Suomalaisille yrityksille myönnettiin edellisvuosia vähemmän patentteja kotimaassa vuonna 2013

Transkriptio

1 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 0 Patentointi 0 Suomalaisille yrityksille myönnettiin edellisvuosia vähemmän patentteja kotimaassa vuonna 0 Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit vähenivät vuonna 0 noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin patenttia, määrän laskiessa alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen. Erityisesti metalliteollisuuden saamat patentit vähenivät jatkaen vuodesta 0 alkanutta laskutrendiään. Metalliteollisuudelle myönnetyt patentit laskivat prosenttia edellisvuodesta, ja prosenttia vuodesta 0. Myös elektroniikan toimialalle myönnettyjen patenttien määrä jatkoi loivaa laskuaan. Suomessa yrityksille ja yhteisöille myönnetyt patentit eräillä toimialoilla vuosina 00 0 Suomalaiset yritykset ja yhteisöt myös hakivat patentteja edellisvuosiin nähden niukemmin. Vuonna 0 suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat patenttia, määrän laskiessa kolme prosenttia edellisvuodesta. Myös suomalaisten yritysten ja yhteisöjen hakemat hyödyllisyysmallit vähenivät kolmella prosentilla vuodesta 0, metalliteollisuuteen kohdistuneiden hakemusten määrän vähentyessä noin prosenttia. Helsinki..0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Patenttioikeuksia haettiin ja myönnettiin Suomessa viime vuosia vähemmän.... Suomessa haetut ja myönnetyt patentit.... Suomalaisten keksijöiden hakemia patenttioikeuksia ulkomailla.... Hyödyllisyysmallit ja eurooppapatentit Suomessa... Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Suomessa haetut patentit, 0,, 000 ja Liitetaulukko. Kotimaiset patenttihakemukset alueittain Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat ja yrityksille ja yhteisöille kotimaassa myönnetyt patentit toimialoittain (TOL 00) 0... Liitetaulukko. Suomessa voimaansaatetut eurooppapatentit IPC-lohkoittain ja maittain 0... Liitetaulukko. Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt eurooppalaiset patentit toimialoittain (TOL 00) 0 ja 0... Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat hyödyllisyysmallit toimialoittain (TOL 00) 0 ja 0... Kuviot Kuvio. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain, 0... Kuvio. Kotimaisten patenttihakemusten aluejakauma, 0... Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain, 0... Kuvio. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain, 0... Kuvio. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista, 0 ja 0... Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit, Laatuseloste: Patentointi...

3 Patenttioikeuksia haettiin ja myönnettiin Suomessa viime vuosia vähemmän. Suomessa haetut ja myönnetyt patentit. Suomessa haetut patentit Suomessa haettujen patenttien määrä väheni edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Patenttihakemuksia tehtiin kappaletta, joista suomalaisia hakijoita oli ja ulkomaalaisia. Suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden tekemät patenttihakemukset vähenivät vuoden takaisesta, kun taas ulkomaalaisten lisääntyivät. Ulkomaalaiset hakivat eniten patentteja sähkötekniikkaan (H) ja suomalaiset työmenetelmiin ja kuljetukseen (B) (Kuvio ). Suurin osa ulkomaalaisista hakijoista oli Yhdysvalloista, mutta myös Saksa ja Japani olivat ahkeria hakijamaita. Kuvio. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain, 0 Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat patentit vähenivät kolme prosenttia vuoden takaisesta ( hakemusta yrityksen toimesta), ja toimialoittain tarkasteltuna suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat eniten patentteja metalliteollisuuden toimialalle. Maakunnittain taas suurin osa suomalaista hakijoista sijoittui Uudellemaalle ( prosenttia), ja joka kymmenes keksijä oli Pirkanmaalta. Myös Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa tehtiin paljon patenttihakemuksia (Kuvio ).

4 Kuvio. Kotimaisten patenttihakemusten aluejakauma, 0. Suomessa myönnetyt patentit Suomessa myönnettyjen patenttien määrä jatkoi laskutrendiään (Kuvio ja ). Suomessa myönnettiin kotimaisille ja ulkomaisille hakijoille patenttia, joista suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten hakijoiden saamia patentteja oli ja ulkomaalaisten 0. Etenkin ulkomaalaisten hakijoiden saamat patentit Suomessa vähenivät rajusti, ulkomaalaisille myönnettyjen patenttien määrän lähes puolittuessa vuoden takaisesta. Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit taas vähenivät noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta; patenttia yrityksen toimesta. Suurin osa patentteja saaneista ulkomaalaisista hakijoista oli kotoisin Saksasta ja Yhdysvalloista. IPC-lohkon mukaan myönnetyt patentit sijoittuivat ulkomaalaisten yrityshakijoiden puolesta eniten koneenrakennukseen (F) ja sähkötekniikkaan (H) (Kuvio ), suomalaisten hakijoiden taas työmenetelmiin ja kuljetukseen (B). Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain, 0. Suomalaisten keksijöiden hakemia patenttioikeuksia ulkomailla Euroopan patenttivirasto (EPO) myönsi suomalaisille yrityksille ja yhteisöille patenttia, joka oli hieman edellisvuotta vähemmän. Patentteja saaneiden yritysten määrä pysytteli kuitenkin samana; yritystä. Suosituin päätoimialaluokka, johon patentteja myönnettiin, oli teollisuus, josta melkein puolet kaikista suomalaisille myönnetyistä patenteista kohdistui elektroniikan alaan.

5 . Hyödyllisyysmallit ja eurooppapatentit Suomessa. Hyödyllisyysmallihakemukset Suomessa Hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin Suomessa hieman edellisvuotta enemmän, 0 kappaletta, joista hakemusta oli suomalaisten hakijoiden jättämiä. Ulkomaalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden tekemät hakemukset lisääntyivät, kun taas suomalaisten pysyivät vuoden takaiseen määräänsä nähden samana. Kotimaisista hyödyllisyysmallihakemuksista yritysten osuus oli hakemusta ja yksityisten hakemusta, yksityishenkilöiden tekemien hakemusten määrän lisääntyessä yhdeksällä, ja yritysten vastaavasti vähentyessä samalla hakemusten lukumäärällä. Eniten kotimaisia hakemuksia tehtiin IPC-luokkaan työmenetelmät ja kuljetus (B), johon melkein joka kolmas hakemuksen tehnyt suomalainen yritys jätti hyödyllisyysmallihakemuksen. Ulkomaalaiset hakijat taas suosivat lohkoja ihmisen perushyödykkeet (A), työmenetelmät ja kuljetus (B) sekä fysiikka (G), joista fysiikkaan tehtiin eniten hakemuksia. Toisin kuin patenttihakemuksien kohdalla, IPC-lohkoon H eli sähkötekniikka ei kohdistunut yhtään ulkomaalaisten tekemää hakemusta. (Kuvio ) Kuvio. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain, 0. Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit Suomessa saatettiin voimaan eurooppapatenttia vuonna 0, joka oli patenttia vähemmän kun edeltävänä vuonna. Eurooppapatenttien yleisimmät haltijamaat olivat Yhdysvallat, Saksa ja Japani (Kuva ja ). Suosituimmat alat, joissa eurooppapatentteja voimaansaatettiin, olivat kemian ja metallurgian (C) sekä ihmisen perushyödykkeiden (A) IPC-lohkot.

6 Kuvio. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista, 0 ja 0 Kuvio. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit, 00 0

7 Liitetaulukot Liitetaulukko. Suomessa haetut patentit, 0,, 000 ja 00 0 Vuosi Hakija Yksityinen henkilö Yritys/yhteisö Kotimaiset Ulkomaiset hakijat Hakemukset Liitetaulukko. Kotimaiset patenttihakemukset alueittain 00 0 Maakunta Vuosi Hakemukset Hakemukset Hakemukset Hakemukset Hakemukset Maakunnat Uusimaa 0 0 Itä-Uusimaa ) Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Tuntematon / ulkomaat 0 0 ) Liitettiin Uudenmaan maakuntaan

8 Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat ja yrityksille ja yhteisöille kotimaassa myönnetyt patentit toimialoittain (TOL 00) 0 Toimiala Yhteensä C Teollisuus - Elintarvikkeet, juomat, tupakka - Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet - Puunjalostusteollisuus - Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi -, -0 Metallit, koneet, kulkuvälineet - Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet Muu teollisuus D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa J Informaatio ja viestintä Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. Muut toimialat Kotimaiset patenttihakemukset 0 Hakemukset Yritysten lukumäärä 0 Kotimaassa myönnetyt patentit 0 Patentit Yritysten lukumäärä Liitetaulukko. Suomessa voimaansaatetut eurooppapatentit IPC-lohkoittain ja maittain 0 Patentin haltijan kotimaa Maat Yhdysvallat Saksa Japani Sveitsi Ranska Ruotsi Iso-Britannia Italia Hollanti Suomi Tanska Korean tasavalta Kanada Kiina Belgia Itävalta Espanja Norja Muut maat Patentit 0 0 A: Ihmisen perushyödykkeet B: Työmenetelmät, kuljetus 0 0 C: Kemia ja metallurgia 0 D: Tekstiilit ja paperi 0 E: Rakennustekniikka 0 F: Koneenrakennus 0 G: Fysiikka 0 H:Sähkötekniikka 0 0

9 Liitetaulukko. Yrityksille ja yhteisöille myönnetyt eurooppalaiset patentit toimialoittain (TOL 00) 0 ja 0 Toimiala Yhteensä C Teollisuus - Elintarvikkeet, juomat, tupakka - Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet - Puunjalostusteollisuus - Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi -, -0 Metallit, koneet, kulkuvälineet - Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet Muu teollisuus D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa J Informaatio ja viestintä Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. Muut toimialat Euroopan patenttivirasto 0 Patentit 0 Yritysten lukumäärä Euroopan patenttivirasto 0 Patentit Yritysten lukumäärä 0 Liitetaulukko. Yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat hyödyllisyysmallit toimialoittain (TOL 00) 0 ja 0 Toimiala Vuosi 0 Vuosi 0 Kotimaiset hakemukset Yritysten lukumäärä Kotimaiset hakemukset Yritysten lukumäärä Yhteensä 0 0 C Teollisuus - Elintarvikkeet, juomat, tupakka - Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet - Puunjalostusteollisuus - Öljy, kemialliset tuotteet, kumi, muovi -, -0 Metallit, koneet, kulkuvälineet 0 - Elektroniikka, tietokoneet, sähkölaitteet Muu teollisuus 0 D, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen 0 G Tukku- ja vähittäiskauppa J Informaatio ja viestintä Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, pl. Muut toimialat 0

10 Laatuseloste: Patentointi. Tilastotietojen relevanssi. Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Patentointia kuvaava tilasto sisältää Suomessa haetut ja myönnetyt patentit sekä tietoja suomalaisten hakijoiden kansainvälisestä patentoinnista ja Suomessa haetuista hyödyllisyysmalleista. Tietoja käyttävät tiede- ja teknologiahallinto ja muut viranomaiset sekä tutkijat. Patentti-indikaattorit ovat keskeisiä innovaatiotoiminnan tuloksia kuvaavia indikaattoreita.. Keskeiset käsitteet ja luokitukset Patentti on keksijälle tai keksinnön oikeudenhaltijalle valtuutetun viranomaisen myöntämä määräaikainen (yleensä 0 vuotta) yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen. Patentin myöntämisen ehtona on, että keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen eli ei-ilmeiseen tietoon perustuva ja sovellettavissa teolliseen käyttöön. Kansainvälinen patenttiluokitus (International Patent Classification) on WIPO:n (World Intellectual Property Organization) ylläpitämä keksinnön teknologiaa kuvaava luokitus. Luokitus käsittää kahdeksan päälohkoa, jotka edelleen jakaantuvat alalohkoihin ja alaryhmiin. Tilastoinnissa käytetään hakemuksissa ensin ilmoitettua ipc-luokkaa. Yritysten ja yhteisöjen toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus 00 (Tilastokeskus, käsikirjoja, Helsinki 00). Aluetiedot perustuvat hakemuksessa ilmoitettujen keksijöiden osoitetietoihin. Aluetieto määritellään kuntatasolla, mutta julkaistaan maakunta- ja seutukuntatasolla Tilastokeskuksen kulloisenkin vuoden alueluokitusten mukaisesti (Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot, Tilastokeskus, käsikirjoja ).. Lait ja asetukset Tiede- ja teknologiatilastojen tuotannossa sovelletaan tilastolakia (0/00). Lisäksi tilastojen laadintaa ohjaa EU:n tiede- ja teknologiatilastoja koskeva Komission asetus N:o /0.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Patentoinnin perustiedot saadaan Patentti- ja rekisterihallituksen toimittamista kotimaisista patenttitiedoista sekä kansainvälisten patenttien osalta Euroopan patenttiviraston Patstat -tietokannasta. Tiedot sisältävät kaikki suomalaisten hakijoiden jättämät hakemukset. Yritysten ja yhteisöjen hakemus- ja patenttikohtaisiin tietoihin lisätään yritystunnus, jonka avulla aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen yritysrekisterin tiedoilla. Aluetietona käytetään OECD:n suositusten mukaisesti hakemuksessa ilmoitettua keksijätietoa. Useamman keksijän tilanteessa aluetieto ositetaan eri kuntiin yhtä suurilla osuuksilla. Hakija-/haltijatieto määräytyy patenttihakemuksessa ensimmäisenä mainitun hakijan perusteella.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilaston laadinnassa noudatetaan OECD:n suosituksia.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Patentointia koskeva tilasto ilmestyy vuosittain. Julkistamisajankohta on tilastovuotta seuraava lokakuu.. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastotiedot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla. Erillisselvityksiä tuotetaan asiakkaiden tilauksesta.

11 . Tilastojen vertailukelpoisuus Suomessa haettujen patenttien tilasto alkaa vuodesta. Euroopan patenttiviraston kautta ja Yhdysvalloissa haettujen patenttien tiedot alkavat vuodesta. Myönnettyjen patenttien aikasarja alkaa vuodesta 0. Nämä aikasarjat sisältävät lisätyt yritysten y-tunnukset. Yritysten tunnusten vaihtumista ja muita yritysmuutoksia ei ole huomioitu, vaan tunnus on kunkin tilastovuoden mukainen. Yrityksen toimiala määritellään kunkin tilastovuoden rekisteritietojen perusteella, eli mahdolliset toimialamuutokset heijastuvat tilaston aikasarjoihin.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Patenttitietojen lähteenä olevan tietokannan tietojen päivityksistä johtuen tiedoissa voi olla eroja Patenttija rekisterihallituksen julkaisemiin tilastoihin verrattuna. Saatuja tietoja ei enää päivitetä Tilastokeskuksessa. Samoin kansainvälisissä vertailuissa voi olla eroja muiden tahojen tuottamiin tilastoihin erilaisista poimintakriteereistä ja tietokantojen päivittymisestä johtuen.

12 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 0 Lisätietoja Heidi Pirkola 0 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Lähde: Patentointi 0. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN -0 = Suomen virallinen tilasto ISSN -0 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi