyttömaksu pisteytetään seuraavassa tiehoitokunnan kokouksessa. - Miten on tarkoitus järjestää tien pölynsidonta? Millä kriteereillä ja aineilla pölynsidonta hoidetaan? - Hakemuksessa on ilmoitettu 55 db äänitaso. Missä pisteessä tämä ilmoitetaan? Hakemuksessa on sovittu, että maankaatopaikan ympärillä oleva puusto säilytetään. Nyt metsää on kaadettu ja harvennettu kaatopaikalle johtavan tien varresta. Vaiheen 3 alueella on nyt kasvamassa hyvällä alulla olevaa 1,5-2 metristä kuusitaimikkoa. Voitaisiinko tämä alue rajata pois maankaatopaikasta? Tämä siirtäisi maankaatopaikan rajaa kauemmaksi nykyisestä asutuksesta ja toimisi äänisuojana. Miksei maankaatopaikkaa tehdä vanhan kaatopaikan alueelle? - Pilaantunut maa-aines, miten estetään tämän toimitukset? Kaiken maa-aineksen kunto tulisi selvittää ennen kuljetuksia, että se sopii tuotavaksi maankaatopaikalle. - Alue on pohjavesialueella. Lähikiinteistöjen (Ketunkolo, Villa Ava, Astahovi) vedenotto on omilta tonteilta. Vaadimme, että talousvesistä tehdään kaksi kertaa vuodessa vesianalyysi lähikiinteistöille veloituksetta. - Maankaatopaikan yhteyteen on tarkoitus tulla myös risujen ja kantojen välivarasto. Paljonko tästä aiheutuu lisäliikennettä. Muita lausuntoja, muistutuksia tai mielipiteitä asiasta ei ole esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden tutustua lausuntoihin ja antanut mahdollisuuden vastineen jättämiseen. Toiminnanharjoittaja antoi vastineen sähköpostilla. Vastineessa todetaan: - Maankaatopaikan lupahakemus on haettu toistaiseksi voimassa olevaksi. Ympäristön kannalta on varmasti paras vaihtoehto että maanvastaanottotoiminta Korpilahden alueelta on keskitetty yhteen paikkaan ja valvonnan alla. - Toiminta-aika on haettu arkipäiville klo 7-22, emmekä näe syytä muuttaa toimintaaikaa, koska maanvastaanottopaikan liikenne on melko vähäistä. Melutaso jää toiminta-aikana alle 55 db. - Maankaatopaikan liikenne on melko vähäistä. Suurin osa maankaatopaikan liikenteestä sijoittuu kesäaikaan, jolloin myös koululaisten liikenne on vähimmillään. - Tienkäyttäjä osallistuu jo yksityistielainkin mukaan tiekunnan osakkaana tienkäyttönsä mukaisesti tienhoitokustannuksiin - Pölynsidonta päällystämättömällä osalla joudutaan suorittamaan kastelun avulla tarpeen mukaan, suolaa / suolaliuosta ei voi käyttää kaivojen ja pohjavesialueen takia. Toimija vastaa kastelusta. - Mahdolliset melunmittauspisteet määritellään ympäristölupapäätöksessä. - Suojapuusto alueen ympärillä säilytetään, koska se vaimentaa jonkin verran toiminnan melupäästöjä. Maankaatopaikan täytöt toteutetaan vaiheittain eikä missään tapauksessa puustoa kaadeta koko alueelta enempää kuin on tarpeen. Vaiheen 3 puunkaato on ajankohtainen vasta vuosikymmenien päästä, joten suojapuusto asuinkiinteistöjen ja maanvastaanottopaikan välillä on jo huomattavasti tämänhetkistä kookkaampaa. - Vanhan jätteenkaatopaikan velvoitetarkkailu on kesken ja lisäksi ko. kaatopaikka on tavallaan mäen päällä, joten suurten maamassojen läjittäminen ei olisi edes maisemallisesti järkevää. Jossain vaiheessa voisi ajatella vanhan jätteenkaatopaikan pinnan korjausmaisemointia mutta tämä on luvitettava erikseen ja toimenpiteet vaativat erityisen tarkkaa suunnitelmaa koska vanha jätteenkaatopaikka on kapseloitu jätteen vastaanoton loputtua.

8 8/16 - Toimintaan liittyvät ympäristöriskit sekä toimet niiden välttämiseksi on esitetty lupahakemuksen kohdissa 8a, 14, 17a ja 17c. - Vesianalyysi ko. kaivoista voidaan tehdä samanaikaisesti pintavesien tarkkailun yhteydessä. - Risujen ja kantojen välivarastoinnin liikenne on hyvin vähäistä, koska ne tulevat pääasiassa kiinteistöiltä jotka aloittavat rakentamisen. Metsäyhtiöt hoitavat kantojensa säilytyksen omilla alueillaan. Palvelu järjestetään sen vuoksi, etteivät rakentajat dumppaisi kanto ja risukuormiaan ympäri metsiä vaan ko. materiaali saataisiin hyötykäyttöön VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Keski-Suomen ympäristökeskus myöntää Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalvelujen Yhdyskuntatekniikan vastuualueelle Jyväskylän kaupungin Korpiahon kylän tiloilla Honnikonkorpi 16:25, Kokkola 4:408 sekä Alaska 4:223 ja Korpiharju 4:224 ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Korpilahden maankaatopaikan toimintaa. Toiminnanharjoittajalla tulee olla edellä mainitut kiinteistöt omistuksessaan ennen toiminnan aloittamista tai muutoin osoittaa, että sillä on oikeus harjoittaa luvanmukaista toimintaa kyseisillä kiinteistöillä. Toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin urakointiyksikkö Altek Aluetekniikka. Toiminta sisältää varsinaisen maankaatopaikkatoiminnan lisäksi myöhemmin hyödynnettävien risujen ja kantojen varastointia. Toimintaa tulee harjoittaa ympäristölupahakemuksen mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupamääräyksiä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräyksillä 2, 9 ja 14 varmistetaan, ettei maankaatopaikalle tuoda sinne soveltumattomia maa-aineksia tai jätteitä. Meluntorjunta ja tarkkailu sekä pölyntorjunta on huomioitu lupamääräyksillä 7, 8 ja 9. Maankaatopaikan kulunvalvontaa rajoitetaan lupamääräyksellä 5. Pinta- ja pohjavesitarkkailua varten on annettu lupamääräys 12. Maankaatopaikan asianmukaisena käytön ohjeistusta varten on annettu lupamääräykset 3-6. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueella käsiteltävät jätteet, alueen käyttö ja hoito 1. Korpilahden maankaatopaikka luokitellaan puhtaiden maa- ja kiviainesten kaatopaikaksi. (YSL 45, YSA 20 ) 2. Maankaatopaikalle saa sijoittaa ensisijaisesti Korpilahden alueelta rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita ja kiviä. Alueella saa varastoida lisäksi väliaikaisesti risuja ja kantoja sekä purettua asfalttia. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteen käsittelyyn tai muuhun vastaavaan maaperää mahdollisesti pilanneeseen toimintaan. Maankaatopaikalle ei saa myöskään ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä tai hiekanerotuskaivojen hiekkaa. Eloperäisiä aineksia, risuja ja kantoja lukuun ottamatta, ei saa ottaa vastaan alueelle. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu ympäristöluvassa, se on viipymättä toimitettava paik-

9 9/16 kaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 4, 6 ja 15 :t, JäteA 3a ja 8 :t) 3. Maamassojen läjitykseen tulee käyttää hakemuksessa esitettyä aluetta ja täyttö tulee tapahtua esitetyn suunnitelman mukaan siten, että täyttösuunta on vastaanottoalueen pohjoisreunasta kaakkoon (alueelle tulevan tien kanssa samansuuntaisesti, kohti Viljaperäntietä) ja etelään/lounaaseen. Maankaatopaikan täyttöalue tulee merkitä maastoon reunatolpilla. Maamassojen läjityksen täyttösuunnat tulee merkitä alueelle. (YSL 42 ja 43 :t, YSA 20, JäteA 8 ) 4. Risut, kannot varastoitava siististi kukin omilla niille varatuilla ja merkityillä paikoilla. Mikäli varastointipaikat muuttuvat esimerkiksi alueen täytön tai maisemoinnin myötä, on tiedot uusista varastointipaikoista ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Risut ja kannot on toimitettava hyötykäyttöön vähintään kolmen vuoden välein. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 3 ja, 6 ja 18 :t) 5. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen maa-ainesten läjitys- ja loppusijoitusalueelle on estettävä valvonnan ja tarvittaessa myös rakenteellisin keinoin, esimerkiksi asettamalla lukollinen puomi alueelle johtavalle tielle tai aitaamalla alue tarvittavilta osin. Maankaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla informaatiotaulu, josta ilmenee alueen käyttötarkoitus, aukiolo ja tarvittavat yhteystiedot. (YSL 42 ja 43 :t, JäteL 6, JäteA 8 ) 6. Maankaatopaikalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan hoitajan tulee olla hyvin perillä tehtävistään ja ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on lisäksi huolehdittava henkilökuntansa riittävästä opastuksesta sekä riittävän informaation antamisesta myös alueen käyttäjille. (YSL 43, 45 ja 46 :t, JäteL 51, JäteA 10 ) Toiminta-aika ja melu 7. Maankaatopaikalla toimintaa saa harjoittaa arkisin kello sekä kiireisinä aikoina myös viikonloppuisin ja arkipyhäisin kello välisenä aikana. (YSL 43, JäteA 8, NaapL 17 ) 8. Toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan luettuna, ei saa ylittää päivällä kello ekvivalenttitasoa 55 db(laeq) lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan mittausten avulla selvittämään melutasot ympäristössä tarkemmin. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5, 42 ja 43 :t, VNp 993/1992, NaapL 17 ) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen sekä ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 9. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava suunnitelmallisesti siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista. Ympäristön siisteyttä on säännöllisesti valvottava ja alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä muiden kuin tässä päätöksessä mainittujen materiaalien varastoaluetta. Polttoaineita tai öljyjä ei saa varastoida eikä koneita tai autoja huoltaa alueella. Pölyhaittojen vähentämiseksi läjitettäviä

10 10/16 maamassoja, alueelle johtavaa tietä sekä alueen kulkureittejä on tarvittaessa kasteltava. Suolan tai muiden kemikaalien käyttö pölyämisen estämiseksi on kielletty. (YSL 6, 7, 8 ja 43 :t, JäteL 6 ja 19 :t, JäteA 8, NaapL 17 ) 10. Maankaatopaikka on rakennettava ja sitä tulee käyttää niin, että estetään ja torjutaan erilaiset haitat ja vaaratilanteet. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi siltti- ja savipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava karkeampia kerroksia. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista tilanteista ja muista vaara- tai vahinkotilanteista, kuten penkan sortumisesta ja niihin vaikuttavista tapahtumista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 62 ja 76 :t, YSA 30, JäteA 8 ) 11. Maankaatopaikalta valuvat vedet on johdettava ympärysojiin ja edelleen ojaverkostoa myöten Päijänteeseen laskevaan Korpijokeen. Ojat on pidettävä kunnossa eikä vesien johtamisesta saa aiheutua ympäristölle vettymisongelmia, jäätämishaittaa tai muuta käytettävyyshaittaa. Vesien johtamista ja käsittelyä on tarvittaessa tehostettava, jotta siitä ei aiheudu ravinne- tai kiintoainekuormaa alapuoliseen vesistöön. (YSL 43 ja 55 :t) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12. Toiminnanharjoittajan on otettava alueelta lähtevästä avo-ojasta pintavesinäyte sekä lähikiinteistöjen käytössä olevista talousvesikaivoista vesinäytteet ensimmäisen kerran ennen toiminnan aloittamista ja tämän jälkeen kerran vuodessa syys-lokakuussa. Näytteistä määritetään fekaaliset koliformiset bakteerit, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus, kiintoaine, COD Mn, NO 3 -N, NH 4 -N, kokonaisfosfori, mineraaliöljyt sekä haihtuvat hiilivedyt. Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai vesiviranomaisten hyväksymin menetelmin. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua voidaan tarvittaessa jatkaa tai muuttaa Keski- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 43, 46, 55 ja 77 :t) 13. Täytön tilavuutta, koostumusta, painumia, sortumia, penkereen vakavuutta ja rakenteita on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä maankaatopaikan täytön että jälkihoidon aikana. (YSL 43, YSA 20 ) 14. Maankaatopaikalle läjitettävistä maa-aineksista on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä maa-ainesten alkuperä, määrä, laatu sekä toimittaja. Kirjaa on pidettävä myös alueelle varastoiduista ja edelleen toimitetuista maa-aineksista, muista materiaaleista, sekä toiminnassa tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisilla ja sitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Yhteenveto kunkin vuoden valvonta- ja tarkkailutiedoista, vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätelajeista sekä maisemoinnin etenemisestä tulee toimittaa Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Havaituista terveys- ja ympäristöhaitoista sekä häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. (YSL 46 ja 76 :t, YSA 30, JäteL 51 ja 52 :t, JäteA 22 ) Maankaatopaikan maisemointi ja jälkihoito 15. Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti täytön edetessä. Maisemointi on aloitettava täytön edetessä täyttösuunnan ollessa vastaanottoalueen pohjoisreunasta kaakkoon (alueelle tulevan tien kanssa samansuuntaisesti, kohti Viljaperäntietä) ja etelään/lounaaseen. Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja. Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pin-

11 11/16 nan muotoilu ja metsitys. Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. Alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. (YSL 7, 43 ja 45 :t, YSA 20, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ) Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YSA 30 ) 17. Luvan saaja vastaa lupamääräysten mukaisesti maankaatopaikka-alueen tarkkailusta ja jälkihoidosta myös toiminnan loputtua vähintään 10 vuoden ajan. (YSL 43 ja 90 :t, YSA 20, JäteA 9 ) Vakuus 18. Toiminnanharjoittajan on asetettava euron suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus tai selvitys vakuutta vastaavasta järjestelystä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden suuruutta, riittävyyttä ja kattavuutta on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä (YSL 42, 45 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Keski-Suomen ympäristökeskus on lupaharkinnassaan katsonut, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakennepalvelujen Yhdyskuntatekniikan vastuualueen harjoittama maankaatopaikkatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan luonne ja sen vaikutukset ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseen tarkoitettujen toimien merkitys ympäristöön kokonaisuutena sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Maankaatopaikan alue on kaavoitettu suojaviheralueeksi tai yhdyskuntateknillistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi, kaavoituksellista estettä toiminnalle ei ole. Toiminta-alue ei pohjavesialueella eikä toiminta-alueen läheisyydessä sijaitse luonnonsuojelukohteita tai alueita, joilla olisi merkittäviä luonnonsuojeluarvoja. Toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Alueella ei ole tarkoitus suorittaa melua aiheuttavaa kiviaineksen murskausta tai puuainesten haketusta. Lähistöllä olevalle asutukselle ei aiheudu toiminnasta eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (esim. melu tai pöly). Toiminnasta aiheutuva liikenne on vähäistä. Toiminnasta ja liikennöinnistä aiheutuva melu ja pölyäminen on huomioitu lupamääräyksissä. Vesien johtamista sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailua koskien on annettu lupamääräyksiä.

12 12/16 Lupamääräyksillä on rajoitettu myös muuta pilaantumisvaaraa. Määräyksiä on annettu lisäksi mm. maankaatopaikan käytöstä, sijoitettavista materiaaleista, valvonnasta, häiriötilanteista, toiminnan lopettamisesta, tarkkailusta ja raportoinnista. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissään toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Toiminnalta vaaditaan vakuus asianmukaisen jätehuollon ja jälkihoidon järjestämiseksi. Lupaviranomainen on katsonut, että hakijalla on käytettävissään maankaatopaikkatoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa on oltava määräys kaatopaikan luokasta. Kaatopaikat luokitellaan sinne sijoitettavien jätteiden perusteella. Maankaatopaikat ovat ympäristösuojelulain tarkoittamia kaatopaikkoja, vaikka niihin ei sovelleta valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista. Lupamääräykset 2-4 Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti. Luvassa voidaan lisäksi asettaa etusijalle tietyltä alueelta peräisin olevan jätteen käsittely. Tuotavan jätemateriaalin laatua valvoo laitoksen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvansaaja velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai palauttamaan jäte jätteen haltijalle. Pilaantumattomiksi maa- ja kiviaineksiksi voidaan maankaatopaikalla katsoa massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettujen kynnys- tai taustapitoisuuksien. Tarvittaessa sijoituskelpoisuus voidaan arvioida riskienarvion perusteella. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maamassojen läjitystä koskevassa lupamääräyksessä on otettu huomioon hakemusasiakirjassa esitetty täyttösuunnitelma, jonka mukaan on toimittava, jotta voidaan estää mm. maisemahaittoja. Lupamääräys 4 Risujen ja kantojen enimmäisvarastointiaikaa koskevalla määräyksellä on toiminta rajattu Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) soveltamisalan ulkopuolelle. Toiminta on hoidettava siten, että alueella varastoidaan eri materiaaleja selkeästi omilla merkityillä varastointipaikoillaan. Varastokasat tulee pitää mahdollisimman pieninä ja siirtää alueelta pois mahdollisimman nopeasti. Toiminnassa tulee rajoittaa käsittelemättömien varastojen yhteismäärää, sillä varastokasoista aiheutuu helposti epäsiisteyttä ja ahtaus vaikeuttaa alueen puhtaanapitoa. Eri jätejakeiden sekoittuminen toisiinsa haittaa niiden hyötykäyttöä.

13 13/16 Lupamääräykset 5 ja 6 Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista sekä niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten, käsittelypaikan pitäjän on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän opastuksen ja informaation antamisesta työntekijöille, maa-ainesten kuljettajille sekä alueen muille käyttäjille. Maankaatopaikalla toimimisesta ja varastointipaikkojen sijainnista on järjestettävä riittävä opastus esimerkiksi käyttämällä tähän informaatiotauluja. Lupamääräykset 7 ja 8 Toiminta-aikoja on rajoitettu, sillä toiminnoista saattaa syntyä ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumisen alaan kuuluvaa haittaa (melua). Melulle on asetettu hyväksyttävä melutaso, jotta varmistutaan siitä, että toiminta ei aiheuta viihtyvyys- tai terveyshaittaa. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992). Määräys mahdollisista melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua toteutettujen meluntorjuntatoimien riittävyydestä. Lupamääräykset 9 ja 10 Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän pilaantumista, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista. Maaperän ja pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä polttoaineiden ja öljyjen varastointi- ja koneiden huoltokielloista. Pölyhaittoja on tarvittaessa torjuttava kastelemalla läjitettäviä maamassoja. Toiminnanharjoittajan on seurattava eri osa-alueiden haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Maamassojen läjitys on toteutettava siten, että vaara- ja vahinkotilanteet, kuten täyttökerrosten liukumat ja sortumat, voidaan välttää jo ennakolta. Lupamääräys 11 Sade-, hule- ja lumen sulamisvedet vedet tulee johtaa hallitusti alueelta pois reunusojiin ja edelleen ojaverkostoa pitkin Päijänteeseen laskevaan Korpijokeen. Määräys vesien johtamisesta mahdollistaa lisäksi toiminnan pintavesiin kohdistuvien vaikutusten selvittämisen. Alapuoliseen vesistöön kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen välttämiseksi vedet tulee tarvittaessa johtaa laskuojaan esimerkiksi laskeutus-/selkeytysaltaan kautta. Lupamääräys 12 Pintavesinäytteiden avulla saadaan selville vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä pintaja pohjavesien nykyinen laadullinen tila. Saatujen tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida näytteidenoton myöhempää tarvetta. Lupamääräykset 13 ja 14 Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Rakenteiden kunnon säännöllinen tarkkailu on oleellinen osa maankaatopaikan valvontaa. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Tietojen perusteella

14 14/16 toiminnanharjoittaja ja viranomaiset voivat seurata toiminnan laatua ja laajuutta. Saatujen tietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta sekä luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräykset Toiminnan päätyttyä luvan haltija vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jätteiden vastaanoton loputtua käytetty paikka on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristölupapäätöksessä on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja päätöksessä on annettava määräys, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta. Määräysten tulee perustua arvioon siitä, miten kauan kaatopaikka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle sen jälkeen, kun se on poistettu käytöstä. Ympäristökeskus katsoo, että koska Korpilahden maankaatopaikkaa käytetään vain pilaantumattomien maamassojen loppusijoitukseen, ei ympäristölle koituva riski ole kovin merkittävä. Jälkitarkkailun ja näytteenoton taajuutta, laajuutta ja ajallista kestoa voidaan muuttaa jälkiseurannasta saatujen tulosten perusteella. Lupamääräys 18 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Kaatopaikan luokalla ei ole merkitystä vakuuden määräämisen kannalta. Vakuussumman suuruus on arvioitu siten, että sillä katetaan välittömät maisemointitoimenpiteet ja toteutetaan seurantaa. Vakuutta tarkistetaan tarvittaessa kaatopaikan täyttymisen ja maisemoinnin etenemisen mukaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä, ellei toiminta ole sitä ennen päättynyt. Alueen täyttö, maisemointi ja jälkihoito on oltava valmiina ilmoitettaessa toiminnan päättämisestä. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 76, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t

15 15/16 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 20, 30 ja 37 :t Jätelaki (1702/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 :t Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 8, 9, 10 ja 22 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksua euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Keski-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Keski-Suomen ympäristökeskuksen sekä Jyväskylän kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi päätöksestä on annettu tieto hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille. Asian merkityksen on katsottu olevan sen verran merkityksetön, ettei päätöksestä tiedoteta sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy klo 16:15. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelu tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki Ylitarkastaja Petri Poikonen

16 JAKELU 16/16 Päätös Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikan vastuualue PL JYVÄSKYLÄ Jäljennös päätöksestä Jyväskylän kaupunginhallitus Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto Suomen ympäristökeskus Lupahakemuksesta muistutuksia tai mielipiteitä antaneille (yhteyshenkilöille) Tiedoksi Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla ja numeroilla.

17 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmän liitteet Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen antamispäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa, - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: - Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle, - asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Valituskirjelmän voi myös omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on toimitettava perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen Keski-Suomen ympäristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille edellä mainitussa ajassa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen postiosoite on PL 110, JYVÄSKYLÄ ja käyntiosoite Ailakinkatu 17, Jyväskylä sekä puhelinvaihde ja telefax (014) Sähköpostiosoite: kirjaamo.ksu@ymparisto.fi Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallintooikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Maksua on tarkistettu Valtioneuvoston asetuksella 924/2008. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.