Sunnuntaide. Turun Sunnuntaimaalarit ry no 2 / 2006

Transkriptio

1 Sunnuntaide Turun Sunnuntaimaalarit ry no 2 / 2006 Kyllikki Terho: Eiliset silakat, 2006

2 2 Turun Sunnuntaimaalarit ry Uudenmaankatu 13 D (käynti Sirkkalankadun puolelta) Puh Rakas kesäpaikkamme Högsåra taiteessa Sunnuntaimaalarit ovat vuosien kuluessa järjestäneet lukuisia muistorikkaita kesäisiä taideleirejä Högsårassa, Turun ulkosaariston kauniissa maisemissa. Emme ole kuitenkaan ensimmäiset saariston luontoon ihastuneet vaan

3 3 saarella on pitkä ja merkittävä historia kerrottavanaan tämän päivänkin taiteen harrastajille ja luonnonrauhaa etsiville. Högsåran kaikkien aikojen tunnetuin kesävieras on Venäjän keisari Aleksanteri III. Hän vieraili, jopa 500 hengen seurueineen saarella kuusitoista kertaa 1800-luvun lopulla. Ensimmäisen kerran tuli Aleksander Aleksandrovitsh tänne puolisonsa Tanskan prinsessa Dagmarin kanssa kesäkuussa Heistä tuli Venäjän hallitsijapari Aleksanteri ja Maria Fjodorovna viisi vuotta myöhemmin. Kruununperijä, suuriruhtinas Nikolai, oli mukana vain kahdella ensimmäisellä matkalla. Tultuaan tsaariksi Nikolai II teki lyhyen vierailun Högsåraan kesällä Högsåralaisesta kalamuijasta, Serafina Lindbladista, myöhemmin Kejsar-Finaksi kutsuttu, tuli keisariperheen henkilökohtainen ystävä. Keisari maksoi kaloista kiiltävillä kultarahoilla, jotka Fina piilotti aarteenaan. Kejsar-Fina mainitaan saaren tarinoissa ihmisenä, joka uskalsi komennella itse keisariakin, kun tämä kalamuija käski keisaria auttamaan itseään kalasumpun kanssa. Kejsar-Fina ei ollut muutoinkaan ujommasta päästä naisia. Vanhuutensa päivinä vuonna 1922 hän lähetti joulutervehdyksen leskikeisarinna Dagmarille, joka eli maanpaossa Tanskassa. Ja Dagmar vastasi näin: Olin niin kovin iloinen saadessani Teidän Joulukorttinne, niin liikutettu siitä, että Te ette ole unohtanut meitä, oli aina niin kovin ihanaa vierailla rakkaassa Suomessa. Kiitän Teitä mitä sydämellisimmin valokuvastanne ja lähetämme mitä lämpimimmät terveisemme ja toivotamme Teille iloista Uutta vuotta. Jumala Teitä siunatkoon. Dagmar Keisarillisten vieraiden lisäksi Högsåran loistelias valo, kauniit vanhat rakennukset ja upeat saaristonäkymät ovat aina vetäneet puolensa myös kuvataiteilijoita, niin amatöörejä kuin ammattilaisiakin. Taiteilijat keksivät saariston 1900-luvun alussa. Se vaikutti heihin samalla tavalla kuin sisämaa ja sen kaskenraatajat 1880-luvulla.Kaksi tunnetuinta ammattilaista Högsåran kuvaajaa ovat Marcus Collin ( ) ja Santeri Salokivi ( ).Salokiven tytär Lila Salokivi - Kavaleff kertoo: Isä rakasti luonnossa eniten merta. Siinä oli sitä samaa väriä ja rytmiä kuin hänessä itsessään, se oli avoin ja kunnioitettava, se ei tullut lähelle kuten järvet odottamattomine oikkuineen. Kesävieraat asuivat saarelaisten kodeissa tai pensionaatissa taikka huvijahdeissaan. Lila Salokivi, jonka toinen kotimaa oli Ranska, kertoo, että kerran heitä tervehtimään tuli eräs

4 4 ranskalainen, joka ihmetteli, että kuka mahtoi olla tuo suosittu Fru Kost, josta kaikki pensionaatin asukkaat niin kovasti puhuivat. Amatöörimaalareista muistetaan Orvo Raippamaa, joka maalasi alastonhahmoja, insinööri Johan Lake monine luontoaiheineen, harrastelijamaalareista mm. kukkia maalannut, Agnes Wittfooth - Raade, hovioikeuden presidentti Kaarlo Raaden puoliso. Lila Salokivi kertoo, että hän sai isän ohjeiden mukaan kerran piirtää oman versionsa Kejsar - Finan kalavajasta, ja juuri tätä kuvaa luultiin 1970-luvulla isä - Salokiven maalaamaksi. Lilan mukaan maalaus oli siihen mennessä saanut jo hemmetin hienot kehykset. On pääsiäispäivän ilta keväällä Makaan vielä valveilla ja luen öljylampun valossa tätä Clara Henriksdotter Purasen kirjaa Högsåra. Oikeastaan mikään täällä ulkosaaristossa ei ole muuttunut. Kirjan ruskeasävyiset kuvat vain vievät ajatukset menneeseen. Kevään ensimmäisten haahkojen ääni kuuluu pimenevän illan läpi. Meri on osaksi vielä harmaan jään peitossa. Tuuli suhisee puiden latvoissa ennustaen uuden vuodeajan tuloa. Puhallan öljylampun sammuksiin ja näen edessäni kevään ja kesän ikuisen kauneuden. Matti Elo puheenjohtaja Sunnuntaimaalarien vuosikokous pidettiin sunnuntaina Kokouksessa käsiteltiin toimintakertomus vuodelta 2005 ja tilit ja myönnettiin v hallitukselle tili- ja vastuuvapaus sekä valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen ja toimikuntien jäsenet. Jäsenmaksu 25 säilyi ennallaan. Lehden mukana on jäsenmaksulomake. Voit myös maksaa jäsenmaksusi kerholla. Ota silloin mukaan tilisiirtolomake, josta saamme viitenumeron maksuseurantaa varten. Jos osoitteesi on muuttunut, ole ystävällinen ja ilmoita siitä Päivi Marjamäelle puh paivi.marjamaki@utu.fi

5 5 Tase ja tilit liitteenä lehden lopussa TURUN SUNNUNTAIMAALARIT ry Vuosikertomus 2005 Vuosikokous ja hallinto Yhdistyksen vuosikokous pidettiin kerhohuoneistossa, Uudenmaankatu 13 D, maaliskuun 13. päivänä Paikalla oli 17 jäsentä. Vuosikokousesitelmän piti Wäinö Aaltosen museon näyttelyamanuenssi Joanna Kurth aiheesta Kuvataiteen merkityksestä kutsuen yhdistyksen jäsenet samalla museon Lootuksen kukka näyttelyn avajaisiin Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat toimintakauden aikana puheenjohtaja Matti Elo, varapuheenjohtaja Stig Holmberg, rahastonhoitaja Pirjo Jalonen, sihteeri Kyllikki Terho, jäsenasioista vastaava Päivi Marjamäki, lisäksi toimintajaoston puheenjohtaja ja tiedottaja Laura Karhuvaara, näyttelyjaoston puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja Tiina Väliviita. Toimintajaostoon ovat pj:n lisäksi kuuluneet Kyllikki Terho, Birgitta Granvik, Tuula Makkonen, Seppo Lehtinen, Tarja Eteläpelto, Raija Moilanen ja Matti Elo. Näyttelyjaostoon ovat pj:n lisäksi kuuluneet Sirkka Iisalo, Kalle Suosalo, Stig Holmberg, Hilkka Lindholm, Marko Poikkijoki ja Lauri Kymäläinen. Toimintakautensa, vuosikokousten välisenä aikana, hallitus on kokoontunut kuusi kertaa. Jäsenkunta Talous Kurssit Vuoden 2005 lopussa oli jäsenmäärä 256 (244). Jäsenmaksuna perittiin 25 euroa. Tarkempi selvitys talousasioista tilinpäätöksessä. Tilintarkastajina ovat toimineet Roope Aaltonen ja Veikko Erkkilä, varatilintarkastajina Raimo Viljanen ja Nina Andersson. Vuoden 2005 aikana järjestettiin15 kurssia, mm. akvarellikurssi, abstraktiokurssi, öljymaalauskurssi, temperamaalauskurssi, pastellimaalauskurssi, grafiikan kurssi, muoto- ja henkilökuvan piirustusja maalauskurssi, mitalikurssi sekä kiinalainen vesivärimaalauskurssi. Joitakin kursseja järjestettiin sekä kevät- että syyskaudella. Kurssien ohjaajina ovat toimineet taiteilijat Martin Ahlström, Hilkka Könönen, Qi

6 6 Hua Zhu, Kati Immonen, Eija Ruoho, Bela Czitrom. Ilman ohjaajaa on toiminut tiistaimaalaus vastuuhenkilönään Pentti Silvennoinen. Kursseille osallistui runsaat kaksisataa innokasta jäsentä. Syyskuun alussa järjestettiin tutustumisilta aloitteleville ja uusille sunnuntaimaalareille. Läsnä oli monta asiasta kiinnostunutta kuulijaa, kun Viljo Hämäläinen, Veikko Järvinen, Päivi Marjamäki ja Laura Karhuvaara esittelivät erilaisia kuvan tekemisen tekniikoita. Kritiikit Excursiot Luento Näyttelyt Leiri Kilpailu Matkat Kritiikkitilaisuudet pidettiin kahdesti. Kriitikkona toimi keväällä taiteilija Hilkka Könönen (17.5.) ja syksyllä taiteilija Matti Karjula (7.11.). Kritiikissä olleita töitä oli esillä keväällä Kansallisen Kirjakaupan ikkunassa ja syksyllä Itäisenkadun Kehystämössä. Turun tuomiokirkon taideaarteisiin tutustuimme matkailuneuvoja Aiju von Schönemanin opastuksella ja Turun taidemuseoon saneerauksiin arkkitehti Tiitta Itkosen johdolla. Marraskuun lopulla Aiju von Schöneman esitelmöi kerholla enkeleistä kuvataiteessa. Kevätnäyttely pidettiin Turun Kuvataidekoulun Galleriassa (Ratapihankatu 18) ja syysnäyttely Näyttelyissä perittiin 5 /työ näyttelyiden ilmoitus ja vuokrakulujen kattamiseksi. Yhdistyksen jäsenet ja maalauskurssit ovat lisäksi järjestäneet useita muita näyttelyjä, joista erikseen mainittakoon sykähdyttävän kaunis abstraktinen näyttely Galleria Rayassa samoin kuin kukkamaalauskurssin näyttely Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan kahviossa. Kesäleiri Högsårassa pidettiin Vastuuhenkilönä toimi Veikko Järvinen. Aiheena oli Turku. Kilpailutöitä oli 15. Jäsenet äänestivät voittajaksi ja vuoden 2005 Sunnuntaimaalariksi Aila Lähteenmäen. Vuoden 2004 Vihtoriksi taiteilija Eija Ruoho valitsi Uolevi Järvisen. Keväällä yhdistys teki taidematkan Riikaan. Matkanjohtajana oli Birgitta Granvik. Matka tehtiin omalla bussilla, matkanjärjestäjänä toimi Partours. Riikan kauniissa kaupungissa käytiin taidegallerioissa, museoissa ja oopperassa sekä mm. Rundalen hienosti entisöidyssä linnassa.

7 7 Lokakuussa käytiin Helsingissä taideretkellä. Ohjelmassa oli mm. Ateneumin "Ina Colliander"ja Gallen-Kallelan Tarvaspään Kaukomieli, Joulujuhlaa vietettiin kerholla Iloista musiikilla ja laululla höystettyä joulutunnelmaa, arvontaa ja mukavaa yhdessäoloa oli tarjolla runsain mitoin monitaiteellisen jäsenkuntamme ansiosta. Joulupukin (Pentti Silvennoisen hyvä ystävä) tuloa odoteltaessa nautittiin maittava perinteinen jouluateria. Jäsentiedote SunnunTAIDE-lehti ilmestyi toimintavuoden aikana neljä kertaa. Ajankohtaisten tiedotusasioiden lisäksi olemme saaneet siitä lukea artikkeleita Helsingin taidematkasta, Högsåran leiritunnelmista ja yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta ja taidekriitikkojen arvosteluista. Laura Karhuvaara on vastannut lehden toimittamisesta. Kuvankäsittelyn on suorittanut Yrjö Karhuvaara. Painatus on toteutettu Karhukopiossa pj:n toimesta ja postitus talkootyönä. Muuta Yhdistykselle teetettiin keväällä oma rintamerkki Pompidou. Pinssin suunnittelukilpailun voitti taiteilija Ulla Helle. Merkit ovat myynnissä kolmen euroon kappalehintaan. Turku Turun Sunnuntaimaalarit ry Hallitus Hanna Leppämäki

8 8 Sunnuntaimaalareiden matka Berliiniin Heti saavuttuamme Berliiniin meille oli järjestetty kiertoajelu. Näimme tärkeimmät nähtävyydet, kiertelimme kaupunkia ja kuulimme kaupungin historiasta. Opas kertoi myös omakohtaisia kokemuksiaan Berliinin muurista, sen rakentamisesta ja sen murtumisesta. Brandenburgin portin edessä pieni pysähdys.

9 9 Holokaust-muistomerkki kuvattuna bussin ikkunasta. Olimme hankkineet kolmen päivän museokortit, joilla pääsi hyvin moniin museoihin. Hyödynsimme tietysti korttia ja kävimme mahdollisimman monissa museoissa näiden päivien aikana. Perjantain ohjelmaan kuului Gemäldegalerie, Maalausgalleria. Siellä on maailmanlaajuisestikin katsoen yksi eurooppalaisen maalaustaiteen lukujen laajimmista kokoelmista. Samana päivänä tutustumiskohteena oli myös Kupferstichkabinett eli paperille tehdyn taiteen museo, jossa oli grafiikkaa, piirustuksia ja akvarelleja. Osa joukostamme ehti vielä käydä Kunstgewerbemuseumissa eli taideteollisessa museossa ihailemassa taidekäsitöitä, hopea- ja kultaesineitä, lasia, keramiikkaa ja huonekaluja. Lauantaina oli uudemman taiteen vuoro. Tutustuimme mm. Pablo Picasson, Paul Kleen, Henry Matissen, Andy Warholdin,

10 10 Robert Rauschenberg, Roy Lichtenstein ja Anselm Kiefer tuotantoon. Sunnuntaipäivä oli omistettu Museumsinselille, museosaarelle, joka on yksi maailman tärkeimmistä museokomplekseista. Monien mielestä kaikista hienoista taide-elämyksistä mahtavin oli egyptiläisessä museossa oleva kuningatar Nefretitin (1340 ekr) rintakuva. Berliiniläiset kutsuvat sitä Berliinin kauneimmaksi naiseksi. Rintakuva oli maahan hautautuneena yli 3000 vuotta kunnes saksalaiset ja ranskalaiset arkeologit kaivoivat sen esiin v Nefretitin pää on kauneuden maallistuma, kuten eräs matkalaisistamme asian ilmaisi. Vaikka ehdimme nähdä todella paljon, jäi monille vielä sellainen tunne, että tänne pitää tulla takaisin ja paljon paremmalla ajalla ja ehkä vähän lämpimämpänä aikana. Tarkemman matkakuvauksen ja monia muita tärkeitä asioita, voit lukea Turun Sunnuntaimaalareiden web-sivuilta, Web-sivujen muokkaus on käynnissä, joten niihin kannattaa tutustua myös muutaman viikon kuluttua. Ties vaikka löytäisit sieltä oman taideteoksesi. Jos et halua esim. kurssien yhteydessä otettua kuvaasi julkaistavaksi, niin ilmoita siitä hallitukselle.

11 11 Sunnuntaimaalareiden taidematka Helsinkiin Tutustuimme Helsingin taideantiin lauantaina Kävimme monessa mielenkiintoisessa näyttelyssä. Lisäksi saimme täydentää tarvikevarastoamme Kaapelitehtaan Farbe taiteilijatarvikemyymälässä. Aloitimme Kiasmasta, jossa on meneillään kansainvälisen nykytaiteen suurkatselmus Ars 06 Toden tuntu -näyttely ( ). Kiasma sijaitsee kiistanalaisella paikalla Mannerheimintien ja Postitalon välissä. Se avattiin ensimmäisen kerran yleisölle Rakennusratkaisuiltaan Kiasma on erikoinen. Sen on suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl. Sana kiasma viittaa kreikankielen sanaan khiasmos, joka merkitsee kohtaa, jossa vastinkromosomit ovat kiinni toisissaan. Näyttelyssä on esillä tilateoksia, valokuvia, mediataidetta ja maalauksia. Ars 06 Toden tuntu -näyttelyn keskeinen teema on ihmisen kyky hyvään ja pahaan. Museonjohtaja Tuula Karjalaisen johtama kuraattoriryhmä on kiinnittänyt teosten valinnassa huomiota niiden kykyyn puhutella tämän ajan ihmistä. Perusajatuksena on ollut saada näyttely, jossa käsitellään elämän keskeisiä tuntoja ja ihmisten peruskokemuksia. Osallistuvilta taitelijoilta nähdään näyttelyssä useampia teoksia tai laaja teoskokonaisuus. Mukana on myös neljä suomalaista taiteilijaa.

12 12 Sunnuntaimaalarit koolla menossa Kiasmaan. Yläpuolella lentävät Joutsenlampi teoksen laulujoutsenet aulan yli kohti talon eteläpäätyä öljylammelle. Gerda Steinerin ja Jörg Lenzlingerin teoksessa joukko valkoisia eläimiä kokoontuu ölj-lammelle. Sveitsiläisen taiteilijaparin Gerda Steinerin ja Jörg Lenz-lingerin installaatiot koostuvat taiteilijoiden keräämistä luonnon materiaaleista kuten oksista, kasveista ja juurakoista. Yhdessä romujen, teollisuus jätteiden ja muiden keinotekoisten materiaalien kanssa ne muodostavat omituisen kauniin ihmemaan.

13 13 Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahti, Carnegie Art Award Tamminiementie 6, Helsinki. Näyttely on avoinna Carnegie Art Award on perustettu merkittävien pohjoismaisten taiteilijoiden tukemiseksi. Näyttely toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 1998, jonka jälkeen se on järjestetty vuosittain. Syksystä 2003 lähtien näyttely on toteutettu joka toinen vuosi. Tapahtumaan kuuluu neljä osaa: näyttely, kirja, taiteilijoista kertova filmi sekä palkinnot neljälle näyttelyn taiteilijalle. Carnegie Art Award on suunnattu taiteilijoille, jotka ovat jonkun Pohjoismaan kansalaisia tai asuvat Pohjoismaissa. Suomesta näyttelyyn osallistuvat Marjatta Tapiola, Rafael Wardi ja Petra Lindholm. Teoksia on esillä yhteensä viitisenkymmentä. Näyttelyyn hyväksytyiltä teoksilta ei odotettu tiettyä teemaa, mutta niiden tuli olla kahden viime vuoden sisällä valmistuneita. Näyttelyssä esillä olevista teoksista jury on valinnut kolme palkinnonsaajaa ja yhden stipendiaatin. I palkinto: Karin Mamma Andersson, Ruotsi, SKR II palkinto Eggert Péturssonille Islanti, SKR III palkinto Petra Lindholm, Suomi, SKR (videoesitys). Nuoremman taiteilijan stipendin, SKR, sai Sirous Namazi, Ruotsi.

14 14 I palkinnon saaja: Karin Mamma Andersson, Ruotsi, About a girl, öljy puulle, 2 osaa, kukun 61 x 161 cm Näyttelyssä on mukana kolmen suomalaisen taiteilijan töitä. Yksi heistä on Sysmässä asuva taidemaalari Marjatta Tapiola, jonka on näyttelyssä mukana kahdella öljy- ja temperamaalauksella sarjasta Kasvot. Töille inspiraation lienee antanut ohjaaja Jouko Turkka Marjatta Tapiola Kasvot öljy ja tempera kankaalle, hinta

15 15 Didrichsenin taidemuseo, Kuusilahdenkuja 1 Helsinki Esiklassinen kausi 2000 e.kr j.kr. Tutustuimme Mayakulttuurin Intiaanikansojen syntyyn ja tuhoon. Mayojen ongelmat syntyivät johtavassa ylimystössä. Kuninkaat naittivat prinsessojaan ja prinsejään naapurikaupunkeihin. Tämä oli menetelmä, jolla voitiin hallita laajempiakin alueita. Ajan myötä eliitin osuus kansasta nousi liian suureksi. Luhistuminen alkoi laajalla sodalla Dos Pilasissa Guatemalassa vuonna 761 j.kr. Vihamielisten hyökkäysten kohteeksi joutuneet kaupungit alkoivat hätäisesti rakentaa puolustusrakenteita keskusten ympärille ja lopulta jopa pyhistä rakennuksista revittiin kiviä rakennusmateriaaliksi. Kulttuurin tuhoutuminen siirtyi myös muille alueille ja joitakin vuosikymmeniä myöhemmin (n 800 j.kr.) myös Cancueniin hyökättiin. Cancuenista on löytynyt samanlaisia suojamuureja kuin Dos Pilasissa ja samoja merkkejä väkivaltaisesta lopusta.

16 16 Kulttuurin lopullinen tuho - jälkiklassinen kausi j.kr. Hyökkäyksistä eloonjääneet kaupunkilaiset hakeutuivat pohjoiseen, jossa jotkut keskukset nousivat merkittäviksi, mm. Chichen Itza, mutta sekin hylättiin ja vallan painopiste siirtyi Mayapaniin. Mayojen korkeakulttuuri alkoi luhistumisen myötä muuttua. Steeloja ei enää pystytetty, ajanlasku ja kirjoittaminen loppuivat, vesijärjestelmiä ei hoidettu ja niin edelleen. Prosessi oli hidas ja kesti kolmesataa vuotta, mayat palasivat primitiiviseen elämään. Lopullinen katastrofi käynnistyi espanjalaisten maihinnousulla 1500-luvulla. Raija Moilanen Ruumiin ravintoa saimme Ravintola Perhosta Muistutetaan taas, että syksyllä taas valitaan perinteiset Vuoden Vihtori ja Vuoden Sunnuntaimaalari. Siis kesämuistot talteen, sillä: VUODEN 2006 taidekilpailun aihe on PUUTARHANI

17 17 HANKI ILOINEN T-PAITA KESÄKSI Sunnuntaimaalareille on suunniteltu kesäksi värikkäät kesäpaidat. Liisi Järveläisen ehdotuksen mukainen logo toteutetaan silkkipainolla. Materiaali on puuvilla. Valittavana useita kauniita värejä. Paidan hinta on 10. Paidan voit saada vielä kesäksi, sillä tilauksia otetaan vastaan kerhohuoneistossa to 4.5. klo ja ma 8.5. klo Samalla voit sovittaa paidan koon ja valita värin. Maksu tilausta tehdessä. Paidat ovat noudettavissa kerhohuoneistosta ma klo ja ma klo Yhteyshenkilönä toimii Päivi Marjamäki puh , jätä viesti kotivastaajaan. HÖGSÅRA kutsuu jälleen. Olemme varanneet ajan Leirin hinta on 330, joka sisältää majoituksen, puolihoidon ja bussikuljetuksen. Maksu suoritetaan yhdistyksen tilille. Merkitse jo nyt kalenteriisi, jotta pääset maalaamaan kauniissa saaristossa. Ilmoittautumiset Veikko Järvinen puh mennessä.

18 18 SYKSYN TOIMINTAA TIISTAIMAALAUS jatkuu ennallaan Sunnuntaimaalarit kokoontuvat tiistaisin joukolla kerholle maalaamaan ilman opettajaa. Kerhohuoneiston ovet avautuvat klo 12. Uusi maalari, tule mukaan mukavaan joukkoon tutustumaan, maalaamaan, piirtämään tai muuten vaan juttelemaan ja kahvia juomaan. Yhteyshenkilö on Pentti Silvennoinen puh Jäsenemme voivat vapaasti käyttää kerhohuoneistoa työskentelemiseen lukuun ottamatta kurssi-iltoja. Oman avaimen saat, jos liityt avainhenkilöksi. Henkilöt päivystävät kurssi-iltoina vuorollaan ja osallistuvat luento- ja kritiikkitilaisuuksien kahvitukseen sekä näyttelyiden valvontaan. Päivystystoiminnalla on ollut tärkeä osa yhdistyksemme viihtyvyydessä. Jotta päivystysrinki olisi riittävän suuri, niin ettei yksittäisille jäsenille tule liikaa velvollisuuksia, toivomme lisää päivystäjiä. Siis rohkeasti mukaan rinkiin! Jos haluat liittyä päivystysrinkiin soita Matti Elolle, joka laatii päivystyslistat puh t Kurssi-iltoinakin voit tulla kerholle kahville ja seuraamaan, mitä tehdään. Kerholla on myös laaja taidekirjasto. Voit leikata töihisi kehyspahveja paspartuurin leikkuulaitteella. Voit vedostaa grafiikkaa painoprässin avulla. Yhdistyksellä on myös myytävänä maalauspohjia ja grafiikan painopaperia sekä akvarellipaperia. TUTUSTUMISILTA UUSILLE JA ALOITTEVILLE SUNNUNTAIMAALAREILLE. Ma klo18 kerhohuoneistossa. Jos et ole vielä tohtinut lähteä kursseille, nyt on se hetki! Tule kuulemaan kursseistamme ja muustakin toiminnasta. Kerromme, että kuvan tekemisen kynnys ei ole korkea. Alkuun pääsee, kun vaan lähtee. Kaikki me olemme joskus aloittaneet. Illan aikana selvitetään erilaisia kuvan tekemisen keinoja sekä niihin tarvittavia materiaaleja ja välineitä. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

19 19 Tulevia kursseja MUOTO - HENKILÖKUVAN PIIRUSTUSKURSSI alkaa tiistaina klo 18. Kurssin pituus on 21 t ja hinta 55 + mallin palkkio. (Kurssi illat ovat 5.9., 12.9., 19.9., 26.9., 3.10., , ja ) Kurssin opettajana toimii taiteilija Martin Ahlström. Ilmoittautumiset Pirjo Jalonen puh tai ABSTRAKTIOMAALAUS alkaa klo 18. Kurssin pituus on 30 t ja hinta 75. (Kurssi illat ovat 13.9., 20.9., 27.9., 4.10., , , , 1.11., ja ) Kurssin opettajana toimii taiteilija Hilkka Könönen. Ilmoittautumiset Raija Junnila puh AKVARELLIMAALAUKSEN SYVENTÄVÄ KURSSI alkaa to klo 13. Kurssin pituus on 30 t ja hinta 75. (Kurssipäivät ovat 14.9., 21.9., 28.9., 5.10., , , , 2.11., ja ) Kurssin opettajana toimii taiteilija Hilkka Könönen. Kurssi on täynnä. Tiedustelut (mahdolliset peruutuspaikat) Birgitta Granvik puh t MAALAUSKURSSI alkaa to klo 18. Maalaamme öljyllä tai temperalla opettajana taiteilija Martin Ahlsrtöm. kurssin pituus on 21 t ja hinta 55. (Kurssi illat ovat , 21.9., 28.9., 5.10., , ja ) Ilmoittautumiset Matti Elo puh t Myöhemmin ilmoitettavana aikana on tulossa mm grafiikan kurssi. Toivomme saavamme myös kiinalaisen akvarellin viikonloppukurssin. Näistä ja muista mahdollisista uusista

20 20 kursseista saadaan tiedot syksyn ensimmäiseen Suntai-lehteen, joka ilmestyy elokuun lopulla. Hallitus ottaa mielellään vastaan kurssitoivomuksia ja vinkkejä mahdollisista opettajista. Huom! Sunnuntaimaalareiden nettisivuilla on tiedot kursseistamme ja muista tapahtumista osoitteessa Hallitus ja toimikunnat Puheenjohtaja Matti Elo t Varapuheenjohtaja Stig Holmberg Sihteeri Kyllikki Terho Rahastonhoitaja Pirjo Jalonen t Jäsenasiat Päivi Marjamäki , jätä viesti kotivastaajaan Näyttelyjaoston pj Marko Poikkijoki Toimintajaoston pj Laura Karhuvaara t Järjestelyt Raija Moilanen t Toimintajaosto Puheenjohtaja, tiedotus Laura Karhuvaara Hankinnat Seppo Lehtinen Päivystys Matti Elo t Järjestelyt Kyllikki Terho Järjestelyt Birgitta Granvik t Järjestelyt Tuula Makkonen Järjestelyt Tarja Eteläpelto Järjestelyt Leena Vihtola t

21 21 Näyttelyjaosto Puheenjohtaja Marko Poikkijoki Sirkka Iisalo Janne Kekki Kalle Suosalo Stig Holmberg Lauri Kymäläinen

22 22

23 2 23

24 24 Kalenteri Högsåra Tutustumisilta uusille Sunnuntaimaalareille ma 4.9. klo 18 Piirustuskurssi ti 5.9. klo 18 Abstraktiomaalaus ke 13.9.klo 18 Akvarellimaalaus to klo 13 Öljy ja temperamaalaus to klo 18