3G-verkkojen vertailumittaus

Transkriptio

1 3G-verkkojen vertailumittaus SELVITYS SUOMESSA TOIMIVISTA 3G MATKAVIESTINVERKOISTA Tekniikantie 12 Tel eceltd@eceltd.com FI Espoo, Finland Fax

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 8 MITATUT SUUREET... 8 MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 9 VERTAILUPERIAATE TULOKSET KUULUVUUSALUE KENTÄNVOIMAKKUUS SIGNAALI-KOHINASUHDE PUHEPALVELU SOLUJEN MÄÄRÄ JOHTOPÄÄTÖKSET

3 Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin Suomessa toimivien 3G-operaattoreiden (Elisa, DNA ja Sonera) verkkojen kuuluvuutta ja toimivuutta. Tutkimus tehtiin kenttätutkimuksena paikkakunnalla. Mitatut paikkakunnat kattavat noin 75 % koko maan väestöstä. Suoritetun mittauksen kokonaistulosten perusteella voidaan todeta Elisalla olevan edelleen kuuluvuudeltaan laajin 3G-verkko. DNA ja Sonera ovat tämänkertaisen mittauksen perusteella jokseenkin tasoissa. Kun kuuluvuuden laatua tarkasteltiin kentänvoimakkuuden perusteella, voitiin havaita, että Elisan verkossa saavutettiin korkein signaalitaso. Tässä vertailussa Sonera ja DNA ovat lähes tasoissa. Häiriötasoja vertailtaessa todettiin Soneran verkossa alhaisimmat häiriötasot kun tarkastellaan pienimpiä häiriöarvoja. Tässä vertailussa Elisa on toinen ja DNA kolmas. Puhepalvelujen toimintaa testattiin toistamalla testipuheluita ja tarkkailemalla niiden onnistumista. Vähiten katkenneita puheluita todettiin Elisan verkossa DNA:n ja Soneran saadessa lähes tasatuloksen. Vertailukohtana oli myös havaittujen tukiasemasolujen lukumäärä. Eniten tukiasemasoluja havaittiin tässä vertailussa Elisan verkossa, toiseksi eniten Soneran ja kolmanneksi eniten DNA:n verkossa. Tutkimuksessa oli mukana väestömäärän perusteella 50 suurinta kuntaa tai kaupunkia. Muut paikkakunnat valittiin suurimman joukosta (25 paikkakuntaa) ja 101. tai sitä pienempien joukosta (25 paikkakuntaa). Kenttätutkimuksen aikana selvitettiin kunkin paikkakunnan kuuluvuus mittaamalla keskusta-alue sekä asuin- ja teollisuusalueet. 3G-kuuluvuusalueen rajat selvitettiin ajamalla paikkakunnalta johtavia pääväyliä kunnes kuuluvuus loppui. Tutkimuksen aikana kertyi kaikkiaan ajokilometriä, joista mittausreitistön osuus oli kilometriä. 3

4 Yleistä Tässä raportissa esitellään tulokset uusimmasta mittaustutkimuksesta, jossa selvitettiin kolmen kotimaisen matkapuhelinoperaattorin 3G -verkkojen kattavuutta ja toimivuutta. Projektin aikana tehtiin kenttämittaus 100 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Hanke toteutettiin ajanjaksolla Tavoite Selvitystyön tavoitteena oli määrittää Suomessa toimivien 3G verkkojen kuuluvuus sekä kuuluvuuden laatu (kentänvoimakkuuden signaalitaso ja häiriötaso) eri alueilla. Kuuluvuuden määritys perustuu mittauksiin liikenneväyliä käyttäen, mikä ei välttämättä anna täsmällistä kuvaa kuuluvuusalueen pintaalasta eikä kuuluvuudesta sisätiloissa. Huomioiden mitattujen paikkakuntien korkea määrä sekä laajat mittausreitit, voidaan tutkimustuloksen odottaa kuitenkin antavan luotettavan kokonaiskuvan 3G verkkojen kuuluvuudesta yleisesti. Tutkimuksessa käytetty analysointiperiaate on esitelty tulosten yhteydessä. Pyrkimyksenä oli arvioida eri operaattorien välisiä eroja puhe- ja datapalveluiden saatavuudessa. Tämän lisäksi analysoitiin katkenneiden puheluiden määrä puhepuheluissa. Kuuluvuusmittaukset tehtiin asettamalla mittausyksiköt ns. idle tilaan ts. yksiköt olivat päällekytkettyinä mutta niillä ei muodostettu puhe- tai datayhteyksiä mittausten aikana. Näiden lisäksi tehtiin toistuvasti 90 sekunnin mittaisia testipuheluita koko mittauksen ajan. Tällä tavoin pyrittiin todentamaan puhepalvelun laatua. Kuuluvuusselvityksen on Elisan toimeksiannosta suorittanut European Communications Engineering (ECE Oy), joka on riippumaton suomalainen asiantuntijayritys toimialueenaan radioverkkojen suunnittelu-, koulutus- ja kehitystoiminta. Lisätietoja: Elisa: / Eetu Prieur, European Communications Engineering: / Risto Jurva,

5 Paikkakunnat Mittaukset suoritettiin kaikkiaan 100 paikkakunnalla. Kullakin paikkakunnalla mittausreitti koostui seuraavasti: Keskusta-alue: pääkadut Keskustaa ympäröivät alueet, muut merkittävät alueet Paikkakunnalle johtavat pääväylät Kuuluvuusalueen rajat selvitettiin ajamalla pääväyliä paikkakunnalta poispäin kunnes yhdelläkään operaattorilla ei ollut 3G-kuuluvuutta. Eri operaattoreiden verkkojen rakenne ei ollut mittausryhmän tiedossa ja mittausreitit valittiin satunnaisesti kuitenkin siten, että mitatut alueet tulivat katettua hyvin laajasti. Kaikkiaan kenttätutkimusjaksoon sisältyi yhteensä ajokilometriä joista mittausreittien osuus oli km. Allaoleva havainnekuva esittää tyypillistä mittausreittiä (Kuva 1). Kuva 1 Havainnekuva kenttätutkimuksessa suoritetusta mittauksesta 5

6 Mitatut paikkakunnat valittiin ECE Oy:n toimesta seuraavasti: - 50 asukasluvultaan suurinta kuntaa - 25 kpl satunnaisesti suurimman paikkakunnan joukosta - 25 kpl satunnaisesti 101- suurimman paikkakunnan joukosta - paikkakuntien maantieteellinen jakautuminen Valitut paikkakunnat edustavat väestömäärältään n. 75 % Suomen väestöstä ja ne on lueteltu alla. 50 suurinta kuntaa aakkosjärjestyksessä: Espoo Kajaani Nokia Savonlinna Hamina Kangasala Nurmijärvi Seinäjoki Helsinki Kemi Oulu Tampere Hollola Kerava Pori Tornio Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Turku Hämeenlinna Kokkola Raahe Tuusula Iisalmi Kotka Raasepori Vaasa Imatra Kouvola Raisio Vantaa Joensuu Kuopio Rauma Varkaus Jyväskylä Lahti Riihimäki Vihti Jämsä Lappeenranta Rovaniemi Ylöjärvi Järvenpää Lohja Salo Kaarina Mikkeli Sastamala 25 paikkakuntaa suurimman joukosta aakkosjärjestyksessä: Alajärvi Kempele Loimaa Siilinjärvi Forssa Keuruu Loviisa Sotkamo Heinola Kiiminki Naantali Uusikaupunki Janakkala Kurikka Nivala Äänekoski Kalajoki Lapua Orimattila Kankaanpää Lempäälä Pieksämäki Kauhajoki Liperi Pietarsaari 25 paikkakuntaa 101. ja sitä pienempien joukosta aakkosjärjestyksessä: Alavieska Kerimäki Outokumpu Siuntio Hattula Kihniö Pelkosenniemi Sonkajärvi Honkajoki Lumijoki Posio Suomussalmi Ii Muhos Punkalaidun Viitasaari Karkkila Muonio Pyhäntä Kaskinen Orivesi Siikajoki Kauniainen Oulainen Simo 6

7 Paikkakuntien sijainti on esitelty allaolevassa kartassa (Kuva 2) Suurin 50 Keskisuuri 51 - Pienin Kuva 2 Mitatut paikkakunnat 7

8 Mitatut suureet ja mittausjärjestelmä Mitatut suureet Mittaukset suoritettiin asentamalla mittausajoneuvoon kuusi mittauspäätelaitetta, joista kaksi mittasi saman operaattorin verkkoa. Yksi päätelaite mittasi kuuluvuutta ja yksi päätelaite teki toistuvia testipuheluja. Kuuluvuusmittauksessa mittausyksiköt mittasivat UMTS järjestelmää 900:n ja 2100:n MHz:n taajuuksilla. Mitatut suureet olivat kentänvoimakkuus ja häiriötaso, jotka mitattiin sijainnin suhteen. Kentänvoimakkuutta kuvataan yleisesti yksiköllä dbm*, jonka arvo on negatiivinen ja suurempi arvo merkitsee parempaa kentänvoimakkuutta. Tässä mittauksessa hyvään puheyhteyteen tarvittava kentänvoimakkuus vastaa mitattua kentänvoimakkuusarvoa n. -95 dbm ja nopeaan datayhteyteen sisätiloissa tarvittava n. -75 dbm. Tyypillinen vaihteluväli matkaviestinverkoissa on dbm. Häiriötasoa mittaamalla saadaan selville, kuinka hyvä kuuluvuus on. Verkossa voi syntyä tilanne, että kentänvoimakkuus on hyvä mutta häiriötaso on korkea, mikä voi heikentää merkittävästikin käyttäjän saamaa palvelua. Häiriötasoa mitataan suureella db*, jonka arvo on negatiivinen ja suurempi arvo merkitsee pienempää häiriötä. Tyypillinen vaihteluväli on db, jossa hyvänä arvona voidaan pitää -10 db ja sitä suurempia arvoja. Testipuheluita suoritettiin puhepalvelun laadun selvittämiseksi. Päätelaitteet asetettiin muodostamaan 90 sekunnin mittainen puhelu toistuvasti koko mittausjakson ajan. Näin saatiin tulos, kuinka usein puhelu katkeaa kussakin verkossa. Lisäksi mittauksissa selvitettiin kussakin verkossa olevien tukiasemasolujen määrä. Tämä kertoo verkon rakenteesta ts. mitä enemmän soluja on, sitä tiheämpi tai laajempi verkko tavallisesti on. Yleisesti voidaan todeta verkon laadun ja kattavuuden parantuvan solujen määrää kasvattamalla. 8

9 * = Desibeli kuvaa kahden samaa yksikköä olevan luvun suhdetta toisiinsa. Tällöin käytetään logaritmista asteikkoa lineaarisen (suoraviivaisen) sijaan. dbm puolestaan tarkoittaa desibelimäärän suhdetta milliwattiin. Esimerkkiarvoja: dbm W dbm W dbm W Mittausjärjestelmä Mittausjärjestelmänä käytettiin Nemo Outdoor järjestelmää. Mittausjärjestelmä koostui seuraavasti: - Mittausohjelmisto: Nemo Outdoor v Mittausyksikkö: Nokia 6121 (3 kpl) - Testipuhelut: Nokia N95 (3 kpl) - GPS vastaanotin: RoyalTek RGM-3600 /LP - PC tietokone: Dell D630 (2 kpl) 9

10 Vertailuperiaate Kuuluvuustulosten vertailu suoritettiin paikkakunnittain siten että mitattu alue jaettiin GPS koordinaattien avulla ruudukoksi (100m x 100m). Tämän jälkeen jokainen mitattu näyte sijoitettiin ruudukolle koordinaattiarvon perusteella. Näin ollen se operaattori, jolla oli näytteiden perusteella eniten ruutuja tietyllä paikkakunnalla, edustaa laajinta kuuluvuusaluetta. Alla oleva kuva havainnollistaa analysointiperiaatteen (Kuva 3). Kuva 3 Kuuluvuuden analysointiperiaate Edelleen vertailtaessa kuuluvuuden laatua analysoitiin kentänvoimakkuuden taso kussakin ruudussa. Näytteiden jakaantuminen eri kentävoimakkuusluokkiin osoittaa kuuluvuuden laadun ts. korkeammille arvoille sijoittuvat näytteet ovat osoitus paremmasta kuuluvuudesta. Samaa menetelmää käytettiin määritettäessä verkon häiriötasoa, tällöin korkeampien arvojen merkitessä vähäisempiä häiriöitä. 10

11 Tulokset Seuraavassa esitetään mittausten tulokset. Tuloksista esitetään sekä yksityiskohtainen tekninen kuvaus että yksinkertaistettu tulos, jolla pyritään tuomaan palvelunkäyttäjän näkökulma esille. Kuuluvuusalue Kuuluvuusalueen laajuutta tutkittiin mittauksissa laskemalla sellaisten maantieteellisten paikkojen (ts. ruutujen) lukumäärä, jossa operaattorien 3Gsignaali (ns. pilot-signaali, RSCP) oli ennalta määritetyn raja-arvon yläpuolella. Koska ruutujen lukumäärä kullakin operaattorilla määräytyy käytetyn raja-arvon mukaan, analyysi suoritettiin useilla eri raja-arvoilla. Alla esitetyssä kuvassa (Kuva 4) raja-arvoina on käytetty pilot-signaalin arvoja välillä -100 dbm ja -60 dbm. Ruutujen lukumäärät, joissa operaattoreilla on ollut parempi signaali kuin raja-arvo, on esitetty käyrinä. Tulokset on koottu kaikista tehdyistä mittauksista 100 paikkakunnalla. Ruutujen kokonaismäärät ovat aiempaan tutkimukseen nähden alemmat, mikä voi johtua mitattujen pienien paikkakuntien suppeammasta kuuluvuusalueesta Ruutujen lukumäärä Kentänvoimakkuus / RSCP [dbm] DNA Elisa Sonera Kuva 4. Ruutujen lukumäärä eri kentänvoimakkuusarvoilla. 11

12 Ylläolevassa kuvaajassa on huomioitu kaikki mitatut ruudut, joissa jollakin operattorilla on ollut peittoa. Tuloksesta huomataan Elisan 3G kuuluvuusalueen olevan selvästi laajin kaikilla signaalitasoilla. DNA:n ja Soneran kuuluvuusalueet näyttäisivät olevan jokseenkin yhtä laajat. Aiempaan tutkimukseen verrattuna Soneran on saavuttanut DNA:n tuloksen. Tehtäessä oletus, että -95 dbm:n pilot -signaalitaso mahdollistaa hyvällä todennäköisyydellä 3G-puhepalvelun sekä -75 dbm:n taso 3G:n nopean datapalvelun (esim. 1 Mbps) sisätiloissa, voidaan näiden palveluiden peittoa havainnollistaa alla olevan mukaisesti (Kuva 5). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3G PUHE 3G NOPEA DATA Elisa DNA Sonera Kuva 5. Peitettyjen ruutujen suhteelliset määrät 3G-puheelle ja 3G:n nopealle datalle (korkeimman arvon saaneen operaattorin ruutujen lukumäärät skaalattu 100 prosenttiin). Operaattorien saavuttamat ruutumäärät on skaalattu siten, että korkeimman arvon saaneen operaattorin ruutumäärä on 100%. Tuloksen perusteella 3G puhepalvelulle oletetulla signaalitasolla Elisalla on paras tulos DNA:n ja Soneran ollessa melko tasoissa. 3G datapalvelulle oletetulla signaalitasolla järjestys on sama Elisan ollessa edellä DNA:ta ja Soneraa, jotka ovat myös tämän perusteella lähes tasatuloksessa. Aiempaan vertailuun nähden Elisa on hiukan parantanut tulostaan muhin nähden ja Sonera näyttäisi parantaneen tulostaan DNA:han nähden. Jos operaattoreiden saavuttamia ruutumääriä verrataan niiden mitattujen ruutujen lukumäärään, joissa ainakin yhdellä operaattorilla on ollut raja-arvon ylittävä peitto, voidaan ruutujen lukumäärä esittää seuraavan kuvan mukaisesti (Kuva 6). 12

13 100 % 90 % Ruutujen lukumääräosuus [%] 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kentänvoimakkuus / RSCP [dbm] DNA Elisa Sonera Kuva 6. Peitettyjen ruutujen suhteelliset määrät. Referenssimäärä on käytetty sellaisten ruutujen lukumäärää, joissa vähintään yhdellä operaattorilla on kentänvoimakkuuden ylittävä peitto. Suhteellinen tarkastelu osoittaa samat eroavaisuudet kuin edellä. Elisan kuuluvuus on laajin DNA:n ja Soneran tuloksen ollessa lähellä toisiaan. Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan asiaa edelleen puhepalvelun (-95 dbm) ja nopean datapalvelun (-75 dbm) mukaisilla signaalinvoimakkuuksilla (Kuva 7). 13

14 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3G PUHE 3G NOPEA DATA Elisa DNA Sonera Kuva 7. 3G-palveluiden todennäköinen kuuluvuus mitatuilla alueilla, joilla ainakin yhdellä operaattorilla on 3G-peittoa. Sekä puhe- että datapalveluja vastaavilla kentänvoimakkuuksilla voidaan havaita Elisan erottuvan DNA:sta ja Sonerata, jotka ovat lähes tasatuloksessa. Edelliseen tutkimukseen verrattuna Elisa on parantanut tulostaan ja Sonera saavuttanut DNA:n tuloksen ollen jopa hiukan edellä puhepalvelua vastaavalla kentänvoimakkuudella. Kentänvoimakkuus Peiton kattavuuden lisäksi tutkittiin kuuluvuuden laatua. Verkkoja voidaan rakentaa eri tavoin esimerkiksi siten, että yksi operaattori rakentaa hyvin kattavaa mutta ohutta peittoa eli palvelu voi olla heikko mm. sisätiloissa. Toinen operaattori voi puolestaan rakentaa maantieteellisesti suppeampaa verkkoa, mutta verkko tarjoaa ylivertaista kuuluvuutta sisätiloissa sekä nopeita datayhteyksiä. 3G-kentänvoimakkuutta tutkittaessa keskityttiin sellaisille maantieteellisille alueille, joilla kaikilla kolmella operaattorilla oli kuuluvuutta. Myös tässä tapauksessa maantieteelliset alueet määriteltiin ruutuina. 14

15 Allaolevassa kuvassa (Kuva 8) on esitetty operaattoreiden yhteisellä 3Gkuuluvuusalueella mitattujen signaalivoimakkuuksien suhteellinen jakauma kumulatiivisena. Kuvaajasta voidaan arvioida todennäköisyyksiä (vaaka-akseli) saavuttaa eri signaalitasoja (pystyakseli) eri operaattoreiden 3G verkossa. Elisan tuloksen voidaan havaita olevan selvästi erillään toisista, mikä tarkoittaa korkeampaa todennäköisyyttä saavuttaa eri signaalitasot. Soneran ja DNA:n tulosta esittävät käyrät ovat hyvin lähellä toisiaan ja osin päällekkäin. Eroa voidaan havaita dbm signaalivoimakkuuksilla jossa DNA:n tulos on hiukan parempi. Esimerkkinä voidaan todeta, että yhteisellä peittoalueella hiukan yli 40% paikoista Elisan signaalivoimakkuus on parempi kuin n. -70 dbm. Vastaava todennäköisyys DNA:lla ja Soneralla on reilun 25% tuntumassa. Edeltävään vertailututkimukseen nähden Elisan ero Soneraan ja DNA:han on pysynyt samana kuten myös DNA:n ja Soneran ero. Kokonaisuutena kaikkien tuloksessa voidaan havaita aiempaa alempia todennäköisyyksiä, mikä voi johtua mitattujen pienten paikkakuntien verkon rakenteesta ts. tukiasemien määrä voi olla aluksi pieni RSCP [dbm] Ruutujen lukumäärä [%] DNA Elisa Sonera Kuva 8. 3G-peitto operaattoreiden yhteisillä peittoalueilla. 3G-peiton kattavuutta arvioitaessa voidaan operaattoreiden yhteisellä peittoalueella tutkia puhepalvelun ja nopean datapalvelun saatavuutta. Alla olevassa kuvassa on esitetty mittausten pohjalta tulokset (Kuva 9). 15

16 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3G PUHE 3G NOPEA DATA Elisa DNA Sonera Kuva 9. 3G-palveluiden kuuluvuuden todennäköisyys yhteisillä peittoalueilla signaalitason perusteella. Puheelle vaaditaan vähintään -95 dbm:n signaalitaso ja nopealle datalle vähintään -75 dbm:n signaalitaso (korkeimman arvon saaneen operaattorin tulokset on skaalattu 100 prosenttiin). Operaattoreiden yhteisillä peittoalueilla sekä 3G puhe- että datapalvelujen saatavuudessa Elisan tulos on paras DNA:n ja Soneran ollessa lähes tasoissa. Etenkin datapalvelujen osalta Elisan ero toisiin on merkittävä. Molemmissa tarkasteluissa Elisan ero toisiin on suurempi kuin edellisessä vertailussa. 16

17 Signaali-kohinasuhde 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % EcNo [db] DNA Elisa Sonera Kuva 10. Kumulatiivinen EcNo jakauma alueilla, joilla ainakin yhdellä operaattorilla on 3G-kuuluvuutta. Ylläoleva kuvaaja (Kuva 10.) esittää 3G verkkojen signaali-kohinasuhteen jakauman kuuluvuusmittausten perusteella niillä alueilla, joilla ainakin yhdellä operaattorilla on 3G-peittoa. Käyrästöllä havainnollistetaan kuinka suuressa osassa ruutuja mitattu signaali-kohinasuhde on parempi kuin raja-arvo. Tarkasteltaessa esimerkkinä tyypillistä EcNo-arvoa -5 db voidaan se todeta saavutettavan Soneran verkossa n. 62 %:n, Elisan verkossa n. 57 %:n ja DNA:n verkossa n. 53%:n todennäköisyydellä. Tarkasteltaessa tyypillistä vaihteluväliä havaitaan, että Soneran verkossa on alhaisin häiriötaso arvoilla ja Elisan verkossa arvoilla Kolmantena tässä vertailussa on DNA. Häiriön vaikutus palvelun laatuun on yleensä hyvin tapauskohtaista. Tyypillisesti datayhteyden nopeus heikkenee voimakkaasti EcNo arvon laskiessa tasolle n. -8 db ja sen alle. Puheyhteydet alkavat tyypillisesti heiketä ja katkeilla -14 db:n jälkeen. Edeltävään tutkimukseen verrattuna voidaan Elisan verkossa todeta tapahtuneen selvää häiriötasojen kasvua kun taas DNA:n tulos näyttäisi hiukan parantuneen. Häiriötason kasvu johtuu tavallisesti lisääntyneestä verkon kuormituksesta. 17

18 Puhepalvelu Operaattoreiden puhepalvelun laatua verifioitiin toistamalla 90 sekunnin mittaisia testipuheluita. Kaikkiaan tutkimuksen aikana tehtiin tuhansia testipuheluita kussakin verkossa. Puhelujen yhteydessä muodostettiin myös lyhyitä datayhteyksiä. Kuva 13 esittää katkenneiden puheluiden määrää tässä testissä Elisa DNA Sonera Kuva 13. Kuva esittää katkenneiden testipuheluiden määrää. Kuvaajasta havaitaan, että vähiten katkenneita puheluita oli Elisan verkossa, toiseksi vähiten Soneran verkossa ja kolmanneksi vähiten DNA:n verkossa. Solujen määrä Kuuluvuus- ja datanopeussuureiden lisäksi analysoitiin mittauksissa havaittujen tukiasemasolujen lukumäärä. Solujen lukumäärä kuvaa tyypillisesti hyvin matkapuhelinverkkojen peiton kattavuutta. 18

19 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Elisa DNA Sonera Kuva 14. Mittauksissa havaittujen 3G-solujen lukumäärät. (Korkeimman arvon saaneen operaattorin ruutujen lukumäärät skaalattu 100 prosenttiin). Solujen lukumäärää tarkasteltaessa Elisalla näyttäisi olevan edelleen selvästi eniten soluja. Ero DNA:han ja Soneraan on hiukan pienempi kuin edellisessä vertailussa. Soneran solumäärä on toiseksi korkein ja DNA:n kolmanneksi korkein (Kuva 14). 19

20 Johtopäätökset Syys-lokakuussa 2010 toteutettu, kaikkiaan 100 paikkakuntaa käsittänyt 3G verkkojen tutkimusprojekti osoittaa osin merkittäviä eroja Suomessa toimivien 3Goperaattoreiden välillä. Aiemmat tutkimukset on tehty vuosina 2008 ja 2009 keväällä ja/tai syksyllä. Tulokset osoittavat operaattorien jatkuvasti kehittävän verkkojaan. Tämänkertaisessakin vertailussa Elisan tulos erottuu edelleen selvästi DNA:n ja Soneran tuloksista kuuluvuuden laajuudessa ja laadussa eli signaalin voimakkuudessa. Sonera on saavuttanut näissä tuloksissa DNA:n ollen jopa hivenen edellä. Verkon häiriötasoja analysoitaessa todetaan, että kaikkein alhaisimmilla häiriöarvoilla Soneran tulos on paras Elisan ollessa toisena ja DNA:n kolmantena. Puhepalvelun laatua selvitettiin määrittämällä katkenneiden testipuheluiden määrä. Tässä vertailussa Elisalla oli pienin määrä, DNA ja Sonera olivat tässäkin tasatuloksessa. Myös tukiasemasolujen lukumäärää vertailtaessa havaittiin Elisalla on edelleen korkein tulos. Tässä vertailussa Sonera on toisena hiukan edellä DNA:ta. 20