VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Otsikko Sivu 62 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 110

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto AIKA klo PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 62 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KUNNANHALLITUKSEN SELVITYS VUODEN 2016 ARVIOINTI- 111 KERTOMUKSEEN 65 HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN TONTIN HINNAN MÄÄRÄÄMINEN / KIRKONKYLÄN KORTTELIN TONTTI NRO 2 67 MAL3-SOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA ERON MYÖNTÄMINEN LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ TIINA UUSI-RASILLE ILMOITUSASIAT 123 Mervi Lumia Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto OSALLISTUJAT LÄSNÄ Alakoski Virpi Arvela Ari Harjula Jukka Kekäläinen Laura Kuusjärvi Matti Leppänen Ilona Lounasranta Marko Lumia Mervi puheenjohtaja Nieminen Lauri Penttilä Harri Perämaa Ari Pietilä Tapani Pispala Kristiina Rajala Miia Rantala Riitta Saarinen Velipekka Sorva Valto Suoniemi Susanna Tapanainen Harri Uusi-Erkkilä Pertti Uusi-Rasi Antti vara POISSA Koivisto Martti MUUT Paloniemi Erkki Kunnanjohtaja Hutko Minna Hallintojohtaja Korhonen Ismo Kehitysjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Mervi Lumia Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Jukka Harjula Susanna Suoniemi PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KVAL 62 Valtuuston kokouksen laillisuus edellyttää, että valtuusto on kutsuttu koolle kuntalain ja valtuuston työjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Tällä kertaa valtuuston kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululle Esityslista ja kokouskutsu on lähetetty kutsuna valtuutetuille, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle. Esityslista on lähetetty tiedoksi kunnanviraston johtoryhmälle, kaikkien valtuustoryhmien ensimmäiselle varavaltuutetulle, arkistoon ja tiedotusvälineille. Lisäksi lyhennetty kokouskutsu ilman asialuetteloa on valtuuston päätöksen mukaisesti julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Paikalla olevien valtuutettujen lukumäärä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KVAL 63 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Harri Penttilän ehdotuksesta pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jukka Harjula ja Susanna Suoniemi. Erkki Paloniemi saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KUNNANHALLITUKSEN SELVITYS VUODEN 2016 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN KHAL 247 Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus on käsitelty kunnanvaltuustossa / 31. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan vuodelta 2016, että myös muut toimielimet käsittelevät osaltaan arviointikertomusta ja antavat siitä lausuntonsa kunnanhallitukselle siten, että ne ovat valtuuston käsittelyssä alkusyksyn kokouksessa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2016 on liitteenä n:o 1 / 247. Alla ovat selvitykset hallintokunnittain. Sivistyslautakunta / 50 Tarkastuslautakunta on tehnyt seuraavia huomioita: Perusopetus: Perusopetuksen toiminnan painopistealueena on ollut uuden opetussuunnitelman laatiminen ja käyttöönotto. Tarkastuslautakunta jäi kaipaamaan tavoitteiden ja niiden toteumaselvitysten osalta sitä, mitä vaikutuksia tavoitteilla on ollut koululaisille. Esim. tavoite opetussuunnitelmatyö on toteutunut, mutta tilinpäätöksestä ei käy ilmi, mitä vaikutuksia asialla on palveluiden käyttäjille. Perusopetuksessa on käytetty hankerahoitusta mm. Oivalluksen askelia hankkeen ja Joustava koulupäivä hankkeen avulla. Hankerahoitusta saatiin euroa, joka oli euroa yli arvion. Tavoitteiden asettamisessa pyritään löytämään konkreettisempia mittareita. Vaikutukset esimerkiksi uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Hankeraha on tärkeä osa perusopetuksen kehittämistä. Hankerahan tarkkaa määrää on vaikea ennustaa uusien ja kesken vuoden avautuvien hankkeiden takia. Oleellisempaa on jatkossa tehdä tiedossa olevien hankkeiden osalta talousarvioon varaus kunnan omavastuuosuudesta. Tarkastuslautakunta on pyytänyt useamman kerran koulukohtaisten kustannusten raportointia ja nämä tiedot löytyvät nyt tilinpäätöksestä. Lukujen selvennykseksi voisi vielä selostaa eroavaisuuksien syyt (esim. poistojen, kuljetuskustannusten, kouluavustajien jne. kustannukset). Koulukohtaisten kustannusten avaaminen tarkemmin tilinpäätöstekstiin ei ole tarkoituksenmukaista, koska tunnuslukuja on jo nyt paljon. Tunnuslukujen valinnasta käydään jatkossa keskustelu sivistys- ja tarkastuslautakunnan kanssa sekä seudun muiden kuntien kanssa.

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Perusopetuksen toimintamenot jäivät euroa alle muutetun talousarvion ja tulot toteutuivat euroa yli budjetin. Palkoissa tuli säästöä n euroa ja kuljetuksiin kului n euroa arvioitua enemmän. Kuljetuskustannusten ylittymistä perustellaan tilinpäätöksessä sillä, että kuljetusten järjestämisessä on ollut haasteita lain edellyttämien aikarajojen kanssa ja muutoinkin kuljetusjärjestelyt ovat haastavia pitkien matkojen, tieverkon rakenteen ja kunnon sekä oppilaiden kotien sijainnin takia. Tarkastuslautakunta toteaa, että edellä olevat haasteet eivät kuitenkaan pitäisi olla yllätys, eivätkä olosuhteet ole juurikaan muuttuneet aiemmista vuosista. Koulukuljetuskustannukset tulee korjata oikealle tasolle. Kuljetuskustannusten nousu lukuvuoden tasosta selittyy usealla tekijällä. Ryhmäkokojen pienentämisrahan poistuminen, tuntikehyksen leikkaaminen ja kerhorahan väheneminen ovat esimerkiksi vaikeuttaneet lukujärjestysten rakentamista ja joustavan koulupäivän toteuttamista koulukyytejä palvelevaksi. Näistä johtuen kuljetusten odotusajat ovat pidentyneet ja ylittyneet, joka on lisännyt kyytivuoroja. Säästöistä johtuva pienryhmämuotoisen erityisopetuksen ja erityisopettajaresurssin keskittäminen koulukeskukseen on lisännyt oppilaiden taksikuljetuksia. Palveluverkon muutokset näkyvät lisääntyneinä kyytioppilaina. Koulukuljetusreitteihin ja aikatauluihin yritetään hakea yhteistyössä uusia ratkaisuja. Nykyiset koulukuljetussopimukset päättyvät vuoden 2018 aikana, jolloin koulukyydit tulee kilpailuttaa uudelleen. Kilpailutus prosessin yhteydessä pyritään myös löytämään kustannuksiltaan edullisempia ratkaisuja. Varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikka on järjestynyt lain säätämissä rajoissa. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että varhaiskasvatuksessa on monia tavoitteita, jotka on annettu kunnalle jo lain tai asetuksen kautta (esim. päivähoitopaikan saamisen aikarajat, ryhmäkoot, vuoropäivähoito). Sen sijaan tavoitteet, joissa olisi käsitelty itse varhaiskasvatuspalvelua tai asiakkaan näkökulmaa puuttuvat pääsääntöisesti. Menot alittuivat n euroa ja tulot alittuivat n euroa. Henkilöstömenot alittuivat, koska sijaisten palkkaamisessa käytettiin harkintaa ja osa sijaistuksista hoidettiin sisäisesti. Myös varhaiskasvatuslain muutos ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen vähensivät kustannuksia. Varhaiskasvatuksen käyttöaste oli 77,5 %, kun se oli 84 % vuonna Varhaiskasvatuksen käyttöasteen laskuun on vaikuttanut lapsimäärän väheneminen ja subjektiivista oikeutta koskeva lakimuutos (jos toinen vanhempi on kotona, lapsella on oikeus olla varhaiskasvatuksessa 20h/vko). Nämä asiat ovat vaikuttaneet myös tulokertymään ja siihen, että ei ole tarvinnut palkata sijaisia. Kulttuuritoimi: Toiminnalliset tavoitteet eivät toteutuneet kaikilta osin. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että tavoitteita/tavoitetasoa on muutettu toteuttamisvaiheessa. Osasta tavoitteita ei ole raportoitu lainkaan.

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Jatkossa on tärkeää varmistaa johdonmukaisuus päätettyjen tavoitteiden ja toteutettavien toimenpiteiden välillä. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Tavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteisiin kiinnitetään huomiota. Kaikkien tavoitteiden toteutuminen arvioidaan ja raportoidaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta / 43 Arviointikertomuksessa on rakennusvalvonnan osalta kiinnitetty huomiota: - lautakunnan alaisten toimintojen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti - toimintakertomuksen raportointia tulee tiivistää huomattavasti ja kertoa vain valtuuston kannalta merkitykselliset asiat ja esimerkiksi lukumäärätietoja voisi jättää pois Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutustunut tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen Rakennus- ja ympäristölautakunnan toiminnan osalta ja toteaa seuraavaa: 1. Rakennusvalvonnan toiminnan pääperiaatteet ovat edellisiin vuosiin nähden pysyneet muutamia lakimuutoksia lukuun ottamatta samoina ja poikkeamistoimivalta siirtyi ELY-keskukselta kunnalle 2. Toimintakertomuksen raportointia tiivistetään huomattavasti ja vain merkitykselliset asiat kerrotaan sekä lukumäärätietoja karsitaan. Tekninen lautakunta Tekninen hallinto 1. Teknisen hallinnon osalta ei kommentoitavaa. Kiinteistötoimi 2. Kiinteistötoimen osalta työn kannattavuuden seurantaan sekä energiatehokkuuden tehostamiseen ollaan saamassa uusia työkaluja, kun syksyn 2017 aikana otetaan käyttöön kiinteistöhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan paremmin seurata kiinteistöjen kunnossapidon toimintaa sekä energiatehokkuutta. Vesi- ja viemärilaitos 3. Vesi- ja viemärilaitoksen kokonaisuus on tappiollinen, mutta tämä johtuu suurelta osin siitä, että kunta on harvan asuttu ja linjat ovat pitkiä. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan maankäytön suunnittelulla sekä yhteistyötä kehittämällä Lempäälän veden kanssa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa yllä olevat lautakuntien selvitykset tiedoksi valtuustolle.

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lisäksi kunnanhallitus toteaa arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin valtuustolle seuraavaa: Elinkeinotoimi Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että elinkeinotoimea koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että painopiste raportoinnissa on nimenomaan valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteita konkretisoidaan ja tiivistetään vuoden 2018 talousarvion laadinnassa. Tukipalvelut Tarkastuslautakunta toteaa, että tukipalveluissa on edelleen ongelmana, että palveluiden tilaukset ovat suurempia kuin toteutuma. Arvioidut suoritemäärät perustuvat vuosittain hallintokuntien ruokapalveluilta tilaamiin ateriamääriin ja näin ollen tilatut ja tuotetut ateriamäärät eivät ole samat. Ts. arvioidut suoritemäärät yleensä alittuvat, koska aterioita tilataan useimmiten enemmän kuin toteutuneet luvut ovat. TP 2015 ja TP 2016 toteutuneet ateriamäärät ovat kuitenkin linjassa keskenään, koska tuotettujen aterioiden määrä ei ole noussut/ laskenut. Yleishallinto Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kunnan sopimustenhallinta on asianmukaisesti hoidettu. Sähköinen hallintajärjestelmä on suositeltavaa ottaa käyttöön mahdollisimman pian sopimushallinnan tehostamiseksi. Toimenpiteet sähköisen sopimushallintajärjestelmän ottamiseksi käyttöön on aloitettu. Tarkastuslautakunta toteaa, että talouden tasapainottamisohjelmaan nro 2 oli kirjattu, että yleishallinnosta vähennetään yksi henkilötyövuosi. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut eikä tavoitetta ole sisällytetty tasapainottamisohjelmaan nro 3. Kunnanvaltuustolle annettiin / 3 selvitys talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta. Tässä yhteydessä annettiin selvitys miksi tavoite toteutui vain osittain (- 0,2 htv). Talouden tasapainottamisohjelman nro 3 ohjausryhmä päätti kokouksessaan , että uuteen tasapainottamisohjelmaan (nro 3) ei siirretä kunnan toimistohenkilöstön keskittämisestä / ulkoistamisesta ajateltua 1 htv:n vähennystä, josta on siis toteutunut 0,2 htv. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Mervi Lumia saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 64/ Liite n:o 1/ 64 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2016 Kunnanhallitus: Kunnanhallitus antaa yllä olevat lautakuntien selvitykset tiedoksi valtuustolle. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintokunnat

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN KHAL 233 Kunnanvaltuusto hyväksyi / 17 Vesilahden kunnan uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan alkaen / 56 kunnanvaltuusto hyväksyi hallintosääntöön täydennykset osiin I ja V. Tällöin päätettiin, että myös valtuustoinfoista maksetaan kokouspalkkio. Vesilahden kunnan voimassa oleva hallintosääntö löytyy kunnan verkkosivuilta ( Uuden valtuustokauden myötä on tullut tarpeita täydentää luottamushenkilöiden palkkioita koskevaa kohtaa seuraavasti (lisäykset / muutokset kursivoituna): V OSA Luottamushenkilöiden palkkiot 10 Ansionmenetyksen korvaus Luottamushenkilölle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen hoitamisen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lasten hoitamisesta tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmän kuin 8 tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 euroa tunnilta. Saadakseen korvausta ansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja kuinka paljon hänen palkkaansa on vähennetty ko. ajalta. Mikäli luottamushenkilö tekee ansiotyötä, jossa ei ole mahdollista tehdä osapäivän työtä ja hän joutuu ottamaan luottamustehtävän hoitamiseksi koko päivän palkattoman vapaan, niin hänelle voidaan maksaa ansionmenetyskorvausta koko työpäivän ajalta, kuitenkin enintään 8 tuntiin asti. Jos luottamushenkilö toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana, hänen tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Selvitystä ei kuitenkaan vaadita, jos korvattava määrä on enintään 10,26 euroa tunnilta. Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön on esitettävä kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kustannuksista. Luottamustoimen hoitamiseen meneväksi ajaksi luetaan kokousaika sekä matka-ajat kotoa tai työpaikalta kokoukseen ja takaisin. Kunnanjohtaja:

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että hallintosääntöön tehdään yllä mainitut lisäykset / muutokset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVAL 65/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että hallintosääntöön tehdään yllä mainitut lisäykset / muutokset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintokunnat - hallintojohtaja

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TONTIN HINNAN MÄÄRÄÄMINEN / KIRKONKYLÄN KORTTELIN 28 TONTTI NRO 2 KHAL 222 Vesilahden kunta on ostanut Kirkonkylästä oheisen liitteen n:o 1/ 222 mukaisen 993 m2:n suuruisen määräalan, josta muodostuu korttelin 28 tontti nro 2. Kunnanvaltuusto päätti / 7 Ämmänhaudanmäen alueen tonttien uudeksi hinnaksi 20 / m2 (aikaisemmin 30 / m2). Tätä hintaa voitaisiin soveltaa myös em. tonttiin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se määrää Kirkonkylän korttelin 28 tontin nro 2 hinnaksi 20 / m2. Kauppahinnan lisäksi tontista peritään pyykitys- ja lohkomiskustannukset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVAL 66/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se määrää Kirkonkylän korttelin 28 tontin nro 2 hinnaksi 20 / m2. Kauppahinnan lisäksi tontista peritään pyykitysja lohkomiskustannukset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto MAL3-SOPIMUKSEN SEURANTA VUODELTA 2016 Seutujohtaja Päivi Nurminen Vuonna 2016 valmisteltiin ja allekirjoitettiin uusi MAL3-sopimus valtion ja kaupunkiseudun kuntien välillä sekä ohjelmoitiin sen toimeenpanoa. Sopimusmenettely on osa Sipilän hallituksen ohjelmaa työllisyys ja kilpailukyky -teemassa ja asuntorakentamisen kärkihankkeessa. Sopimuksen teemat ovat: elinvoiminen seutu, vahvat yhdyskunnat sekä sujuva arki. Valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen ja valtioneuvosto on tehnyt siitä periaate-päätöksen. Sopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä MAL3-sopimuksen toteutus alkaa pääosin vasta vuonna 2017, joten seurantaraportti vuodesta 2016 on laadittu kevennetysti. Seurantaraportti on koottu seututoimistossa asuntotuotannon osalta paikkatietoryhmän ylläpitämää rajapinta-aineistoa hyödyntämällä. Kaava-aineisto on saatu Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Liikenteeseen liittyvät tiedot on koottu kävelyn ja pyöräilyn seurannasta sekä Tampereen kaupungin, Tampereen seudun joukkoliikenteen ja ELY-keskuksen keräämistä käyttäjämäärätiedoista. MAL-hankkeiden etenemistä seurataan myös nettisivustolla osoitteessa: Sopimuskohtien etenemistä käsittelevä seurantaraportti on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmässä 9.3. ja maankäytön ja asumisen työryhmässä Tämän jälkeen seurantaa on täydennetty lyhyellä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen, asuntotuotannon ja infrahankkeiden kokonaisuuteen ja energia- ja ilmastostrategian toteuttamista koskevalla analyysilla. Seurannan keskeiset johtopäätökset: Yhdyskuntarakenne: Yleispiirteisen maankäytön suunnittelussa olennaista vuonna 2016 olivat maakuntakaavan 2040 ehdotus sekä Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ja Kangasalan strategisen yleiskaavan 2040 luonnokset. Nokialla, Pirkkalassa, Vesilahdella ja Ylöjärvellä ei ole vielä ohjelmoitu strategisen yleiskaavan käynnistämistä. Syksyllä 2016 hyväksyt-tiin Tampereen kaupunkiseudun yhteiset Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat. Toimintatavoissa korostetaan täydennysrakentamista tukevan maapolitiikan vahvistamista raakamaapolitiikan rinnalla. Kaupunkiseudun väestö kasvoi vuonna 2016 noin hengellä, mikä vastaa 2000-luvun tasoa. Tampereen osuus kasvusta oli ennätykselliset 75 prosenttia. Vuosina Tampereen kasvu on jakautunut laajasti keskustataajaman alueelle. Keskustan lisäksi vahvoja kasvualueita ovat mm. Lielahti, Härmälä, Vuores, Hervannan pohjoisosa ja Risson alue. Kehyskunnissa kasvu on painottunut Kangasalan ja Lempäälän osalta nauhamaiseen taajamaan, ja Pirkkalassa kasvu jakaantuu nauhamaisesti Nuolialantien varrelle sekä keskustan ympäristöön. Nokialla

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kasvu on keskittynyt Harjuniityn alueelle ja Ylöjärvellä Metsäkylän ja Haaviston alueille. Alueet ovat kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa vuosina kehitettäviä alueita. Infrainvestointien ja asuntotuotannon kohtaaminen: Tampereen kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien rakentamisen. Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Valtio päätti MAL-sopimuksen sitoumusten mukaisesti osallistua raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. eurolla. Tampereella raitiotien vaikutusalueella on siirrytty kaavoituksesta rakentamisvaiheeseen. Vuonna 2016 käynnistyi asuntorakentamista mm. Sammonkadulla ja Lintuhytin alueella. Hiedanrannasta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kaupunkiseudulla valmistui vuonna 2016 noin asuntoa, joka vastaa seudun vuosittaista MAL-sopimuksen tavoitetta. Tampere ja Ylöjärvi saavuttivat määrälliset asuntotuotantotavoitteet MAL-sopimuksen osalta ja Kangasala ylitti ne reilusti. Ara-tavoitteet saavutettiin Kangasalla, Nokialla ja Orivedellä. Muiden kuntien ja koko seudun osalta yhteiset tavoitteet alittuivat selvästi. Vuonna 2016 valmistuneet asuinrakennukset sijoittuvat pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tarvitsematta erillisiä infrainvestointeja. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti uudisrakentaminen tu-lisi ohjata kasvavilla kaupunkiseuduilla ensisijaisesti olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen piiriin ja tavoitella kävelyn ja pyöräilyn matka-määrien kasvua 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiseudulla hyväksyttiin asumiselle merkittäviä asemakaavoja yhteensä 15 kpl vuonna Kaavat sijaitsevat vahvasti joko joukkoliikenne- tai jalankulku-vyöhykkeellä. Hyväksytyistä asemakaavoista suurin osa on tehokkaita asemakaavoja. Vuonna 2016 kaupunkiseudun koko asuntotuotannosta 57 % sijoittui Suomen ympäristökeskuksen tiukan rajauksen mukaiselle joukkoliikennevyöhykkeelle. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne siirtyi koko kaupunkiseudun kattavaan yhtenäiseen vyöhykepohjaiseen lippu- ja maksujärjestelmään. Matkustajamäärä kasvoi syksyllä noin 7 % edelliseen syksyyn verrattuna ja kaupunkiseudulla tehtiin vuonna 2016 noin 2,4 miljoonaa joukkoliikennematkaa aikaisempaa vuotta enemmän. Tampereen ydinalueella pyöräilymäärät notkahtivat 9 %. Notkahdus johtunee paitsi joukkoliikenteen kasvusta myös pyöräilyä haitanneista rakentamisolosuhteista. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen ja seuranta ovat edenneet muilta osin tavoitteiden mukaisesti. Henkilöautojen liikennesuorite kasvoi noin 1,8 % kaupunkiseudun maanteillä vuonna Valtio-osapuolen kanssa seurantaa käsitellään seurantaryhmässä Seutuhallitus ehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hyväksyä MAL3-sopimuksen seurannan vuodelta 2016, että seutuyksikkö voi täydentää seurantaraporttiin puuttuvat tiedot ja että seurantaraportti käsitellään kunnanhallituksissa ja viedään tiedoksi valtuustoille.. ehdotus hyväksyttiin. KHAL 224/ Liite n:o 1/ 224 MAL3-sopimuksen toteutuminen 2016 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi MAL3-sopimuksen seurannan vuodelta 2016 ja saattaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVAL 67/ Liite n:o 1/ 67 MAL3-sopimuksen toteutuminen 2016 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto merkitsee tiedoksi MAL3-sopimuksen seurannan vuodelta ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Tampereen kaupunkiseutu / Seututoimisto

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ERON MYÖNTÄMINEN LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ TIINA UUSI-RASILLE KHAL 239 Sivistyslautakunnan Tiina Uusi-Rasi on saapuneella sähköpostilla pyytänyt eroa Vesilahden kunnan kaikista luottamustehtävistä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - myöntää Tiina Uusi-Rasille eron sivistyslautakunnan ja Pirkan opiston jaoston yydestä - valitsee sivistyslautakuntaan Tiina Uusi-Rasin tilalle en - valitsee Pirkan opiston jaostoon Tiina Uusi-Rasin tilalle en ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVAL 68/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se - myöntää Tiina Uusi-Rasille eron sivistyslautakunnan ja Pirkan opiston jaoston yydestä - valitsee sivistyslautakuntaan Tiina Uusi-Rasin tilalle en - valitsee Pirkan opiston jaostoon Tiina Uusi-Rasin tilalle en Kunnanvaltuusto - myönsi Tiina Uusi-Rasille eron sivistyslautakunnan ja Pirkan opiston jaoston yydestä - valitsi Harri Penttilän ehdotuksesta sivistyslautakuntaan Tiina Uusi- Rasin tilalle eksi Tuulia Kallioisen ja hänelle varaeksi Elina Silvanin - valitsi Pirkan opiston jaostoon Tiina Uusi-Rasin tilalle eksi Tuulia Kallioisen. Tiedoksi - Tiina Uusi-Rasi - nimetyt - Pirkan opisto - sivistysjohtaja

17 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT KVAL 69 Kunnanvaltuustolle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta (4.442 / ). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 7/2017. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta heinäkuun lopussa 2017 oli 10,0 % (huhtikuun 2017 tilanne 8,7 %), Pirkanmaalla 13,0 % (12,1 %) ja koko maassa 12,5 % (11,6 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan seitsemänneksi alhaisin. 3. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous on valinnut kuntayhtymän hallituksen eksi Vesilahdesta Pertti Uusi- Erkkilän ja hänelle varaeksi Mervi Lumian. Tarkastuslautakunnan varaeksi on valittu Kristiina Pispala. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vesilahden Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti liitteenä n:o 1/ 69 ilmenevän aloitteen siitä, että Vesilahden kunnan olisi aloitettava neuvottelut Lempäälän kunnan kanssa kevyen liikenteen väylän reittisuunnittelusta, kaavoittamisesta ja kustannusarvion tekemisestä välille Toutosentien ja Vesilahdentien risteys Lempäälässä - Rautialantien ja Vesilahdentien risteys Vesilahdessa.