Vammaiset maailman syrjityin vähemmistö

Transkriptio

1 Vammaisnuoret

2 Vammaiset maailman syrjityin vähemmistö vammainen on henkilö, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista vamma voi olla syntymästä saakka tai se voi onnettomuuden seurauksena aiheutua, tai edetä vuosien varrella vamma voi olla näkyvä tai sitä ei voi suoraan havaita vammasta aiheutunut haitta voi olla suuri tai pienempi liikunta-, neurologinen-, kehitys-, aisti- vammaisnuoria on moninainen kirjo, joten kaikki etsivät tekevät jo työtä tämän asian kanssa.

3 Taustaa Oulun Seittinuorten toiminnasta Oulun Seittinuorten ryhmän koordinointi yhteistyössä invalidiliiton, cp-liiton ja nuorisoyhteistyö Seitin kanssa pitkäaikaissairaita ja vammaisia nuoria vuotiaita, (kaikille vammaisille) vertaisryhmä ryhmä kokoontuu pääosin kerran kuukaudessa, välillä useammin ja välillä vähemmän nuorisotyössä tarvitaan myös nuorten integroimista olemassa oleviin palveluihin ja ryhmiin, nuoret tarvitsevat myös vertaistoimintaa - puhuvat asioista, jotka koskevat juurikin vammaisnuorten elämää esim. avustajaasiat, taksimatkat jne. osallisuus ja vaikuttaminen - ryhmässä noussut halu vaikuttaa asioihin, tulla osalliseksi ja näkyväksi esim. järjestötoiminnan kautta halu suunnitella pride -tapahtumaa, kouluttautuminen kokemuskouluttajaksi, hyväntekeväisyys, vammaisten päivän tapahtuma

4 Nuoret osa opiskelee, osa töissä, usein työttömänä kotona työllistyminen erityisen haastavaa, vaikka olisikin tutkinto ->uhka jäädä koulutuksen jälkeen kotiin ns. tyhjän päälle yksinäisyys masentuneisuus virastojen kanssa joutuu taistelemaan omista oikeuksistaan (kela, sosku) kulkemisen esteet, esteettömyys sosiaaliset esteet (pelko, ettei nähdä ihmistä vamman takana, asenteellisuus, erilaisuus verrattuna muihin) usea nuori on eläkkeellä, voivat tienata kuitenkin tietyn verran kuukaudessa (tullut olo, että 18v. = eläke, yhteiskunta tehnyt tehtävänsä ) nuoret ovat pääasiassa pienituloisia mahdollisuus avustajaan ja avustajatunteihin, taksimatkoihin on jonkin verran kuukaudessa (määrittää paljon kulkemista) tällä hetkellä heitä mietityttää maakuntauudistus ja mitä se tarkoittaa vammaisnuoren elämässä

5 Kysely vammaisnuorille (vko4) Tuen tarve Seuraaviin asioihin kaivataan tukea: Ohjausta omaan elämään liittyviin asioihin mm. työ, opiskelu - Ei ole saanut tukea tarpeeksi - sopivien mahdollisuuksien löytäminen oma toimintakyky huomioonottaen Tukea uusien ystävyyssuhteiden luomiseen - epäluuloisten asenteiden kohtaaminen saa vetäytymään ja siihen liittyen tukea voidaan tarvita Tukea vapaa-ajantoimintaan, harrastuksiin - harrastusmahdollisuuksista olisi enemmän tietoa nimenomaan erityisliikunnan osalta - tilojen esteettömyys Ryhmämuotoista toimintaa - yhteisten mielenkiinnonkohteiden löytäminen on tärkeää. - tekeminen voi olla jotain vähemmän fyysistä. esim. hippa-leikin sijaan suunnistusta esteettömässä maastossa

6 Mitä asioita tulisi huomioida vammaisnuorten kanssa toimiessa Esteettömyys esteettömyys on ensimmäinen asia mikä tulisi huomioida. esteettömyys ja vuorovaikutustaidot tukeminen palveluihin pääsemiseksi, motivointi, rohkaisu > kynnys osallistua on suuri koska on erilainen kuin muut nuoret Esteettömyyden huomiointi on tietysti tärkeää, mutta asenne on se mikä ratkaisee :) esteettömyyden mainitseminen esitteessä/mainoksessa. esteettömät tilat ja kulku + hyvien etäisyyksien päässä jottei tarvisi välttämättä käyttää invataksia

7 Nuoret tarvitsevat rohkaisua asioihin. Esim. opiskelupaikan suhteen (Onko minusta tähän? Olenko hyvä?) tai itsenäiseen asumiseen ja itsenäistymiseen liittyen. Usein nuorten viikonloppuleireillä puheenaiheiksi nousevat myös ystävyys- ja ihmissuhteet. Hienoa on, jos nuori kokee itsensä tervetulleeksi ja kaverisuhteiden muodostumisessa autettaisiin tarvittaessa. vammasta huolimatta kiinnostuksen kohteet usein ikäryhmää vastaavia, nuoren kohtaaminen omana itsenä tärkeää ja auttaa sopeutumisessa terveiden ihmisten ympäristöön Palvelut saatavilla myös sähköisesti. Kaikkea toimintaa voi soveltaa kullekin sopivaksi: törmäilyautojen sijaan voidaan ajaa radio-ohjattavilla, näytelmän voi tehdä käsinukeilla, älypelit voi haastaa kaikki fyysisestä toimintakyvystä riippumatta. ongelmana usein soveltamisen salliminen: ei ole hauskaa tehdä yksin eri tavalla kuin muut.

8 Erityisliikunnan ryhmien koonti (Oulussa) on tosi hyvällä mallilla, hienosti koottu eri toimijoita! > Miten sitten esim. Valve, tyttöjen/poikien talo, nuokkarit yms.? Esim. kesäfiiliksestä löytyy monenlaista toimintaa, mutta olisi hienoa, jos erityislapset ja nuoretkin olisivat huomioituna. Monelle (sekä nuorelle että vanhemmille) tieto paikan esteettömyydestä tai siitä, että voi tulla oman avustajan kanssa tai että kurssilla olisi riittävästi resurssia, on tosi tärkeä tieto. Lievästi vammaisella nuorella ei välttämättä ole omaa avustajaa, ja kynnys "normiryhmiin" osallistumisesta voi olla suuri, kun ei tiedä pärjääkö siellä, ymmärretäänkö siellä, saako tarvittaessa apua. "Kesäfiiliksen" kursseille olisi mahtava osallistua, jos jo ohjelmavihkosessa erityislapset/nuoret olisivat huomioituina (että apua saa, paikka on esteetön tms.).

9 Esteitä toimintaan osallistumiselle tarvitsen avustajaa Rohkeuden puute, tiedon puute, avustajan tarve, puhevamma, tilojen esteellisyys fyysinen ympäristön esteellisyys, epäluulo toiminnan sopivuudesta ja muiden asenteista Liikkuminen paikasta toiseen ja kotoa lähteminen. Ei ole helppoa lähteä "ihmisten ilmoille" jos ja kun kohtaa ennakkoluuloja. Tavoitteena on kuitenkin osallistaa nuoret yhteiskunnassa samalle viivalle. Myös avustaja voi olla kynnyskysymys joillekin. "Osaanko pystynkö, pärjäänkö" Esteettömyys pelko lähteä neljän seinän sisältä, pelko tulla kiusatuksi erilaisuutensa vuoksi.

10 Vammainen nuori voi kokea arkeen vaikuttavien asioiden selvittämisen raskaaksi. Esim. paikkojen esteettömyys, avustajan kulut, voi kokea syrjintää vamman takia, erilaisissa asiointitilanteissa puhuminen avustajalle, vammaisen henkilön ohi. Aiemmin on ollut ongelmana se, että nuoret haluaisivat mennä nuorisotilalle, mutta se ei onnistu, koska nuorisotiloilla ei ole huomioitu lainkaan esteettömyyttä. Itselläni on ollut samoin teini-ikäisenä. Olen kotoisin Kaarinasta, joissa ei ollut yhtään esteetöntä nuorisotilaa.

11 Tiedotus Miten tiedotusta voitaisiin parantaa? - Jakamalla sitä myös vammaisille nuorille "tulla sinne missä hekin ovat" Erityiskoulut ja tai palveluyksiköt ja osallistaa heidätkin toimintaan. - Enemmän ilmoituksia lehtiin ja mainostaa niin että kaikki pystyisivät osallistumaan - Tehdä esim. youtube-video palveluista, jossa nuori/ nuoret itse kertovat niistä. Linkkiä on helppo jakaa some-kanavissa sekä tarvittaessa esitteissä - Netti varmaan tavoittaa nuoret ja meidät ammattilaisetkin parhaiten :) - Kohdentamalla eri ikäryhmille ja erilaisiin sosiaalisen median kanaviin, kouluille, järjestöihin - tmv.

12 Kiitos