YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Nro YSO/25/2008 Diaarinro HAM 2007 Y Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto 25.2.

Transkriptio

1 H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S (epävirallinen) Nro YSO/25/2008 Diaarinro Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Renor Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta. Päätös koskee entisen Upon valimon sulaton alapuolisen öljyllä pilaantuneen maaperän puhdistamista kemiallisella hapetuksella (in situ). Renor Oy PL LAHTI TOIMINNAN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askonalue Entinen Upon valimo Sulatto Askonkatu 13 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Möysä Kiinteistörekisteritunnus: Kiinteistön omistaja: Renor Oy Ympäristönsuojelulaki 78 (pilaantuneen maaperän puhdistaminen) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 VIREILLETULOAIKA Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen SUORITEMAKSU Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Asiakaspalvelu kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Kundservice Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Asiakaspalvelu kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Kundservice

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt Renor Oy:lle ympäristöluvan (päätösnro YLO/lup/100/04), joka koskee Upon valimon pihaalueen ja valimon entisen jäähdytysvesialtaan pilaantuneen maaperän puhdistamista. Ko. päätös ei koske tässä päätöksessä tarkoitettua valimorakennuksen alapuolisen maaperän puhdistamista. Hämeen ympäristökeskus on tehnyt päätöksen YSO/5/2007 koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen johdosta koskien Upon entisen valimorakennuksen sulaton lattian alla olevan öljyllä pilaantuneen maaperän puhdistamista kemiallisella hapetuksella. Päätöksen mukaan maaperän puhdistusta kemiallisella hapetuksella sai harjoittaa koetoimintana asti. Päätös sisälsi määräyksiä koetoiminnan aikaisesta kirjanpidosta ja valvonnasta, vaikutusten ja lopputuloksen seurannasta, näytteenotosta ja raportoinnista. Koe kemiallisen hapetuksen soveltuvuudesta kohteen öljyisen maaperän puhdistukseen on suoritettu koetoimintapäätökseen perustuen keväällä Alue on seutukaavassa teollisuustoimintojen aluetta. Yleiskaavassa alue on pääosin palveluille varattua toimitila aluetta. Alue on asemakaavassa osoitettu yhdistettyjen teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. Entisessä valimorakennuksessa on nykyisin toimistotilaa sekä tuotantoja varastotilaa. KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖSUHTEET Yleiskuvaus Maaperä Pohjavesi Entinen Upon valimon alue sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa valtatie 12:n ja rautatien välissä Salpausselän etelärinteen liepeillä. Pilaantunut alue on entisen valimohallin sisällä, valimorakennuksen entisen sulaton lattian alla. Rakennuksen lähiympäristö on pääosin päällystettyä piha aluetta, jossa on kiinteistöllä tapahtuvaa liikennöintiä. Kohteen maaperä on valtaosin kerrallisia savi ja silttimaita. Paikoin savi ja silttikerrosten välissä on karkeampia hiekkaisia kerroksia. Kallionpinta on kohteessa noin 40 m:n syvyydessä. Öljyllä pilaantunut maakerros on tiiviin savisilttikerroksen alla tasarakeisessa hiekkakerroksessa rakennuksen alla noin 6 7 m:n syvyydessä. Pilaantunut alue sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, yhdyskuntien vedenhankintaa varten tärkeällä (I lk) Lahden pohjavesialueella, ei kuitenkaan varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Alueella on orsivesi, jonka pinta on noin 4 m:n syvyydessä maanpinnasta. Öljyllä pilaantunut maakerros on siten runsaan metrin orsivesipinnan alapuolella. Sulaton alapuolisessa orsivedessä ei ole otettujen vesinäytteiden perusteella mineraaliöljyä eikä liuottimia. Varsinainen pohjavesi on alueella paineellista ja sijaitsee noin 40 m:n syvyydellä tiiviiden siltti/savikerrosten alapuolella. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET

3 3 Pilaantuminen on pääosin peräisin valimon pihalla olleesta öljysäiliöstä. Öljysäiliö poistettiin ja öljysäiliön ympärillä olevat maat puhdistettiin vuonna 2005 valimon pihan maaperän puhdistuksen yhteydessä. Säiliön pohja ulottui noin kuuden metrin syvyydelle. Säiliökaivannossa havaittiin tiivis savisiltti, jonka alla on tasarakeinen hiekka, jossa oli öljyä. Sama hiekkakerros jatkuu valimohallin alle. Kompressorihuoneen kohdalla maaperä on pilaantunut voitelu /vaihteistoöljyllä. Maaperä on pilaantunut pääosin kevyellä polttoöljyllä ja lisäksi raskailla öljyhiilivedyillä. Pilaantunutta maata on arviolta tonnia, eli noin m 3 laajuudeltaan m 2 :n alueella. MAAPERÄN LAATU Tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset on esitetty päivätyssä valimohallin tutkimusraportissa ja päivätyssä pilottikoesuunnitelmassa. AIKAISEMMAT PUHDISTUSTOIMENPITEET Maaperän puhdistus valimon piha alueella Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut sulaton alla kevyellä polttoöljyllä. Kompressorihuoneen kohdalla maaperä on pilaantunut myös raskailla öljyhiilivedyillä. Öljyllä pilaantunut maa sijaitsee noin 4,5 6,5 m:n syvyydessä valimohallirakennuksen betonilattian alla yli metrin paksuisena kerroksena. Pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Pilaantuneen kerroksen mineraaliöljypitoisuus on yhteensä keskimäärin mg/kg ( mg/kg). Maaperänäytteissä, joissa öljyhiilivetyjakeet eriteltiin, oli sulaton alla öljyhiilivetyjen keskijakeita (C 10 C 19 ) mg/kg ja raskaita öljyhiilivetyjä (C 20 C 39 ) 200 mg/kg, kompressorihuoneen kohdalla keskijakeita (C 10 C 19 ) 10 mg/kg ja raskaita jakeita (C 20 C 39 ) mg/kg. Maaperässä ei todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Valimorakennuksen ja rautatien välinen piha alue kunnostettiin massanvaihdolla vv Yhteensä alueelta poistettiin lähes t pilaantunutta maata ja muuta jätettä. Kunnostuksen loppuraportin ( ) mukaan kunnostustavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta ratapenkkaan ja lämpökeskuksen perustusten alle jääneitä suhteellisen vähäisiä öljyhiilivedyillä pilaantuneita maamassoja. Koetoiminta maaperän puhdistamisesta kemiallisella hapetuksella Kemiallisen hapetuksen soveltuvuutta öljyisen maaperän puhdistamiseen kohteessa testattiin koetoimintana maaliskuussa 2007 pilottimittakaavan hapetuskokeella vetyperoksidia käyttäen. Koetoiminnasta on tehty loppuraportti Koetta varten asennettiin entisen sulaton kohdalle injektioputki. Injektointiputken siivilä asennettiin öljyllä pilaantuneeseen kerrokseen, johon vetyperoksidiliuos syötettiin. Putkeen asennettiin lämpötila anturi ja yli

4 4 vuotohaara vetyperoksidin mahdollisen takaisinvirtauksen ohjaamiseksi ylivuotosäiliöön. Injektoidun vetyperoksidiliuoksen pitoisuus oli 8 % ja ph 4,5. Vetyperoksidia injektoitiin yhteensä 100 l. Orsiveden laatua seurattiin havaintoputkesta HP8, josta pumpattiin jatkuvasti vettä, joka injektoitiin takaisin maaperään toisen havaintoputken kautta. Veden ph:ta, happipitoisuutta ja lämpötilaa seurattiin jatkuvatoimisesti kenttämittarilla. Myös injektiopisteen lämpötilaa seurattiin jatkuvasti. Happipitoisuuden nousua sisätiloissa ei havaittu, eikä vaaraa räjähdysvaarallisen kaasuseoksen muodostumiseen ollut. Orsiveden havaintoputkesta HP8 otettiin vesinäytteet ennen injektointia, kokeen aikana kahden tunnin välein sekä kokeen jälkeen. Vesinäytteistä analysoitiin raskasmetallit, mineraaliöljyt, TOC, sähkönjohtavuus, COD Mn, alkaliniteetti ja CO 2. Lisäksi kahdesta muuta orsivesiputkesta otettiin vesinäytteet, joista määritettin ph, mineraaliöljyt ja raskasmetallit. Kokeessa hapetusreaktio käynnistyi hyvin ja veteen vapautui hiilidioksidia. Hiilidioksidi oli peräisin hapetusreaktiosta, jossa öljyä hajosi hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kokeen aikana ph ei juuri muuttunut. Orsiveden raskasmetallipitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia ja ne täyttivät koealueella talousveden laatuvaatimukset. Mineraaliöljyn pitoisuudet vesinäytteissä alittivat määritysrajan. Kokeen lopuksi otettiin kairaamalla maaperästä pilaantuneesta kerroksesta injektiopisteen ja havaintoputken HP8 vierestä maanäytteet, joista määritettiin laboratoriossa mineraaliöljyt. Ennen kokeen suorittamista otetuissa maanäytteissä oli selvästi korkeammat mineraaliöljypitoisuudet, kuin kokeen jälkeen otetuissa. Injektiopisteen ja havaintoputken HP8 alueen keskimääräinen öljypitoisuus ennen injektointia oli mg/kg ja kokeen jälkeen 925 mg/kg. Injektointi vaikutti noin neljään tonniin maata. Karkean laskelman mukaan 1 kg puhdasta vetyperoksidia hajotti kokeessa 0,65 kg öljyä. Koetoiminnan tuloksena voidaan todeta, että kemiallinen hapetus soveltuu kohteen öljyisen maan kunnostukseen. Kun käytetään alle 10 %:sta vetyperoksidiliuosta, ei injektiopisteen lämpötila nouse merkittävästi, jolloin saadaan aikaiseksi hallittu ja turvallinen hapetusreaktio. Metallien liikkuvuus ei lisääntynyt vetyperoksidin injektoinnin seurauksena. ph:ta alentamalla voidaan reaktiota tehostaa, mutta tällöin on metallien kulkeutumista seurattava. ph:n alentamiseen soveltuu esim. sitruunahappo, joka ei itsessään aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Injektion aikana on vältettävä vetyperoksidin liikasyöttöä, koska hajoamisreaktio alkaa vasta 1 3 tunnin kuluttua. Jos maahan syötetään

5 5 PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistuksen tavoitetaso varomattomasti liikaa vetyperoksidia, voi hajoamisreaktion aiheuttama paine vaurioittaa mm. rakenteita. Injektioputkessa on oltava varoventtiili, joka ohjaa takaisinvirtauksen ylivuotosäiliöön ja estää liuoksen roiskumisen ympäristöön. Koetoiminnan perusteella arvioidaan, että kohteeseen on asennettava 3 5 injektiopistettä. Kustakin pisteestä tehdään 2 5 injektointia. Yhtä injektointia kohden syötetään l vetyperoksidia. Injektoinnin aikana pumpataan vettä alempana sijaitsevista putkista, jotta vetyperoksidi saadaan leviämään haluttuun suuntaan. 8 %:sta vetyperoksidia arvioidaan kuluvan kohteen kunnostukseen l. Puhdistussuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n laatimassa asiakirjassa. Kunnostuksen tavoitteena on saada maaperän mineraaliöljypitoisuudet laskemaan niin, että maaperän mineraaliöljypitoisuus on alle 300 mg/kg. Puhdistusmenetelmä Kunnostusmenetelmänä käytetään kemiallista hapetusta. Maaperään syötetään laimeaa vetyperoksidiliuosta, joka reagoi maaperässä olevan öljyn kanssa hapettaen sen hiilidioksidiksi ja vedeksi. Vetyperoksidi pelkistyy reaktiossa vedeksi ja hapeksi. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Kunnostus toteutetaan injektoimalla kerrallaan l alle 10 %:sta vetyperoksidiliuosta injektioputkeen. Injektointia varten kohteeseen asennetaan yhteensä 5 10 injektointi ja tarkkailuputkea. Alustavasti on suunniteltu neljän injektioputken ja kolmen pumppauspisteen paikka. Injektointeja tehdään kustakin putkesta 4 15 kpl. Injektoitavan alueen ph:ta voidaan tarvittaessa laskea sitruunahapolla, jos havaitaan runsaasti raudan saostumista. Vetyperoksidin leviämistä edistetään pumppaamalla vettä virtaussuunnan alapuolella olevasta putkesta. Pois pumpattu vesi imeytetään injektiopisteen yläpuolelle, jotta mahdollisesti vielä reagoimaton vetyperoksidi saadaan takaisin kiertoon ja siten saadaan injektointiin käytettävä peroksidi pysymään kunnostettavalla alueella. Alle 10 %:sta vetyperoksidiliuosta kuluu arviolta 5 15 m 3. Vetyperoksidia varastoidaan alueella enintään l kerrallaan 200 l:n säiliöissä. Vetyperoksidi varastoidaan tuulettuvissa tiloissa auringonpaisteelta suojattuna. Varastointisäiliöissä on ylipaineventtiilit, jotta säiliöihin ei muodostu ylipainetta. Vetyperoksidin laimennukseen tarvittava vesi otetaan vesijohtoverkosta.

6 6 Vetyperoksidin käyttöön kohteessa ei hakemuksen mukaan sisälly ympäristöriskejä. Joutuessaan maaperään ja orsiveteen aine hajoaa vedeksi ja hapeksi. Vetyperoksidi vapauttaa hajotessaan happea. Siksi tuotetta on varastoitava varoventtiilillä varustetuissa säiliöissä ja hyvin tuuletetussa tilassa. Onnettomuustilanteessa toimitaan vetyperoksidin osalta käyttöturvallisuustiedotteen mukaisesti. Jos vetyperoksidia pääsee vuotamaan lattialle, estetään leviäminen esim. imeyttämällä päästö imeytysmattoon. Lisäksi lattia huuhdellaan runsaalla vedellä. Jos vetyperoksidia pääsee suuria määriä viemäriin, huuhdellaan viemäreitä runsaalla vedellä. Öljyn hajoamisreaktion seurauksena vapautuu hiilidioksidia, joka aiheuttaa paineen nousua maaperässä. Tämä voi aiheuttaa veden ryöppyämistä havaintoputkista. Havaintoputkiin on tämän vuoksi asennettava ylivuotohaarat, jotka ohjaavat ryöpyn ylivuotosäiliöön. Painetta tasataan pumppaamalla vettä läheisistä havaintoputkista. Puhdistustavoitteen toteaminen, laadunvalvonta ja tarkkailu Kunnostuksen tehokkuutta selvitetään vesianalyyseilla tutkimalla hiilidioksidin pitoisuutta vedessä sekä ottamalla maanäytteet kunnostetulta alueelta. Hapetuksen vaikutukset maaperän puhdistumiseen todetaan ottamalla maanäytteet kunnostetulta alueelta, kun on todettu, että vetyperoksidin injektointi ei enää vaikuta veden aktiivisen hiilidioksidin pitoisuuteen. Mikäli injektoinnin aikana otetuissa vesinäytteissä ei havaita aktiivisen hiilidioksidin osuuden kasvua, voidaan päätellä, että maaperässä ei ole öljyjakeita, jota vetyperoksidi voisi hapettaa. Puhdistustavoitteen saavuttaminen todennetaan siten maaperänäytteillä ja vesinäytteiden tuloksista. Maanäytteistä analysoidaan mineraaliöljyn pitoisuudet. Maanäytteitä ei saada välttämättä koko alueelta, sillä maanpäälliset rakenteet rajoittavat näytteenottoa. Kenttämittarit kalibroidaan kunkin mittarin käyttöohjeiden mukaisesti. Kenttämittaukset varmennetaan laboratorioanalyyseillä soveltuvin osin. Injektoinnin aikana seurataan injektointiliuoksen vetyperoksidipitoisuutta, injektoitavia liuosmääriä, liuoksen ja veden ph:ta sekä lämpötilaa. Injektointipisteen läheisyydessä ja kellaritiloissa seurataan myös ilman happipitoisuutta. Kunnostuksesta pidetään injektointipäiväkirjaa, johon merkitään kaikkien seurattavien parametrien tulokset, injektoitujen kemikaalien määrät ja pitoisuudet sekä injektointiajankohdat kellonaikoineen. Kunnostuksen yhteydessä tarkkaillaan veden kemiallisia muutoksia, jotka hapettuminen mahdollisesti aiheuttaa. Tarkkailtavia parametreja ovat ph, metallit, TOC, lämpötila sekä happi ja hiilidioksidipitoisuus sekä veden raskasmetallipitoisuudet ja sameus. Vesinäytteet otetaan ennen injektointia, 4 tuntia injektoinnin alkamisesta sekä reaktion päätyttyä, kutakin injektointia kohden. Veden happipitoi

7 7 suutta, ph:ta ja lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti koko injektoinnin ja reaktion ajan. Puhdistuksen aikataulu Kunnostus aloitetaan vuoden 2008 alkupuolella. Kunnostus kestää noin kolme kuukautta. Kunnostuksen kestoon vaikuttavat mm. tilan muu käyttötarve ja tarvittavien injektointien lukumäärä. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Kunnostuksen seurauksena orsiveden ph voi tilapäisesti alentua ja aktiivisen hiilidioksidin osuus voi tilapäisesti kasvaa. Vetyperoksidi hajoaa orsivedessä hapeksi ja vedeksi. Injektiopisteessä voi paikallisesti esiintyä tilapäistä veden samentumista. Samentuminen johtuu hapetusreaktion aikana vapautuvasta hiilidioksidista, joka kupliessaan sekoittaa hienoainesta veteen. Koetoiminnan aikana samentuminen oli hyvin paikallista. Kunnostuksesta vapautuu ilmaan pieniä määriä hiilidioksidia ja happea. Ilmapäästöt ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin esim. massanvaihdossa käytettävien maansiirtokoneiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Vetyperoksidissa voi olla lievä pistävä haju. Hapetusreaktion alkaessa ylöspumpattavassa orsivedessä on lievä öljyn haju. Kohteen sisäilmassa ei koetoiminnan aikana havaittu hajua. Kunnostuksessa syntyy lähinnä muovista pakkausjätettä vetyperoksidikonteista. Jäte toimitetaan energiajätteenä jätteenkäsittelylaitokselle. Jätteen syntymistä rajoitetaan kierrättämällä säilytyskontteja. Kunnostuksesta ei aiheudu päästöjä eikä vaikutuksia pintaveteen. Kunnostuksesta ei aiheudu melua, tärinää, pölyämistä eikä muita haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen. Kemiallinen hapetus on hakemuksen mukaan tässä kohteessa paras käyttökelpoinen tekniikka. Kunnostuksen vaatima energiamäärä ja päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin esim. massanvaihdon. Pilaantuneen maa aineksen sijainti rakennuksen alla rajoittaa muiden kunnostusmenetelmien käyttöä. Pilaantunutta maata ei voida kokonaan poistaa valimohallin alta massanvaihdolla ilman, että olemassa olevia rakenteita vaurioitetaan. Massanvaihto olisi lisäksi vaikeaa ja kallista. Maaperän puhdistaminen biologisesti in situ ilmastamalla maata biologisen hajoamisen edistämiseksi (bioventing) edellyttäisi merkittävää orsiveden pinnan alentamista, jotta pilaantuneeseen maakerrokseen voitaisiin johtaa ilmaa. Veden pintaa tulisi tällöin laskea yli metrin ja se edellyttäisi pitkäaikaista pumppausta yli 1000 m 3 /d.

8 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hakemusta on pyynnöstä täydennetty yleisölle tarkoitetulla tiivistelmällä, karttapiirroksella ja pohjavesiselvitysraportilla. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustauluillaan Hämeenlinnan ja Lahden toimipaikassa ja Lahden kaupungin ilmoitustaululla ja Hämeen ympäristökeskuksen internetsivuilla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Uusi Lahti lehdessä Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille (2 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lahden kaupunginkanslian neuvonnassa. Upon valimon sulaton pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on pidetty neuvottelu, johon osallistui Renor Oy:n, Uponor Oyj:n, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n ja Hämeen ympäristökeskuksen edustajia. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lahden seudun ympäristölautakunnalta, Lahden kaupunginhallitukselta ja LV Lahti Vesi Oy:ltä. Lahden seudun ympäristölautakunta on delegoinut lausunnon antamisen Lahden seudun ympäristöpalveluille, joka toteaa antamassaan lausunnossa, että Asko Upon alueella on vuosien varrella tehty useita maaperän puhdistuksia, viimeksi vuonna 2005 alkaen ja aiemmin mm. jo vuonna 1998 tapahtuneen öljyvahingon yhteydessä. Näissä puhdistuksissa ei ole kuitenkaan saatu puhdistetuksi rakennuksen alle jäävää maaperää. Lahden seudun ympäristöpalvelut katsoo, että nyt suoritettava puhdistustyö on tarpeen, jotta pohjavesialueella sijaitsevassa kohteessa saadaan pilaantuneet maat puhdistetuksi myös rakennuksen alta ja työ siltä osin loppuun saatetuksi. Keväällä 2007 tehty pilottikoe osoitti kemiallisen hapetusmenetelmän tulokset ainakin koemittakaavassa lupaaviksi. Hakemuksen mukaan menetelmän käyttöön ei liity ympäristöriskejä eikä menetelmä tuota maaperään haitallisia aineita. Orsiveden ph:n muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Näiden muutosten aiheuttamia vaikutuksia metallien liukoisuuteen on ympäristöpalveluiden lausunnon mukaan seurattava työn aikana, erityisesti jos käytetään ph:ta alentavia kemikaaleja. Mahdollisten muutosten aiheuttama riski pohjavedelle on arvioitava ja haitalliset vaikutukset estettävä. Menetelmään liittyviin työsuojelullisiin riskeihin on ympäristöpalveluiden lausunnon mukaan varauduttava asianmukaisin varotoimin ja vetyperoksidin käyttöön liittyvien riskien vuoksi työn suorittamisesta on syytä ilmoittaa etukäteen myös pelastusviranomaisille.

9 9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Puhdistuksen loppuraportti on toimitettava ja mahdolliset merkittävät väliaikatulokset tai poikkeamat puhdistustyön suorituksessa tai etukäteen arvioiduissa vaikutuksissa on ilmoitettava myös Lahden seudun ympäristöpalveluille. Lisäksi Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa, että vaikka kyseessä olevan kunnostuksen alueella ei olekaan todettu pohjaveden pilaantumista, on Asko Upon alueella aiemmin todettu, toistaiseksi selvittämätön pohjaveden pilaantuminen myös selvitettävä. LV Lahti Vesi Oy toteaa antamassaan lausunnossa, että Lahdessa osoitteessa Askonkatu 13 olevan kiinteistön omistava Renor Oy on tehnyt useita selvityksiä maaperän, orsiveden ja pohjaveden tilasta ja pilaantuneen alueen laajuudesta. Maaperän kunnostustöitä entisen Asko Upo Oy:n valimon alueella on tehty mm. v Vuonna 2007 kohteessa tehtiin pilottikoe johtamalla maahan laimeaa vetyperoksidiliuosta. Kokeessa hapetinkemikaalin todettiin hajottavan tehokkaasti öljyä. LV Lahti Vesi Oy toteaa lausunnossaan, että kyseessä olevat laitokset sijaitsevat Lahden vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella nro Samalla pohjavesialueella on myös LV Lahti Vesi Oy:n Launeen vedenottamo. LV Lahti Vesi Oy toteaa hakemukseen ja alueen hydrogeologisiin tietoihin perustuen, että koska pilottikokeen tulokset ovat olleet positiivisia, eikä menetelmästä aiheudu vaaraa ympäristölle, LV Lahti Vesi Oy suhtautuu tehtävään toimenpiteeseen myönteisesti. Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Renor Oy ei ole jättänyt vastinetta ympäristökeskukselle. Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää Renor Oy:lle ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ympäristöluvan Lahden kaupungissa sijaitsevan öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän puhdistamiseen kemiallisella hapetuksella. Toiminta on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset

10 10 1 Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Päijät Hämeen pelastuslaitokselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön aikataulu sekä valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata kemikaalien käytöstä, tarkkailusta, työn laadunvalvonnasta ja puhdistustyön muusta asianmukaisesta suorittamisesta. (YSL 42, 43, 46, 83, JäteA 10 ) 2 Alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haittaaineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: Keskiraskaat öljyhiilivedyt (>C 10 C 21 ) Raskaat öljyhiilivedyt (>C 21 C 40 ) 300 mg/kg 600 mg/kg (YSL 7, 43, 75, VNA 214/2007) 3 Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävät öljyhiilivetypitoisuudet on varmistettava luotettavilla ja edustavilla maaperänäytteenotoilla ja laboratorioanalyyseilla (GC menetelmä). Tuloksissa on esitettävä mineraaliöljyjen kokonaispitoisuuksien lisäksi jakautuminen keskiraskaisiin ja raskaisiin öljyjakeisiin. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava pilaantuneesta maakerroksesta niin, että yksi näyte edustaa enintään m 2 :n aluetta. (YSL 7, 43, 46, 83, JäteL 51, 52, VNA 214/2007) 4 Toiminta on toteutettava siten, etteivät siitä aiheutuva päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin toimenpiteisiin ympäristövaikutusten selvittämiseksi tai haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää tarvittaessa toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42, 43, JäteL 6, 19, NaapL 4, 17 ) 5 Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, maaperään tai vesiin ja muissa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle aiheuttavissa poikkeuksellisissa tilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä viivytyksettä toimenpiteisiin haittojen torjumiseksi, vaaran ja haittojen poistamiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava Päijät Hämeen pelastuslaitokselle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 7, 8, 43, 62, 76, YSA 30 ) 6 Toiminnan aikana on tarkkailtava seuraavia asioita: Orsiveden laatua on tarkkailtava vähintään kolmesta havaintoputkesta otettavilla vesinäytteillä ennen kutakin injektointia, 4 tuntia kunkin injek

11 11 toinnin alkamisesta ja kunkin reaktion päätyttyä. Vesinäytteistä tulee määrittää laboratoriossa O 2, CO 2, ph, sähkönjohtavuus, sameus, lämpötila, TOC, Fe, Mn, As, Sb, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, Co, V ja mineraaliöljyt. Orsiveden happipitoisuutta, ph:ta ja lämpötilaa on seurattava jatkuvatoimisesti koko kunkin injektoinnin ja reaktion ajan. Työympäristön ilman O 2 pitoisuutta on tarkkailtava injektointien aikana. (YSL 5, 43, 46 ) 7 Toiminnan aikana on pidettävä kirjaa seuraavista asioista: injektointiliuosten vetyperoksidipitoisuus, injektoitavien liuosten ja kemikaalien määrä, injektointiliuosten ph, injektointiajankohdat, tiedot veden pumppaamisesta, tehdyt toimenpiteet (näytteenotot, tehdyt mittaukset, kemikaalien syöttö, huoltotoimenpiteet yms.) ja tarkkailujen tulokset. (YSL 43, 46, 83, JäteL 51, 52 ) 8 Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Loppuraportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta ja muut tiedot puhdistuksen toteutuksesta, tarkkailutulokset, laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, selvitys maaperään jääneistä öljyhiilivetypitoisuuksista ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä öljyhiilivetypitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto ja analysointimenetelmiä. Selvitys on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on maaperään jäävistä haitta ainepitoisuuksista esitettävä riskinarvio ja sijainti kartalla. (YSL 5, 43, 46, 83, JäteL 51, 52 ) Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen on oltava ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan ympäristölupa. Puhdistamiseen ei voida ryhtyä ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaiseen ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska puhdistamisessa noudatettava kemiallinen hapetus vetyperoksidilla ei ole yleisesti käytössä oleva käsittelymenetelmä. Puhdistamattomana öljyhiilivedyillä pilaantuneesta maaperästä aiheutuu riski terveydelle ja ympäristölle.

12 12 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kun toimitaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksissä sovellettuihin säädöksiin on viitattu kunkin määräyksen yhteydessä. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden lisäpilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä kaavamääräykset. Lupamääräykset 1 ja 4 ovat tarpeen, ettei maaperästä ja sen puhdistamisesta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräykset 1, 3, 6, 7 ja 8 ovat tarpeen valvonnan kannalta; maaperän puhdistuksen sekä sen vaikutusten tarkkailemiseksi, puhdistustyön toteutuksen laadun varmistamiseksi ja valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Lupamääräykset 1, 4 ja 7 ovat tarpeen toiminnan järjestämiseksi. Luvan saajalla tulee olla käytettävissään puhdistustyössä työn laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (Lupamääräys 1). Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (lupamääräys 2) hakemuksessa esitetyn puhdistussuunnitelman mukaisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Hakemuksen suunnitelmassa puhdistustavoite 300 mg/kg on esitetty kevyelle polttoöljylle, josta pilaantuminen pääosin muodostuu. Lupamääräyksessä puhdistusvaatimus on asetettu myös raskaille öljyhiilivedyille, joita myös esiintyy pilaantuneessa maa aineksessa. Maaperän haitta ainepitoisuuksien selvittämiseksi on valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan otettava näytteitä, jotka edustavat hyvin tutkittavan alueen maaperää ja haitallisten aineiden tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. (Lupamääräys 3). Lupamääräys 5 on tarpeen poikkeustilanteissa, jotta ympäristö ja terveyshaitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja sitä annettaessa on otettu

13 13 huomioon varautuminen poikkeustilanteisiin ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lupamääräykset 3 ja 8 ovat tarpeen puhdistustyön tuloksen toteamiseksi ja riittävyyden arvioimiseksi. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUVAN VOIMASSAOLO Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja LV Lahti Vesi Oy:n lausunnoissaan edellyttämät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) (YSL) 5, 7, 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 46, 52 56, 62, 75, 76, 78, 83, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) (YSA) 16 19, 23, 30 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) (JäteL) 6, 19, 51, 52, 77 Jäteasetus (1390/1993) (JäteA) 10 Jätehuoltolaki (673/1978) (JHL) 21, 32, 33, 40 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) (NaapL) 4, 17 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006), jonka mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristölupa asian käsittelystä peritään 43 euroa/tunti. Ympäristöluvan käsittelyyn on käytetty 55 tuntia. Päätös Renor Oy

14 14 PL LAHTI saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lahden kaupunginhallitus Lahden seudun ympäristölautakunta Lahti Aqua Oy, PL 247, LAHTI Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Päijät Hämeen pelastuslaitos Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, HOLLOLA Asianosaisille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta. Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Hämeen ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla sekä Uusi Lahti lehdessä. Lisätiedot MUUTOKSENHAKU Lisätietoja päätöksestä antaa diplomi insinööri Olli Valo (puhelin ). Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Vaasan hallinto oikeudelle osoitettava valituskirjelmä toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyvyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö, yli insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi insinööri Olli Valo

15 15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen. Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaisille asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Hämeen ympäristökeskus käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13 postiosoite: PL 131, Hämeenlinna puhelin: vaihde , faksi aukioloaika: sähköpostiosoite: kirjaamo.ham@ymparisto.fi