Varaa aika tutkimuksiin näkemisen asiantuntijalle

Transkriptio

1 Seura Drumsö-Sällskapet Perustettu 1968 Nro 39 Lauttaoptiikka Varaa aika tutkimuksiin näkemisen asiantuntijalle Kauko- tai lukulasipaketti kehykset ja linssit yhteensä 120 Monitehosilmälasipaketti kehykset ja linssit yhteensä 270 Pakettimme sisältävät: 1 teholinssit varastovoimakkuuksin TAI moniteholinssit Merkkikehykset ja kotelo Uutta! Nyt voit maksaa silmälasit osissa Lauttaluotolla. Ajanvaraus P , Lauttasaarentie 5 Avoinna: Ark 10-18, La ja lisäksi iltavastaanottoja Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin ( Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset. Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Kodin korjaus- ja asennustyöt Vantaan Raktek Oy:n ammattilaisten tekeminä ( Kotiapu-Koralli Puh Fax koralli@kolumbus.fi Gyldenintie Helsinki CITROEN PEUGEOT RENAULT FIAT KAUSIHUOLTO LAUTTASAARENTIE HELSINKI Ranskalaisten erikoiskorjaamo 98,00 TARJOUS Katso tarkemmin kotisivuiltamme LASINPYYHKIJÄN SULAT - 25 % Palvelemme ma - pe 8:00-16:30 Tervetuloa Lauttasaarentie 12, p Tervetuloa viihtymään kanssamme klo 9-14 Teemme esim. kasvo/jalkahierontaa, kampauksia, meikkejä ja hiuspohja-analyysejä. Paljon tuotetarjouksia sekä yllätysarvontoja. 1

2 irmeli karhiaho Pääkirjoitus Talvi tulee, olemmeko valmiit? Englantilainen piispa vierailee Lauttasaaressa Pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina kello Lauttasaaren kirkossa saarnaa piispa Jana Jeruma-Grinberga. Piispa Jana on Iso-Britannian luterilaisen kirkon piispa. Tähän kirkkoon kuuluu erilaisia kieliryhmiä suurista kielialueista kuten kiinalaisia tai puolalaisia, mutta myös pienemmistä kuten Swahili. Piispa Jana on Englannissa syntynyt, mutta hänen vanhempansa ovat kotoisin Latviasta. Piispana hän on tullut nimitetyksi vaikutusvaltaiseen Churches together in England puheenjohtajaksi yhdessä Englannin kirkon arkkipiispan Rowan Williamsin kanssa. Hän on ensimmäinen naispiispa Englannissa. Piispa vierailee Suomessa tutustumassa kirkon tekemään diakoniatyöhön sekä käy keskusteluja muun muassa Helsingin piispa Irja Askolan kanssa. Lauttasaaren kirkossa kuullaan sunnuntaina saarna englanniksi, mutta saarna on käännetty suomeksi. Liturgina messussa toimii kirkkoherra Juha Rintamäki, joka tutustui piispaan toimiessaan seitsemän vuotta Lontoossa. Messun jälkeen emäntä Kaarina Autio tarjoaa kirkkobrunssilla lihakeittoa, juoman, leivät ja leikkeleet sekä jälkiruuaksi sekahedelmäkiisselin kermavaahdolla (10 euroa ja lapset 5 euroa). Piispan vierailun kunniaksi tarjotaan kaikille kirkkokahvilla juustokakkukahvit. Pajahdentien lumikaaos talvella Nyt on taas se vuodenaika, jolloin kohta saa lukea jokavuotisia otsikoita siitä, että talvi yllätti autoilijat. Niin käy aina, vaikka meillä suomalaisilla on ties kuinka pitkä kokemus talviautoilusta. Lauttasaaressa talvi on viime vuosina yllättänyt niin hyvässä kuin pahassa. Lumikinokset ovat kauniita ja on kiva hiihtää, kun on paljon lunta, mutta jalkakäytävillä liukastelevat ja nelipyöräisten omistajat taas eivät ole olleet erityisen tyytyväisiä. Lauttasaaren kadut kuuluvat kolmeen eri hoitoluokkaan. Ensimmäisessä luokassa ovat Lauttasaarentie ja Lemissaarentie, kaupunginosan pääkadut. Toiseen luokkaan kuuluvat kokoomakadut ja vilkasliikenteiset kevyenliikenteen väylät. Tällaisia ovat esimerkiksi Isokaari ja Tallbergin puistotie. Kolmannessa luokassa ovat muut kadut ja liikennealueet. On ihan ymmärrettävää, ettei kaikkia katuja voi pitää kovan lumipyryn sattuessa yhtä hyvin kunnossa ja sen vuoksi hoitoluokitus on ihan aiheellinen. Parina viime vuotena kolmas hoitoluokka on kuitenkin käytännössä tarkoittanut osalla kaduista hoitamatta jättämistä. Louhintajätettä kelluu Lauttasaareen Lauttasaaren itärannoille on jo muutaman vuoden ajan kellunut satamäärin parin millin paksuisia värillisiä muoviletkuja, joista pisimmät ovat metrin luokkaa ja lyhyimmät muutaman sentin pituisia. Kysymyksessä on niin sanottu Nonelletku, jota käytetään kallion louhinnan räjäytysten yhteydessä. Mitä ilmeisimmin letkut ovat peräisin pääosin Länsimetron louhinnasta. Louhe kuljetetaan kuorma-autoilla Jätkäsaareen, jossa letkut sen mukana saarta täytettäessä joutuvat mereen ja ajelehtivat ympäröiville rannoille. Ilpo Aarniala Punainen Huvila soveltuu myös kokousten pitopaikaksi irmeli karhiaho Esimerkiksi Pajalahdentietä ei viime talvena aurattu lainkaan ja lopputuloksena oli sellainen perunapelto, ettei kotiinsa tahtonut päästä autolla ja jalankulkijoilla tuskin oli helpompaa. Kun monilla kaduilla tällaisen tilanteen lisäksi oli sulaneita kaivonkansia, jotka muodostivat syviä kuoppia lumeen, oli moni vähällä rikkoa autonsa. Jottei talvi jälleen pääse yllättämään meitä lauttasaarelaisia, tulisi kaupungin ja Lauttasaaren katujen kunnossapidosta vastaavan urakoitsijan huolehtia siitä, että suurin osa Lauttasaaren kaduista voidaan ainakin jollakin aikavälillä puhdistaa lumesta. Tämä varmasti vaatii pitkää pinnaa myös meiltä lauttasaarelaisilta, kun autojen siirtokehotuksia tulee ja joillakin alueilla täytyy totutella vuoropysäköintiin. Ville Elomaa -Seuran puheenjohtaja Punaisen Huvilan alakerran eteläpäätyä vuokrataan lauttasaarelaisille. Tilat soveltuvat erilaisten perhejuhlien ja kokousten pitopaikaksi. Vuokrattavana on kaksi isompaa huonetta sekä pieni kamari. Tiloihin mahtuu noin 30 ihmistä. Vuokralaisten käytössä ovat lisäksi keittiötilat, josta löytyy kahvin- ja teenkeittimet, kahviastiasto, mikroaaltouuni, sähköliesi ja jääkaappipakastin. Punaisen Huvilan tiloja voi vuokrata joko tunniksi, puoleksi päiväksi tai koko päiväksi. Tuntivuok- ra on 30 euroa, puolipäivää 160 euroa ja kokopäivä 300 euroa. -Seuran jäsenet saavat 10 prosentin alennuksen. Tilavuokria voi tiedustella -Seuran numerosta tai sähköpostitse osoitteesta seura@ lauttasaari.fi Tietysti Punaiselle Huvilalle voi myös piipahtaa ja samalla tutustua tiloihin. Osoite on Kauppaneuvoksentie 18. -Seuran toimisto on avoinna maanantaina, keskiviikkona ja torstaina kello sekä tiistaina Perjantaisin toimisto on suljettu. 2

3 Kuvat: Irmeli Karhiaho Perhetyöryhmä on Seuran työryhmistä nuorin. Se aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Syynä työryhmän perustamiselle oli toivoton päivähoitotilanne Lauttasaaressa. Työ ryhmän puheenjohtaja Shama Österman kertoi, että vuodenvaihteessa lauttasaarelaisia oli ja heistä prosenttia oli ruotsinkielisiä. Koko Helsingin ruotsinkielisten osuus on kuusi prosenttia. Lisäksi saarella asuu runsaasti kaksikielisiä perheitä, joten ruotsinkielisten palvelujen tarve on merkittävä. Yhden hengen taloudet ovat lisääntyneet 30 vuodessa. Saaren :stä taloudesta peräti on yhden hengen talouksia. Kyse on ikäihmisistä, ei niinkään nuorista. Alle kouluikäisten määrä on nousut kymmenessä vuodessa 49 prosenttia ollen 510 lasta. Se tietysti asettaa paineita päivähoitopuolelle. Perhetyöryhmän perustamisen jälkeen päivähoitopaikat ovat lisääntyneet, mutta se ei riitä: lisää tarvitaan. Tiedossa on, että Vattuniemeen tulee ensi vuonna 40 päivähoitopaikkaa ja saman verran Särkiniemeen maaliskuussa. -ilta kokosi Drumsö Lågstadieskolan ruokalan täyteen väkeä tutustumaan -Seuraan ja sen toimintaan. -ilta Drumsö Lågstadieskolassa viikko sitten keräsi paikalle noin 80 tiedonjanoista. Illan mittaan selvisi, mitä -Seura tekee ja sen myötä lisävalaisua sai myös Lauttasaaren aluesuunnitelma Illan aluksi -Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa kertoi, mitkä ovat -Seuran toimintaperiaatteet. Keskeistä on, että Seura toimii Lauttasaaren kehittämiseksi ja pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kotiseututuntemusta. Vuonna 1963 perustettu -Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton. -Seura kuulu kahteen kattojärjestöön, Helsingin kaupunginosayhdistysten liittoon Helkaan ja Suomen Kotiseutuliittoon. Lisäksi Seura tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin eri hallintokuntien, paikal listen yhdistysten, Lauttasaaren säätiön, seu rakunnan ja elinkeinoelämän kanssa. -Seura monen tekijän summa Perhetyöryhmä ei keskity pelkästään päivähoitokysymyksiin, vaan esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminta ja ikäihmisten asiat ovat työryhmän puntaroitavina. Vuosi sitten tilanne oli uhkaava, kun ruotsinkielinen nuorisotalon tulevaisuutta pohdittiin. Väitettiin muun muassa nuorison vähenevän saarelta, totuus oli kuitenkin toinen. Lopulta ruotsinkielinen nuorisotalo sai jatkaa ja se siirtyi Tallbergin puistotieltä saman katon alle Apajan naapuriksi. Ikäihmisille suunnattu Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke on uudenlainen palvelumalli, jonka lähtökohtana on kotona asuvien ikäihmisten kokonaispalvelutarve. Tarkoitus on koota palvelutarjotin, johon on koottu kaikki palvelujen tarjoajat yhteen. Mukana hakkeessa on ns. kolmas sektori. Projekti käynnistyi vuonna 2010 ja jatkuu 2013 asti. Hanketta koordinoi sosiaalivirasto ja rahoittaa Tekes. Liikuntatyöryhmässä ovat edustettuina Dicken, LYK, -Seura, ToPoLa ja Pyrintö. Työryhmän vetäjä Gölten Bedretdin kantoi huolta saaren liikuntatilojen riittämättömyydestä. Työryhmän päätavoite onkin saada lisää sisäliikuntatiloja, sillä saarelta löytyy toistakymmentä aktiivista liikuntaseuraa, joissa kussakin on satoja lajinsa harrastajia. Liikuntasaleja tarjoavat vain LYK, Arcada ja seurakunta. Bedretdinin mukaan jopa viiden tuhannen asukkaan kaupunginosasta löytyvät hienommat sisäliikuntatilat kuin yli asukaan Lauttasaaresta. Toiminnan tukipilarina ovat sellaiset lauttasaarelaiset, joilla on mahdollisimman hyvä kotiseututuntemus ja laaja yhteiskunnallinen näkemys maailman menosta. Seura ot taa mielellään vastaan palautetta ja kritiikkiä saaren asukkailta - siten myös saarelaisten ääni tulee kuulluksi -Seuran toiminnassa. Vuonna 1968 perustettu -lehti toimii -Seuran tiedotuskanavana. Lehti on ollut Seuran omistuksessa vuodesta 1983 lähtien. -Seuralla on kahdeksanjäseninen hallitus, johon voi maksimissaan kuulua 12 jäsentä. Elomaa korosti avauspuheenvuorossaan, että tärkein työ Seurassa tehdään työryhmissä, joita ovat kaavoitus- ja liikennetyöryhmä, perhetyöryhmä, liikuntatyöryhmä, kulttuurityöryhmä, julkaisutyöryhmä ja kotisivutyöryhmä. Aktiivisimpia toimijoita ovat kolme ensin mainittua. Kaavoitus- ja liikennetyöryhmän puheenjohtaja Yrjö Palotie kertoi työryhmän pohtivan paljolti samoja asioita, jotka Aluesuunnitelma :ssa ovat keskeisiä. Palotie totesi, että suurin osa saaren katuverkosta on huonossa kunnossa. Tiestön osalta olisikin paljon tehtävää. Viheralueita saarella on peräti 41. Ne omistaa valtaosaltaan rakennusvirasto ja muutama alue kuuluu liikuntavirastolle. Palotie ihmetteli saaren pohjoispuolella sijaitsevan Nackapuiston tilaa. Sen sanotaan olevan moitteettomassa kunnossa, mutta siellä ulkoilevan silmään se näyttäytyy ryteikkönä. Kaitpa Nackapuisto halutaan pitää luonnontilaisena, heitti Palotie. -Seuran hallituksen jäseniä: Tuula Sundholm, Shama Österman ja Gölten Bedretdin sekä takarivissä Ville Elomaa, Yrjö Palotie ja Glenn Potrykus. Myös rantavyöhykkeet kaipaisivat kunnostusta, samoin uimaranta Itälahdessa. Ainakin sinne pitäisi saada kelvolliset uimarappuset. Kaikkien Aluesuunnitelmassa olevien kunnostuskohteiden yhteishinnaksi on laskettu euroa. Yrjö Palotie epäili, mahtaako hankkeisiin loppujen lopuksi liietä kaupungilta rahaa. Asemakaavoituksen osalta suuri kysymysmerkki on muun muassa Katajaharjun sillan tienoo katetaanko alue ja rakennetaanko sinne kerrostaloja? Myös Vattuniemen postimerkkikaavoitus oudoksuttaa. Aluetta kaavoitetaan pala palalta, eikä kokonaisvaltaista suunnitelmaa näytä olevan. Vattunimen eteläkärjessä palveluita ei juuri ole. Kaupunkisuunnitteluviraston vakiovastaus on, että Heikkaan aukion läheisyydestä löytyvät kaikki palvelut. Miten mahtaa olla? Telvan veneliikkeen entiselle alueelle koho- aa asuintaloja, mutta jatkuuko rantaraitti tulevaisuudessakin? Näillä näkymin rantaraitti ei katkea, vaan jatkuu. Nahkahousut -saaren veneveistämöllä sen sijaan oli hankala tilanne, kun venepaikkaoikeus Telvan rannasta uhattiin lakkauttaa. Erään virkamiehen mukaan yrittäjän olisi pitänyt ajella veneellään työpaikalleen Koivusaaresta käsin. Lopulta veneveistämö sai pitää venepaikkansa. Liikenteestä aluesuunnitelma toteaa, että Lauttasaarentie ja Lemissaarentie ovat prioriteetteja numero yksi. Lisäksi Itälahdenkatu, Isokaari ja Tallbergin puistotie ovat niitä, joilta talviakaan lumet aurataan ensin - sitten tulevat muut tiet ja kadut. Malttia vaan, sillä lumessa saatte kahlata! maalaili Yrjö Palotie talven kynnyksellä. Helpotusta tilapulaan on luvassa, kun yhteiskoulun liikuntatilojen laajennus valmistuu. Ongelmana on kuitenkin raha, sillä hanke tulee maksamaan miljoonaa euroa. Yhteiskoulun rehtori Jorma Kreivin mukaan laajennuksen myötä LYKin liikuntasalin pintaala tuplaantuu. Tavoitteena on saada myös uimahallin yhteyteen kuntosali. Rehtori kertoi luokkatiloihin jo satsatun miljoonia - nyt olisi liikuntatilojen vuoro. Yhtenä ratkaisuna voisi olla yhteinen osakeyhtiö koulun ja kaupungin kanssa. Koska on kyse mittavasta hankkeesta, on koulun kannatusyhdistyksen toiveena, että saarelaiset ottaisivat hankkeen omakseen. -Seuran julkaisutyöryhmä vastaa lehden linjauksista ja toimii idea- ja palauteriihenä. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Kulttuurityöryhmän kontolla on erilaisten kulttuurimatkojen ja -rientojen organisointi. Kotisivutyöryhmä on vasta perusteilla ja se vastaa nimensä mukaisesti seuran kotisivujen ylläpidosta. -illassa keskusteltiin myös kartanon ja vesitornin kohtalosta. Näyttää siltä, että vesitorni puretaan ja kartano saattaisi soveltua tilojensa puolesta päiväkodiksi, koska siellä on aikaisemmin toiminut dementiakoti. Sen sijaan kartanon puistoalue on ongelmallinen - se on arvokohde saaren puistojen joukossa eikä kestä suurta kulutusta. Kartanon kohtalo on yhä päättäjien mietinnässä. Aika näyttää, mitä kartanoon tulee. Irmeli Karhiaho 3

4 Asukasillan jälkimietteitä Oli ilahduttavaa nähdä niin runsaslukuinen osallistujajoukko viime torstain asukasillassa. Valitettavasti varsinaisia ruuhkavuosia elävä ikäryhmä loisti poissaolollaan. Ymmärrän sen oikein hyvin itsekin tuohon ryhmään kuuluvana, mutta se on silti hieman surullista. Juuri tuon ryhmän olettaisi eniten olevan kiinnostunut siitä minkälaiseksi tämä saari seuraavan parin kymmenen vuoden aikana palveluineen ja muine rakenteineen muodostuu. Puhumista riitti useastakin asiasta niin paljon, että aika kuitenkin taisi loppua kesken. Niinpä erityisesti liikuntatiloihin liittyvä keskustelukin oli lopetettava vähän ennen aikojaan. Siitä jäi vahvasti mieleeni seuraava asia: Kuulimme LYK:in rehtori Jorma Kreivin selostuksen tulevan uuden liikuntahallin rakentamisesta sekä siihen liittyvistä taloudellisista haasteista. Tämän jälkeen keskustelu sai mielestäni aika oudon käänteen. Aivan kuin olisimmekin keskustelleet siitä, miksi LYK toisin kuin jotkut muut muut koulut ei ole onnistunut rakennuttamaan tällaista tilaa tähän mennessä. Ajoin polkupyörälläni nastaan Meripuistotien ja Pajalahdentien risteyksessä. Kumi puhkesi, tottahan toki. Sinä nastan asettaja, oletko nyt tyytyväinen? Saitko elämällesi kosolti lisää sisältöä? Nasta juttu Mielestäni LYK:in taholta oli juuri kuultu ensimmäinen hyvä ja konkreettinen ehdotus saaren ikiaikaisen ongelman pienentämiseksi. Ei liene lainkaan LYK:in vastuulla järjestää saarellemme sisä- tai mitään muitakaan liikuntatiloja omaa tarvettaan enempää, joten mielestäni on erittäin hienoa, jos tämä hanke nyt konkreettisesti kuitenkin alkaa edetä. Olemmeko siis nyt arvostelemassa tätä tahoa saamattomuudesta sen sijaan, että tukisimme kaikin voimin tätä hanketta? Toivottavasti ymmärsin väärin. Omasta mielestäni olemme jo muutaman vuosikymmenen odottaneet kaupungin tekevän asialle jotain. Monessa muussa, paljon pienemmässäkin, kaupunginosassa on asianmukaiset ja riittävät liikuntatilat. Tälläkin kertaa, ja tässäkin asiassa, näyttää siis taas lopulta siltä, että larulaiset hoitavat asian itse. Kaupungin hallinnossa on mitä ilmeisimmin opittu, että kun larulaisten antaa tarpeeksi kauan odottaa, he lopulta hoitavat asiansa yksityisin voimin? Hienoa, että paikalliseen osaamiseen ja peräänantamattomuuteen luotetaan, mutta onko oikein, että aina olemme sen varassa? Liikunta-asioihin liittyen jäi vielä yksi asia, jota ei lainkaan ehditty sivuta. Pyrkkää on viime vuodet hoidettu todella hyvin. Kuitenkin, ollakseen nimensä veroinen urheilupuisto, sieltä tyystin puuttuu oheispalvelut. Mikähän taho ottaisi kontolleen palvelujen järjestämisen sinne? Mikäli koet jatkossakin tekemisen puutetta, niin tule vaikka paikkaamaan pyöränkumini. Yhteystietoni saat toimituksesta. Lukijan ääni Shama Österman Velipekka Nummikoski Vattuniemi Suunnitelma- vai markkinataloutta? Lauttasaarentien kevyen liikenteen väylän vilkkaimmassa kohdassa - ostoskeskuksen tuntumassa, apteekin bussipysäkin kulmalla - on koko kesän ollut poikittainen, teräväreunainen kaivanto kulkijoiden kiusana. Lokakuun alkupuolella katukäytävään ilmestyivät suihkemaalaukset. Jotain tapahtuu! Ei sentään. Nyt alkoikin toisen, väylän suuntaisen kaapeliojan kaivuu. Työmaa päällystettiin (kiitettävän ripeästi) viikko sitten. Samalla Kuka sammutti valot? Viime syksynä käsiteltiin -lehdessä - taisi olla pääkirjoitus - vuodenajalle tyypillistä ongelmaa, pimeyttä kaduillamme. Kirjoituksessa esitettiin kyllä vetoomus kaupungin suuntaan asiantilan parantamiseksi, mutta eipä mitään ole tapahtunut. Pimeänä vuodenaikana ja erityisesti nyt, kun lunta vielä odotamme, saartamme verhoaa edelleen pimeys. Lauttasaaren tien yläpuolella on keskellä katua pienet tui kut, jotka antavat valon aavistuksen tielle. Sekin aavistus häviää erityisesti sateella mustaan asfalttiin. Tuntuu suorastaan huvittavalta, kuinka tultaessa pimeän aikaan autolla valoisasta Ruoholahdesta Lauttasaareen ikään kuin törmää pimeyteen. Kuka sammutti valot? Huvittavuus kuitenkin kaikkoaa pian. Kun oikein tarkkaan näköä pinnistää, voi katujen reunoilla nähdä mustia hahmoja. Ja jos hyvin käy, voi Lauttasaarentien ajaa kunnialla läpi tarvitsematta kertaakaan paniikkijarruttaa hahmon tullessa yllättäen auton eteen. Vetoomukset heijastimien käytöstä ovat ehdottomasti paikallaan, mutta ei se riitä. Eikö pitäisi olla edellytykset turvalliseen liikkumiseen kaupunginkin taholta? Kulkijoita puoli vuotta kiusannut ruhje sai puolipeitteen uuden työmaan ansiosta. Asfalttia ei riittänyt koko väylälle. sai osa-asfaltoinnin tämä unohtunut kaivanto, mutta vain kaapelointiojan osalta. Hiukan kuoppa sentään madaltui ylijäämähiekan ansiosta. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kertovatko maalaukset uuden reiän avaamisesta, vai tämän puoleksi vuodeksi unohtuneen työmaan viimeistelystä? Kuka näistä hölmöilyistä vastaa? M. Hakavuori On Lauttasaaressa muuallakin pimeää. Gyldenintien ollessa tällä hetkellä remontin alla, on kuin ajaisi parastakin pujottelurataa. Pimeällä sitten onkin hiuksia nostattavaa, kun yrittää väistellä esteitä ja mikä pahinta, noita mustia hahmoja. Miksi Lauttasaareen ei saada kunnon katuvalaistusta? Lauttasaarentien molemmin puolin on tolpat, joihin kiinnitettyinä tuikut roikkuvat. Eikö näihin samoihin tolppiin voisi asentaa kadun molemmin puolin katuvaloja, kuten esimerkiksi Tallbergin puistotiellä on? Se katu on mielestäni hyvin valaistu. Lauttasaaren katuvalaistus lienee ajalta, jolloin saarta voimakkaasti rakennettiin, siis yli puolen vuosisadan takaa. Silloiset vaatimukset valaistuksen suhteen taisivat olla toisenlaiset kuin nyt. Olisikohan jo aika suunnitella valaistukset uudelleen? - Seura voi varmasti vaikuttaa asiaan Helsingin kaupungin suuntaan jämäkämmin kuin lehden pääkirjoituksen kautta. Onhan kysymyksessä myös saaren imagollinen puoli; salmen toisella puolella valaistusasiat on hoidettu paremmin. Kerkko Vienola 4

5 ToPoLan tulevia otteluja. Tarkastakaa mahdolliset muutokset seuran kalenterista osoitteesta Pvm Paikka Klo Ottelu La LYK Miehet: ToPoLa I Rukkanen Su LYK B-tytöt: ToPoLa - LoU Lakers Su LYK A-tytöt: ToPoLa Sykki Su LYK C-tytöt: ToPoLa KlaNMKY To LYK Naiset: ToPoLa Koristajat - Espoon Akilles La Myltsi Tytöt-01-02: ToPoLa LePy La LYK Miehet: ToPoLa 12-Pack - Sykki-71 Su LYK Naiset: ToPoLa Sykki Su LYK A-pojat: ToPoLa - Namika Lahti II La LYK Mammat: ToPoLa Mamit - LePy Moms Su LYK A-tytöt: ToPoLa - Pakilan Visa Su LYK Miehet: ToPoLa TM - Masalan Kisa To LYK Naiset: ToPoLa Koristajat Helat La LYK Miehet: ToPoLa I VisaBasket Pvm Paikka Klo Ottelu Su LYK C-tytöt: ToPoLa KaU Su LYK B-pojat: ToPoLa EBT Su LYK C-pojat: ToPoLa EBT Su LYK A-Pojat: ToPoLa Sykki La Myltsi Tytöt-01-02: ToPoLa KaU La LYK Miehet: ToPoLa 12-Pack - BC Hukat Su LYK Naiset: ToPoLa KaPo La LYK A-tytöt: ToPoLa KorsKu La LYK Miehet: ToPoLa I - Härät Su LYK C-tytöt: ToPoLa EBT Su LYK Naiset: ToPoLa Koristajat KaU Su LYK Miehet: ToPoLa TM BT Tikkurila La LYK Miehet: ToPoLa I Hypo ll Su LYK A-pojat: ToPoLa EBT Ma-To keittiö -21 Pe keittiö -22 La keittiö -22 Su keittiö Kaikki mukaan kannustamaan ToPoLaa! Faktoja Lauttasaaresta Myynnissä: -Seura, Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna: ma, ke, to , ti

6 Suomen Laulun kaksipäiväinen laululeiri pidettiin Lauttasaaren musiikkiopistossa Kuoroa johtaa Esko Kallio. Suomen Laulu tarjoaa pyhäinpäivän konsertissaan Agricolan kirkossa elämyksiä sekä sielulle että ruumiille; konsertin ohella yleisö pääsee ihailemaan myös tekstiilitaiteilija Helbe Pajarin silmää hiveleviä Paratiisipukuja. Hengen ravintoa ja silmän ruokaa Suomen Laulun konsertissa Erkki Pöyhönen Perinteikkäällä Suomen Laululla on takanaan 110 laulettua vuotta. Kuoroamme ovat johtaneet sen perustajan Heikki Klemetin jälkeen Martti Pyssy Turunen, Jorma Panula, Ensti Pohjola, Seppo Murto, Chifuru Matsubara ja Timo Nuoranne. Nykyisin taiteellisena johtajana toimii Esko Kallio. Kuoro on tehnyt kilpailu- ja konserttimatkoja ulkomaille muun muassa Ranskaan, Benelux-maihin, Jordaniaan, Saksaan, Unkariin, Viroon ja viime vuosina etenkin Ruotsiin. Suomen Laulun pitkä taival Mikä on pitkäikäisen kuoron olemassa olon salaisuus? Joku on sanonut, että kuorolaulu on portti parempaan elämään. Laulaminen tuottaa hyvää mieltä ja yhdessä laulaminen vielä enemmän. Laulamisessa on myös fysiologinen puoli. On tutkittu, että laulajat kärsivät tavallista kansaa vähemmän hengitystieinfektioista: nenän ja nielun avaaminen tuulettaa hengitysteitä. Siinäpä yksi varteenotettava syy ruveta harrastamaan kuorolaulua! Kuorolaulu on elämäntapa - se ei ole pelkkää laulamista, se on myös sosiaalista yhdessäoloa. Suomen Laulun tavaramerkki on Bachin Matteus-passio, tämän vuoden pääsiäisenä oli vuorossa 100. esitys. Matteus-passio on mustjuttu paitsi kuorolaisille myös lukuisille kuulijoille: sillä on vankka kannattajakuntansa, joka pääsiäisestä toiseen tulee kuuntelemaan sitä Johanneksen kirkkoon. Ilman konserttia monelle pääsiäinen ei edes ala. Kuoro on tullut tunnetuksi paitsi oratoriokuorona myös laajan a cappella -ohjelmiston esittäjänä. Suomen Laulun ohjelmistoa -sarja sisältää yli sata kuorolauluteosta, muun muassa Leevi Madetojan, Toivo Kuulan ja Selim Palmgrenin teoksia. Pyhäinpäivänä hiljennytään haudalla ja kirkossa Marraskuussa, vuoden pimeimpään aikaan vie tettävä pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia. Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kirkoissa pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä jouluaaton, ensimmäisen adventtisunnuntain, ensimmäisen joulupäivän ja kiirastorstain jälkeen. Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Alkuaan ne olivat erillisiä juhlia. Muistelun kohteena ovat kristikunnan pyhät ja marttyyrit ja muut uskossa Kristukseen kuolleet. Pyhyys ei viittaa vain kuolleisiin. Uskova liittyy sukupolvien ketjuun ja kasteensa perusteella ja Kristukseen uskovana myös hän on pyhä. Paratiisin porteilla Suomen Laulun pyhäinpäivän konsertti Paratiisin porteilla on perimmäisten kysymysten äärellä. Agricolan kirkon holvit täyttyvät valoisasta ja taivaallisesta musiikista: Aarre Merikannon Sydämeni laulussa on tyyneyttä ja öisen lehdon pehmeää valoa, tuonpuoleinen valo loistaa Gabriel Faurén ja Maurice Duruflén sielunmessujen In paradisum -osissa. Nämä Requiemit ovat olemassa useana eri versiona, Suomen Laulu esittää ne nyt urkujen säestyksellä. Konsertissa käsitellään kuolemaa myös toisesta perspektiivistä, maasta. Eero Sipilän teos Fot mot jord pohjautuu Elmer Diktoniuksen runoon Janne Kuutiosta. Runo käsittelee kuolemaa humoristisesti ja konkreettisesti, miten madot maan syövereissä työskentelevät ruumiin kimpussa. Tunnelma ei ole pilkkaava tai herjaava, vaan lämminhenkinen. Jaakko Mäntyjärven säveltämä Four Shakespeare Songs on saavuttanut kansainvälisestikin suurta suosiota. Come away, Death on Shakespearen komediasta Kuten haluatte. Näytelmässä laulun esittää narri, joka näin ruokkii epätoivoisessa rakkaudessa riutuvan kreivin itsesääliä. Laulussa kuvaillaan myös asuja, joihin rakkauteen kuoleva päähenkilö pitää pukea ennen kuin hänet lasketaan haudan lepoon. Ihmisen viimeinen matkavaate Ennen ja jälkeen konsertin yleisöllä on tilaisuus tutustua tekstiilitaiteilija Helbe Paja rin Paratiisipukujen näyttelyyn kirkon kryp tassa. Pajarin ensimmäinen vainajille tarkoitettujen matkavaatteiden mallisto valmistui vuonna2008. Siihen kuuluu kaikkiaan 16 juhlavaa pukua, miehille ja naisille. Puvut ovat enimmäkseen valkoisia, materiaaleina pääasiassa pellava, mutta myös puuvilla, silkki, ja viskoosi. Nappeja myöten kaikki käytetty materiaali on maatuvaa. Taiteilija on halunnut työssään ennen muuta kunnioittaa ihmiselämää. Vaatteiden suunnittelu ja valmistus on antanut tilaisuuden ajatella kuoleman paikkaa elämässämme. Helbe Pajarille kuolema ei ole loppu, vaan kaikki me olemme matkalla paratiisiin. Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se iäks sammu, ken elämästä lähti. Nuku tähti helmassa päivän. Kuulan Hautalaulu pohjautuu Eino Leinon samannimiseen runoon. Runo henkii syvää rauhaa ja antaa lohtua: kaikki edesmenneet säilyvät muistoissamme ja ovat onnellisia uudessa olotilassaan. Irja Arpiainen Liisan kuntokuuri Syksy on mennyt niin tiukasti työn merkeissä, että kunnosta huolehtimisesta on tullut kalenteripeliä. Kun joutuu jatkuvasti kamppailemaan ajan kanssa, voi joskus tuntua hassulta uhrata se ainoa pieni vapaa hetki kuntosalille. Enkä yhtään epäile, etteikö kotiväki ajattele samalla tavalla. Joka kerta on kuitenkin ollut mukava tunne salilla käynnin jälkeen. Itsensä (lue laiskuuden) voittaminen lähtöpäätöksen tekemisessä on jo sinänsä voitto, mutta liikunnan antama vireys ja hyvä olo ponnistelun jälkeen palkitsevat vaivan. Satu Poulsen on onnistunut luomaan luottamuksen ilmapiirin, jossa ei tarvitse hävetä kömpelyyttään. Toisaalta hän kannustaa yrittämään parastaan ja antaa sopivasti palautetta. Monipuolinen liikuntatarjotin on ollut käytössä koko syksyn ja siitä voi valita itselleen sopivia paloja saliohjelmakseen. Satu on tehnyt myös matkaliikuntasarjan, jota olen käyttänyt asuessani hotelleissa. Monissa hotelleissa on pieni kuntosali, jonka laitteistoja on helppo käyttää. Aina tilat eivät ole hääppöisiä, mutta välttäväkin koppi on parempi kuin ei mitään. Sadun ohjelmaa voi sitä paitsi hyvin toteuttaa ilman minkäänlaisia lisälaitteita hotellihuoneessakin, joten muiden matkustajien halveksivia katseita voi vältellä tekemällä liikkeet omissa oloissaan. Kiire ja tiukka aikataulu tekevät liikunnasta epäsäännöllistä. Olen varma, että ilman Personal Trainerin tukea kunnon ylläpitäminen, kohentamisesta puhumattakaan, voisi jäädä kokonaan. On niin paljon helpompi jäädä kotiin työpäivän jälkeen kuin ottaa treenikassi ja suunnistaa salille. En ole kuitenkaan kertaakaan peruuttanut tuntia tekosyyn takia. Sopimus mikä sopimus, salille on mentävä. Kaikkein mukavimpia tunteja ovat olleet ne hikisimmät. Olkapään vihoittelu on kuitenkin rajoittanut painojen nostamista ja niinpä Sadulla on ollut miettimistä sopivissa liikkeissä. Toivottavasti hän pitää tilannetta haasteena, eikä tuskastu tällaisen täti-ihmisen kankeuteen. Jämähtäneiden lihasten saaminen pieneenkin yhteistyöhön vaatii nimittäin sisua sekä minulta että Sadulta. No, ammatti-ihmisenä Satu pitää ohjat käsissään ja kipeytynyt olkapääkin alkaa notkistua vähä vähältä. Palkinnoksi tunnin rehkimisestä saa virkistyneen mielen ja tarmoa seuraavaan työpäivään. Ulkoilua kun saisi vielä lisättyä. Se onkin melkoinen haaste pimenevässä syksyssä, varsinkaan kun Lauttasaaren lenkkipolut eivät ole kunnolla valaistuja. Mutta syksyn raikkaus ja rantojen kauniit maisemat voi ottaa haltuun viikonloppuisin ja nauttia reippaasta kävelystä sauvojen kera tai ilman. Kotisaartamme parempaa ulkoilupaikkaa tuskin löytyy koko kaupungista. Niinpä tekisi mieli kehottaa kuin Tarvajärvi konsanaan: ylös, ulos ja lenkille! Liisa Stjernberg 6

7 Marianne Tenhami opaskoiransa kanssa oli jäädä auton alle lokakuun 12. päivä Lemisaarentien ja Lauttasaarentien risteyksessä, vaikka kaksikko oli ylittämässä risteystä vihreiden valojen palaessa. Tenhami perää autoilijoilta valppautta silloin, jos näkövammainen on astumassa suojatielle. Marianne Tenhami on jäänyt kolme kertaa auton alle Lauttasaaressa ja vähältä piti -tilanteita on tuon tuosta. Hänen mukaansa autoilijoista on tullut piittaamattomia ja joskus on ollut pakko näyttää vihaisia käsimerkkejä. Marianne toivoo, että Länsimetron valmistumistuttua yksityisautoilu vähenee saarella. Opaskoira ei osaa päätellä oikeaa hetkeä suojatien ylittämiselle, se on näkövammaisen tehtävä. Päättelyssä häntä auttavat ääniopasteet sekä autojen ja jalankulkijoiden äänet. Jos auto on sähkö- tai hybridiauto tai muuten hiljainen, voi sen ääni jäädä näkövammaiselta kuulematta. Myös nopeasti huristavaan autoon on vaikea reagoida. Jalankulkijatkin saattavat häiritä, jos ryntäävät päin punaista. Tien ylitystä harkitseva näkövammainen saattaa lähteä mukaan kohtalokkain seurauksin. Autoilijan on viisasta hidastaa tai pysäyttää ajokkinsa, kun näkövammainen on lähdössä ylittämään katua. Kadun ylittämistä aikovalle näkövammaiselle voi myös tarjota apuaan, se ei loukkaa, ei ainakaan Mariannea. - Olisi vain kivaa, jos ihmiset puhuisivat minulle enemmän eivätkä ainoastaan tuijottaisi. Ei meihin tarvitse suhtautua mitenkään, parasta olla kokonaan suhtautumatta. Olemme ihan tavallisia ihmisiä kuten niin sanotut normaalisti näkevät. - Jos näkövammainen apua tarjottaessa sanoo ei kiitos, usko häntä, äläkä tuputa apuasi. Apua voit sen sijaan tarjota kertomalla, milloin valo on vihreä tai katu vapaa ylitettäväksi. Ääniopastetuissa risteyksissä näkövammainen kuulee kuitenkin liikennevalot opasteista. Marianne Tenhami opaskoirineen on tuttu näky monelle lauttasaarelaiselle, sillä hän asunut lähes koko ikänsä saarella. Sokeus ei ole ollut hänelle este elää täyspainoista elämää: hän on opiskellut, matkustellut ja tehnyt töitä siinä missä näkevätkin. Hän kertoo olleensa 12-vuotiaasta saakka täysin sokea. Marianne Tenhami syntyi keskosena ja laitettiin kaksosveljensä kanssa happikaappiin. Veli eli vain kolme päivää ja Marianne jäi henkiin, mutta näkö meni. Kahdeksanvuotiaana Marianne Tenhami sairastui glaukoomaan, minkä jälkeen hän näki vain auringon valon. - Se ei minua haittaa, koska onhan minulla kuulo-, tunto- sekä haju- ja makuaistit tallella. Niitä voin käyttää korvaamaan puuttuvaa näköä. Elämästään voi tehdä rikkaan, jos niin haluaa - olipa sitten näkevä tai näkövammainen. Näkövamma tai sokeus ei ole este, korkeintaan joskus hidaste, tuumaa Marianne ja on itse siitä mainio esimerkki. Marianne on matkustellut useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvaltojen eri osavaltioissa, Thaimaassa, Dominikaanisessa tasavallassa ja Marokossa. Opaskoiran myötä kotimaan matkailu on lisääntynyt, koska opaskoiratapahtumia järjestetään ympäri Suomea. - Olen reissannut sekä yksin että jonkun seurassa. Lapsena matkustin tietysti vanhempieni kanssa, mutta 16-vuotiaana lähdin interrailille silloisen heikkonäköisen poikaystäväni kera. Olen matkustellut myös ystävieni kanssa. Ainahan on kivempaa kun on matkaseuraa, olipa sitten näkövammainen tai näkevä. Marianne Tenhami kehottaa: Älä tuijota, vaan tule rohkeasti juttelemaan Lukiovuosinaan Marianne Tenhami matkusti ypöyksin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Lisäksi hän suoritti omin nokkinensa opintoihinsa liittyvän kieliharjoittelun Itävallan neljässä osavaltiossa sekä kouluttautui Hampurissa Dialogi pimeässä -näyttelyn oppaaksi. Näyttely pidettiin Heurekassa vuosina Matkoilla joutuu joskus hankaliinkin tilanteisiin. Mariannelle sellainen sattui Philadelphian lentokentällä, jossa hän kirjaimel lisesti polki jalkaa, kun ei päässyt Fort Lau dendalen koneeseen. Mariannea opastanut henkilökunta oli unohtanut hänet jonnekin ja opasherra oli liian hidas. Marianne myöhästyi koneesta. - Mutta onhan minulla on suu, jolla kysyä ja pyytää apua, joten aina olen päässyt määränpäähän tavalla tai toisella. Fort Laudendaleenkin pääsin eikä tarvinnut maksaa mitään. Joku voisi kummastella, miksi näkövammainen matkustaa, sillä eihän näe matkakohteessaan mitään. Ajatus huvittaa Mariannea. - Voihan matkustelussa käyttää muitakin aistejaan kuin näköaistia! Jokainen maa haisee tai tuoksuu erilaiselta. Vieraita kieliä on mielenkiintoista kuunnella ja oppia, ja makuaisti on loistava keino tutustuttaessa eri maiden ruokakulttuuriin. Tunnelmat eri kaupungeissa, rannoilla, kaduilla, kujilla ja toreilla aistii loistavasti ilman näköä. Jos vielä osaa paikallista kieltä, pääsee hyvin sisään kyseisen maan kulttuuriin ja tapoihin. Marianne Tenhami on opiskellut saksaa ja englantia Joensuun yliopiston Savonlinnas- sa sijaitsevassa Kansainvälisen viestinnän laitoksessa. Hänellä on myös ihmis-, koira- ja hevoshierojan koulutus minkä lisäksi hän on käynyt lehti- ja radiotyön kurssin silloisessa Laajasalon Kristillisessä opistossa. Näkövammaisten Keskusliitto on kouluttanut joukon näkövammaisia kouluttamaan eri ammatti- ja opiskelijaryhmiä niin, että heillä on taito ottaa näkövammainen huomioon asiakaspalvelussa. Yksi koulutetusta oli Marianne. - Näkövammaisen on vaikea työllistyä, niinpä työskentelen freelancerina ja työni on keikkapalapeliä, siis lehtijuttujen kirjoittamista, hierontaa, eri opiskelija- ja ammattiryhmien koulutuksia sekä tulkkausta ja käännöksiä. Olen käynyt pitämässä muun muassa Lauttasaaren ala-asteen oppilaille näkövammaistunteja. Koska Marianne on mutkaton ihminen ja tottunut kaikenmaailman uteluihin, uskallan kysyä tavatessamme, haluaako hän itseään kutsuttavan näkövammaiseksi vai sokeaksi? - Näkövammainen on yleisnimitys henkilölle, joka ei näe. Heitä ovat sokeat, vaikeasti heikkonäköiset ja heikkonäköiset. Ei ole väliä, kutsutko minua sokeaksi vai näkövammaiseksi. Ihan sama. Mutta näkörajoitteiseksi älä minua kutsu, kuten jotkut mukamas kohteliaat ihmiset tekevät. Irmeli Karhiaho Opaskoira näkövammaisen liikkumisen apuvälineenä Opaskoira on näkövammaisen liikkumisen apuväline. Se opastaa käskystä eri reiteillä, kuten kauppaan, töihin, bussille, uimahalliin ja niin edelleen. Opaskoiralla ja sen käyttäjällä voi olla hyvinkin monta tuttua reittiä. Opaskoira kiertää esteet, kuten jalkakäytävälle pysäköidyt autot, tietyömaat tai mainosständit. Lisäksi se ilmaisee esimerkiksi suojatiet ja portaat pysähtymällä. Opaskoira ei osaa lukea liikennevaloja eikä varoa liikennettä, joten on kohteliasta kertoa, milloin katu on vapaa ylitettäväksi tai valo on vihreä. Opaskoira tuntee käskyt "oikea ja "vasen", joihin voidaan yhdistää sanoja kuten "etsi porras oikea", tai "etsi tiski vasemmalta." Kun kohtaat oman koirasi kanssa opaskoiran ja sen käyttäjän, parasta mitä voit tehdä on kertoa opaskoirankäyttäjälle, että sinulla on koira. Näin opaskoirankäyttäjä osaa varautua tilanteeseen ja olet samalla kertonut hänelle, miksi hänen opaskoiransa saattaa käyttäytyä poikkeavasti. Tuhannet kiitokset muun muassa Ellan ja Otson emännille tosi fiksusta käytöksestä! Samalla kun kerrot opaskoirankäyttäjälle sinulla olevan koiran, ohita opaskoira käyttäjineen reippaasti koirankäyttäjän eli valjaista kiinni pitävän näkövammaisen puolelta. Tämä häiritsee työtään tekevää opaskoiraa mahdollisimman vähän ja se voi jatkaa rauhassa työtään. Myös ilman koiraa liikkuvien ja pyöräilijöiden on hyvä ohittaa opaskoira käyttäjineen koirankäyttäjän puolelta. Pahinta, mitä voit tehdä, on vain jäädä seisomaan ja tuijottamaan. Poikkeava käytöksesi kiinnittää varmasti opaskoiran huomion ja sen keskittyminen saattaa herpaantua. Tilannetta vielä pahentaa, jos hiljaa paikallaan seisovalla tuijottajalla on mukanaan koira. Hämmennystä vastaantulijoissa saattaa herättää, että opaskoira käyttäjineen kulkee kevyenliikenteen väylän vasenta laitaa. Tämä syrjän pitäminen on opetettu opaskoirille niiden koulutuksessa ja se on looginen tapa opaskoiralle toimia. Joillain pitkillä suorilla lenkeillämme otan opaskoiran oikealle puolelle ja käsky on silloin oikea puoli. Pääasiassa kuljetaan kuitenkin pitämällä syrjä, eli tien vasenta reunaa. Opaskoira hämmentyy tavattomasti, jos ohi kävelevä tai pyöräilevä henkilö tunkee itsensä opaskoiran ja sen käyttämän reunan väliin ja ohittaa opaskoiranjasen käyttäjän opaskoiran puolelta. Kun opaskoiralla on valjaat eli se on töissä, sitä ei pidä mitenkään huomioida! Huomioimista on koiralle lässyttäminen, sen silittäminen, sille ruuan antaminen ja jopa opaskoiran katsominen. Parasta on olla niin kuin opaskoiraa ei olisi ollenkaan olemassa. Sen sijaan koirankäyttäjää saa ja pitääkin puhutella. Jos opaskoiraa häiritään sen ollessa valjaissa, voi opaskoiralle ja sen käyttäjälle aiheutua pahojakin vaaratilanteita. Opaskoiran häiritseminen hämmentää opaskoiraa: sille on opetettu, että kun ollaan valjaissa, ei saa kiinnittää huomiota mihinkään muuhun, vaan ollaan töissä. Lässyttävä tai tuijottava ihminen herpaannuttaa opaskoiran keskittymisen. Muistathan myös, että Suomen lain mukaan opaskoiralla on oikeus seurata käyttäjäänsä joka paikkaan! Ainoa poikkeus ovat ravintoloiden keittiöt, joissa valmistetaan ruokaa. Muualle opaskoira seuraa aina käyttäjäänsä. Ethän siis estä opaskoiran pääsyä käyttäjineen minnekään. Lisätietoja opaskoirista: Marianne Tenhami 7

8 Takuumureaa LIHAVIIKKOA K-supermarketista K-supermarketit ovat kiinni pyhäinpäivänä la Sunnuntaina palvelemme normaalisti. Hyvää Pyhäinpäivää! ELIHA ISTIJAUH A P N A D NAU,48 kg ) 2 rs RSAS RYPSIPOPAISTI HERKKU 3-11 % ) 13 PAAN LAMkg 95 n. 1,2 kg (8,48 kg ia 3,39 rs Ilman kortt em a an valits Kauppia u luuton ISTI marinoit JUHLAPA HK s 400 g (7 2 rs /talou rajoitus: 99 ptit et liharese is ll u k r e h Katso estä. irkka-lehd P a k o u -R K 90 n. 1,2 kg -34 % ia 5,99 kg Ilman kortt kg pkt Ruokamestarin NAUDAN ULKOFILEEPIHVIT myös marinoituna,98 kg 500 g (3 pkt /talous 2 rajoitus: 99 pkt 9 pkt (5,98 ia 2,9 Ilman kortt 3 49 WIENERLEIKE 300 g (11,63 kg) kg pkt Voimassa to-pe I a K AHV Costa Ric ) Kauppiaan valitsema porsaan Tuore KUHAFILEE Oulujärvi, säävaraus -33 % 27 Kauppiaan valitsema ERÄ 90 PORSAANKYLJYS n. 650 g pestomarinadissa kg kg Voimassa to-pe kg) OJEN L I H AV I I K KA AT I PATA PAjaRvoita o s a ll is tu rm a rk e t. fi e w w w.k -s u p Snellman VOILEIPÄKINKKU myös savustettu 300 g (7,63 kg) 2 Omasta uunista uunilämpimät 29 RUKIINEN VUOKANELIÖ ja VEHNÄSÄMPYLÄKRUUNU pkt g (4,64-7,20 kg) 2 99 UUTUUS kpl Voimassa to-pe TARJOUSTAKUU K-PLUSSA-TARJOUKSISSA AINA VÄHINTÄÄN - 10% LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA - 5% Hinnat voimassa to-pe ja su 6.11., ellei toisin mainita. LAUTTASAARI 8

9 Konsertteja, teatteria, oopperaa... Onko kysymys meidän pojasta? Pasi Lampela tunnetaan kirjailijana ja teatterintekijänä, joka nopeasti tarttuu ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja kipeisiin teemoihin. Niin jälleen. Nuorten poikien tekemien Myyrmannin, Jokelan ja Kauhajoen joukkosurmien pohjalta hän on tuottanut peräti kaksi teosta: Helsingin kaupunginteatterin pienelle näyttämölle itse ohjaamansa näytelmän Meidän poika ja esikoisromaaninsa Kiusaaja. Norjan tuoreet hirmuteot antoivat teoksille lisäksi karmaisevan ajankohtaista taustaa. Näytelmän otsikko jo sinänsä heittää kysymyksen, voisiko näytelmän Ville olla meidän poikamme, tuiki tavallinen nuori mies, joka vain jostain syystä kasvaa kieroon ja jota kukaan ei voi auttaa. Ville on koulukiusattu, vaikka yrittääkin karistaa kiusaajan kintereiltään. Hän koettaa puhua tutulle poliisille, mutta ei saa kerrotuksi, mikä häntä ahdistaa. Yksinhuoltaäiti on ymmällä, kun poika irtaantuu yhä kauemmaksi kotoa. Tyttöystävä, Villen jo pienestä pitäen tuntenut, pääsee eh- kä lähimmäksi poikaa, muttei hänkään lopulta pysty auttamaan. Puuttuuko Villeltä isähahmo, miehen malli? Sellaiseksi tarjoutuu äidin uusi miesystävä, mutta jää kuitenkin omahyväisyydessään ja itsevarmuudessaan etäiseksi. Lampila tarjoaa siis aineksia pohdintaan, vaan ei ratkaisua. Villen syöksykierre jää lopultakin vaille vastausta. Hannes Suomisen Ville on toisaalta traaginen, toisaalta kaikessa avuttomuudessaan hyvin koskettava hahmo. Hän hapuilee tietään pimeässä löytämättä apua ongelmiinsa. Lopulta hän kävelee kauppakeskukseen pommi repussaan. Näytelmä sekä alkaa että päättyy räjähdyksellä. Mitään jälkiselvittelyä ei enää kuvata. Merja Larivaaran äiti, Rauno Ahosen poliisi ja Elina Hietalan tyttöystävä Jenna piirtävät hekin koskettavat henkilöhahmot Villelle läheisimmistä, jotka eivät osaa häntä auttaa. VUOKRAA JUHLATILAT TAI RANTASAUNA Poliisien kesäkodin juhlatilat ja puulämmitteiset rantasaunat ovat vuokrattavissa ympäri vuoden Lauttasaaren Länsiulapanniemeltä yrityksille, yhteisöille jayksityishenkilöille. Ks. tarkemmin www. poliisienkesakoti.com. Varaukset ja lisätietoja (ark. 9-16). MYYNNISSÄ! LAUTTASAARESSA MERINÄKYMIN Sovi esittely! Rivitalo, upea sijainti 190 m² Avaraa tilaa, 1970-luvun tyyliin suurine ikkunoineen, yläkerrasta aukeaa kaunis merimaisema ilta-aurinkoon. Olohuone, keittiö, ruokailutila, 3-4 makuuhuonetta, kotiteatteri, takkahuone, saunaosasto. Laituripaikka vuokrattavissa. Mh Uudehko rivitalon pääty 150 m² Meren tuntumassa ja puistoalueen vieressä. Lasitetulta terassilta ja pihalta merinäkymät, merellisin tuoksuin. Olohuone, ruokailutila, keittiö, 3 makuuhuonetta, kodinhoitohuone, takkahuone, saunatilat, autokatos. Rv.-01. Mh Sovi esittely! Westendintie , Espoo p Luonnoskuvia nyky-suomesta Onhan siitä jo aikaa, kun Zachris Topelius (1875) ja Jörn Donner (1967) kirjoittivat kumpikin oman Maamme-kirjansa. Tämän päivän Suomi muuttuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Eikä Suomen kansallisteatterin Willensaunassa kantaesityksensä saaneen Maamme-näytelmän kirjoittaja Elina Snicker ole ainoa, joka pelkää muutosta. Eiköhän tätä pelkoa ole runsaasti sen jytkyn takana, joka tapahtui viime eduskuntavaaleissa. Snickerin Maamme-näytelmällä olisi siis tilausta, mutta valitettavasti se ei kykene niitä lunastamaan. Se piirtää Suomen menneisyydestä ja nykytilanteesta muutaman luonnoksen, muttei enempää. Menneisyyttä edustaa sokeutunut sotaveteraani ja rakennusmontussa räjähtävä muinainen pommi. Nykyisyyttä lähinnä adressi, jota paikalliset asukkaat ovat keräämässä naapuriin suunniteltua vastaanottokeskusta vastaan. Kummastakaan teemasta ei kuitenkaan irtoa sen enempää. Näytelmän keskushenkilö on ilmavalokuvaaja, joka loputtoman kauan hakee maanomistajilta lupaa saada kuvata maisemaa. Näytelmän anniksi jäävät lähinnä valokuvat ja videoinnit nyky-suomen nopeasti muuttuvista kasvoista, joissa raja kaupungin ja maaseudun välilläkin on vähitellen häipynyt standardiasumisen ja -kauppojen sekä baarien tunkeuduttua kaikkialle. Anni Ojasen ohjaus on kaavamainen eikä pysty herättämään tekstiä eloon. Välillä lainataan rivissä istuen Topeliuksen ja Donnerin Maamme-kirjoja, välillä hurahdetaan laulamaan karaokea, mitkä eivät vie toimintaa eteenpäin. Ei voi olla toteuamatta, että Snickerin Maamme on päästetty lavalle täysin keskeneräisenä. Pentti Ritolahti RAVINTOLA PIRATE Lauttasaaren Kansalliset Seniorit ry SYYSKOKOUS maanantaina klo Lauttasaaren kirkon Seurakuntasalissa. Käsitellään sääntöjen 10 :ssä mainitut sekä muut mahdolliset asiat. Hallitus. Tervetuloa Katajaharjun Kielikylpy ry:n jäsenet SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN ma klo 17 Katajaharjuntie 22 H, Bamses Språkbad. 9

10 Toimintapalsta Drumsö Paddlarklubb Möteskallelse för Drumsö Paddlarklubbs höstmöte. Tid kl 17.00, plats DPK klubbskjulet. Mötesmaterialet finns till påseende i klubbskjulet från den Kokouskutsu Drumsö Paddlarklubbin syyskokoukseen. Aika klo 17.00, paikka DPK Kerhotila. Kokousmateriaali on nähtävillä kerholla lähtien. LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY-LAKE Syyskokous ma klo 13. Ajankohtaisen katsauksen pitää Kansallisen senioriliitto ry:n toiminnanjohtaja Marjo Palomäki. Helsingin kaupungin Vanhusneuvoston jäsen Tuula Öhman kertoo -hankkeesta. Kahvitarjoilu klo noutopöydästä.. Ti klo Kaupunginteatterin suuri näyttämö. Aleksandr Ostrovskin venäläinen klassikkonäytelmä Metsä. To klo Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa, Laajalahdentie 21 varatuomari Sauli Niinistön luento Suomi ja sen seniorit tulevaisuuden näkymiä. Jäsenet tervetuloa! Voitte ottaa mukaan ystävänne. Ti klo 13. Näyttely Akseli Gallen-Kallela - Eurooppalainen mestari Helsingin taidemuseossa, Tennispalatsissa. Maksu 8 e. LAKE maksaa opastuksen Ke Porvoon retki. Lähtö klo 8:30 sankarihaudoilta, paluu klo16-17 Hinta 34 e jäseniltä/38 e muilta. Retki maksetaan etukäteen Tuula Siveniuksen tilille, FI tai viimeistään kokouksessa. Vieraat tervetuloa tutustumaan toimintaamme. LAUTTASAAREN MARTAT Vierailu Radisson Blue Hotelliin Ruolahdessa. Tapaaminen tiistaina kello Hotellin aulassa. Tervetuloa! Lauttasaaren nuorisotalo apaja Apaja järjestää perjantaina kello Halloween-discon luokkalaisille. Discossa tanssitaan, kilpaillaan leikkimielisesti, nautitaan kiskan herkuista ja ihaillaan hienoja asuja. Parhaiten pukeutuneille luvassa palkintoja. Discoon on nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortilla ilmainen pääsy, ilman jäsenkorttia hinta on euron. Jäsenkorttilomakkeen voi hakea nuorisotalolta tai tulostaa nuorisoasiainkeskuksen nettisivuilta osoitteesta nuoriso.hel.fi. Lauttasaaren Sosialidemokraatit Tervetuloa yleisölle avoimeen keskustelutilaisuuteen lauantaina klo Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A. Ohjelmassa Hallituksen kuntauudistus ja SDP:n linja, Rakel Hiltunen, Kuntauudistus metropolialueella Jorma Bergholm, Markku Sistonen ja Sirkka-Liisa Kähärä, Miten valtion- ja kuntien taloudellinen tila vaikuttaa kuntauudistukseen/pääkaupunkiseudulle?, Reijo Vuorento Miten kuntauudistusprosessi etenee tästä eteenpäin?, Tuire Santamäki-Vuori ja Jääkö maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö kuntauudistuksen jalkoihin?, Hannu Penttilä. Ilmoittautuminen carola.gronlund@sdp.fi tai puh Tervetuloa avoimeen yleisötilaisuuteen kuulemaan tohtori Pentti Arajärveä Vuosaaressa maanantaina klo 17 Vuotalon kahvila Pokkarissa, Mosaiikkitori 2. Teemana Hyvinvoinnin tulevaisuus. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Vielä ehtii ilmoittautua tutkimus- ja politiikkapäiville: EUROELITISMI JA POPULISMI - ENTÄ DEMOKRA- TIA? to-pe marraskuuta Eduskunnan lisärakennuksen auditorio. Miten kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista poliittisissa prosesseissa voidaan vahvistaa? Miltä tulevaisuuden demokratia näyttää? Puhujina Maarit Feldt-Ranta, David Kitching, Foundation for European Progressive Studies ja Miapetra Kumpula-Natri, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, Mark Elchardus, sosiologian professori, Pasi Saukkonen, dosentti, Daniele Albertazzi, Toby Archer, Jens Jonathan Steen, Erkka Railo. Enemmän tietoa tapahtumista ja aiemmat kannanotot net LUOVUUDEN TORI AGORA RY Agoran viikottaiset toiminnat alkavat jälleen v. 42 Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: Hatha-jooga torstaisin klo Dynaaminen jooga tiistaisin klo Face-jooga keskiviikkoisin klo , paikka Sunlight studio, Bulevardi 19 E. Lisätiedot : Virve, lämpimästi tervetuloa ryhmiimme! Agora s weekly activities begin again on week 42. at Apaja, Pajalahdentie 10a as follows: Hatha Yoga Thursdays at am. Dynamic Yoga on Tuesdays at am am. Face Yoga Wednesdays at am pm. at Sunlight Studio, Bulevardi 19 E. More information: Virve. Warmly Welcome! MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys tekee vapaaehtoistyötä lauttasaarelaisten lasten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL:n jäsenenä kuulut oman asuinpaikkakuntasi paikallisyhdistykseen ja saat paljon jäsenetuja, mm. runsaat alennukset muskarimaksuista. Jäsenmaksu on Lauttasaaressa 20 e. Tarkempia tietoja saat jäsenpalvelusta, jasenpalvelu@mll.fi ja toiminnastamme Perhekahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Tulevaa ohjelmaa syksyllä: Forever - aloeveratuotteiden esittely, isänpäiväaskartelua Lapsen puheen kehitys, puheterapeutti Erica Käkönen/Lauttasaaren terveyskeskus Lastentarvikeliike Hio Hoi esittäytyy Kid In tuote-esittely Lasten ja nuorten liikuntakeskus Gymi esittäytyy Joulujuhla. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 a B (Bibliotekshusets baksida), tisdag, torsdag och fredag kl Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Närmare information tel under Tallens öppethållningstider. LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1, Virasto: ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p , lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p tai diakoniatoimistolta. To klo 13 Torstaipiiri, Kylli Tikkanen ja Elvi Viitanen: lahjapaperin valmistusta, srk-sali. Klo Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, mukana Reima Niemelä, B-porras. Klo Nuorten krypta. Klo 20 Nuorten messu, Reima Niemelä, Varpu Koivunen. La klo 11 Messu, Reima Niemelä, Anni Nummila, Kari Mattila, Taina Viherkari, Irja Eklund, Seppo Kataila. Klo 16 Pyhäinpäivän kynttiläkirkko, Helena Haataja, Marjukka Andersson, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro, Kari Mattila, Terhi Rauhamäki, Marko Heusala, Reima Niemelä, Juha Rintamäki, Pirjo Työrinoja, Marjut Kattelus, Aila Kyllönen. Kirkkohetkessä muistetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen pois nukkuneita seurakunnan jäseniä. Päätteeksi iltatee. Su klo 11 Messu, piispa Jana Jeruma-Griperga Englannista, Juha Rintamäki, Anni Nummila, Maija Haavisto-Hyvärinen, Mauno Viitanen, Seppo Kataila. Messun jälkeen kirkkobrunssi (10 e)ja -kahvit, Kaarina Autio. Kuulumisia Brittein saarilta ja Porvoon julistuksen antamista mahdollisuuksista. Klo Pyhäkoulu, Annette Markkunen. Klo Tyttöjen ja äitien iltapäivä, E-porras. Mukana Eija Härkänen p Ma klo Cafe Kardemumma, S:t Jacobin srk-sali. Ti klo Diakoniatyöntekijä vanhustentalolla, Pohjoiskaari 1-3. Klo Äiti Teresa -piiri, B-porras. Klo 18 Messupalauteilta, srk-sali. Keskustelua ja palautetta Lattasaaren kirkon pääsiäisenä uudistuneesta messusta. Mukana Juha Rintamäki, Marjukka Andersson, Pirjo Työrinoja, Reima Niemelä. Ke klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Helena Haataja ja Anni Nummila. To klo Aamuklubi, isänpäiväaskartelua, B-porras. Klo 13 Torstaipiiri, Marko Heusala: matkustamme Syyriaan, srk-sali. Klo Avoin sururyhmä läheisensä menettäneille, B-porras aiheena Mistä suru syntyy? Surun ristiaallokossa. Seuraavat kerrat Miten selviän arjessa? Muistojen ilta. ja Suurten kysymysten äärellä. Toivo ja tulevaisuus. Mukana pastori Pirjo Työrinoja ja diakoni Taina Viherkari p Klo Nuorten krypta. Muuta: Avoin päiväkerho ma, ke, pe klo 9-12 ja ti klo 14-16, D-porras. Kierrätystapahtuma tuo tullessasi, vie mennessäsi avoimessa päiväkerhossa ma, ke ja pe klo Lisät. Eija Härkänen p Lounaspalvelu ma-to klo 12-13, B-porras. Lounaan hinta 5 e, kaikki ovat tervetulleita. Yksinhuoltajien olohuone to klo , D-porras, lastenhoito on järjestetty. Seuraavat kerrat ja Tied. Taina Viherkari p Järj. yhdessä Päksy ry:n kanssa. Kesän 2012 rippikouluihin ilmoittautuminen Rippikouluikäisille seurakunnan jäsenille on lähetetty riparikirje, jos kirjettä ei ole tullut kotiin ota yhteys kirkkoherranvirastoon. Tietoa löytyy myös kotisivuiltamme. JOHANNES Fr 4.11: kl Familjeklubb i S:t Jacob: Kvarnbergsbrinken 1. Lökström. Kl Humlans familjeklubb i Hörnan: Högbergsgatan 10. Ollberg. Kl Veckolunch: Johannessalen, Högbergsgatan 10 D 2 vån. Vi bjuder på veckolunch. Frivillig avgift till Kyrkans Utlandshjälp. Lö 5.11 Alla helgons dag: kl. 12 Högmässa med parentation: Johanneskyrkan. Lindström, Lindblom, Ahonen. Johannes kantori och diakonissor. Kl. 19 Oscar och den rosa damen: Premiär på Den Lilla Skillnaden. Skillnadsgatan 5. Biljetter à 10/20 e från Luckan. Sö 6.11: kl. 10 Jesu sändebud. Högmässa: S:t Jacobs kyrka. Lindström, Henricson. Kyrkkaffe. Kl. 12 Jesu sändebud. Högmässa: Johanneskyrkan. Djupsjöbacka, Lindström, Enlund. Manskören Manifestum. Kyrkkaffe. Kl. 17 Minnesmärken och gravkonst som utrotningshotat kulturarv: Föredrag i Tomas kyrka. Liisa Lindgren är docent, intendent vid riksdagen och specialist på skulptur. Hennes bok Memoria. Gravvårdar, skulpturkonst och minneskultur (2009) behandlar skulpturkonsten på de lutherska begravningsplatserna i Finland under slutet av 1800-talet och början av 1900-talet. Programmet arrangeras i samarbete med Minnesvårdarna r.f. Kl. 18 Requiemmässa: på alla själars dag i Tomas kyrka. Busck-Nielsen, Almqvist. Tomas vokalensemble. Efter mässan enkel gemenskapsmåltid. Må 7.11: kl Tomas familjeklubb: Tomas kyrkas dagklubbsutrymme, Rönnvägen 16. Ingång från gården. Frände. Kl Café Kardemumma: S:t Jacobs kyrka. Salenius. Kl Hela kyrkan sjunger gospel: Johanneskyrkan. Gospelkonsert där unga spelar och sjunger med och för unga och ungdomligt sinnade. Medv. församlingens kör atso, Suvanto-duo, Pia Lindholm, gospelkören His Master s Noise, duon Anton &Toivo, skribakören 2011, Helsinki Pipes and Drums. Allsång med Urbana Undulater. Konserten är samtidigt inledningskväll för sommarkonfirmanderna Gratis inträde. Kollekt för inköp av skolböcker till romska barn i Rumänien. Kl. 19 Oscar och den rosa damen: Den Lilla Skillnaden. Skillnadsgatan 5. Biljetter à 10/20 e från Luckan. Ti 8.11: kl. 12 Lux aeterna: Lunchmusik i Gamla kyrkan. Sixten Enlund, orgel. Kl. 13 Dag Hammarskjöld. Statsmannen Poeten Sökaren: Berättarmusikal med Göran Frölén. Högbergsgården, Högbergsgatan 10 D 2 våningen. Kl. 19 På rymdens strand: Samtal och utställning i Johanneskyrkans krypta. Carina Nynäs, Rebecka Eklund och Dan Sundell samtalar kring Peter Sandelins bildkonst och lyrik. Moderator: Stefan Djupsjöbacka. Kl. 19 Oscar och den rosa damen: Den Lilla Skillnaden. Skillnadsgatan 5. Biljetter à 10/20 e från Luckan. On 9.11: kl Familjeklubb i S:t Jacob: Kvarnbergsbrinken 1. Lökström. Kl. 14 Sjötorpet: Konfirmandsalen, Högbergsgatan 10 D 2 vån. Ollberg. Kl Diakoniträff: S:t Jacobs kyrka. Salenius. Kl Mariakretsen: Tomas kyrkas församlingssal. Frände. Kl. 18 Mariamässa: Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Sundström, Enlund. Kl Marianergraven: oratorium för solister, damkör, stråkkvartett och cembalo i Johanneskyrkan. Text: Tua Forsström, musik: Kaj Chydenius; Minna Nyberg, sopran; Pasi Vuoti, baryton; Marie Busck-Nielsen, recitation; Tomas vokalensemble; Anna Maria Böckerman; cembalo; stråkkvartett; Dag-Ulrik Almqvist, musikalisk ledning. To 10.11: kl. 13 Samtalsgrupp: Folkhälsans seniorhus. Djupsjöbacka. Kl. 14 Psalmforum: med Kaj-Erik Gustafsson i Berghällsgården. Kl. 19 Jobs bok för orgel och recitation i Johanneskyrkan. Oskar Lindberg. Musik till Jobs bok op. 30 (1928). Minna Nyberg, recitation; Dag-Ulrik Almqvist, orgel; Eilakaija Sippo, regi. Kl. 19 Oscar och den rosa damen: Den Lilla Skillnaden. Skillnadsgatan 5. Biljetter à 10/20 e från Luckan. Utfärder: Adventsutfärd till Esbo: Tisdag Start från Kiasmas turisthållplats kl. 11. Pris 15 e. Anmälan senast till Päivikki Ahonen tfn (09) eller paivikki.ahonen@evl.fi Julmiddag för pensionärerna i församlingen: Julmiddag för Johannes församlings pensionärer på Westerby gård i Ingå onsdag Start kl från Kiasma. Retur i Helsingfors ca kl. 17. Anmälan till Barbro Ollberg tfn (09) senast fredag Begränsat antal platser. Välkommen! JEHOVAN TODISTAJIEN LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Raamatullinen esitelmä sunnuntaina klo 11: Jehova on kansansa korkea turvapaikka. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: Annatko Jehovan olla osanasi? Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali, Lauttasaarentie Vuokrata halutaan AUTOTALLI Lauttasaaresta. Mitä lähempänä Taivaanvuohentietä sitä parempi. J. Mynttinen Vuokralle tarjotaan Kellarivarasto 15 m 2. Vuokra 150 e/kk. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy h+kk+kph, 43m 2, 5. krs. Lasitettu parveke, 790 e/kk. Vattuniemenkatu alkaen. Puh: Putkiremonttia pakoon? Vuokrataan tyylikkäästi kalustettu tilava kaksio Vattuniemestä e/kk, aika sovittavissa. Yhteydenotot karoliina. ponkanen@hotmail.com Autohallipaikkoja 3 kpl Melkonkadulla. Puh Myydään 2 kpl autohallipaikkoja Melkonkadulla, hinta a e. Puh AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo ja la klo Lauttasaaren kirkko, D-porras. Löydetty Urheiluvaatteita sisältävä kassi. Tuntomerkkejä vastaan saa kassinsa takaisin! Löydetty risti, jossa teksti Kaius. Puh

11 LIIKE- JA PALVELUHAKEMISTO Akut Autolasikorjaamoja ATK-palvelua Eläinkauppoja Hierontaa Kukkakauppoja Palveluja tarjotaan Remonttipalveluja Ikkunanpesua Putkiliikkeitä Fysikaalisia hoitolaitoksia Lukkoliikkeitä Siivouspalveluja Autohuoltamoja Jalkahoitoa Maalausliikkeitä Vältä kevätruuhka! Tuo pyöräsi huoltoon nyt! Graafista suunnittelua Graafinen suunnittelu ja mainonta Valokuvauspalveluja PYÖRÄALE!! Kampaamoja Autokorjaamoja Pyöräliikkeet pyorahuolto.com Meripuistotie 5 Lauttasaarentie Ars Today Isokaari 3 Puh arstoday@arstoday.fi Varastointipalveluja Oikeusapua Hammaslääkäreitä Remonttipalveluja Hierontaa Varaa juhla- tai Varaa ilmoitustilasi Puh Päätoimittaja Liisa Stjernberg Puh liisa.stjernberg@lmo.fi Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho Puh lehti@lauttasaari.fi Kustantaja -Seura ry. Puheenjohtaja Ville Elomaa kokoustila Kauneudenhoitoa KAUNEUSPALVELUT seura@lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi Julkaisutyöryhmä Avoinna Toimitus on avoinna Liisa Stjernberg, pj Irmeli Karhiaho (sihteeri) ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Taru Marjamaa Satu-Riitta Hintsala Kotisivut Matti Tanner Henrika Zilliacus-Tikkanen Ilmoitukset Toimitus ja konttori Hilkka Järvitalo, ilmoitussopimukset Punainen Huvila ja luokitellut rivi-ilmoitukset Kauppaneuvoksentie 18, Puh , fax (09) Helsinki, seura@lauttasaari.fi puh , Laskutus seura@lauttasaari.fi Puh Taitto Ars Today Ky puh. (09) arstoday@arstoday.fi Painopaikka Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj jakelu puh Tilausmaksut Kotimaassa 40 /vuosikerta Ilmoitushinnat Etusivu 1,20 pmm. Takasivu 1,10 pmm, Punaiselta Huvilalta. Puh tekstisivut 1 pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm. Laskutuslisä 4. Hintoihin lisätään alv. 23 %. Neliväri sisältyy hintoihin. Mainostoimistoalennus -15 % Ilmoitusaineistojen sisäänjättö lehden konttoriin viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 15 mennessä. Lehti ilmestyy torstaisin. Ilmoitusaineistojen sisäänjättö sähköpostilla osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Painosmäärä kpl Liity -Seuran jäseneksi! JÄSENMAKSU on henkilöjäseniltä 15 euroa vuodessa ja rekisteröidyiltä yhdistyksiltä sekä asuntoosakeyhtiöiltä 35 euroa. JÄSENEKSI voi liittyä -Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla. Toimisto on avoinna ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Liittymiskaavakkeen löytää myös Lauttasaaren kotisivuilta osoitteesta Kaavakkeessa kysytään henkilötietojen lisäksi, onko hakijalla joku osa-alue, jonka puitteissa haluaa toimia. LAUTTASAARI-SEURA on perustettu Seura toimii Lauttasaaren kaikinpuoliseksi kehittämiseksi saaren omaleimaisuuden pohjalta, asukkaiden hyvinvoinnin, hyvän yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi sekä kotiseudun tuntemuksen lisäämiseksi. 11

12 Klikkaa osoitteeseen smarkethokelanto.fi ja tilaa S-marketin sähköinen uutiskirje! Voita 500 eurolla ruokaa! S-market Itälahdenkadulta nyt myös HSL lipunlatauspalvelu. Tervetuloa! 2 49 Jogurttijuomat Danone Actimel 800 g (3,11/kg) 3/talous 1 49 Valio Gefilus erikoismehut 1 l 3/talous 7 90/kg Hinta voimassa ke pe Suomalainen Snellman Maustettu naudan sisäpaisti n. 1,2 kg/pkt 2/talous 1 99 Nestle Fitness aamiaismuro original 375 g (5,31/kg) Hinnat voimassa vain Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien S-marketeissa saakka ellei toisin mainita. Palvelutorilta ke pe Vain Itälahdenkadun S-marketista 4Hinta voimassa ke pe /kg Hinta voimassa asti Hätälä Norjalainen lohifilee pakattu n. 0,8-1,4 kg/pkt 2/talous 6 95 Fazer Kakkurulla 500 g (13,90/kg) 2 99 Rainbow Kahvi 500 g (5,98/kg) 6 99/kg Suomalainen Atria Porsaan ulkofileepala n. 1,5 kg/pkt 1 29/kg Espanjalainen Tomaatti Hinta voimassa ke su Atria Broilerin ohutleikkeet g Suomalainen (12,40 9,92/kg) 0Hinta voimassa ke su /kg Italialainen Abate Fetel Päärynä 19 90/kg Salaatix Smetana- ja konjakkisinappisilli /kg Heimon Kala Lämminsavu lohifilee tai -kirjolohifilee Karhu III-olut 20-pack 6,60 l (2,55/l) (sis. pantit 3,00) Hinta voimassa 4.5. alkaen Palvelemme ma pe 7 21, la suljettu, su S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p S-market, Lauttasaarentie 28-30, p smarkethokelanto.fi BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI 12