Julkisivun ja vesikaton kuntotutkimus

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Linnankosken lukio, Porvoo Projekti

2 Sisältö Sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja lähtötilanne Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Julkisivurakenteet Yleiskuvaus tutkittavista julkisivuista Vanhan rakennusosan rappaus Laajennusosan rappaus Vesikattorakenteet Vanhan rakennusosan vesikatto Laajennusosan vesikatto...16 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Maalianalyysin tulokset 2/ Linnankosken lukio, Porvoo

3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilö: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh Kohde: Linnankosken lukio, Piispankatu 22-24, Porvoo Tutkimuksen kohteena on Linnankosken lukio. Rakennusrunko koostuu massiivitiiliseinistä sekä alalaattapalkistovälipohjista. Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - ARK-piirustukset - materiaalinäytetutkimus kosteuskartoitus (Munters, 2009) - kosteuskartoitus (Munters, 2000) - kuntotutkimus (WSP Finland Oy, 2016) 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Rakennukseen on suunnitteilla peruskorjaus, jota varten rakennukseen suoritettiin julkisivujen ja vesikaton osalta kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen tarkoitus on selvittää ko. rakenneosien kunto ja niiden mahdolliset toimenpiteet liittyen tulevaan peruskorjaukseen. Havaitut puutteet ja tutkimuksissa tehdyt havainnot kootaan kuntotutkimusraportiksi, ja tulosten perusteella annetaan kullekin rakenneosalle toimenpide-ehdotukset. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin syyskuussa Kenttätutkimukset tekivät Ins. (AMK) Paulus Hedenstam sekä DI Olli Lipponen WSP Finland Oy:stä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Kaikki rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutki- 3/ Linnankosken lukio, Porvoo

4 musten perusteella. Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi käytetyt tutkimusmenetelmät eri rakenteille olivat: Julkisivurappaukset - Kopokartoitus julkisivurappausten pinnoille noin 80 %: sesti - Rappauksen pinnoitteen maalianalyysi 1 kpl Vesikattorakenteet - Puisten vesikattokannattimien ja peltikatteen aistinvarainen kartoitus Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Kopokartoituksessa pieniä, paikallisia alueita voi jäädä koputtelematta Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 4/ Linnankosken lukio, Porvoo

5 2. Julkisivurakenteet Tässä raportin osiossa on käsitelty rappausten kuntoa ja siihen liittyvien rakenteiden vaurioita. Liitteen 1 tutkimuskarttaan on merkitty vaurioiden sijainti. Julkisivut jaettiin kunnon ja rakenteen perusteella kahteen eri ryhmään, joiden havainnot on esitetty omien otsikoiden alle Yleiskuvaus tutkittavista julkisivuista Kenttätutkimusten perusteella rakennusten ulkoseinä- ja julkisivurakenteet ovat seuraavanalaisia: - Vanhan osan seinärakenteena on massiivitiilimuuri, jonka ulkopinta on roiskerapattu - Uuden laajennusosan rappauksena on käytetty villaeristeen päälle tehtyä lämpörappausta Kuva 1 Yleiskuva vanhasta osasta Kuva 2 Yleiskuva laajennusosasta Kuva 3 Vanhan osan rappausalusta on tiili Kuva 4 Laajennusosalla rappaus on tehty lämmöneristeen pintaan. 5/ Linnankosken lukio, Porvoo

6 2.2. Vanhan rakennusosan rappaus Rappauksen kunto havaintojen ja kopokartoituksen perusteella Julkisivut ovat yleisesti hyvässä kunnossa ja merkittävää rapautumaa ei havaittu laajasti. Yksittäisiä vaurioituneita alueita kuitenkin havaittiin. Pääsisäänkäynnin katoksen kohdalla tukkeutunut kaivo on aiheuttanut veden patotutumista katoksen yläpuolisilla osilla. Tämä on uittanut vettä seinille ja näin ollen rappaukset ovat vaurioituneet. Muita vastaavia laajempia rapautuneita kohtia on auditoriosiiven yläosassa (koilliseen), katolla olevan porrashuoneikkunan rappaukset sekä kaakkoisjulkisivun sisäänkäyntikatosten kohdalla. Myös räystäslinjan alla on yksittäisiä pieniä rapautuneita paikkoja useassa kohdassa. Räystäslinjan vauriot ovat todennäköisesti peräisin reikäisen katon / räystään vuodoista tai huonosti tuulettuvan yläpohjan lämpövuodoista. Kaikki edellä mainitut kohdat ovat paikkauskorjauksen tarpeessa ja ne ovat merkitty punaisella rasteroinnilla tutkimuskarttaan. Myös muutamien ikkunoiden yläpielet ovat vaurioituneet ja niissä on merkittävää halkeamaa. Halkeama on sen verran suuri, että se kerää vettä ja vaurio tulee näin ollen etenemään tulevaisuudessa sekä heikentämään pielen kiinnitystä. Lievempiä halkeamia esiintyy myös paikoitellen eri puolilla julkisivuja, niin tasaisilla pinnoilla kuin ikkunapielissä. Tämän perusteella halkeamat sulkeva käsittely on suositeltavaa suorittaa julkisivuille maalauksen yhteydessä, ennen kuin vauriot pääsevät etenemään. Myös julkisivun maalipinnat ovat säärasitetuimmilla julkisivuosilla hyvin kuluneita, joka myös osaltaan puoltaa julkisivun uudelleenmaalausta. Uudelleenkalkkaus suojaa myös ehjää julkisivupintaa ja antaa näin ollen rappaukselle lisää käyttöikää. Pääsisäänkäynnin puoleisella julkisivulla havaittiin lisäksi hieman kopoja alueita. Pääosin nämä kopot ovat paikkakohtia, jotka ovat tehty todennäköisesti edellisen peruskorjauksen yhteydessä. Nämä kopot ovat kuitenkin ehjiä ja niiden osalta välitöntä korjaustarvetta ei ole. Kuva 5 Pääsisäänkäynnin katoksen kohdalla rappaus on vaurioitunut. Kuva 6 Vastaavat vauriot löytyvät myös toiselta puolelta. Katoksen kattokaivot (merkitty nuolella) ovat tukkeutuneet ja vesi on patoutunut katokselle. 6/ Linnankosken lukio, Porvoo

7 Kuva 7 Tyypillinen rappausvaurio räystään alla. Kuva 8 Tyypillinen räystään rappausvaurio, joka on selkeästi peräisin vesivuodosta. Kuva 9 Katoksen kohdalla kosteus on vahingoittanut rappausta. Kuva 10 Ikkunoiden yläpielissä on paikallisesti merkittäviä halkeamia Kuva 11 Ikkunoiden pielien halkeilua Kuva 12 Maalipinta on paikoin hyvin kulunut. 7/ Linnankosken lukio, Porvoo

8 Kuva 13 Katolla olevan porrashuoneikkunan rappaus on pahoin vaurioitunut. Julkisivuun liittyvissä rakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Ikkuna pellitykset ovat kunnossa ja niiden liittymät rappaukseen vaikuttivat tiiviiltä. Ikkunoiden pellityksiä ei ole toteutettu rappauskulmalla, mutta liitos rappaukseen on kitattu tiiviiksi. Kittaukset suositellaan käytäväksi läpi ja tarvittaessa uusittaviksi julkisivun huoltokunnostuksen yhteydessä. Ovikatosten betonirakenteet ovat pääosin hyväkuntoisia ja niissä havaittiin lähinnä maalipintojen rapistumista. Katosten kermikatteet ovat hyväkuntoisia ja niiden osalta ei ole uusimistarvetta. Eteläpäädyn katoksessa on muista poiketen peltikate, joka on käyttöikänsä päässä ja uusittavassa kunnossa. Julkisivun maalauksen yhteydessä ovikatosten betonipinnat on suositeltavaa myös maalata. Eteläjulkisivun ovikatokseen joudutaan lisäksi tekemään pieniä betonipaikkauksia. Kuva 14 Pellitys liittyy suoraan rappauspintaan (kulma puuttuu). Tiiveys on kuitenkin varmistettu kittauksella. Pellityksen kaadot ja tiiveys on yleisesti hyvä. Kuva 15 Betonirakenteiset katokset ovat yleisesti hyväkuntoisia. 8/ Linnankosken lukio, Porvoo

9 Kuva 16 Kermikatteilla on vielä käyttöikää jäljellä Kuva 17 Eteläpäädyn katoksen pellitys on käyttöikänsä päässä. Julkisivuilla on teräsrakenteisia ulokeparvekkeita, jotka ovat sidottu rakennusrunkoon ankkureilla. Parvekerakenteissa ei havaittu puutteita. Mikäli parvekkeita käytetään hätäpoistumista varten, niin ovat kiinnitykset runkoon arviolta kevyen oloisia. Ankkuroinnin kestävyys tulee arvioida suunnitelmista. Kuva 18 Yleiskuvaa parvekkeista. Kuva 19 Lähikuvaa ankkuroinnista. Julkisivuun liittyy myös kuparinen taideteos sekä koulun nimikyltti. Taideteoksen kiinnitys vaikutti hyvältä. Kuparisen nimikyltin kiinnikepultit ovat ruostuneet puhki. Todennäköisesti kyltissä on käytetty väärän tyyppistä ruuvimateriaalia. 9/ Linnankosken lukio, Porvoo

10 Kuva 20 Kuparinen taideteos Kuva 21 Koulun nimikyltin kiinnikkeet ovat ruostuneet poikki (väärä materiaali -> galvaaninen korroosio) Rappauksen pinnoitteen maalianalyysin tulokset Rappauksen pinnoitteen maalikerroksien koostumusta ja maalikerrosten sopivuutta tutkittiin maalinäytteellä (JS1). Näyte tutkittiin Tikkurila Oy:n laboratoriossa. Maalianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteistä havaittiin seuraavaa: - Näytteessä on vähintään viisi kerrosta. Kerrosten yhteispaksuus on 1,0 1,7 mm. - Näytteen pinta on pehmeää ja liituavaa. - Näytteestä ei löydetty orgaanisia sideainepolymeereja - Näytteen kaikki kerrokset ovat arviolta kalkkimaalia Toimenpide-ehdotukset vanhan osan rappaukselle: - Rapautuneet paikat korjataan paikkakorjauksilla (punaiset merkinnät tutkimuskartassa) - Haljenneiden pielien halkeamat suljetaan siihen soveltuvalla tuotteella - Rappaukselle suoritetaan kuumapesu ja uudelleenpinnoitus kalkkimaalilla - Ikkunapellitysten liitoksia tiivistetään tarvittaessa - Eteläpäädyn katoksen pellitys uusitaan - Kaikki betonirakenteiset ovikatokset pinnoitetaan kosteutta läpäisevällä ja vettä hylkivällä pinnoitteella (esim. silikonihartsimaalilla). Eteläpäädyn betonikatokseen lohjenneet reunat paikataan. - Uusitaan koulun nimikyltin kiinnitys (haponkestävä tai kuparikiinnike) - Tarkastetaan parvekkeiden kantavuus, mikäli ne toimivat hätäpoistumisteinä. 10/ Linnankosken lukio, Porvoo

11 2.3. Laajennusosan rappaus Rappauksen kunto havaintojen ja kopokartoituksen perusteella Julkisivut ovat yleisesti hyvässä kunnossa ja vaurioita ei havaittu juuri ollenkaan. Rappauksen pinta on ehjää ja rapautumaa ei ollut havaittavissa ollenkaan. Rakennuksen lounaisjulkisivulla havaittiin julkisivun yläosassa yksittäinen isompi halkeama. Lisäksi alaosissa on runsaasti vaurioita rappauksen alaosassa, jotka ovat peräisin autojen törmäyksestä. Seinä tulee paikata parkkipaikan kohdalta sekä halkeama sulkea. Lisäksi parkkipaikalle suositellaan asennettavaksi suojakaide, jotta vaurioita ei pääse enää syntymään. Kuva 22 Julkisivun yläosassa yksittäinen halkeama, joka tulee sulkea. Kuva 23 Parkkipaikan kohdalla rappaus on vaurioitunut Toimenpide-ehdotukset laajennusosan rappaukselle: - Paikkakorjaukset parkkipaikan päätyyn (punaiset merkinnät tutkimuskartassa) - Kaiteen asennus parkkipaikan päätyyn, jolla estetään uusien vaurioiden muodostuminen - Rappauksen halkeaman sulkeminen, siihen soveltuvalla tuotteella 11/ Linnankosken lukio, Porvoo

12 3. Vesikattorakenteet Vesikaton runkorakenteet tarkastettiin ullakkotiloista. Puurakenteisten kattokannattimien kuntoa ja lahoastetta tarkasteltiin silmämääräisesti ja pistelemällä piikillä. Vesikattojen katemateriaalien kuntoa tarkasteltiin vesikaton kulkusilloilta ja henkilönostimesta. Vesikattojen päällisissä tarkasteluissa kiinnitettiin huomiota mm. katemateriaalin kuntoon, kulkusiltojen ja varusteiden kuntoon/turvallisuuteen sekä mahdollisiin epätiiveyskohtiin ja puutteellisiin ratkaisuihin. Tehtyjä havaintoja on koottu alla olevien otsikoiden alle sekä merkitty tutkimuskarttaan liitteeseen Vanhan rakennusosan vesikatto Kunto ja havainnot Vesikaton runkorakenne on puuta. Lahovaurioita tai muita kantavuuteen merkittävästi vaikuttavia puutteita ei havaittu puurakenteissa tarkastuksen yhteydessä. Kuva 24 Yleiskuvaa katon kantavista puurakenteista. Kuva 25 Yleiskuvaa katon kantavista puurakenteista. Vesikaton tuuletus on järjestetty ullakon lattian tasossa olevien saviruukkuputkien kautta pitkällä rakennusosalla (luokkatilojen siipi). Lyhyellä osalla (auditorio) ei saviruukkuja havaittu ollenkaan. Räystäs on kutakuinkin umpinainen kaikissa kohdin julkisivua. Tuuletus on aistinvaraisten havaintojen perusteella vähäinen. Tuulettuvuutta heikentää se seikka, että konehuoneet on rakennettu jälkikäteen ullakkotilaan ja näin ollen räystäältä toiselle räystäälle olevia ilmayhteyksiä on rajoitettu merkittävästi. Varsinkin auditorion osalla konehuone heikentää merkittävästi ilmayhteyksiä. Rappauksen vauriot räystäällä viittaavat myös osaltaan heikkoon tuulettuvuuteen. 12/ Linnankosken lukio, Porvoo

13 Kuva 26 Auditorion katolla yksittäisiä alipainetuulettimia. Kuva 27 Pitkällä ullakon osalla tuuletus tapahtuu saviruukkuputkien kautta. Kuva 28 Räystäällä ei ole tuuletusrakoa Kuva 29 Räystäällä ei ole tuuletusrakoa 13/ Linnankosken lukio, Porvoo

14 Peltikatteen kunto on kohtalaisen huono. Peltikatteessa on useita reikiä, jotka ovat paikattu kittaamalla. Myös räystäskouruissa esiintyy vastaavia reikiä ja paikkauksia sekä osittain peltikatetta on paikattu peltilapuilla. Vesikattoa ei tarkastettu silmämääräisesti kuin noin 25 % alueelta. Kuitenkin jo tällä laajuudella havaittiin useita kymmeniä paikkakohtia tai avonaisia reikiä. Myös yksittäisellä pitkällä sivulla lumieste on kiinnitetty suoraan pulteilla katteesta läpi, joka on yksi merkittävä riskitekijä vuodoille. Myös peltikatteiden rintataitteissa havaittiin epätiiveyskohtia. Todennäköisesti aluskermikate on säästänyt rakennuksen suuremmilta vesivuodoilta. Kuitenkin kermin ikääntyminen lisää riskiä vuodoille tulevaisuudessa. Ottaen huomioon katteen ikä ja havaitut reiät on vesivuodon merkittävä riski olemassa. Kuntokartoituksen perusteella on tämän peruskorjauksen yhteydessä suositeltavaa uusia vesikatto. Kuva 30 Vesikaton reikiä ja paikkauksia. Kuva 31 Pellityksen rintataitteessa rako, josta vesi pääsee pellin taustalle Kuva 32 Lumieste on kiinnitetty suoraan pellistä läpi. Kuva 33 Kuvassa näkyy reikä ja lumiesteen kiinnitystapa. 14/ Linnankosken lukio, Porvoo

15 Kuva 34 Räystäällä tiivistetty peltipaikka. Kuva 35 Tyypillinen näky vanhan osan vesikatolla. Todennäköisesti reikä on syntynyt jäänpoiston yhteydessä. Kattoturvatuotteiden osalta havaittiin puutteita vain katolle johtavissa tikkaissa. Tikkaan askelmat ovat katkaistu noin 2 metrin korkeudesta, mutta tikkaiden kautta on kohtuu helppo päästä katolle. Lisäksi tikkaista puuttuvat turvavaljaiden kiinnityskiskot. Kuva 36 Sisäpihalla on katolle johtavat tikkaat, joissa havaittiin puutteita Toimenpide-ehdotukset vanhan osan vesikatolle: - Uusitaan vesikate - Vesikaton suunnittelussa tulee kiinnittää erityishuomiota tuuletuksen parantamiseen. - Sisäpihan talotikas poistetaan tai siihen asennetaan kulun estävät levyt sekä turvakiskot. 15/ Linnankosken lukio, Porvoo

16 3.2. Laajennusosan vesikatto Kunto ja havainnot Vesikaton runkorakenne on puuta. Lahovaurioita tai muita kantavuuteen merkittävästi vaikuttavia puutteita ei havaittu puurakenteissa tarkastuksen yhteydessä. Aluskate oli myös aistinvaraisesti havainnoituna kunnossa. Kuva 37 Yleiskuvaa katon kantavista puurakenteista. Kuva 38 Yleiskuvaa katon kantavista puurakenteista. Vesikaton tuuletus on järjestetty katon harjalla olevien alipainetuulettimien avulla. Räystäällä on tuuletusrako, mutta tämä rako on hieman ahdas. Arviolta ullakkotila tuulettuu kuitenkin tyydyttävästi. Kuva 39 Laajennusosan katon harjalla olevat alipainetuulettimet Kuva 40 Arviolta räystään raot ovat hieman ahtaat, mutta mahdollistavat tuuletuksen. Vesikatolla havaittiin muutamia kattoturvatuotteiden kiinnityskohtia, jotka ovat ruuvattu suoraan katteesta läpi. Nämä kohdat olisi hyvä tiivistää. Samoin muutamissa pellityksissä ja IV-koneiden pellitysten saumauksissa havaittiin tiiveyspuutteita. Lisäksi katolla havaittiin yksittäinen reikä, joka tulee paikata. Yleisesti peltikate on kuitenkin hyväkuntoinen ja havaitut tiiveyspuutteet eivät aiheuta merkittävää riskiä vesivuodoille. Vesikatteella on vielä käyttöikää jäljellä ja näillä tiivistystoimenpiteillä päästään vesikatteen osalta seuraavaan huoltoajankohtaan (noin vuotta). 16/ Linnankosken lukio, Porvoo

17 Kuva 41 Laajennusosan katolla kattoturvatuotteita on kiinnitetty katteesta läpi. Kuva 42 Koristelistan pellityksen tiiveys on hieman huono Kuva 43 Laajennusosan ja vanhan osan välisessä saumakohdassa katon pellityksessä on tiiveyspuutteita. Kuva 44 Katolla olevien IV-laitteiden pellityksissä saumat ovat ikääntyneet ja halkeilleet. Kuva 45 Vesikatolla havaittiin yksittäinen reikä Kuva 46 Yleisesti vesikate on hyväkuntoinen 17/ Linnankosken lukio, Porvoo

18 Vesikatteen pinnoilla havaittiin hieman sammaloitumista. Sammaloituminen olisi suositeltavaa pestä pois, sillä se lisää pinnoitteen vaurioitumista ja katteeseen ruosteen syntymisen riskiä. Paikoin maali kuorii pieniltä alueilta, joissa sammaloitumista on ollut eniten. Mikäli pesun jälkeen havaitaan paikkamaalaustarvetta, niin suoritetaan se tarvittaville osille. Lisäksi jalkaränneissä on lehtiroskaa ja paikoin ränneissä kasvaa koivuja. Kuva 47 Sammaloitunut kate Kuva 48 Jalkarännissä kasvaa koivu. Kattoturvatuotteiden osalta havaittiin puutteita katolle johtavissa tikkaissa. Kulkua katolle ei ole estetty millään tavoin. Kuva 49 Sisäpihalla on katolle johtavat tikkaat, joissa ei ole kulun estäviä levyjä Toimenpide-ehdotukset laajennusosan vesikatolle: - Tiivistetään huoltoluonteisena korjauksena kattosiltojen läpiruuvatut kiinnityskohdat - Tiivistetään pellitysten epätiiveyskohdat - Paikataan yksittäinen havaittu reikä - Pestään peltikatteen sammaloituneet kohdat ja puhdistetaan jalkarännit. - Asennetaan kulun estävät levyt tikkaisiin 18/ Linnankosken lukio, Porvoo

19 Helsingissä WSP Finland Oy Tekijä: Tarkastaja: Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, Ins. (AMK) Mika Matikka liiketoimintajohtaja, RI 19/ Linnankosken lukio, Porvoo

20 AURINKOPANEELIT Katoksen vanha vuoto aiheuttanut rappausvaurion JS1 Julkisivu lounaaseen 1:200

21 Katoksen betonireunoilla vaurioita JS2 Julkisivu kaakkoon 1:200 JS5 Julkisivu lounaaseen 1:200

22 1:200 JS2 Julkisivu kaakkoon 1:200 Koulun nimikyltin kiinnitys on huono JS4 Julkisivu koilliseen 1:200 J

23 JS1 Julkisivu lounaaseen Pellitys epätiivis JS3 Julkisivu luoteeseen 1:200 JS6 Julkisivu koilliseen 1:20

24

25 Vesikatteessa reikä Rappauksessa useita autojen törmäyksestä aiheutuneita vaurioita

26 Analyysiraportti Tilaaja WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi Laskun viite: LiLu Tikkurila Oyj Tomi Heino Näytteet Julkisivu JS1:stä irti porattu kiekko, Ø 50 mm. Saapunut Valmistunut Raportti Analyysit Menetelmät Tulokset Käytettyjen maalityyppien tunnistaminen ja kalvonpaksuuksien määrittäminen Mikroskopia ja FTIR-spektroskopia Näytteestä otetussa poikkileikekuvassa erottuu ainakin viisi pinnoitekerrosta. Kerrosten yhteispaksuus on noin 1,0 1,7 mm. Kerrokset ovat vaihtelevan paksuisia näytekappaleen eri kohdissa. Näytteen pinta on erittäin pehmeää ja liituavaa. Näytteestä ei löydetty orgaanisia sideainepolymeerejä. Näytteen kaikki kerrokset ovat todennäköisesti kalkkimaalia. Jukka Järvinen Tutkimuspäällikkö Laboratorioteknologia Tikkurila Oyj Jakelu Tilaaja, pdf TIKKURILA OYJ PL 53, Kuninkaalantie 1, Vantaa, puh Y-tunnus , Kotipaikka Vantaa, ALV rek.