Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat vaarat ja riskit työterveyteen sekä niiden hallinta Marika Päällysaho Ylitarkastaja Tukes

Transkriptio

1 Kuvat: Saara Sivonen, Pauliina Laitinen, Marika Päällysaho Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat vaarat ja riskit työterveyteen sekä niiden hallinta Marika Päällysaho Ylitarkastaja Tukes

2 Sisältö Vaara vs. riski Kasvinsuojeluaineen merkinnät Altistuminen Henkilönsuojaimet Marika Päällysaho

3 Vaara vs. riski Vaaran tunnistaminen (toksikologia) Tunnistaa potentiaaliset vaikutukset terveyteen, jotka voivat ilmetä erilaisten altistumisreittien kautta (eläinkokeet) Vaaran luonnehdinta Annosvaste eli pitoisuudet ja niiden aiheuttamat vaikutukset lyhyt- ja pitkäaikaisessa altistumisessa Riskin arviointi Tarkoittaa aineen/valmisteen vaaraominaisuuksia luonnehtivien tietojen ja altistumistiedon yhdistämistä Riski = altistuminen x vaaraominaisuudet Marika Päällysaho

4 Merkinnät Tiedot valmisteen vaarallisuudesta löytyvät tuotteessa olevasta etiketistä. Uusien varoitusmerkkien lisäksi etiketit sisältävät tietoa minkä tyyppisestä vaarasta on kyse sekä käyttöön liittyvistä varotoimista. Etiketissä on usein myös huomiosana Varoitus tai Vaara. Jälkimmäinen mainitaan vaarallisimpien tuotteiden yhteydessä Marika Päällysaho

5 Merkinnät-etiketti Etiketissä oltava tiedot: Kasvinsuojeluaineen kaupallinen nimi Tehoaineen nimi ja pitoisuus Valmistetyyppi (esim. nesteeseen sekoittuva jauhe) Käyttökohde ja käyttöohjeet Varoitusmerkit Huomiosanat Vaara- ja turvalausekkeet Yleiseen kulutukseen tarkoitettujen pakkausten määrätiedot Täydentävät tiedot (esim. EUH-lausekkeet, aineluettelossa mainitut erityislausekkeet, PPP-direktiivin vaatimat lausekkeet, henkilönsuojaimet) Nettomäärä Luvanhaltijan yhteystiedot Erätiedot Marika Päällysaho

6 Merkinnät Varoitusmerkit ja niiden käyttö 1. Terveyshaitta 2. Syövyttävät (vakavan silmävaurion vaara) 3. Syttyvä 4. Ympäristövaarat 5. Krooninen Terveyshaitta (elinmyrkylliset, syöpävaaralliset, perimää vaurioittavat ja lisääntymis- myrkylliset sekä hengitystieherkistäjät) 6. Hapettava 7. Välitön myrkyllisyys (välittömästi myrkylliset, iho-, silmä- ja hengitystie-ärsytystä aiheuttavat sekä ihoherkistäjät) 8. Paineen alaiset kaasut 9. Räjähdysvaara Marika Päällysaho

7 KTT Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on asiakirja, jolla välitetään tietoa aineen tai seoksen ominaisuuksista, riskeistä sekä turvallisesta käytöstä teollisuudessa tai ammatissa. Käyttöturvallisuustiedotteesta säädetään REACH-asetuksen (EY) N:o 1907/2006 tietojen toimittamista koskevan osaston IV 31 artiklassa Käyttöturvallisuustiedote laaditaan vaaralliseksi luokitelluista aineista ja seoksista sekä luokittelemattomista seoksista, jotka sisältävät vaarallista ainetta. Lisäksi jos aine on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vpvb) tai jos aine sisältyy 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun ns. kandidaattilistaan, siitä pitää tehdä käyttöturvallisuustiedote. Luokittelemattomista seoksista käyttöturvallisuustiedote toimitetaan pyynnöstä Marika Päällysaho

8 KTT- suojaimet Marika Päällysaho

9 Altistuminen Imeytymisreittejä elimistöön iho, hengitystiet, ruoansulatuskanava, silmät (limakalvojen kautta) Ihon osuus imeytymisestä suurin (jopa 90%), imeytyminen jatkuu niin kauan kuin aine on ihokontaktissa Käytännössä käsien kautta altistuminen merkittävintä sekä käsistä suuhun altistuminen huonon käsihygienian takia Marika Päällysaho

10 Ihoaltistuminen Iholäpäisevyys erilainen kehon eri osissa, erityisesti lämpimillä ja kosteilla ihoalueilla, joissa paljon verisuonia läpäisevyys Ihon kunto vaikuttaa läpäisevyyteen, haavaumien, ihottumien ja hiertymien kautta avoin reitti. Traktoriruiskutus vs. reppuruiskutus Valmisteen koostumuksen vaikutus (konsentraatio, liukoisuus) Lower absorption Higher absorption

11 Suun kautta altistuminen Vakavimmat myrkytykset seuraavat jos ks-valmisteita on nautittu suun kautta, joko vahingossa tai tarkoituksenmukaisesti (säilytä aina asianmukaisesti alkuperäispakkauksessa!) Suun kautta altistutaan myös välillisesti käsien kautta (syöminen, juominen, tupakan poltto, suuttimien puhdistaminen puhaltamalla) Hyvä käsihygienia! Marika Päällysaho

12 Hengitystiealtistuminen Osuus kokonaisaltistumisesta verrattain pientä (voi olla jopa n. 1%) Altistuminen mahdollista erityisesti sekoitettaessa pulveri- ja jauhemaisia valmisteita. Nestemäisiä valmisteita käsiteltäessä altistuminen epätodennäköisempää (huom! höyryt/kaasut!) Ruiskutuksen aikana hengitystiealtistuminen mahdollista erityisesti käytettäessä korkeaa painetta hyvin hienojakoinen sumu kulkeutuu hengitysteihin Marika Päällysaho

13 Silmä Silmien kautta voi imeytyä yllättävänkin suuria määriä aineita verenkiertoon Paikalliset vaikutukset ja palautumattomat vauriot Hyvä työhygienia ja suojaus! Marika Päällysaho

14 Oireet Tehoaineita ja valmisteita satoja erilaisia haitallisuus vaihtelee samoin altistumistapauksissa kliiniset oireet. Tehoaineen lisäksi oireita voivat aiheuttaa myös muut valmisteen aineosat (pinta-aktiivisuutta vähentävät aineet, liuottimet jne.) Kemikaalien yhteisvaikutukset Tyypillisimpiä oireita ihon, silmien ja limakalvojen ärsytys oireet Marika Päällysaho

15 Ensiaputoimenpiteet Pese iholle joutuneet roiskeet pois runsaalla vedellä ja saippualla. Riisu likaantuneet vaatteet välittömästi. Huuhtele silmään joutuneita roiskeita juoksevan veden alla vähintään 20 min pää taaksepäin taivutettuna. Matkalla onnettomuuspaikalta käytä silmänhuuhtelupulloa ensiapuna. Ohjeita myrkytystietokeskuksesta (24 t) Ajantasainen käyttöturvallisuustiedote! Marika Päällysaho

16 Altistumisen vähentäminen Suositaan mahdollisimman haitattomia ks-aineita (vältettäviä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat, perimälle ja lisääntymiselle vaaralliset sekä herkistävät tehoaineet ja valmisteet) Altistumista vähentää käyttö- ja suojautumisohjeiden tarkka noudattaminen eivät ole yleisohjeita vaan määritetty ko. valmisteelle Marika Päällysaho

17 Altistumisen vähentäminen Tarve kemialliselle kasvinsuojelulle? Valitaan mahdollisuuksien mukaan vähiten haitallista tehoainetta sisältävä valmiste Ihon kunnosta huolehtiminen Työtilat ja varastot siistinä Asianmukaiset työvälineet ja vaatteet sekä henkilönsuojaimet Työtavat (closed systems) Mukana ylimääräiset puhtaat suojakäsineet ja (silmähuuhtelupullo) Omat elintavat Marika Päällysaho

18 Henkilönsuojaimet

19 Henkilönsuojaimet, yleistä Suomessa myytävien henkilönsuojainten on oltava CEmerkittyjä ja täytettävä suojaimia koskevat Henkilönsuojaindirektiivin 89/686/EEC vaatimukset. Direktiivi määrittelee oleelliset terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset henkilönsuojaimille. Henkilönsuojain on laite, väline tai suojavaatetus, joka on suunniteltu henkilön käytettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta terveyttä tai turvallisuutta uhkaavalta vaaratekijältä (valtioneuvoston päätös, VNp 1406/ Marika Päällysaho 19

20 Henkilönsuojaimet, yleistä Valmistajan tai maahantuojan tulee testauttaa ja tyyppitarkastuttaa Suomeen tai Euroopan talousalueen markkinoille myyntiin tulevat tuotteet. Tarkastetut tuotteet tunnistaa CE-merkinnästä ja kutakin tuotetta koskevan standardin numerosta. Suojaimet antavat tarvittavan suojan, vain jos niitä käytetään ja huolletaan oikein. Toimiessa työnantajana: Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä velvollinen hankkimaan tarvittavat suojaimet (Työturvallisuuslaki 738/2002) Marika Päällysaho 20

21 Henkilönsuojaimet, yleistä Uusi henkilönsuojainasetus ollut valmisteilla jo vuosia asetus astunut voimaan Ei kuitenkaan sovelleta heti vaan kahden vuoden siirtymäaika (päättyy ) Henkilönsuojainten riskiluokkien eli ryhmien sisältö muuttuu jonkin verran Marika Päällysaho 21

22 Suojakäsineet EI nahka- tai näppylähanskoja. Myöskään ns. talouskäsineet eivät sovellu kemikaalien käsittelyyn!! Yleiskäsineenä voidaan pitää nitriilikumikäsineitä, tosin soveltuvuus pitää tarkistaa aina käyttöturvallisuustiedotteesta. Käsineitä käytettävä koko työskentelyn ajan, myös ruiskun huoltotoimenpiteissä Huom! Ei traktorin sisällä Käsineet vaihdettava riittävän usein Riisutaan siten, ettei sisäpinta likaannu Marika Päällysaho

23 Suojakäsineet Kunto tarkastetaan joka kerta (varapari saatavilla) Monikäyttöisten käsineiden pesu työpäivän päätteeksi Tarvittaessa voi käyttää puuvillaisia aluskäsineitä Käsien pesu! Itselle sopiva käsine Suojakäsineiden valinta: Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan, mutta jos sitä ei ole tulee alkaa tarkastella käsineiden läpäisevyysaikoja Barrier creams (suojavoiteet) ei ole hyväksytty henkilönsuojaimiksi, ei oletettavaa suojaustehoa Marika Päällysaho 23

24

25 Suojakäsineiden merkinnät Käsineen kiinteässä merkinnässä tai käsineen pakkauksessa on seuraavat tiedot: valmistajan nimi ja tunnus CE-merkintä ja nelinumeroinen ilmoitetun laitoksen tunnus, esimerkiksi 0403 standardin tunnus EN ja EN 420 kemikaalinsuojakäsineiden kuvatunnuksia on kaksi, kuvatunnuksen yhteydessä tulee ilmoittaa testikemikaaleja vastaavat kirjainkoodit "info"-kuvatunnus ilmoittaa, että käyttöohjeeseen on tutustuttava ennen käyttöä. vanhenemispäivä tarvittaessa. Tiiviit käsineet Suojaa kemikaaleilta Marika Päällysaho Käyttöohjeeseen on tutustuttava

26 Kirjainkoodi Kemikaali Luokka A Metanoli Primäärialkoholi B Asetoni Ketoni C Asetonitriili Nitriiliyhdiste D Dikloorimetaani Kloorattu hiilivety E Rikkihiili Rikkiä sisältävä orgaaninen yhdiste F Tolueeni Aromaattinen hiilivety G Dietyyliamiini Amiini H Tetrahydrofuraani Heterosyklinen eetteriyhdiste I Etyyliasetaatti Esteri J n-heptaani Tyydyttynyt hiilivety K Natriumhydroksidi 40% Epäorgaaninen emäs L Rikkihappo 96% Epäorgaaninen mineraalihappo

27 ??

28 Silmien- ja kasvojensuojaimet Suojaavat hiukkasilta, pölyltä ja kemikaaleilta Suojaavat silmiä ja silmien seutua Sankamalliset Naamiomalliset Silmälasit eivät ole silmiensuojain! Kasvojen suojain suojaa silmiä ja ainakin osaa kasvoista Visiirit Tietyn malliset hengityksensuojaimet Huppusuojain Marika Päällysaho

29

30 Hengityksensuojaimet Hengityksensuojaimet Suodatinsuojaimet Hengityslaitteet Suodattava puolinaamari Suodattava kokonaamari Kasvo-osa ja puhallin suodattimineen (moottoroitu) Ilma johdetaan letkulla (raitisilmalaitteet) Ilma tai happi saadaan mukaan kannettavasta säiliöstä Paineilmaletkulaitteet

31 Hengityssuojaimet Puolinaamari; peittää leuan nenän ja suun Kokonaamari; peittää nenän, suun, leuan ja silmät. Suojaimen istuttava tiiviisti kasvoilla tiiviyden testaus Suodatinsuojaimilla enimmillään yhtäjaksoisesti 2 h töitä ja vähintään 30 min tauko Marika Päällysaho

32 Hengityssuojaimet Hiukkassuodattimet, kaasunsuodattimet ja yhdistelmäsuodattimet. Puoli- ja kokonaamareihin saa P1, P2 ja P3 -luokan pölynsuodattimia sekä A, B, E ja K -luokan kaasunsuodattimia. Pölyn- ja kaasunsuodattimia valittaessa on tiedettävä aine, jolta suojaudutaan Yhdistelmä suodatin A2/P2 soveltuu yleisimmin kasvinsuojeluaineiden käsittelyyn Suodattimien vaihtoväli! Useimmiten suojausta tarvitaan sisätiloissa (kasvihuoneet) ruiskutettaessa käsikäyttöisin levityslaittein (esim. reppuruisku) käsiteltäessä jauhemaisia tai hengitysteitse ärsyttäviä tai haitallisia valmisteita Marika Päällysaho

33 Kuva: Saara Sivonen

34 Traktori + ohjaamo + suodattimet Luokan 4 turvaohjaamo suojaa pölyltä, aerosoleilta ja höyryiltä Mikäli käytössä oleva ohjaamo ei ole luokiteltu luokan 4 turvaohjaamoksi, tällöin myös ohjaamossa tulisi käyttää asianmukaista hengityksensuojainta, mikäli sellainen myyntipäällyksen suojainohjeissa on mainittu Ruiskutuskauden päätyttyä tulisi suodattimet vaihtaa, koska niihin voi jäädä jäämiä kasvinsuojeluaineista Marika Päällysaho 34

35 Suojavaatetus Oletuksena työvaatetuksesta pitkähihainen paita ja pitkälahkeiset housut, sukat ja kengät Normaalin työvaatetuksen lisäksi erityisiä suojavaatteita tarvitaan mm. kasvinsuojelu-aineiden ja muiden maatilan kemikaalien käsittelyssä. Suojavaatteeksi tällaisiin töihin soveltuu esim. sertifioitu kertakäyttöinen suojahaalari tai esiliina Marika Päällysaho

36

37 Kemikaaleilta suojaavat vaatteet Voivat olla kaasu-, neste-, roiske- tai pölytiiviitä (ryhmä/kategoria III) Tyyppi 3 nestetiivis Tyyppi 4 roisketiivis Tyyppi 6 kemikaaliroiskeita hylkivä Tyyppien 3, 4 ja 6 mukaiset suojavaatetukset voivat olla myös osan vartaloa suojaavia (lisämerkintä PB) Kerta-tai monikäyttöpukuja Valitaan tarvittavan tiiviyden mukaan, huomioidaan koko kehon suojaus vai osittainen suojaus. Kemikaalinsuojapuvut ovat usein syttyvää materiaalia eli tämä on otettava käytössä huomioon Marika Päällysaho

38 Suojahaalarit Type Resistance to penetration Cat III, type 3 Cat III, type 4 Grown/apron Cat III type 3 Working coverall (if water repelent) Work wear +/ Marika Päällysaho 38

39 Kemikaaleilta suojaavat jalkineet Kemikaaliroiskeilta suojaava jalkine (EN ) Kemikaalien läpäisyltä suojaava jalkine (EN ) Käytetään kemikaalisuojapuvun kanssa tai on osa kemikaalisuojapukua Seuraa saappaiden kuntoa! Marika Päällysaho

40 Kiitos mielenkiinnosta! Marika Päällysaho