Suomen Varustamot Rederierna i Finland Finnish Shipowners Association

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: HE laeiksi luotsauslain ja alusliikennepalvelulain muuttamisesta Viitaten LVM:n lausuntopyyntöön otsikoidussa asiassa Suomen Varustamot ilmoittaa seuraavaa. Annoimme lausuntomme LVM.n edellisestä HE versiosta laeiksi luotsauslain ja alusliikennepalvelulain muuttamisesta. Joulukuussa puuttui vielä valtioneuvoston luotsausasetus luonnos mikä aiheutti lausunnonantajille tulkintatyhjiön. Tällä kertaa meillä on paremmat edellytykset antaa tyhjentävän lausunnon kun tiedossamme on myös asetusluonnosteksti. Moni asia on muuttunut parempaan suuntaan mutta meitä huolestuttaa varsinkin 16 3 momentin ja 16 c :n uudet tekstiesitykset jotka toteutuessaan johtaisivat kustannusten räjähdysmäiseen nousuun ensimmäisen linjaluotsikirjan ja ensimmäisen erivapauden hakijoille (myös ensimmäisen luotsin ohjauskirjan hakijoille). Nykyinen Sipilän hallitus on ohjelmassaan linjannut varsin selkeästi että tällä hallituskaudella sääntelyä puretaan ja, että lisäkustannuksia ei saa syntyä. Yllä mainitut 16 :n kohdat ovat täysin näitten linjausten vastaisia. Emme ymmärrä miksi LVM nyt yhtäkkiä esittää käytäntöjen hankaloittamissta. Alla SV:n pykäläkohtaiset kommentit sinisellä tekstillä sekä muutosesitykset luotsauslakiin punaisella tekstillä Luotsinkäyttövelvollisuus Luotsinkäyttövelvollisuudesta on vapautettu: 1) alus, jonka päällikölle Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt 14 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun linjaluotsinkirjan tai alus, jonka päällikölle ja perämiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt 14 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun linjaluotsinkirjan; 1. Perämies nimikkeen lisääminen kohtaan 1) seuraavasti, alus, jonka päällikölle tai perämiehelle Liikenteen on Ok koska meillä on nyt tilanteita missä päällikkö ei

2 voi vaihtaa alusta tai alus linjaa ilman että hänet mönsträtään (katselmoidaan) perämieheksi ja perämies päälliköksi. Joka tapauksessa pitää vaihtaa esityksen 1) kohdan sana ja sanaan tai seuraavasti, päällikölle ja/tai perämiehelle 4. alukset, joille Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt 21 :ssä tarkoitetun yleispoikkeuksen. Pidämme erittäin positiivisena asiana että harkintavaltapykälä on palautettu luotsauslakiin. Katsomme kuitenkin että se on muotoiltu aivan liian suppeaksi koska lainsäädäntötekniikaksi on valittu menetelmä missä erikseen pitää luetella kaikki ne tilanteet jolloin harkintavaltaa voidaan käyttää. 14 Linjaluotsinkirja Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää väylä- ja aluskohtaisen linjaluotsinkirjan aluksen päällikölle tai perämiehelle, joka osoittaa tuntevansa aluksen käyttämän väylän silloin kun: 1) alus on kokonsa puolesta luotsinkäyttövelvollinen tämän lain 5 :n 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti; tai 2) säiliöalus on suurimmalta pituudeltaan enintään 90 metriä tai suurimmalta leveydeltään enintään 14 metriä ja kuljettaa irtolastina nesteytettyä maakaasua (LNG) tai säiliöalus on kaksoisrunkoinen ja suurimmalta pituudeltaan enintään 90 metriä tai suurimmalta leveydeltään enintään 14 metriä ja kuljettaa irtolastina kevyttä polttoöljyä. rikitön polttoaine. 3) proomuhinauksiin LNG:n ja vähärikkisen polttoaineen kuljetuksiin, alusten polttoaineeksi. Käsite kevyt polttoöljy pitää vaihtaa käsitteeseen rikitön polttoaine. Koske tämä on uusi markkinoille saatettu tuote jälkeen. Katsomme myös että tätä kohtaa pitäisi muuttaa siten LNG ja rikittömän polttoaineen proomukuljetus mahdollistetaan Edellä 1 momentissa tarkoitettu aluskohtainen linjaluotsinkirja voidaan myöntää päällikön tai perämiehen hakemuksesta myös muulle alukselle, joka kooltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan oleellisilta osin vastaa hakemuksen kohteena olevaa alusta. Isommasta pienempään alukseen voi aina siirtyä ilman eri tutkintoa. Suhtaudumme positiivisesti siihen että vastaavan aluksen tulkintaa on järkeistetty. Käytännössä tämä vaatii myös TraFi:n määräysten tarkistamista. Vähimmäisvaatimus on

3 sujuvan siirtymisen mahdollistaminen samankokoisesta aluksesta toiseen ja varsinkin suuremmasta aluksesta pienempään ilman eri tutkintoa. Näin ollen esitämme tekstiin seuraavaa lisäystä. Isommasta pienempään alukseen voi aina siirtyä ilman eri tutkintoa Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä linjaluotsinkirjan hakemiseen ja uudistamiseen liittyvistä menettelyistä sekä vahvistaa hakemuslomakkeet tai niiden sähköisen muodon. Linjaluotsikirjan uudistaminen jää edelleen osittain tyhjän päälle kun meillä ei ole käytössämme tekstiluonnosta TraFi:n määräyshankepäätöstä linjaluotsikirjan myöntämisestä ja uudistamisesta. Asetusluonnoksen 5 :n 1 momentin a-kohdan vaatimus 10 matkaa väylän molempiin suuntiin 12 kk aikana on todella tiukka vaatimus monelle päälliköille, koska eräät alukset eivät ajaa säännöllisiä linjoja vaan sopimusliikennettä jossa reitit vaihtelevat jatkuvasti. Tulemme esittämään lausunnossamme koskien luotsausasetusta että 12kk/10 matkaa tulee keventää uuden asetuksen valmistelussa. 16 Erivapaus Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää aluskohtaisen erivapauden luotsinkäyttövelvollisuudesta aluksen sekä alus- tai hinausyhdistelmän päällikölle tai perämiehelle, jos aluksen bruttovetoisuus on alle Erivapaus voidaan myöntää joko yksittäiselle tai useammalle tämän lain 5 :n 1 momentissa tarkoitetulle väylälle tai kaikille lain 5 :n 1 momentissa tarkoitetuille väylille jollakin rajatulla vesialueella. Mitä tarkoitetaan käsitteellä jollakin rajatulla vesialueella? Olemme sitä mieltä että erivapauksien rajoittaminen tietylle merialueelle luo turhaa byrokratiaa ja johtaa tulkintaongelmiin. Helpointa olisi tulkita koko Suomen rannikko yhdeksi ainoaksi erivapausalueeksi Edellä 1 momentissa tarkoitettu aluskohtainen erivapaus voidaan myöntää päällikön tai perämiehen hakemuksesta myös muulle alukselle, joka kooltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan oleellisilta osin vastaa hakemuksen kohteena olevaa alusta. Isommasta pienempään alukseen voi aina siirtyä ilman eri tutkintoa. Sama kommentti kuin linjaluotsikohdassa. Vastaavan aluksen tulkinta on viimeisen viiden vuoden aikana aiheuttanut suurimman määrän kiistatilanteita. TraFi:n ohjeistus tähän kohtaan oli aivan liian suppea nykyisen lain voimaan tullessa Vähimmäisvaatimus on sujuvan siirtymisen mahdollistaminen samankokoisesta aluksesta toiseen ja varsinkin suuremmasta aluksesta pienempään ilman eri tutkintoa. Isommasta pienempään alukseen voi aina siirtyä ilman eri tutkintoa

4 16 3 mom. 1 b) kohta Erivapauden myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on: 1 b) vähintään kahdeksan kuukautta hakemuksen kohteena olevassa tai 2 momentissa tarkoitetussa aluksessa ja yksi harjoittelumatka laivasimulaattorissa kullakin hakemuksen kohteena olevalla väylällä hakemuksen kohteena olevalta vesialueelta tehdyn haastavimpien kohtien väyläkoosteen mukaisesti. Tämä esitysluonnoksen uusi kohta on aiheuttanut meille harmaita hiuksia. a-kohdassa vaaditaan hakijalta 12 kuukautta kokemusta aluksen navigoinnista hakemuksen kohteena olevalta väylältä tai väyliltä aluksen päällikkönä tai perämiehenä. Tämän vaatimuksen voi korvata b- kohdan 8 kuukauden kokemuksella ja simulaattoriharjoittelulla kullakin hakemuksen kohteena olevalla väylällä. Kirjaus kullakin hakemuksen kohteena olevalla väylällä on koko erivapaus perusidean vastainen. Erivapausidea perustuu vesialuekohtaisuuteen eikä väyläkohtaisuuteen. Perustelutekstissä mainitaan mm. Saaristomeri esimerkkinä 1 momentin rajatusta vesialueesta jonka väylästölle erivapaus voidaan myöntää. Tämä tarkoittaa että kyseisellä vesialueella on varsin suuri määrä väyliä. Kun tämän linkittää 16 3 momentin 1b kohtaan niin tuloksena olisi simulaattoriharjoittelun täydelliseen kustannusräjähdys, kun kaikki Saaristomeren potentiaaliset luotsattavat väylät pitäisi ajaa simulaattorissa kokonaisuudessaan. Simu-käytäntö tänä päivänä on ollut että simulaattorissa on tehty väylien vaikeista kohdista koostetta jolloin ollaan vältytty nk. kuljetusmatka-osuuksilta kalliilla simu-ajalla kun vaikeusaste on olematon. Esitämme että kirjaus kullakin hakemuksen kohteena olevalla väylällä vaihdetaan tekstiin hakemuksen kohteena olevalta vesialueelta tehdyn haastavimpien kohtien väyläkoosteen mukaisesti. Lakiesityksen16 3 mom. 1 a) kohdassa lukee, että koko praktiikka (12kk) täytyy olla hakemuksen kohteena olevassa aluksessa tai vastaavassa aluksessa. Nyt vielä riittää 6 kk alueella missä tahansa aluksessa ja 6 kk hakemuksen kohteena olevassa tai vastaavassa aluksessa. Edelleen 4 kk voisi olla simulaattorissa ajettua. Erivapauksien myöntämisten osalta vanha käytäntö (6kk + 6kk) on hyvä ja sitä ei ole syytä muuttaa. Olemme vahvasti sitä mieltä että päällystön mahdollisuuksia saada ensimmäistä erivapautta ei pidä tiukentaa. Erivapaus parantaa suomalaisten varustamoiden kilpailukykyä (kielivaatimus on suomi tai ruotsi) ja on kaikkien edun mukaista että mahdollisimman suuri osa alusliikenteestä Suomen rannikolla tapahtuu Suomalaisten varustamoiden toimesta. Tästä syystä on vaikeaa ymmärtää ministeriön pyrkimystä muuttaa olemassa oleva erivapauskäytäntö lähes linjaluotsikäytännöksi ja näinollen hankaloittaa suomalaisten varustamojen toimintaa. Ministerin kanta on monessa yhteydessä ollut se, että LVM:n pitää toimia mahdollistajana. Lakiluonnoksen teksti taas on täysin päinvastainen ja tekee, toteutuessaan, nykyisen toiminnan jatkamisen mahdottomaksi osalle kotimaisista toimijoista.

5 16 c Tutkinnot Tämän lain 12 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytyksenä oleva tutkinto koostuu: 1) peitepiirroskokeesta ja reittisuunnitelman laatimisesta, joiden avulla selvitetään hakijan väylätuntemus; 2) kirjallisesta kokeesta, johon kuuluu kysymyksiä tutkinnon kohteen olevan väylän tai väylien olosuhteita, liikennöintiä, alusliikennepalvelua, jäänmurtoa ja satamia koskevista asioista sekä tämän lain säännöksistä ja tämän lain nojalla annetuista säännöksistä ja alusliikennepalvelulain (623/2005) säännöksistä; 3) laivasimulaattorissa tehtävästä, kokeesta, jossa selvitetään tutkinnon suorittajan kyky navigoida alusta laatimansa reittisuunnitelman mukaisesti optisesti ja tutkan avulla, kyky käsitellä ja kuljettaa alusta tutkinnon kohteena olevalla väylällä ja satamassa, kyky reagoida kohtaavaan ja risteävään liikenteeseen, kyky toimia vuorovaikutuksessa aluksen komentosiltahenkilöstön, muun liikenteen ja alusliikennepalvelun kanssa sekä kyky toimia poikkeustilanteissa; sekä 4) kirjallisesta ja laivasimulaattorissa tehtävästä kokeesta, jossa selvitetään, että tutkinnon suorittaja tuntee erityyppisten alusten ohjailuominaisuudet, erityyppisten ohjauslaitteiden ja navigointilaitteiden toiminnan sekä kykenee toimimaan hinaajien kanssa ja ankkuroimaan aluksen. Tämän lain 14 :n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettu linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä oleva tutkinto koostuu edellä 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon kohdista 1 3. Tämän lain 16 :n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitetun erivapauden myöntämisen edellytyksenä oleva tutkinto koostuu edellä 1 momentissa tarkoitetuista kohdista 2 ja 3. Asetuksessa on tarkemmat säännöt linjaluotsikirjan ja erivauden uudistamisesta mutta pidämme luotsauslain 16 c :n sanamuotoa erittäin huolestuttavana sekä linjaluotsinkirjan että erivapauden myöntämisen edellytysten näkökulmasta. Tämä 16 c sitoo hakijan simulaattorikokeeseen missä kuten aikaisemmin tässä lausunnossa totesimme että väylää joudutaan ajamaan päästä päähän aiheuttaen kymmenkertaisen määrän simu-tunteja varustamoille. Käytäntö tänä päivänä on ollut että hakija on voinut ajaa usemman väylän samana päivänä säästäen sekä aikaa että rahaa.

6 21 Tarkemmat määräykset Pidämme erittäin tärkenä että harkintavalta pykälä on nostettu takaisin luotsauslakiin. Esityksessä esitetty teksti on kuitenkin aivan liian suppea. Esitetty muotoilu ei anna tarpeeksi liikkumatilaa korjata tulevaisuudessa mahdollisesti ilmeneviä luotsauslain/-asetuksen epäkohtia koska 21 3 momentin 1-2 kohdissa on valittu menetelmä missä erikseen pitää luetella kaikki ne tilanteet jolloin harkintavaltaa voidaan käyttää. Tähän kaivattaisiin mahdollisuuksia mm. poiketa määräyksistä alusrinnastusten osalta (propulsio, alustyyppi ym.). Pitää pystyä vastaamaan haasteisiin jota jatkuvasti kehittyvät alustyypit ekologisempaan sekä monimuotoisempaan suuntaan aiheuttavat. Samaa koskee automaatioastetta ja perustekniikan kehittymistä, jolloin harkintavallalla on suuri merkitys. Olof Widén Toimitusjohtaja