Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet

Transkriptio

1 Linnakiven asuinalueen rakennustapaohjeet

2 Sisällysluettelo Rakennustapaohjeet 3 Kaava-alue ja mitoitus 3 Yleisiä ohjeita 4 Korkeusasemat ja rakennuksen sijoitus tontilla 4 Kerroskorkeus ja kattokulma 5 Materiaalit 6 Julkisivun väri 6 Talousrakennukset 6 Parvekkeet 6 Jätehuolto 6 Keskitetyt psotilaatikot 6 Julkisivuväripaletti 7 Aidat 8 Piha 8 Korttelikohtaisia ohjeita 8 Kortteli 845 tontti 4 8 Kortteli 849 ja Toteuttaminen ja ajoitus 9 Toteutuksen seuranta 9 Tiedustelut 10 Esitteen julkaisija: Pirkkalan kunta Maankäyttö 2

3 Rakennustapaohjeet Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien Kaava-alue ja mitoitus myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeet sitovat tontin haltijaa ja rakentajaa. Asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden noudattaminen on ehtona Pirkkalan kunnan tontin luovutusasiakirjoissa. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Alue tukeutuu keskustan ja Partolan palveluihin ja Naistenmatkantien ja Kurikantien joukkoliikennekäytävään. Kaava-alue on n.6 ha ja siellä sijaitsee 37 omakotitonttia, 2 paritalotonttia ja yksi iso rivitalotontti. AO-tontit ovat 611 m m2 ja niillä on rakennusoikeutta 250 k-m2-500 k-m2. A-tontit ovat 1030 m m2 ja niillä on rakennusoikeutta 480 k-m2. 3

4 Yleisiä ohjeita Rakennustapaohjeiden tavoitteena on aikaansaada ilmeeltään moderni, omaleimainen asuinalue, joka muodostuu tulevien asukkaiden viihtyisäksi ja kodikkaaksi ympäristöksi. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. Rakennustapaohjeet eivät yksin takaa rakennuksen ulkoasun kannalta hyvää lopputulosta, vaan lopputulos riippuu paljon rakentajan omista tavoitteista, niiden sopusoinnusta ympäristöön ja ennen kaikkea suunnittelijan ammattitaidosta. Linnakiven asuinalueen rakenne muodostuu Linnakiventien lenkkiin, jonka ympärille ja keskelle pientalotontit muodostuvat. Talot reunustavat Linnakiventietä muodostaen pienimittakaavaista katutilaa. Samalla tonteille jää hyvän kokoinen yksityisempi piha-alue. Useat tontit rajautuvat lähivirkistysalueeseen. Asukkaita alueelle tulee n Alueen suunnittelussa on huomioitu luontokohteet (Koilliskulman kallioalue ja alueen lounaaseen sijoittuva suppa) jättäen ne rakentamisen ulkopuolelle. Korkeusasemat ja rakennuksen sijoitus tontilla Rakennukset on yleensä edullista suunnitella maaston muodon mukaan: esim. rinnetontilla porrastamalla rakennuksen perustuksia ja julkisivuja. Maastonmuoto on huomioitava siten, että vältytään tarpeettomilta täytöiltä ja leikkauksilta. Rinnetonteilla rakennusten lattiapinnat on hyvä porrastaa kahteen tai useampaan tasoon, mikäli täyttöjen tai kaivuiden korkeudet ovat yli 0,5 metriä. Osalla Linnakiven tonteista on järkevää rakentaa kellarikerros osalle rakennusta. Kaavassa esitetty nuoli osoittaa sivun, johon rakennuksen päämassasta on 50 % rakennettava kiinni. Näin saada luotua yhtenäinen katutila. Korttelissa 845 tonteilla 1-3 ja korttelissa 844 tonteilla 2-5 nuoli osoittaa sivun, johon rakennuksen pääty tulee rakentaa kiinni. Tontin korkeusasemia suunniteltaessa kiinnitetään huomiota siihen, että piha kallistuu rakennuksesta poispäin. Sadevesiä ei saa johtaa naapurin alueelle. Pintavesien johtamisen periaatteet on esitettävä asemapiirroksessa jo rakennusluvan hakuvaiheessa. Maanpinnan muotoilulla ei saa heikentää naapuritonttien piha- tai rakentamisolosuhteita. Rakennuksen tonttisijoituksen lähtökohtana on nykyinen maanpinta tasoeroineen. Rakennuksen tulee myötäillä maaston muotoja mahdollisimman luontevasti. Osa alueen tonteista sijaitsee rinteessä, mikä edellyttää huolellista suunnittelua rakennuksia maastonmuotoihin sovitettaessa. Jo rakennuksen perusratkaisua valittaessa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa, joka pystyy löytämään juuri kyseiselle tontille soveltuvan ratkaisumallin. Tontille suunniteltavat maastoluiskat on istutettava ympäristöön sopivin kasvein. Istutettavien maastoluiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Jos pengerrysten kaltevuus on jyrkempi kuin 1:3 tai maanpintojen korkeusero on yli 0,5 metriä, tulee maaston porrastaminen tehdä tukimuurein. Tukimuuri ei saa olla yli 1 metriä korkea. Tätä korkeammat tukimuurit tulee porrastaa siten, että esim. kahden tukimuurin väliin voidaan sijoittaa istutuksia. Tukimuurit tulee toteuttaa valli- tai muurikivestä ja värin tulee olla harmaa. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin haltijan suostumusta. 4

5 Tonttien, myös rinnetonttien, ulkoalueet ja asunnot tulee suunnitella mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Yleisperiaatteena on, että sisäänkäyntikerroksen (1.kerros) lattiapinta on aina katutasoa korkeammalla. Mikäli lattiapinnan ja maanpinnan ero on 0,5 metriä tai pienempi, tulee järjestää esteetön sisäänkäynti. Jos em. tasoeron on yli 0,5 metriä, tulee rakennussuunnitelmissa esittää varaus esteettömälle sisäänkäynnille. Rakennuslupapiirustuksissa on osoitettava maanpinnan olevat ja tulevat korkeudet koko tontin osalta sekä maanpintojen liittyminen naapuritonttien, virkistys- ja katualueiden korkeustasoihin. Asemapiirroksessa on osoitettava miten em. rajapinnat on tarkoitus rakentaa. Rakennuksen korkeusasemaa määriteltäessä on huomioitava alimman viemäröitävissä olevan lattiatason korkeus. Kerroskorkeus ja kattokulma Linnakiven alueella on annettu tonteille enimmäiskorkeudet. Vähintään 50 % AO- ja A-tonteilla asuinrakennuksesta tulee rakentaa kaksikerroksisena. Rakennukset varustetaan harjakatolla tai sen muunnoksilla. Kattokulman rakennuksissa tulee olla 1:3. Katoissa sallitaan kattoterassit ja kattoikkunat. Runkosyvyydeltään alle 4 metrin talousrakennuksissa voidaan käyttää myös edellä mainittua loivempaa yksilappeista kattoa tai viherkattoa. Ikkunoiden aukeamissuuntia ja rakennuksen huonetilojen sijoittumista tonttiin ja katuun nähden suunniteltaessa tulee huomioida mm. tontin ilmansuunnat, naapurirakennusten sijoitus, ym. vastaavat tekijät. Rakennuksen sijoituksessa tulee huomioida asemakaavan mukaiset etäisyydet naapuritontista sekärakennusalat. Tonttien sivurajalla tulee rakennusten olla irti rajasta 2m. Rakennettaessa lähemmäs rajaa, tulee pyytää naapurilta tähän suostumus. Rakennettaessa lähemmäs kuin 4 metriä tontin rajasta, tulee rakennus suunnitella E1 Suomen rakentamismääräyskokoelman, Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011, Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta mukaan. E1_2011-fi.pdf 5

6 Materiaalit Tontilla sallitaan rapattu julkisivupinta tai vaakalaudoitettu puu. Katon katemateriaalina käytetään tummanharmaata tai mustaa tiiltä tai konesaumattua peltiä. Rakennuksissa käytettävä puuverhoilu on toteutettava siten, että laudan suunta on koko rakennuksen osalla vaakasuuntainen. Koriste/ tehosteosissa voi olla muitakin materiaaleja kuten pellityksiä, lasia, tms. Alueelle sopimattomia keinotekoisia muotoaiheita tulee välttää; esimerkiksi huvilamaiset piirteet eivät tyylillisesti sovi alueen suhteellisen tiiviiseen moderniin asuinympäristöön. Julkisivun väri Väri voidaan valita viereisen sivun taulukosta. Värinä tulee olla valkoinen, tumman harmaa, lämmin keltainen tai lämmin punainen. Vierekkäisillä tonteilla tulee käyttää eri värisävyjä. Tehostevärit esim. lasiosissa ovat vapaasti valittavissa. Talousrakennukset Pihavaraston/autotallin voi sijoittaa rakennusalalle tai erikseen sille kaavakartalla osoitetulle alueelle. Jokaiselle asuinrakennukselle tulee osoittaa 2 ap/asunto. (ei koske korttelin 845 tonttia 4 jossa autopaikkanormi on 1,5/100 k-m2) Pihavaraston voi sijoittaa 2 m tontin rajasta. Vajan voi myös rakentaa yhteen naapuritontin vajan kanssa naapurien yhteisestä sopimuksesta. Parvekkeet Rakennusten Kurikantien puoleiset parvekkeet altistuvat liikennemelulle ja ne on lasitettava. Jätehuolto Jätehuollon järjestelyt toteutetaan jätehuoltomääräysten mukaan. Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy 10 metrin päähän jäteastiasta. Keräilyastia on tarpeen mukaan suojattava näköesteellä. Suoja on sovitettava rakennusten arkkitehtuuriin. Keskitetyt postilaatikot Postilaatikot sijoitetaan keskitetysti ryhmiin ja niiden tulee olla yhdenmukaiset väritykseltään ja muodoltaan. 6

7 Julkisivuväripaletti Painotamme rakentajien, kunnan viranomaisten ja suunnittelijoiden yhteistyön tärkeyttä 7

8 Aidat Tontit rajataan pensasaidalla tai rakennetulla aidalla tonttien välisten sivurajojen mukaisesti. Linnakiventielle päin aitaaminen on sallittua mutta koska rakennukset rajaavat jo tietä, ei tämä ole pakollista. Aita saa olla korkeintaan 1,6 metriä korkea. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Aidan, joka ei ole naapuritontin rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Näkemäalueella aidan korkeus saa olla enintään 70 cm. Sama pätee kiinteisiin rakennelmiin ja kasvillisuuteen. Aidan materiaali ja malli sovitetaan rakennuksen arkkitehtuuriin. Korttelissa 844 tontilla 5 ja 845 tontilla 4 voivat aidat Kurikantielle olla korkeampia. Ko.tonttien pihat on suunniteltava liikennemelulta ja kadusta erotettuna ja istutettuna viherpihana. Melutasot parvekkeella eivät saa ylittää valtioneuvoston ohjearvoja LAeq 7-22<55 db ja LAeq 22-7<45 db Piha Korttelikohtaisia ohjeita Kortteli 845 tontti 4 Kurikantien reunaan on osoitettu rivitalo/pienkerrostalotontti. Rakennus toimii porttina etelän suunnasta Kurikan asuinaluetta lähestyttäessä. Kaupunkikuvaan on tässä kohdassa kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä tontti on tarkoitettu rivitalorakentamiseen. Kattosuunta rakennuksissa voi olla rakennuksen päämassan suuntainen tai kuten alla olevassa kuvassa, asuntokohtaisesti suunnattu. Mikäli rakentaja haluaa valita ko. mahdollisuuden, voi kattokaltevuus olla jyrkempi kuin 1:3. Muussa tapauksessa kattokaltevuus tulee olla 1:3. Eri väreillä tulee tässä ohjeissa annetun värimalliston mukaisesti rytmittää julkisivuja niin, että eri asunnot tai muut vastaavaan jaotukseen perustuvat värien vaihtelut rytmittävät julkisivuja. Tontilla tulee säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevia kiviä ja puita. Piha tulee erottaa naapuritontista sivurajaltaan istutuksilla tai aidalla. Kadun ja rakennuksen väliin jäävä alue on pidettävä hoidettuna ja istutettuna. 8

9 Kortteli 849 ja 846 Kortelit 849 ja 846 luoteisrajalla oleva istutettava alueen osa tulee säilyttää luonnontilaisena ja puustoisena. Aluetta voi metsänhoidollisesti hoitaa ja sinne on mahdollista istuttaa lisää puita. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan laajennuksen toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksymiskäsittelyyn Kunnallistekniikan rakentamiseen tarvitaan vuosi kaavan saatua lainvoiman. Arvioitu rakentamisen aloittamisajankohta kunnallistekniikan osalta on Arvioitu tonttien luovutusajankohta on Toteutuksen seuranta Kaavamääräysten mukaisuutta ja rakentamisen laadun toteutumista ohjaa ja seuraa rakennusvalvonta. Alueen rakentumisen etenemistä seurataan kaavavarannon ja kaavatalouden näkökulmista vuosittain kunnan tietojohtamisjärjestelmän puitteissa. Toteutumista verrataan kaavoitusvaiheessa arvioituihin tietoihin. Kerrosalojen, asuntojen ja asukkaiden määrien kehitystä voidaanseurata väestörekisterin, sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen kautta. Pirkkalassa Pauliina Pelkonen arkkitehti SAFA, YKS-551 9

10 Tiedustelut MAANKÄYTTÖ arkkitehti Pauliina Pelkonen julkisivut ja rakentamistapaohjeet Maankäyttöinsinööri Tuija Hippula tonttien luovutus - viranhaltijapäätökset - kaupat Maanmittausinsinööri Jouko Lehto rakennuspaikan merkintä- ja sijaintimittaukset Toimistosihteeri Eija Åhlman esitemateriaalit - sähköinen aineisto (pdf-muoto) - laskutus - asiakaspalvelu Tekninen avustaja Satu Suuronen sähköinen dwg-aineisto satu.suuronen@pirkkala.fi RAKENNUSVALVONTA - lupa-asiat ja rakennustekniset kysymykset Rakennustarkastaja Juhani Ruponen Rakennustarkastusinsinööri Tuomo Kinnunen Tarkastusinsinööri Heimo Turpeinen TEKNINEN TOIMISTO Rakennuspäällikkö Mikko Keränen Suunnitteluinsinööri Tero Vesanto katukorkeudet - katusuunnitelmat 10