SISÄLLYS. N:o 979. Valtioneuvoston asetus. Varustamoliikelaitoksesta. Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 979 Valtioneuvoston asetus Varustamoliikelaitoksesta Valtioneuvoston asetus Luotsausliikelaitoksesta Valtioneuvoston asetus Merenkulkulaitoksesta Valtioneuvoston asetus luotsauksesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien eläinpalkkioiden hakuajoista vuonna 2004 sekä emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöiden hakulomakkeista vuonna N:o 979 Valtioneuvoston asetus Varustamoliikelaitoksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään Varustamoliikelaitoksesta 20 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (937/2003) 3 :n nojalla: 1 Varustamoliikelaitoksen hallitus Varustamoliikelaitoksen hallituksessa on puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Hallituksen jäsenelle, joka edustaa liikelaitoksen henkilöstöä, nimetään varajäsen. Hallituksen jäsenillä tulee olla Varustamoliikelaitoksen toimialan, johtamisen tai liiketalouden asiantuntemusta, ja heidän tulee olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia 2 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/ 2002) 10 :ssä säädetään, liikelaitokselle kuuluvan toimialan rajoissa: 1) päättää tuotteiden ja palvelujen hinnoittelun perusteista ja näihin liittyvistä yleisistä periaatteista; 2) päättää merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta; 3) päättää merkittävistä sitoumuksista ja merkittävistä osakkuuksien hankinnasta ja luovutuksesta sekä niihin liittyvien oikeuksien käytöstä; 4) määrätä toimitusjohtajan sijainen; 5) päättää henkilöstöä koskevista työehtosopimuksista; 6) päättää liikelaitoksen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; sekä 7) määrätä alusten vuokrausta, hankintaa ja luovutusta sekä investointeja koskevan päätösvallan käyttämisestä

2 3436 N:o Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan hallituksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet jakaantuvat tasan, ratkaisuksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide. 4 Palkkiot Liikenne- ja viestintäministeriö määrää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö voi tarvittaessa määrätä toimitusjohtajan tehtävien väliaikaisesta hoitamisesta siihen saakka, kunnes Varustamoliikelaitoksen toiminta käynnistyy tai toimitusjohtaja on otettu tehtävään. Toimitusjohtaja voi tarvittaessa antaa määräyksiä hallinnosta, taloudenpidosta ja muusta toiminnasta, kunnes hallitus aloittaa toimintansa. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Osastopäällikkö, ylijohtaja Samuli Haapasalo

3 3437 N:o 980 Valtioneuvoston asetus Luotsausliikelaitoksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään Luotsausliikelaitoksesta 20 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (938/2003) 3 :n nojalla: 1 Luotsausliikelaitoksen hallitus Luotsausliikelaitoksen hallituksessa on puheenjohtaja sekä vähintään neljä ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Hallituksen jäsenillä tulee olla Luotsausliikelaitoksen toimialan, johtamisen tai liiketalouden asiantuntemusta, ja heidän tulee olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia. 2 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/ 2002) 10 :ssä säädetään, liikelaitokselle kuuluvan toimialan rajoissa: 1) tehdä liikenne- ja viestintäministeriölle esitys Luotsausliikelaitoksesta annetun lain (938/2003) 4 :ssä tarkoitetuista luotsauspalveluista perittävästä yksikköhinnasta ja alennetusta yksikköhinnasta; 2) päättää liikelaitoksen muiden tuotteiden ja palvelujen kuin luotsauspalvelujen hinnoittelun perusteista ja näihin liittyvistä yleisistä periaatteista; 3) päättää merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta; 4) päättää merkittävistä sitoumuksista ja merkittävistä osakkuuksien hankinnasta ja luovutuksesta sekä niihin liittyvien oikeuksien käytöstä; 5) määrätä toimitusjohtajan sijainen; 6) päättää henkilöstöä koskevista työehtosopimuksista; 7) päättää liikelaitoksen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; sekä 8) määrätä kiinteistövarallisuuden vuokrausta, hankintaa ja luovutusta sekä investointeja koskevan päätösvallan käyttämisestä. 3 Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan hallituksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet jakaantuvat tasan, ratkaisuksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide,

4 3438 N:o Palkkiot Liikenne- ja viestintäministeriö määrää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö voi tarvittaessa määrätä toimitusjohtajan tehtävien väliaikaisesta hoitamisesta siihen saakka, kunnes Luotsausliikelaitoksen toiminta käynnistyy tai toimitusjohtaja on otettu tehtävään. Toimitusjohtaja voi tarvittaessa antaa määräyksiä hallinnosta, taloudenpidosta ja muusta toiminnasta, kunnes hallitus aloittaa toimintansa. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Osastopäällikkö, ylijohtaja Samuli Haapasalo

5 3439 N:o 981 Valtioneuvoston asetus Merenkulkulaitoksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään Merenkulkulaitoksesta 21 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (939/2003) 4 ja 5 :n nojalla: 1 Tehtävät Merenkulkulaitoksesta annetussa laissa (939/2003) säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi Merenkulkulaitos: 1) huolehtii hallinnoimiensa meri- ja sisävesiväylien sekä kanavien ylläpidosta ja kehittämisestä; 2) ohjaa ja valvoo muiden väylänpitäjien vesiväylien ylläpitoa ja vastaa merenkulun turvalaitteiden rakentamisesta ja asettamisesta siten kuin siitä vesilaissa (264/1961) ja muualla erikseen säädetään; 3) huolehtii merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä; 4) huolehtii alusliikennepalvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä ja valvoo niiden noudattamista; 5) huolehtii alusten ilmoittautumis- ja reittijakojärjestelmistä; 6) huolehtii alusturvallisuudesta ja veneilyn turvallisuudesta sekä niiden valvonnasta; 7) huolehtii omalta osaltaan alusten ja satamarakenteiden turvatoimista ja niiden valvonnasta; 8) huolehtii jäänmurtoon liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä; 9) huolehtii väyläaluspalveluihin liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä; 10) huolehtii yhteysalusliikenteen avustuksista sekä muista yhteysalusliikenteeseen liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä; 11) huolehtii niistä luotsaustoimintaan kuuluvista tehtävistä, jotka eivät luotsauslain (940/2003) tai Luotsausliikelaitoksesta annetun lain (938/2003) mukaan kuulu Luotsausliikelaitokselle; 12) myöntää itämerenluotsien ohjauskirjat ja valvoo itämerenluotsaustoimintaa; 13) huolehtii rannikon turvallisuusradiotoiminnasta; 14) pitää alusrekisterilaissa (512/1993) tarkoitettua alusrekisteriä ja hoitaa aluskiinnitysasioita; 15) pitää ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa (1707/1991) tarkoitettua kauppa-alusluetteloa ja päättää aluksen merkitsemisestä luetteloon; 16) myöntää ja maksaa ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa tarkoitetun tuen; 17) myöntää väylämaksulaissa (708/2002) säädetyn maksunhuojennuksen; 18) jakaa lästimaksusta annetun asetuksen (468/1954) nojalla suoritettavan avustuksen; 19) huolehtii merenkulun tilastoista; 20) huolehtii toimialansa kehityksen seuraamisesta ja edistämisestä ja tähän liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä; sekä

6 3440 N:o ) huolehtii muista tehtäviinsä liittyvistä viranomaistehtävistä ja merenkulun ja vesiliikenteen edistämiseen liittyvistä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään ja määrätään sekä liikenne- ja viestintäministeriön erikseen antamista tehtävistä ja toimeksiannoista. 2 Merenkulkulaitoksen organisaatio Merenkulkulaitoksella on keskushallinto ja merenkulkupiirien muodostama aluehallinto. Merenkulkulaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Merenkulkulaitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Merenkulkulaitoksen muusta organisaatiosta määrätään työjärjestyksessä. 3 Keskushallinto Keskushallinto johtaa, kehittää ja ohjaa Merenkulkulaitoksen toimintaa sekä vastaa laitoksen yhtenäisyydestä. Lisäksi keskushallinto vastaa muista tehtävistään asetettujen tulostavoitteiden ja Merenkulkulaitoksen toimintalinjojen sekä periaatteiden mukaisesti. 4 Aluehallinto Merenkulkulaitoksessa on neljä merenkulkupiiriä seuraavasti: 1) Suomenlahden merenkulkupiiri, johon kuuluvat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat sekä Kymenlaakson maakunnasta Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään, Vehkalahden ja Vironlahden kunnat; 2) Saaristomeren merenkulkupiiri, johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat; 3) Pohjanlahden merenkulkupiiri, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat; 4) Järvi-Suomen merenkulkupiiri, johon kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät- Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnat sekä Kymenlaakson maakunnasta ne kaupungit ja kunnat, jotka eivät kuulu Suomenlahden merenkulkupiiriin. 5 Merenkulkupiirin tehtävät Merenkulkupiirille kuuluvat toimialueellaan luotsauksen viranomaistehtäviä, alusliikennepalvelua, väyliä, kanavia sekä yhteysalusliikennettä ja muita aluspalveluja koskevat asiat. Merenkulkupiirien tehtävistä määrätään tarkemmin Merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä. Merenkulkupiiri vastaa tehtävistään piirille asetettujen tulostavoitteiden ja Merenkulkulaitoksen toimintalinjojen ja periaatteiden mukaisesti. Pääjohtaja voi määrätä merenkulkupiirin suorittamaan valtakunnallisia tehtäviä tai tehtäviä toisen merenkulkupiirin alueella. 6 Johtokunta Johtokunnan tehtävistä säädetään Merenkulkulaitoksesta annetun lain 3 :ssä. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot. 7 Johtokunnan kokoontuminen ja päätöksenteko Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi jäsentä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Johtokunta antaa tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä johtokunnassa.

7 N:o Merenkulkulaitoksen virkamiesjohto Merenkulkulaitosta johtaa ja sen toiminnasta vastaa pääjohtaja apunaan keskushallinnon johtajat ja merenkulkupiirien johtajat ottaen huomioon Merenkulkulaitokselle kuuluvat tehtävät ja sille asetetut tavoitteet Laitoksen johtotehtävissä olevat vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja kehittämisestä. 9 Asioiden ratkaiseminen Merenkulkulaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta taikka pääjohtaja tai muu virkamies, jolle toimivalta on työjärjestyksessä annettu. Pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka eivät kuulu johtokunnan päätettäviksi tai joita ei työjärjestyksessä ole annettu muun virkamiehen ratkaistaviksi. Merenkulkupiirille kuuluvat asiat ratkaisee merenkulkupiirin johtaja tai muu virkamies, jolle työjärjestyksessä on annettu toimivalta asian ratkaisemiseen. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä. 10 Virkojen kelpoisuusvaatimukset Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena Merenkulkulaitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä merenkulun ja hallinnon tuntemusta sekä johtamiskokemusta ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa; 2) keskushallinnon johtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä hyvää perehtyneisyyttä vastuualueensa tehtäviin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa; 3) merenkulkupiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä hyvää perehtyneisyyttä vastuualueensa tehtäviin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa. 11 Henkilöstön nimittäminen ja ottaminen Nimittämisestä enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää pääjohtajan osalta liikenne- ja viestintäministeriö sekä keskushallinnon johtajan ja merenkulkupiirin johtajan osalta pääjohtaja. Muut keskushallinnon virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Merenkulkupiirin virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa merenkulkupiirin johtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 12 Virkavapaudet Pääjohtajalle virkavapauden myöntää liikenne- ja viestintäministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli kaksi vuotta ja joka ei perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto. Johtokunnan nimittämälle virkamiehelle virkavapauden myöntää pääjohtaja. Virkavapauden myöntämisestä muulle virkamiehelle määrätään työjärjestyksessä. Mitä tässä pykälässä säädetään virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. 13 Sijaisuudet Pääjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii liikenne- ja viestintäministeriön määräämä johtaja. Keskushallinnon johtajan ja merenkulkupiirin johtajan sijaisen määrää pääjohtaja. 14 Asioiden valvonta Merenkulkulaitoksen keskushallinto kantaa

8 3442 N:o 981 ja vastaa valtion puolesta ja valvoo tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja muissa vastaavissa toimituksissa valtion etua ja oikeutta Merenkulkulaitosta koskevissa asioissa. Merenkulkupiirin johtaja tai hänen valtuuttamansa edustaa valtiota merenkulkupiiriä koskevissa asioissa, joissa keskushallinto ei edusta. 15 Työjärjestys Pääjohtaja antaa johtokunnan päättämissä rajoissa työjärjestyksessä tarkemmat määräykset Merenkulkulaitoksen organisaatiosta, yksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelystä. 16 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Hallitusneuvos Aila Salminen

9 3443 N:o 982 Valtioneuvoston asetus luotsauksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä marraskuuta 2003 annetun luotsauslain (940/2003) nojalla: 1 Luotsinkäyttövelvollisuus Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä velvollisuus käyttää luotsia on sellaisella luotsauslain (940/2003) 5 :n 1 momentissa tarkoitetulla aluksella tai alusyhdistelmällä, joka: 1) kuljettaa irtolastina nesteytettyjä kaasuja tai nestemäisiä vaarallisia tai merta pilaavia aineita; 2) kuljettaa pakattua säteilytettyä ydinpolttoainetta; tai 3) on suurimmalta pituudeltaan yli 60 metriä tai suurimmalta leveydeltään yli 10 metriä tai suurimmalta sallitulta kesälastisyväydeltään suolaisessa vedessä yli 4,5 metriä liikennöidessään Suomen aluevesillä ja on suurimmalta pituudeltaan vähintään 25 metriä liikennöidessään Saimaan vesialueella tai Saimaan kanavalla. 2 Määritelmiä Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) Marpol 73/78 -yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia; /155 2) IBC-koodilla vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälistä säännöstöä; 3) IGC-koodilla nesteytettyjä kaasuja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälistä säännöstöä; 4) INF-koodilla pakatun säteilytetyn ydinpolttoaineen, plutoniumin tai radioaktiivisen jätteen turvallista kuljetusta aluksella koskevaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kansainvälistä säännöstöä; 5) nesteytetyllä kaasulla IGC-koodin 19 luvun mukaisesti luokiteltuja aineita; 6) nestemäisellä vaarallisella aineella IBC-koodin 17 luvun mukaisesti luokiteltuja aineita; 7) nestemäisellä merta pilaavalla aineella Marpol 73/78 -yleissopimuksen I liitteen mukaisesti määriteltyjä öljyjä, Marpol 73/78 -yleissopimuksen II liitteen mukaisia haitallisia nestemäisiä aineita ja Marpol 73/78 -yleissopimuksen II liitteen III lisäyksen mukaisesti määriteltyjä haitallisia aineita; 8) säteilytetyllä ydinpolttoaineella INFkoodin mukaisesti luokiteltuja pakattuja säteilytettyjä ydinpolttoaineita, plutoniumia ja runsasaktiivisia ydinjätteitä; sekä 9) harvoin liikennöidyllä väylällä luotsattavaksi väyläksi määriteltyä yleistä kulkuväylää, jossa on luotsauksia vähemmän kuin viisi kertaa vuodessa.

10 3444 N:o Luotsin ohjauskirjan myöntäminen Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on suorittanut: 1) harjoittelumatkoja erityyppisillä aluksilla ohjauskirjaan merkittävällä väylällä: a) vähintään 25 väylän molempiin suuntiin; tai b) vähintään viisi matkaa väylän molempiin suuntiin, jos hakijalla on jo aiemmin saatu ohjauskirja jollekin toiselle väylälle; 2) Merenkulkulaitoksen järjestämän kirjallisen tutkinnon, jossa hakija on osoittanut hyväksytysti tuntevansa: a) ohjauskirjaan merkittävän väylän väyläalueen, vesisyvyyden ja varavesilaskelmat väylän mitoitusalukselle, kulkusuunnat, merenkulun turvalaitteet, ankkuripaikat, pohjan laadun, virtaukset, väylän läheisyydessä olevat saaret ja karikot, väylällä olevat vedenalaiset kaapelit sekä alusten kulkua rajoittavien esteiden alikulkukorkeudet; b) satamat ja satama-alueet sekä niissä noudatettavat toimintaohjeet; c) alusliikennepalvelua ja siihen liittyviä ilmoitus- ja muita velvollisuuksia koskevat säännökset; d) jäänmurtopalvelua koskevat ohjeet ja yhteistyökäytännöt; e) merialueella ja satamassa sattuvia onnettomuuksia koskevat hälytys- ja ilmoitusohjeet; f) erityyppisten alusten ohjailuominaisuudet, ankkuroinnin ja hinaajien kanssa toimimisen; g) erityyppisten navigointi- ja ohjauslaitteiden toiminnan; sekä h) luotsaukseen ja vesiliikenteeseen liittyvän lainsäädännön; sekä 3) Merenkulkulaitoksen hyväksymän henkilön vastaanottaman koeluotsauksen väylän molempiin suuntiin ja koeluotsauksessa osoittanut hallitsevansa: a) aluksen navigoinnin väylällä sekä optisesti että tutkan avulla; b) väylätilan käytön ja aluksen käsittelyn väylällä ja satamissa; sekä c) tarvittavien ilmoitusten antamisen alusliikennepalvelulle, satamiin ja jäänmurtopalvelulle sekä alusliikenteen turvallisuuden kannalta tarpeellisten yhteyksien hoitamisen muihin aluksiin. Harvoin liikennöidyllä väylällä voidaan osa harjoittelumatkoista hyväksyä aluksenkäsittelysimulaattorilla suoritettuna. Harjoittelumatkoista ja aluksenkäsittelysimulaattorilla suoritetusta harjoittelusta on esitettävä matkakohtaisesti varmennettu kirjallinen selvitys. Kirjallinen tutkinto on suoritettava hyväksytysti ennen koeluotsausta. Koeluotsaus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa kirjallisesta tutkinnosta. 4 Luotsin ohjauskirjaan tehtävät merkinnät Luotsin ohjauskirjaan merkitään ne väylät, joihin hakijalla on luotsausoikeus sekä ohjauskirjan voimassaoloaika. 5 Luotsin ohjauskirjan uudistaminen Luotsin ohjauskirjan uudistamisen edellytyksenä on, että luotsi esittää selvityksen tehdyistä luotsaus- tai harjoittelumatkoista tai aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetuista ajoista sen osoittamiseksi, että hän on säilyttänyt ohjauskirjaan merkittyjen väylien tuntemuksen. Luotsaus- tai harjoittelumatkoja tulee olla vuosittain vähintään kaksi väylän molempiin suuntiin Jos luotsilla ei ole viimeisen vuoden aikana luotsaus- tai harjoittelumatkoja tai aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritettuja ajoja ohjauskirjaan merkityllä väylällä, luotsin tulee ohjauskirjan uudistamiseksi suorittaa koeluotsaus väylällä. 6 Linjaluotsinkirjan myöntäminen Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on: 1) luotettavan, aluksen päiväkirjaan perustuvan selvityksen mukaan osallistunut hakemuksen kohteena olevan aluksen tai vastaavanlaisen aluksen, joka ei olennaisesti eroa

11 N:o hakemuksen kohteena olevasta aluksesta kooltaan, teknisiltä järjestelyiltään ja turvallisuusjohtamisjärjestelmältään, navigointiin päällikkönä tai perämiehenä: a) lastialuksen linjaluotsinkirjaa varten vähintään 5 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tai vähintään 10 matkaa yhteen suuntaan viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana haettaessa linjaluotsinkirjaa tälle yhdelle suunnalle; ja b) matkustaja-aluksen linjaluotsinkirjaa varten vähintään 25 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; väylillä Turku/Naantali Nyhamn/Maarianhamina ja Turku/Naantali Utö tai vastaavilla Saaristomeren alueen väylillä vaaditaan kuitenkin vähintään 50 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; 2) suorittanut Merenkulkulaitoksen järjestämän kirjallisen tutkinnon, jossa hakija osoittaa tuntevansa hyväksytysti luotsin ohjauskirjaa koskevassa 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut asiat; jos hakijalla on jo jollain muulla aluksella väylälle suoritettu linjaluotsintutkinto, hänen ei tarvitse suorittaa kirjallista tutkintoa uudelleen; sekä 3) suorittanut Merenkulkulaitoksen hyväksymän henkilön vastaanottaman koeluotsauksen väylän molempiin tai hakemuksessa määriteltyyn suuntaan ja on koeluotsauksessa osoittanut hallitsevansa: a) aluksen navigoinnin väylällä komentosillalla käytettävissä olevin välinein; b) väylätilan käytön ja aluksen käsittelyn väylällä ja satamissa; sekä c) tarvittavien ilmoitusten antamisen alusliikennepalvelulle, satamiin ja jäänmurtopalvelulle sekä alusliikenteen turvallisuuden kannalta tarpeellisten yhteyksien hoitamisen muihin aluksiin. Helsingin satamaan Kustaanmiekan kautta liikennöivälle matkustaja-alukselle linjaluotsinkirjaa hakevalta vaaditaan lisäksi todistus aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetuista harjoitteluajoista, jos aluksen nettovetoisuus on yli Sekä lastialuksen että matkustaja-aluksen harjoittelumatkoista voidaan 1/10 korvata aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetulla harjoittelulla. Suoritetuista matkoista on esitettävä luotettava aluksen päiväkirjaan perustuva selvitys. Kirjallinen tutkinto on suoritettava hyväksytysti ennen koeluotsausta. Koeluotsaus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa kirjallisesta tutkinnosta. 7 Voimassa olevan linjaluotsinkirjan huomioon ottaminen Jos matkustaja-aluksen linjaluotsinkirjaa hakevalla on voimassa oleva lastialuksen linjaluotsinkirja kyseiselle väylälle, riittää matkustaja-aluksen linjaluotsikirjan saamiseksi 20 harjoittelumatkaa 6 :n 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa vaaditun 25 matkan sijasta; väylillä Turku/Naantali Nyhamn/ Maarianhamina ja Turku/Naantali Utö tai vastaavilla Saaristomeren alueen väylillä riittää 40 harjoittelumatkaa edellä mainitussa alakohdassa vaaditun 50 matkan sijasta. Jos matkustaja-aluksen linjaluotsinkirjaa hakevalla on matkustaja-aluksen linjaluotsinkirja kyseiselle väylälle, mutta alus, jota linjaluotsinkirja koskee, eroaa olennaisesti kooltaan, teknisiltä järjestelyiltään tai turvallisuusjohtamisjärjestelmältään hakemuksen kohteena olevasta aluksesta, riittää matkustaja-aluksen linjaluotsinkirjan saamiseksi 10 harjoittelumatkaa 6 :n 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa vaaditun 25 matkan sijasta; väylillä Turku/Naantali Nyhamn/Maarianhamina ja Turku/Naantali Utö tai vastaavilla Saaristomeren väylillä riittää 20 harjoittelumatkaa edellä mainitussa alakohdassa vaaditun 50 matkan sijasta. 8 Linjaluotsinkirjaan tehtävät merkinnät Alus- ja väyläkohtaiseen linjaluotsinkirjaan merkitään ne alukset ja väylät, joita linjaluotsinkirja koskee, sekä linjaluotsinkirjan voimassaoloaika. 9 Linjaluotsinkirjan uudistaminen Linjaluotsinkirjan uudistamisen edellytyk-

12 3446 N:o 982 senä on, että hakija osoittaa säilyttäneensä väylätuntemuksensa esittämällä selvityksen osallistumisestaan aluksen navigointiin hakemuksen kohteena olevalla väylällä linjaluotsinkirjan saamisen jälkeen. Uutta kirjallista tutkintoa tai koeluotsausta ei vaadita, jos hakija on osallistunut aluksen navigointiin vähintään 10 matkalla hakemuksen kohteena olevalla aluksella ja väylällä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. 10 Erivapaus Luotsauslain 16 :ssä tarkoitettu erivapaus myönnetään hakemuksesta joko määrätyille tai kaikille aluksen käyttämille väylille Suomen vesialueella. Erivapauspäätökseen merkitään alus ja väylät, joita erivapaus koskee, erivapauden saanut päällikkö ja perämies, erivapauspäätökseen liittyvät ehdot sekä päätöksen voimassaoloaika. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Hallitusneuvos Aila Salminen

13 N:o Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien eläinpalkkioiden hakuajoista vuonna 2004 sekä emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöiden hakulomakkeista vuonna 2004 Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla, sellaisena kuin niistä edellinen on laissa 273/2003: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavien Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien eläinpalkkioiden hakuaikoja vuonna 2004: 1) uuhipalkkio; 2) sonni- ja härkäpalkkio; 3) emolehmäpalkkio; 4) laajaperäistämispalkkio; 5) teurastuspalkkio siltä osin kuin on kysymys täydennys- ja korjausilmoitusten tai kieltäytymisilmoitusten toimittamisesta. Tämä asetus koskee myös 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen palkkioiden myöntämisen edellytyksenä olevien emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöiden hakemisessa vuonna 2004 käytettäviä hakulomakkeita. 2 Uuhipalkkio Uuhipalkkion hakuaika alkaa 9 päivänä helmikuuta Hakemus palkkion saamiseksi on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 27 päivänä helmikuuta Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 107 vuodelle 2004 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. 3 Sonni- ja härkäpalkkio Sonnipalkkion ja härkäpalkkion (kuohitut sonnit) ensimmäinen palkkiohaku alkaa 2 päivänä helmikuuta Hakemus palkkion saamiseksi on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 13 päivänä helmikuuta Sonni- ja härkäpalkkion toinen palkkiohaku alkaa 19 päivänä huhtikuuta Hakemus palkkion saamiseksi on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Neuvoston asetus (EY) N:o 1254/1999; EYVL N:o L 160, , s. 21 Neuvoston asetus (EY) N:o 1455/2001; EYVL N:o L 198, , s. 58 Neuvoston asetus (EY) N:o 1512/2001; EYVL N:o L 201, , s. 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 2529/2001; EYVL N:o L 341, , s. 3 Komission asetus (EY) N:o 2342/1999; EYVL N:o L 281, , s. 30 Komission asetus (EY) N:o 1042/2000; EYVL N:o L 118, , s. 4 Komission asetus (EY) N:o 1900/2000; EYVL N:o L 228, , s. 25 Komission asetus (EY) N:o 2733/2000; EYVL N:o L 316, , s. 44 Komission asetus (EY) N:o 192/2001; EYVL N:o L 29, , s. 27 Komission asetus (EY) N:o 1458/2001; EYVL N:o L 194, , s. 4 Komission asetus (EY) N:o 2088/2001; EYVL N:o L 282, , s. 39 Komission asetus (EY) N:o 2345/2001; EYVL N:o L 315, , s. 29 Komission asetus (EY) N:o 2419/2001; EYVL N:o L 327, , s. 11 Komission asetus (EY) N:o 2550/2001; EYVL N:o L 341, , s. 105 Komission asetus (EY) N:o 169/2002; EYVL N:o L 30, , s. 21 Komission asetus (EY) N:o 1830/2002; EYVL N:o L 277, , s. 15

14 3448 N:o 983 Sonni- ja härkäpalkkion kolmas palkkiohaku alkaa 2 päivänä elokuuta Hakemus palkkion saamiseksi on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 13 päivänä elokuuta Sonni- ja härkäpalkkion neljäs palkkiohaku alkaa 15 päivänä marraskuuta Hakemus palkkion saamiseksi on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 26 päivänä marraskuuta Sonni- ja härkäpalkkion hakemuslomakkeet Sonnipalkkiohakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 105 vuodelle 2004 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. Härkäpalkkiohakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 105C vuodelle 2004 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. Hakemukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä ajan tasalla oleva nautaeläinluettelo tai nautaeläinluettelon ne sivut, joissa on tiedot hakemuksen kohteena olevista nautaeläimistä. 5 Emolehmäpalkkio Emolehmäpalkkion hakuaika alkaa 1 päivänä huhtikuuta Hakemus palkkion saamiseksi on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 106 vuodelle Tuottajalle hakemuksen tekemiseksi lähetettävä lomake täytetään etukäteen tiedoilla nautaeläimistä, jotka ovat nautarekisteriin toimitettujen tietojen perusteella palkkiokelpoisia. Tuottajan on tarkastettava esitäytetyt tiedot, korjattava niissä olevat virheet esitäytetylle lomakkeelle ja nautarekisteriin sekä merkittävä lomakkeeseen esitäytettyjen eläinten kohdalle haetaanko eläimestä palkkiota vai ei. Tuottajan on lisättävä lomakkeeseen tiedot niistä esitäytetyistä tiedoista puuttuvista palkkiokelpoisista eläimistä, joista tuottaja hakee palkkiota. Lisäksi tuottajan on merkittävä lomakkeeseen niiden eläinten kokonaismäärä, joista tuottaja hakee palkkiota. Merkittäessä lomakkeeseen hiehojen kokonaismäärää on meneteltävä siten kuin siitä naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999, jäljempänä markkinajärjestelyasetus, 6 artiklan 2 kohdassa säädetään. Hakemukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä ajan tasalla oleva nautaeläinluettelo tai nautaeläinluettelon ne sivut, joissa on tiedot hakemukseen lisätyistä nautaeläimistä. 6 Laajaperäistämispalkkio vuoristoalueen lypsylehmistä Vuoristoalueen lypsylehmistä maksettavan laajaperäistämispalkkion hakuaika alkaa 1 päivänä huhtikuuta Hakemuksessa lueteltuja lypsylehmiä koskevilta osin hakemus on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 154 vuodelle Tuottajalle hakemuksen tekemiseksi lähetettävä lomake täytetään etukäteen tiedoilla eläimistä, jotka ovat nautarekisteriin toimitettujen tietojen perusteella palkkiokelpoisia. Tuottajan on tarkastettava esitäytetyt tiedot, korjattava niissä olevat virheet esitäytetylle lomakkeelle ja nautarekisteriin sekä merkittävä lomakkeeseen esitäytettyjen eläinten kohdalle haetaanko eläimestä palkkiota vai ei. Tuottajan on lisättävä lomakkeeseen tiedot niistä esitäytetyistä tiedoista puuttuvista palkkiokelpoisista eläimistä, joista tuottaja hakee palkkiota. Lisäksi tuottajan on merkittävä lomakkeeseen niiden eläinten kokonaismäärä, joista tuottaja hakee palkkiota. Hakemukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä ajan tasalla oleva nautaeläinluettelo tai nautaeläinluettelon ne sivut, joissa on tiedot hakemukseen lisätyistä nautaeläimistä.

15 N:o Laajaperäistämispalkkio Nautaeläimistä, joista myönnetään sonni-, härkä- tai emolehmäpalkkiota, sekä nautaeläimistä, jotka on lueteltu 6 :ssä tarkoitetussa hakemuksessa, voidaan hakemuksesta myöntää laajaperäistämispalkkio. Laajaperäistämispalkkiota haetaan pinta-alatukihakemukseen sisältyvällä lomakkeella numero 101B, joka on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Pinta-alatukihakemuksessa ilmoitetaan myös laajaperäistämispalkkion myöntämisen edellytyksenä oleva rehuala. Palkkiokelpoisuuden edellytyksistä säädetään markkinajärjestelyasetuksen 13 artiklassa sekä naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2342/1999, erityisesti asetuksen 32 ja 33 artiklassa. 8 Teurastuspalkkion täydennys- ja korjausilmoitusten sekä kieltäytymisilmoitusten toimitusajat Teurastuspalkkion täydennys- ja korjausilmoitukset sekä kieltäytymisilmoitukset aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2004 teurastetuista palkkiokelpoisista nautaeläimistä on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 4 päivänä kesäkuuta Teurastuspalkkion täydennys- ja korjausilmoitukset sekä kieltäytymisilmoitukset aikaisintaan 1 päivänä toukokuuta 2004 ja viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004 teurastetuista palkkiokelpoisista nautaeläimistä on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 8 päivänä lokakuuta Teurastuspalkkion täydennys- ja korjausilmoitukset sekä kieltäytymisilmoitukset aikaisintaan 1 päivänä syyskuuta 2004 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 teurastetuista palkkiokelpoisista nautaeläimistä on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 4 päivänä helmikuuta Rehualan ja ympäristöehtoalan ilmoittaminen Palkkioiden myöntämisen edellytyksenä on rehualan ilmoittaminen siten kuin markkinajärjestelyasetuksen 12 ja 13 artiklassa säädetään. Palkkioiden myöntämisen edellytyksenä on ympäristöehtoalan ilmoittaminen siten kuin Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (154/2000) 11 :ssä säädetään. Rehuala ja ympäristöehtoala ilmoitetaan pinta-alatukihakemukseen sisältyvillä lomakkeilla numero 101A, 101B, 102A, 102B ja 102C, jotka on toimitettava 10 :ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Ympäristöehtoala on kuitenkin ilmoitettava viimeistään ennen tuen maksamista. 10 Palkkiohakemusten toimittaminen Hakemukset uuhi-, sonni-, härkä-, emolehmä- ja laajaperäistämispalkkioiden saamiseksi, teurastuspalkkion täydennys- ja korjausilmoitukset sekä kieltäytymisilmoitukset (palkkiohakemus) on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, palkkiohakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Palkkiohakemuksen mukana on toimitettava tarvittavat liitteet. Postitse toimitettu palkkiohakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeistään viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.

16 3450 N:o Myöhästyneenä toimitettu hakemus Lukuun ottamatta 8 :ssä mainittuja teurastuspalkkion täydennys- ja korjausilmoituksia sekä kieltäytymisilmoituksia, myöhästyneenä toimitetun palkkiohakemuksen perusteella myönnettävästä palkkiosta tehdään vähennykset sen mukaan kuin tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2419/ artiklassa säädetään. 12 Emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöiden hakulomakkeet Emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (800/2002) 13 :n mukainen emolehmäpalkkiokiintiötä koskeva hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 120 vuodelle 2004 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. Emolehmä- ja uuhipalkkioiden kiintiöistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 13 :n mukainen uuhipalkkiokiintiötä koskeva hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 122 vuodelle 2004 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella. 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN