KUULUMISET P YHÄJOEN. Merkittävä työura sikojen kasvattajana LAUANTAI VIIKKO 39 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 39 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Merkittävä työura sikojen kasvattajana JENNA PIETILÄ Entinen sikatilallinen Ari Pirkola (57) on monen pyhäjokisen tuntema. Hän kasvatti omia sikoja yli 30 vuotta, kunnes hänen tyttärensä päättivät jatkaa tilan hoitamista. Nyt Pirkola ajaa Grekulan linja-autoa kiireapulaisena pari kertaa viikossa. Ari on ollut lähes koko elämänsä ajan sikojen ja muiden eläimien kanssa tekemisissä. Jo pienestä pitäen heillä on ollut kotona sikoja, lehmiä ja koiria. Myös 4H-kerhossa hän on saanut hoitaa kesäsikoja. Kesäsikoja otettiin kesäkuussa ja myytiin pois syyskuun lopulla tai lokakuussa. Sioilla oli pieni mökki, jossa ne saivat maata vierekkäin. Kun yöpakkaset alkoivat, mökkiin vietiin paljon olkia, jotta lämpö pysyisi paremmin sisällä. Koulujen alettua perheenjäsenet auttoivat sikojen hoidossa. Pirkola saikin nuorena 4H-osastolta kunniamaininnan lihasian kasvatuksesta. Vuonna 1985, Pirkola osti vierailta oman tilan Kiviniemestä, Yppäristä. Sitä ennen hän oli veljensä Paulin kanssa pitänyt kotitilaa vuodesta Ari luovutti tilan veljelleen ja osti oman tilan, kun hän oli 26 -vuotias. Peltohehtaareita tilalla oli 16,5 ja tilan kokonaispinta-ala oli 200 hehtaaria. Nyt, luovuttaessaan tilan tyttärilleen, sen koko on kasvanut 217 peltohehtaariin. Metsät mukaan lukien tilan kokonaispinta-ala on 400 hehtaaria. Paikkoja sioille tilalla on noin 2200 ja sikoja on lähes saman verran. Sikojen hoito ei ole vaikeaa, kunhan olosuhteet ovat kunnossa. Kunnossa pidettäviä ja huomioon otettavia asioita ovat muun muassa lämpötila, kosteus ja rehustukseen tarvittavat aineet. Siat liemiruokitaan eli niille syötetään vellimäistä rehuseosta. Muuta sikojen hoitoon kuuluvaa on niiden tarkkailu. Katsotaan, että ne nousevat päivittäin ylös sekä lääkitään sairaat. Hyvien olosuhteiden luominen mahdollistaa myös sen, ettei tilalla tarvitse olla koko aikaa; noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa riittää. Arin lisäksi tilalla auttoi välillä lomittaja. Lomittaja on kunnan palkkaama työntekijä, joka hoitaa tilaa sillä välin, kun maatalousyrittäjä on sairaus -tai vuosilomalla. Pirkolan mukaan sikatalous on nykyään kriisissä; EU:ssa on ylituotantoa, mikä vetää sianlihan tuottajahintoja alaspäin. Venäjän tekemät vastapakotteet eli elintarvikkeiden tuontikielto EU:sta ovat pahentaneet tilannetta. Suomalaisen ruuan tuotannon arvostus Kuvateksti vielä tähän nousee vielä Suomessa, hän kuitenkin uskoo. Pirkola on tällä hetkellä luopumistuella. Se turvaa maatalousyrittäjän toimeentulon sukupolvenvaihdoksen aikana. Kun tila siirtyy jatkajille, luopumistuki mahdollistaa sen, että Ari voi vaimonsa kanssa auttaa tilan hoidossa. Entisellä yrittäjällä on nyt enemmän vapaa-aikaa kuin ennen; hän harrastaa muun muassa hirvenpyyntiä ja moottoripyöräilyä. Hirvenpyynnistä hän kiinnostui kahden hirvikoiransa Lumen ja Lulun kautta. Pirkola toimii myös kunnanvaltuustossa kuudetta kautta. Hän on ollut valtuustossa jo noin 24 vuotta. Valta vaikuttaa päätettäviin asioihin ja kunnan verorahojen käyttö; muun muassa näiden syiden takia valtuutettu alun perin haki valtuustoon. Ammattitaitoani voidaan hyödyntää siellä, hän kertoo. Pirkolalla olisi yksi toivekin pyhäjokisille: Kuntalaisten pitäisi olla enemmän valtuutettuihin ja päättäjiin yhteydessä, kertoa toiveitaan ja epäkohtia. Vapaa-ajalla Ari pitää muun muassa hirvenpyynnistä ja moottoripyöräilystä.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää haetaan pysyväksi Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 liputettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin kertaluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan liputusta lokakuun ensimmäisen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa. Sisäministeriö määräsi liputuksen ensimmäisen kerran Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa mm. kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä, sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia. Hakemuksen perusteluissa todettiin mm. seuraavaa: Juuri tulivat Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille, sekä miehille että naisille täydet poliittiset oikeudet. Suomi 100-juhlavuonna voidaan erityisesti korostaa hänen panostaan lasten- ja nuorten turvallisen elämän Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen ovat tärkeitä yhteiskuntien kehitykselle. Ne varmistavat sen, että ihmisten keskinäinen sekä ihmisten ja päättäjien vuoropuhelu ovat jatkuvia. Kansalaisyhteiskunta varmistaa osallisuutta ja luo yhteiskuntaan kiinteyttä. Miina Sillanpäällä on ollut tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana mm. toimiessaan Suomen ensimmäisenä naisministerinä. mahdollstamisessa, yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisessa, vanhustyön edistämisessä ja kuluttajaliikkeen kehittämisessä. Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi." Miina Sillanpää oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja ja tinkimätön hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. Ensikotitoiminnan lisäksi hänen työnsä jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Yppärin kekriruokailussa ei ollut kitupiikkejä Merimajalla saatiin nauttia lauantaina 23. syyskuuta Yppärin maa- ja kotitalousnaisten valmistama kekriateria. Ohjaajana toiminut kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä kertoi myös kekrin vietosta sekä kekriperinteestä. Kekrihän oli ennen perinteinen sadonkorjuujuhla meillä Suomessa kuten muuallakin maailmassa. Sitä vietettiin silloin, kun nauriit oli kuopassa ja akat pirtissä. Palkollisilla oli kekrin aikaan pari viikkoa lomaa. Silloin työläiset saivat ha- lutessaan vaihtaa palveluspaikkaakin. Kekrin aikaan taloissa sai juhlia, ja ruokaa oli tarjolla yllin kyllin. Kekrin ajankohta vaihteli mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välillä. Silloin kiertelivät kekripukit pelottavine hahmoineen, usein turkkeineen ja sarvineen. Meidän perinteisessä kekrin juhlinnassa olisi monia tapoja, joita voisimme elvyttää Amerikasta tuodun Halloweenin sijaan. Miten olisi kitupiikki pihalla iltapimeällä? Mäihäämällä saatiin halkaistusta nauriista oivallinen kuppi, johon kaadettiin sulatettua talia. Talin kovetuttua pistettiin pieni tikku pystyyn rasvan keskelle. Tikkuun sytytettiin tuli ja siinä oli kitupiikki. Yppärin maatalousnaiset olivat valmistaneet perinteisen sahdin kekrijuomaksi ja leiponeet rieskat ja monen sortin leivät jo edellisinä päivinä. Lauantain aterian alkupaloina oli mm. naurislastuja, silakkaa, alatoopia, hölskytyskurkkuja ja perunasalaattia. Salaatti oli näyttänyt joidenkin mielestä epäilyttävän väriseltä, sillä perunoina oli Kotitalousneuvoja Helena Lahdenperä ja Yppärin maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Jenna Helaakoski tarjoilevat lämpimiä ruokia. Ruokailijoilla oli hymy herkässä, sillä sorteissa riitti valinnanvaraa. myös uusia, aivan violetin värisiä lajikkeita. Lämpiminä ruokina oli myös syksyn värikirjoa punajuurista, perunoista, hernetuuvingista, ruskistetusta lihasta ja veripaltusta. Marjojen pirteyttä saatiin maistella jälkiruuassa. Kahvin kera maisteltiin vielä erikoisen herkullisia kaneliässiä. Tyytyväisinä ruokailijat kiittelivät kokkeja ja uskalsivatpa monet toivoa, että saisivat samanlaisen runsaan aterian vastaisuudessakin. Kiitos ahkerille emännille! Abo Wind AG kartoittaa tuulivoimapuiston vaikutuksia Silovuoren alueen 100 asukkaalle lähetettävällä kyselyllä. Kysely koskee kahdeksaa tuulivoimalaa Pyhäjoella, Yppärin kylällä Silovuorella. Kysely lähetetään asukkaille postitse. Pyydämme asukkaita vastaamaan kyselyyn mennessä ja lähettämään sen palautuskuoressa olevaan osoitteeseen. Kyselyn toteuttaa Apila Group Oy Ab. Lisätietoja: Minna Havukainen, Apila Group Oy Ab, minna.havukainen@apilagroup.fi

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Juha Röning vierailee Pyhäjoen kirjastolla Juha Röning vierailee Pyhäjoen kirjastolla kertomassa elämästään ja työstään perjantaina klo 18. Röning on Oulun yliopiston tietotekniikan osaston johtaja ja Euroopan johtavia robotiikan asiantuntijoita. Vuodesta 2013 hän on kuulunut eurobotics -järjestön johtokuntaan, joka vaikuttaa koko Euroopan tasolla robotiikan tutkimuksen painopisteisiin. Röning vietti neljä ensimmäistä elinvuottaan Pirttikoskella Puttaan kartanon maisemissa. Tämän jälkeen perhe asui Pyhäjoen keskustassa uudella koululla. Röning valmistui Oulun yliopistosta diplomi-insinööriksi 1983 ja tekniikan tohtoriksi Tammikuu: Per Niklas Mathesius Helmikuu: Valter Juva Maaliskuu: Kaarlo Isotalo Huhtikuu: Margareta Keskitalo Toukokuu: Anna Luoto Kesäkuu: Anneli Sauli synt Heinäkuu: Kari Juva Elokuu: Jorma Puranen synt Vierailu liittyy Pyhäjoen kirjaston Suomi100 -juhlallisuuksiin. Kirjasto esittelee joka kuukausi roll-up-julisteessa jonkun Pyhäjoelta lähtöisin olevan henkilön. Melkein kaikki loppuvuoden aikana esitellyt henkilöt saapuvat myös vierailulle: Karoliina Kudjoi , Jorma Keskitalo ja Leo Viirret myöhemmin joulukuussa. Syyskuu: Elias Seppälä synt Lokakuu: Jorma Keskitalo synt ja Olli Kangas 1953 ja Juha Röning synt Marraskuu: Karoliina Kudjoi synt Joulukuu: Leo Viirret synt Kuva: Oulun yliopisto / Viestintäpalvelut Raahe-opisto Kursseilla vapaita paikkoja. Ilmoittautumiset kursseille netissä tai puh , KLIPSUKURSSI Kokoontuu la ja la klo , Saaren koulu, ompeluluokka, Koulutie 9 Opettaja Karoliina Paakkonen. Kurssimaksu 18. Valmistamme erilaisia kukkaroita ja pussukoita sekä koruja ja vöitä virkkaamalla ja punomalla tölkinavausklipsuista, samalla päivitämme myös virkkauksen perustaitoja. Kerää kurssia varten samanmallisia klipsuja vähintään 100 kpl. Ota mukaan: tiukkakierteistä puuvillalankaa, virkkuukoukku nro 2-3, tasakärkiset pihdit ja pieni pyyhe sekä keräämäsi tölkinavausklipsut HOPEAKORUKURSSI A Pyhäjoki la , su , Saaren koulu, kuvataideluokka, Koulutie 9 Opettaja Kaija Tuomela. Valmistamme monin eri tekniikoin koruja hopealangasta ja -levystä esim. ketjuja, riipuksia, korvakoruja, rannerenkaita ja sormuksia. Opistolla on käytettävissä tarvittavat käsityökalut, raudat, valssit, leikkurit ja juotosvälineet. Tarvittavat materiaalit voi ostaa opettajalta. Kurssimaksu 23. Työvälinemaksu 3, juotosmaksu 4. PÄIVÄN RETKI OULUUN Kädentaito-ja hyvinvointi Messuille lauantaina Lähtö klo.8.15 Yppärin neste 8.30 Pirttikosken koulu 8.45 Salen piha,väliltä voi myös nousta kyytiin.paluu matkalle lähdemme n.klo Matkan hinta on 20 euroa/henk.sis.messulipun. Ilmoittautumiset Railille p keskiviikkoon mennessä.retken järjestää Pirttikosken Maaseutunaiset, Yppärin Maa-ja kotitalousnaiset, Parhalahden Kyläyhdistys ja Liminkakylän Kylätoimikunta Lähdetään joukolla messuilemaan!

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Ikimuistoinen messupäivä MIIA PIETILÄ PYHÄJOEN MESSUT 2017 VIESTINTÄ- VASTAAVA 225 päivää, 7 kuukautta ja satoja työtunteja myöhemmin lukion toisen vuosiluokan oppilaat saivat viimein konkreettisesti nähdä työnsä tuloksen. Yli vuoden kestävä projekti huipentui edellisen viikon lauantaina kauan odotettuun messupäivään. Lauantai 23.9 varmasti jäi loppuelämäksi kakkosluokkalaisten mieleen. Kun Pyhäjoen lukio 30 vuotta sitten perustettiin oli alusta alkaen tarkoituksena luoda koulu, jossa oppilaat pääsevät tekemään konkreettisia asioita todellisille vastaanottajille. Tästä pikku hiljaa alkoi kehittyä ajatus Pyhäjoen messuista. Kunnallisneuvos Markku Kestilä laittoi liikkeelle idean, että messut järjestäisivät lukion oppilaat. Siksi tuntuikin enemmän kuin sopivalta saada juuri idean liikkeelle laittaja kunnallisneuvos Kestilä avaamaan tämän vuoden messut. Kestilän avauspuheen sanoin: Pyhäjoen yrittäjät olivat vastaavina toimijoina lukiolaisten avustuksella, mutta pian huomattiin, että koululaitos ja lukion kakkoset osaavat homman toteuttaa itsenäisesti ja laadukkaasti. Messupäivä sujui kakkosilla erittäin hyvin. Kävijöitä riitti koko päiväksi sekä mainoksia myytiin messulehteen enemmän kuin koskaan ennen. En- Messuorganisaation pukukoodina oli musta. Kuvassa Vaula Mikkonen, Victoria Peltoniemi, Julius Yrjänä ja Jenny Tiikkaja. nätyksiä siis rikottiin. Looshisekä markkinapaikat täyttyivät lauantaiaamuna iloisista näytteilleasettajista. Lavalla nähtiin huikea iskelmälaulaja Maikki, kauniit muotinäytökset, mielenkiintoinen sote-paneelikeskustelu sekä kilpatanssijoiden tanssiesitys. Messut ovat opettaneet kakkosluokkalaisille asioita, mitä ei koskaan olisi voinut oppia kirjoista. Todellisia käytännön haasteita. Myös yhteisen sävelen löytäminen tekemiseen oli hieno kokemus. Ei alussa olisi uskonut, kuinka ylpeä voi messutiimistämme olla. Kaikki tekivät parhaansa sekä todella tehtiin töitä. Messupäivä oli huikea menestys ja ainutlaatuinen kokemus. Suuri kiitos jokaiselle kävijälle, näytteilleasettajille, opettajille sekä Pyhäjoen kunnalle kaikesta arvokkaasta tuesta ja ymmärryksestä. Kiitos tämän vuoden huikealle messutiimille tästä opettavaisesta matkasta, minkä saimme yhdessä kokea. Perinteinen paneelikeskustelu käsitteli tänä vuonna sote-uudistusta.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Suomenhevonen sopi hyvin Suomi 100 teemaan. Venäläisen ruoan oppitunti lukiolla VICTORIA PELTONIEMI PYHÄJOEN MESSUT 2017 PROJEKTI- PÄÄLLIKKÖ Viime lauantaina Pyhäjoen messuilla nähtiin venäläinen huippukokki Viktor Apasjev. Hän, ja mukana ollut toimitusjohtaja Andrey Kanishevsky, järjestivät kaksi venäläisen ruoan oppituntia lukion keittiössä. Miehet matkasivat Moskovasta Helsinkiin aiemmin kuluneella viikolla ja pysähtyivät pitämään oppitunteja muuallakin Suomessa, muun muassa Kalajoella. Suomen vierailu huipentui Pyhäjoen messuille. Tunnit osoittautuivat todella suosituiksi. Vieraat pääsivät seuraamaan ihan vierestä Viktor Apasjevin työskentelyä; hän teki ruokaa naudan lihasta. Salamavalot välkkyivät ja tulkkimme Taija Heinonen käänsi Apasjevin oppitunteja vaihe vaiheelta, jotta kaikki pääsisivät seuraamaan ongelmitta. Yhteistyömme venäläisen yrityksen - Appetizing Marketing:in kanssa ei tule päättymään tähän, joten jatkoa on tulossa. Tietysti kansainvälinen lukiomme mahdollistaa myös tämän. Kiitämme oppitunneille osallistuneita! Isänmaalliset kansallispuvut herättivät ihastusta muotinäytöksessä.

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Sieniretkeltä oppia ruokasienten tunnistamiseen JOHANNA TAKALA Pyhäjoen puskaradiossa (Facebook-ryhmä) kaipailtiin sienikurssia. Kuntamme kulttuurisihteerin tointa hoitava Heikki Lahnaoja pisti rattaat pyörimään ja pian meillä olikin ihan oikea sieniretki, jonka vetäjänä oli Villiyrtin Annikka Kujala (Villiyrtti.fi). Annikka on luonnontuotekouluttaja ja tutustuttaa ihmisiä sieniin ja villiyrtteihin Oulun seudulla. Annikka on toiminut myös tämän tekstin asiantuntijana. Innosta pomppien minäkin osallistuin kahdeksan muun aloittelevan sienestäjän kanssa sieniretkelle Ollinmäen maastossa torstaina Tässä kerron, mitä opimme sieniretkellämme. Millaiset sienet kelpaavat syötäväksi Halkaise sieni sieniveitsellä kahtia, niin näet onko, sisällä toukan tekemiä käytäviä. Leikkaa toukkaiset osat pois, lopun sienen voit käyttää. Toukkaisia sieniä ei kannata kuljettaa mukana sienikorissa, koska toukat syövät koko ajan lisää käytäviä sieneen. Joskus sienissä näkee etanan syömiä kohtia. Etanan voit jättää mättäälle ja ottaa sienen parempiin suihin. Voitatin pintakelmu kannattaa poistaa ennen valmistusta, koska se on sitkeää. Karvarouskun lakin muoto muuttuu vanhetessaan. Rouskujen tuntomerkit Rouskun lakin alapuolelta löytyvät heltat. Raapaise kynnellä tai veitsellä rouskun helttoja. Jos niistä tulee valkoista maitiaisnestettä helttojen pinnalle, niin tiedät, että tämä sienilaji on syötävä. Tämä rouskujen valkoinen maitiaisneste on tärkein tuntomerkki, mutta muitakin tuntomerkkejä toki on. Rouskujen heltat ovat yleensä vaaleita, koska niiden itiöpöly on vaaleaa. Rouskun jalka on juustomaisesti lohkeavaa. Voit sormilla repiä rouskun jalan pieneksi "juustosilpuksi". Etana on järsinyt haperon lakkia. Sienien käsittely Sienet pitäisi käsitellä heti sieniretken päätteeksi, jotta mikrobitoiminta loppuu. Tatit ja haperot paistetaan pannulla. Sekaan ei tarvitse lisätä rasvaa tai vettä, vaan nämä sienet muhivat omassa mehussaan. Sieniretkellä opettelimme ruokasienten tuntomerkkejä eli miten tunnistamme tatit, rouskut ja haperot. Näistä aloitteleva sienestäjä saa jo hyvin ruokaa pöytään. Jokaista sienilajia ei ole tarpeen tuntea erilleen, vaan riittää selvittää, kuuluuko sieniyksilö tatteihin, rouskuihin vai haperoihin. Näiden sienten tunnistus on helppoa, koska jokaisella sienisuvulla on omat selkeät tuntomerkkinsä. Tattien, rouskujen tai haperoiden joukossa ei ole niin myrkyllisiä lajeja, että ne olisivat hengenvaaraksi. Lievästi myrkyllisiä, pahanmakuisia ja syötäväksi kelpaamattomia sieniä on tässä joukossa muutamia. Voit kuitenkin olla huoleti, sillä näitä sieniä syömällä et kuole, vaan korkeintaan voit saada vatsanväänteitä. Lakritsirousku on lievästi myrkyllinen, sen maitiaisneste on muista rouskuista poiketen veden väristä. Lakritsirousku voi aiheuttaa vatsanväänteitä ja oksentelua. Rouskuja keitetään väljässä vedessä 5-10 minuuttia, jonka jälkeen ne huuhdellaan kylmällä vedellä. Aikaisemmin puhuttiin rouskujen ryöppäämisestä, kun tarkoitettiin rouskujen kiehauttamista. Nykyään kuitenkin puhutaan rouskujen kunnollisesta keittämisestä, jolloin rouskujen kirpeä maku miedontuu. Jos et tiedä, pitääkö kyseistä lajia keittää 5 vai 10 minuuttia, niin voit aivan hyvin keittää kaikkia rouskuja 10 minuuttia. Paistamisen tai keittämisen jälkeen voit jättää sienet kylmään odottamaan jatkokäsittelyä. Tatit ja haperot voit pakastaa esim. pienissä muovipusseissa. Rouskuista voi tehdä suolasieniä tai öljypohjaisia säilykkeitä. Sieniä säilötään myös kuivaamalla ja tähän tarkoitukseen löytyy sienikuivureitakin. Tatin lakin alla on pillistö. Tattien tuntomerkit Tatit ovat yleensä kookkaita, jämeriä, muhkeita ja paksujalkaisia jättiläisiä. Jos kurkistat tatin lakin alle, niin sieltä löytyy pillistö, joka näyttää aivan pesusieneltä. Pillistön voi irrottaa sormilla, ja sen alta paljastuu malto eli "sienen liha". Tattien sukuun kuuluu muutama yksilö, jotka olisi hyvä tunnistaa erilleen, sillä ne maistuvat pahalle tai tarvitsevat erikoiskäsittelyn. Kaikki muut tatit voit paistaa pannulla syötäväksi. Etelä-Suomessa on tavattu muutama lievästi myrkyllinen tattilaji, mutta ne ovat todella harvinaisia. Sappitatti Maistuu nimensä mukaisesti sapelle, karvaalle. Sappitatilla on tumma verkkokuvio vaalealla pohjalla. Sappitatin näköislajeilla, herkkutateilla, on päinvastoin vaalea verkkokuvio tummemmalla pohjalla. Pillien suut ovat punertavat. Sappitatille voit tehdä makutestin maistamalla pienen palan ja sylkäisemällä ulos. Älä niele! Tunnistat kyllä sappimaisen maun. Syötäväksi kelpaavan rouskun maitiaisneste on valkoista. Haperoiden tuntomerkit Haperot ovat nimensä mukaisesti hauraita ja hapertuvia. Jos keräät korillisen haperoita ja kori kulkee mukanasi töyssyisen taipaleen, niin korin pohjalle saattaa tippua palasia lakista, helttamursketta. Samoin kuin rouskujen jalka, niin haperonkin jalka on juustomaisesti lohkeavaa. Oman kokemukseni mukaan haperon jalka on tosi helposti murustettavissa. Haperojen pintakelmu lähtee irti revittäessä, ei kuitenkaan kokonaisena vaan osissa. Haperon jalka ja heltat ovat yleensä vaaleat, mutta jalka voi joskus olla punahäiveinen. Haperoissa on enemmän kirkkaita värejä kuin tateissa ja rouskuissa. Haperoiden lakista löytyy oranssia, keltaista, punaista ja viininpunaista. Kun löydät haperon, voit tehdä sille makutestin. Ota pieni pala sienen lakista suuhun, maista ja sylkäise ulos. Älä nielaise! Jos maku on mieto, niin kerää sieni mukaasi. Jos maku on kirpeä, niin palauta sieni mättäälle. Joskus kirpeä jälkimaku voi tulla vasta viiveellä, 20 sekunnin kuluttua. Itse olen tällä makutestillä kaikista parhaiten erottanut syötäväksi kelpaamattomat haperot pois sienikoristani. Mihin kannattaa mennä sieniretkelle Muista luonnossa liikkuessasi jokamiehen oikeudet. Kerää sieniä riittävän kaukana toisten pihapiiristä. Maassa kasvavia sieniä voit kerätä jokamiehen oikeudella, mutta puussa kasvavia sieniä, kuten pakurikääpää, varten tarvitset maanomistajan luvan. Kerää sieniä puhtaasta metsästä. Tien pientareella ja parkkipaikkojen reunamilla sieniin on kertynyt liikenteestä saastetta. Vanhat metsät ovat sienien aarreaitta. Avohakkuun jälkeen voi kestää jopa 20 vuotta ennen kuin sienet putkahtavat uuteen metsään. Sienet tarvitsevat vierelleen emäpuun, jonka kanssa ne elävät symbioosissa. Sienet viihtyvät kaikkein parhaiten vanhojen puiden vieressä. Koivikoissa, kuusikoissa ja mäntymetsissä on omat sienilajinsa. Aloittelevalle sienestäjälle kuiva mäntykangas on oivallinen paikka, sillä sieltä löytää haperoja ja kangasrouskuja. Sieniä löytää parhaiten metsässä liikkuen. Siis kävele, tutki ja liiku ristiin rastiin. Sieni viihtyy kosteassa ympäristössä, siksi kannattaa tarkistaa ensimmäisenä mäen pohjoinen puoli, painanteet ja alavat maat. Polkujen ja metsäautoteiden varret ovat myös hyviä sienestyspaikkoja. Sienet ovat hyviä piileskelemään mättäiden takana. Toisesta suunnasta kävellessä sieni voi erottua paremmin kuin toisesta, siksi kannattaa joskus kävellä takaisinkin päin samoja polkuja. Kun olet kerran löytänyt hyvän sienipaikan, niin sinne kannattaa palata, koska sienet tulevat yleensä joka vuosi samoille paikoille. Seuraa Facebookin sieniryhmiä, niin saat vinkkejä milloin sinun kotimaakunnassasi alkaa sienestyskausi ja mitä sieniä alueeltasi löytyy. Minä olen poiminut takapihamme metsästä tatteja ainakin kolme viikkoa. Niitä ilmestyy sinne tosiaan niin kuin sieniä sateella. Sama paikka tuottaa satoa pitkään, koska kaikki sienet eivät tule pinnalle yhtä aikaa. Varoituksen sanat Syö vain niitä sieniä, mitkä varmasti tunnistat ruokasieniksi. Muista netissä liikkuessa tarkistaa lähteen luotettavuus. Muista Facebookin sieniryhmissä, että kuvista tunnistaminen on vaikeaa, ja joku voi vahingossa tunnistaa sienikuvasi väärin. Nuoret sienet näyttävät erilaisilta kuin vanhat. Sateen kostuttamat sienet näyttävät erilaisilta kuin kuivalakkiset sienet. Vertaile ja punnitse saamiasi tietoja huolella. Punikkitattien jalka on nukkatupsujen peitossa, ihan kuin ihokarvat olisivat ajelematta näistä punikkitattien jaloista. Kun halkaiset punikkitatin lakin, niin malto muuttaa väriään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Lehmäntatti ja punikkitatit vaativat pitkän, vähintään 15 minuutin kypsennyksen pannulla. Äikätatin maku on hyvin pippurinen, mutta voit hyödyntää tatin tulista makua ja tuoda sillä ruokaan tulisuutta Haperoiden jalka on hapertuvaa ja haurasta. Kun harjoittelet sienien tunnistusta sienioppaiden avulla, niin kerää koko sieni jalkoineen päivineen. Näin saat kaikki tuntomerkit talteen. Sienten tunnistamista auttaa myös, jos tiedät, minkä puun juurella tai millaisessa metsässä sieni on kasvanut. Toivotan antoisaa sienisyksyä. Haperoiden kulta-aika on jo ohi, mutta muita sieniä metsästä vielä löytyy. Aina tulee uusi syksy, jolloin näistä vinkeistä on hyötyä.

7 Seurakunta tiedottaa Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Järjestöt toimivat Perhemessu su klo 18. Enkelikirkko. Rippikoululaisten ilmoittautuminen. Kolehti seurakuntien varhaiskasvatuksen, lapsi- ja perhetyön, erityisesti pyhäkoulu- ja päiväkerhotyön tukemiseen ja kehittämiseen. Omaishoitajien Pisara-ryhmä ma klo kokoontuu Sarpatissa. Raamattupiiri ma klo 18 Sarpatissa. Ruoanjako työttömille ja ruoka-avun tarpeessa oleville ti 3.10 klo Iltaruskossa, pappilantie 3. Perhekerho ke klo 10 Sarpatissa. Me & I esittely. Ystäväkerho ke klo 12 alkaen. Vieraana Lea Paakkonen Raahesta: Kotona asumisen tukiasioita. Kahvit ja arvontaa. Sanajumalanpalvelus su klo 10. Lähetyskahvila. Kolehti Lähetystyöhön kirkon virallisen lähetysjärjestön kautta. Seurakunta päättää lähetysjärjestön. Musiikkityö: Kuorot: Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo srk-talolla. Myös uudet laulajat ovat tervetulleita! erityisesti mukaan toivotaan työikäistä väkeä / alttoja ja miesääniä. Lapsikuorot: Parhalahden koulu keskiviikkoisin klo , Yppärin koulu torstaisin klo , Seurakuntatalo keskiviikkoisin Muskarikuoro klo 17. Lapsikuororyhmiin on ilmoittauduttava! Ryhmä toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 8/ryhmä. Kuoroihin ilmoittautumiset ja tiedustelut kanttori Outi Krankille p / outi. krank@evl.fi. Nuorisotyö: Gospelcafe lauantaisin klo Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla klo (K18). Kasvuryhmä menneen kesän rippikouluikäluokalle aloittaa Sarpatissa keskiviikkona klo Isostoiminta käynnistyy syyskuun lopulla. Löydät meidät nykyään myös instagramista: nuorisotilasarpatti Tulossa: SarpattiÄxön pe klo Sarpatissa. RY: Raamattuluokka la klo Matti Sorosella. Seurat su klo 13 ry:llä, Hannu Hintsala ja Paulus Veteläinen. Hartaus to klo Jokikartanossa, Eero Pisilä. Kodinilta pe klo ry:llä, Martti Nuorala. Nuorten retki la Haarainmajalle lähtö ry:ltä la klo 15. Raamattuluokka la Haarainmajalla kokoontuminen klo 18 sieltä kyyti majalle. Pyhäkoulut su klo 12 Matti Sorosella ja Arttu Pisilällä. Kirkkoherranvirasto p Avoinna ma 8-12, ti ja to Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden kirkkoherra Jukka Maliseen p Kirkko, seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, Pyhäjoki. Eläkeliitto pyhäjoen yhdestys ry Ma 2.10 Vapaaehtoistoiminnanpiiri Iltaruskossa klo Ma 2.10 Äijäkööri Iltaruskossa klo To Karaokekerho Iltaruskossa klo Ma 9.10 Harmaahapset Iltaruskossa klo Ti Päiväkahvit Seurakuntatalolla klo syysrunoja esittää Hannele Kultala Lisätietoja toiminnasta www. elakeliitto/pyhajoki Hallitus Seuraava kokous klo.17 Ailalla os. Ruukintie 23. Pyhäjoen messuilla herkkukorin voitti Jyri Pihlajamaa. Kiitos vierailusta loossissamme! Helluntaiseurakunta Ilta Sanan ääressä yhdessä laulaen ja rukoillen : sunnuntaina klo Helaakoskella Eira ja Vesa Pirhosella, tervetuloa! Torstaina klo Parhalahdella Martinmäellä, Parhalahdentie 10, olet lämpimästi tervetullut! Jyty Kalajoki ry Matka Tampereelle toteutuu. Lippuja varattuna alustavasti seuraaviin juttuihin: Tamperetaloon Sinun omasi juhlakonserttiin klo 14.00; esiintyjinä Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo, Maria Lund ja Angelika Klas. Teatteriin pe klo Jykevä on rakkaus; Agents musiikkikomediaan sekä TTT Klubille klo EI Huono- Jorma Uotinen esitykseen. Musiikkiteatteriin YO-talolle klo lippuja Raparperitaivas Suomirock uutuusmusikaaliin. Lippuja voit edelleen kysyä kaikkiin näytöksiin. Matkan omavastuu jäseniltä 160 ja muilta 180. sisältäen matkat + majoituksen Hotelli Ilveksessä sekä yhden omavalintaisen lipun. Lisäliput lisämaksusta. (Pelkkä majoituspaketti 130 / 150 ilman mitään lippuja) Paluumatkalla pysähdytään Tuurissa. Tallinnaan joulutorille Matkan hinta 230 / hlö 2 hh; sis. bussi- ja laivamatkat sekä majoituksen TallinkCity hotellissa aamiaisella. Lisätietoja näistä ja muista jutuista sekä ilmoittautumiset Hanna Nikupaavo tai hanna.nikupaavo@kalajoki.fi tai Paula Kumpula jyty.kalajoki@gmail. com Pirttikosken Maaseutunaiset Hallituksen kokous klo kökkätuvalla.tervetuloa! Syyskirppis Iltaruskossa lauantaina klo Tuo ylimääräiset vaatteesi ja tavarasi myyntiin, me myymme ne puolestasi. Pöydän hinta 5 euroa. Varaukset ja tiedustelut Airalta, p Arvontavoitto lahjoituksia otetaan vastaan. PÄIVÄN RETKI OULUUN Kädentaito-ja hyvinvointi messuille lauantaina Lähtö klo Yppärin neste 8.30 Pirttikosken koulu 8.45 Salen piha, väliltä voi myös nousta kyytiin. Paluu matkalle lähdetään n.klo Matkan hinta 20 euroa/henk. sis.messulipun. Ilmoittautuminen Railille keskiviikkoon mennessä p lähdetäänpä joukolla messuilemaan. Mukana järjestämässä retkeä on myös Yppärin Maa-ja kotitalousnaiset,parhalahden Kyläyhdistys ja Liminkakylän Kylätoimikunta Pyhäjoen SILMU Aloitamme syyskauden kello 12.00, Iiriksellä. Tervetuloa! Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Ma klo omaistaan hoitavien/hoitaneiden kokoontuminen (Pisara-ryhmä) Sarpatissa. P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Ossi Tuuttila kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Seuraava lehti (40) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 39:2600 kpl >> vko 40:2600 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 50 /pmm, toistohinta 0,35 0,40 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: P-S Suorajakelu Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (asiakaspalvelu)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset Ruoanjakoa (pakasteita + leipää) Iltaruskossa ti klo Oma kassi mukaan. Tervetuloa! Järjestää Pyhäjoen seurakunta ja Helluntai seurakunta Perinteinen syyskirppis Iltaruskossa lauantaina klo Myytävänä hyväkuntoista ja puhdasta vaatetta ja tavaraa. Kahvia ja arvontaa! TERVETULOA TEKEMÄÄN LÖY- TÖJÄ! Järjestää Pirttikosken maaseutunaiset