TALOUS- JA VEROPOLITIITTISET ALOITTEET

Transkriptio

1 IV TALOUS- JA VEROPOLITIITTISET ALOITTEET 44. Hyvään työvoimapolitiikkaan Laajasalon Sosialidemokraatit r.y:n aloite Kunnallishallinnon ja sen palvelutuotannon kannalta olennainen tekijä on työvoima ja sen saannin turvaaminen. Poistuma työmarkkinoilta nopeutuu jatkuvasti ja uudet ikäluokat pienenevät. Työvoiman kokonaistarjonta ei enää kasva. Tilanteen vakavuutta voi kuvata muutamalla luvulla. Vuosina työvoiman kokonaistarjonta kasvoi noin hengellä. Kunnallishallinnon työvoimanlisäys samana aikana oli noin henkeä. Lähes yhtä pitkänä ajanjaksona v työmarkkinoille tulee vajaat henkeä ja sieltä poistuu yli Työvoiman on arvioitu näin lisääntyvän vain noin hengellä eli kuudenneksella edelliseen jaksoon verrattuna. Tällöinkään ei vielä ole riittävästi otettu huomioon yksilöllisenvarhaiseläkkeen,päivähoitoratkaisujenja työajan lyhennyksen vaikutuksia. Kunnallishallinnon työvoiman tarvetta koskevat suunnitelmat ja arviot lähtevät siitä, että sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö lisääntyisi vuosituhannen loppuun mennessä lähes hengellä ja kunnallishallinnon kokonaistyövoima hengellä. Tämä tarkoittaisi, että kaikesta uudesta työvoimasta, joka tulee markkinoille, lähes puolet pitäisi rekrytoida kunnallishallinnon palvelukseen. Tämä ei näytä mahdolliselta. 127

2 Ammattityöntekijöitä koskeva työvoimapula kasvaa teollisuudessa ja muussa tuotannollisessa toiminnassa samaten kuin yksityisenkin palvelutoiminnan piirissä. Työvoimasta on selvästi tullut niukkeneva luonnonvara, josta käydään entistä kovempaa kilpailua. Näköalat synkkenevät vielä, kun tarkastellaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan sisäistä rakennetta. Työvoiman lisätarve kohdistuu selvästi ns. naisvaltaisille aloille. Jos naiset säilyttäisivät samat suhteelliset osuutensa eri ammateissa kuin vuonna 1985, tarvittaisiin näissä tehtävissä naista enemmän vuonna 2000 kuin vuonna Työvoiman kasvusta samalla aikavälillä naisten osuus on kuitenkin vain noin Mistä siis loput ? Kuka uskoo, että myös työvoimapulaa potevilta miesvaltaisilta aloilta olisi merkittävästi saatavissa täydennystä esimerkiksi naisvaltaisille hoitoaloille? Näin ollen ongelmien ratkaisuksi ei kelpaa pelkästään perinteinen vaatimus virkojen määrän kasvattamisesta. Tarvitaan laajempaa näkökulmaa yhä nopeammin muuttuvaan reaalimaailmaan. Mitä johtopäätöksiä edellä olevasta on sitten tehtävä? Kansliapäällikkö Pertti Sorsa on vastikään ilmestyneessä Kunnallisasiain käsikirjassa todennut: "Sopeutumisen muuttuvaan voimavaratilanteeseen olisi käynnistyttävä julkisessa sektorissa nyt eikä hetkeäkään myöhemmin. Päätöksentekotavat (ja asenteet) ovat julkishallinnossa hitaita ja valtakunnallisten kehittämissuunnitelmien muutosjähmeys suuri. Tämän vuoksi on parempi, että keskustelu näistä kysymyksistä aloitetaan liian aikaisin kuin jäädään odottamaan muutama vuosi, jolloin se olisi auttamattomasti jo myöhäistä." Jos asiaan tartutaan vasta sitten, kun on ajauduttu todelliseen kriisiin, joudutaan väistämättä turvautumaan hätätoimenpiteisiin. Tällainen menettely vaikuttaa koko toiminnan tulokseen: palvelujen tarjontaan ja palvelutasoon. Tällaisesta poukkoilusta on jo nyt oivana esimerkkinä nähtävissä tämän päivän asuntopoliittinen päätöksenteko. Sinä päivänä kun kunnallishallinto joutuu tarjoamaan ihmisille heikosti tai vajavaisesti järjestettyjä hätäpalveluja ja toisaalla rahalla myydään korkeatasoisia täyden palvelun paketteja, voimme sanoa hyvästit palvelukunta-ajatukselle. Tämä ei ole pelottelua, vaan tilanne, joka saattaa olla todellisuutta yllättävänkin nopeasti. Mutta se voidaan välttää, jos siihen varaudutaan ajoissa eli viimeistään nyt. 128

3 Työmarkkinamekanismiin enemmän joustavuutta Yksi keskeinen askel on jatkuvasti työmarkkinakierros. Se tulee olemaan kuntakentän osalta erittäin tärkeä, mutta myös vaikea. Palkkaratkaisujen ohella olisi pystyttävä tekemään radikaaleja uudistuksia koko kuntakentän työmarkkinajärjestelmään. Nykyisestä keskitetystä järjestelmästä on voitava siirtyä joustavampaan, paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan palkka- ja henkilöstöpolitiikkaan. Tähän ollaankin menossa, mutta se vaatii paljon yhteistyötä ja asenteiden uudistamista. Laajasalon Sosialidemokraatit r.y. esittää vuosisadan loppuvaiheen hälyttävän työvoimatarjonnan vähenemisen vuoksi Puoluetoimikunnan lausunto: että SDP vaikuttaa tehokkaasti valtakunnallisen työvoimapolitiikan varautumiseen edessä olevan työvoimavajauksen hallitsemiseksi muuttuvan elinkeinorakenteen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimukset huomioon ottaen että SDP, pitäen hellittämättä kiinni palvelukuntatavoitteesta, vaikuttaa kunnallishallinnon ja sen palvelutuotannon yleis- ja erityistyövoimatarpeen varmistamiseen kiristyvillä työvoimamarkkinoilla että SDP vaatii työvoimapolitiikan yhdeksi keskeiseksi painoalueeksi naistyövoimatarpeen rajun kasvun tyydyttämisen niin yleisesti yhteiskunnassa kuin erikseen kunnallishallinnossa ja sen palvelutuotannossa että SDP luo tehokkaan keinovalikoiman ajoissa hyvän työvoimapolitiikan toteuttamiseksi koulutuksen, tehtävien rationaalisten uudelleenjärjestelyjen, tieto-taitotekniikan luovien sovellusten ja motivoivien palkkausjärjestelmien kehittämisen kautta, tarvittaessa myös rajalliseen ja harkittuun vierastyövoimajärjestelyyn turvautuen. Työvoimapulasta voi muodostua aloitteessa selostetulla tavalla uhka kunnallisille palveluille, mikä korostaa entisestään tarvetta pitkäjänteiseen työvoimapolitiikkaan. Kysymys on laajemminkin työn ja työelämän kehittämisestä myös kunnallisten palvelujen piirissä siten, että työssä viihtyminen ja työn palkitsevuus kasvavat. 129

4 Puoluekokous katsoo, että työvoimapolitiikan tulee poistaa sukupuoleen perustuvia eroja työmarkkinoilla, eikä se siksi voi erityisesti keskittyä naistyövoimatarpeen tyydyttämiseen. Tasa-arvoa työelämässä on kehitettävä palkka-, sosiaali- ja koulutuspoliittisissa ratkaisuissa ja poistettava asenteellista jakoa nais- ja miesammatteihin. Puoluekokous kehottaa kuntien toimielimiä valmistelemaan ratkaisuja, joilla työvoimaa voidaan vapauttaa hallinnollisista tehtävistä varsinaisten palvelujen tuottamiseen kuntalaisille. 45. Pieni- ja keskituloisten pankkitalletukset verovapaiksi Keravan Työväenyhdistys r.y:n aloite Pieni- ja keskituloisten säästämistä tulisi edistää esim. alle markan pankkitalletusten vapauttamisella verotuksesta muuttamalla omaisuustulovähennystä pieniä pankkitalletuksia suosivaksi. Tämän vuoksi esitämme, että SDP:n 35. puoluekokous päättää velvoittaa SDP:n puolue-elimet ryhtymään toimenpiteisiin, jotta omaisuustulovähennys voidaan muuttaa pieniä pankkitalletuksia suosivaksi. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluetoimikunnan päätökseksi: Puoluekokous toteaa, että omaisuustulovähennyspn nykyisin rakenteeltaan sellainen, että vähäiset (alle mk/vuosi) verollisista talletuksista tulevat korot ovat täysin verovapaita. Lisäksi korkotulot ovat aina markkaan asti vain puolittain veronalaisia eli lievemmin verotettuja kuin palkkatulot markkaa ylittävältä osalta korkotulot ovat täysin veronalaisia, mutta näin suuria korkotuloja on pääosin vain suurituloisilla. Puoluekokous toteaa, että kehitettäessä omaisuus- ja pääomatulojen verotusta keskeisenä periaatteena on kaikkien tulojen verottaminen mahdollisimman samoin perustein. 130

5 46. Autoveron asteittainen poistaminen ja painopisteen siirtäminen polttoaineveroon Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Liikenne on pahimpia ilman saastuttajia. Tämän vuoksi on ympäristön kannalta edullista, jos mahdollisimman suuri osa autokannasta täyttää tiukat päästönormit. Mitä uudempi ja teknisesti kehittyneempi autokanta meillä on ja mitä vähemmän on turhakäyttöä, sitä puhtaampaa ilmaa voimme hengittää. Tätä kehitystä on edistettävä tekemällä auton ostaminen uutena edullisemmaksi. Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys esittää, että SDP toimisi siten, että autoverosta luovuttaisiin asteittain ja verotuksen painopiste siirrettäisiin polttoaineveroon. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous hyväksyy aloitteen siltä osin kuin on kysymys verotuksen painopisteen siirtämisestä auton hankinnasta auton käyttöön eli autoverosta polttoaineveroon. Autoverosta luopuminen kokonaan ei olisi ympäristöpoliittisesti kestävä ratkaisu. 47. Pankkitoiminnan järkeistäminen Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite On osoittautunut ilmeiseksi, että lähes kaikki pankkiryhmittymät pyrkivät maksattamaan luottotappionsa ja kerskarakentamisensa palkansaaja-asiakkaillaan saatuaan nämä aikoinaan palkka pankkiin -periaatteella tiliasiakkaikseen. Tämän johdosta esitämme, että puoluekokous velvoittaa puolue-elimiä ryhtymään toimenpiteisiin pankkien liiallisen määräilyvallan vähentämiseksi, pankkikartellien poistamiseksi ja toimenpidemaksujen perimisen lopettamiseksi. 131

6 Puoluetoimikunnan lausunto: Raha- ja pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen lisää kilpailua pankkitoiminnassa. Pankit joutuvat väistämättä 90-luvulla uusien haasteiden eteen. Puoluekokous edellyttää SDP:n jatkavan toimia kilpailun edistämiseksi ja kartellisoitumisen estämiseksi eri toimialoilla, myös pankkitoiminnassa. Toimenpidemaksut ovat yksi tapa kattaa pankkitoiminnasta aiheutuvia kuluja niiltä, jotka palveluja käyttävät. Monin osin nämä maksut ovat johtaneet kuitenkin kohtuuttomuuksiin. Puoluekokous toteaa, että pankkien tulokehitystä tulee seurata ja havaittaviin ylisuuriin toimenpidemaksuihin ja korkokatteisiin tulee puuttua yhteiskunnan toimenpitein. 48. Yhteen välittömään julkishallinnon veroon Uskelan Työväenyhdistys r.y:n aloite Julkisen hallinnon vallankäyttö maassamme tapahtuu valtion ja kuntien organisaatioiden toimilla. Molemmilla elimillä on erillinen lakisääteinen verotusoikeus. Sosialidemokraatit korostavat aivan oikein sitä, että ihmisten tulee saada tasapuolinen kohtelu riippumatta siitä, missä heidän asuinpaikkansa valtakunnan rajojen sisäpuolella sijaitseekin. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita. Eriarvoisuuden ylläpitäjäksi on muodostunut kunnallisverotus. Valtiolle maksettavan veron lisäksi kansalaiset maksavat kunnallisen itsehallinnon merkeissä kunnallisveroa, joka ei ole yhtenäinen. Kuntakohtainen ero saattaa tietyissä tapauksissa olla tuntuva. Epäonnistuneeseen kantokykyluokitusjärjestelmään perustuu valtionapusysteemi, jolla pyritään kunnallistalouden tasaukseen. Tällä ei ole saavutettu toivottuja tuloksia, koska kiistat näyttävät jatkuvan vuodesta toiseen. Siirtyminen yhteen välittömään verotukseen on puhuttanut hallinnon uudistajia, mutta vakavaa yritystä sellaisen toteuttamiseksi ei ole tehty. Oikeudenmukaisuuden nimessä on pyrittävä eroon epätasaisesti vaikuttavasta kunnallisverotuksesta ja hakeuduttava etsimään keinoja yhtenäisveroon siirtymiseksi. Esitämme, 132 että puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan asettamaan työryhmän tutkimaan mahdollisuuksia julkishallinnon välittömän verotuskäytännön yhtenäistämiseksi.

7 Puoluetoimikunnan lausunto: Aloitteen perusteluissa mainittuja epätasa-arvoisuuksia esiintyy ja siksi onkin selvitettävä, miten nykyinen kantokykyluokitus ja kuntajaotus olisivat uudistettavissa tasa-arvoisemmiksi. Puoluekokous jättää puoluetoimikunnan harkittavaksi, miten selvitystyö käytännössä toteutetaan. 49. Vuokratuloille 25 prosentin lähdevero Uimaharjun Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluekokouksesta toiseen on tehty aloitteita asuntotilanteen parantamiseksi Suomessa. Vilkkaasta rakentamisesta huolimatta maassa on edelleen suuri joukko puutteellisesti asuvia ihmisiä. Vuokra-asuntojen tarve ylittää monin verroin tarjonnan. Uimaharjun Työväenyhdistys katsoo, että yhtenä syynä asuntojen seisomiseen vajaakäyttöisinä tai peräti tyhjillään on vuokratulojen verotus. Muiden tulojen lisäksi asetetut vuokratulot hupenevat progressiivisen verotuksen ansiosta, eivätkä hyödytä vuokranantajaa. Esitämme, että vuokratuloja ei enää aseteta "samalle viivalle" muiden tulojen kanssa, vaan niistä peritään lähdevero, joka voisi olla esimerkiksi 25 prosenttia. Uskomme, että verotuksen yksinkertaistaminen esityksemme mukaisesti paitsi, että se lisäisi vuokra-asuntojen tarjontaa, mahdollistaisi jatkossa myös sivuansioiden lisääntymisen maaseudulla. Puoluetoimikunnan lausunto: Vuonna 1990 vuokratulosta ei mene veroa lainkaan, jos ko. tuloa on alle markkaa vuodessa. Vuokratulosta on puolet veronalaista, jos tuloa on markkaa vuodessa. Vasta vuokratulon ylittäessä markkaa se on täysin veronalaista. Puoluekokous pitää keskeisenä periaatteena kaikkien tulojen verottamista mahdollisimman samoin perustein. 133

8

9 V ELINKEINO-, ENERGIA- JA LIIKEN NEPOLIITTISET ALOITTEET 50. Valtionrautateiden kehittäminen Joensuun Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Vuoden 1990 alusta lukien VR on muuttunut liikelaitokseksi. Laki VR:n liikelaitoksesta antaa puitteet sen kehittämiselle valtiovallan ja liikenneministeriön ohjauksessa. VR ei kuitenkaan valtion omistamana liikelaitoksena ja yhteiskunnallisena kuljetusjärjestelmänä voi toimia yksinomaan taloudellisten kannattavuusperiaatteiden mukaan. Sen palvelutasoa, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta on arvioitava myös yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Valtiovallan toimesta tulee VR:lle osoittaa riittävästi kehittämisrahaa, jolla tulevaisuudessa turvataan välttämättömät investoinnit ja muut kehittämishankkeet. Valtiovallan ja eduskunnan päätöksiä VR:n kehittämiseksi ei tule tehdä pelkästään vuositasolla VR-liikelaitoksen tulokseen tai vuosittaisina valtion tulo- ja menoarvioihin osoitettavina korvauksina. Tämän lisäksi tarvitaan sitova pitkän aikavälin kattava rautateiden kehittämisohjelma, jolla turvataan mm. sähköistämiseen, ratojen perusparantamiseen ja niiden kunnossapitämiseen ja jopa uusien ratojen rakentamiseen liittyvät kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Tämän lisäksi liiketaloudellisesti kannattamattomia tehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon VR:n yhteiskunnallinen vaikutus sekä rautatieliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Rautatiet aiheuttaa muihin liikennemuotoihin verrattuna 135

10 vähemmän saaste-ja meluhaittoja. Näillä tekijöillä on ratkaisevaa merkitystä myös taloudellisuutta arvioitaessa. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin Valtionrautateiden kehittämiseksi ottamalla huomioon mm. 1. VR-liikelaitoksen tuloksessa otetaan huomioon yhteiskuntataloudelliset lähtökohdat 2. VRrlle aikaansaadaan pitkäntähtäyksen sitova kehitys- ja investointiohjelma 3. VR:n kilpailuasema turvataan muihin liikennemuotoihin nähden panostamalla uuteen rautatieteknologiaan sekä kehittämällä rataverkkoa uuden tekniikan vaatimalle tasolle 4. Kaluston hankintaan tarvittavat investoinnit turvataan ja vaunukaluston uustuotanto toteutetaan VR:n omana työnä. 51. Valtionrautateiden kehittäminen Lahden Julkisen alan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Vuoden 1990 alusta lukien VR on muuttunut liikelaitokseksi. Laki VR:n liikelaitoksesta antaa puitteet sen kehittämiselle valtiovallan ja liikenneministeriön ohjauksessa. VR ei kuitenkaan valtion omistamana liikelaitoksena ja yhteiskunnallisena kuljetusjärjestelmänä voi toimia yksinomaan taloudellisten kannattavuusperiaatteiden mukaan. Sen palvelutasoa, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta on arvioitava myös yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Valtiovallan toimesta tulee VRrlle osoittaa riittävästi kehittämisrahaa, jolla tulevaisuudessa turvataan välttämättömät investoinnit ja muut kehittämishankkeet. Valtiovallan ja eduskunnan päätöksiä VR:n kehittämiseksi ei tule tehdä pelkästään vuositasolla VR-liikelaitoksen tulokseen tai vuosittaisina valtion tulo- ja menoarvioihin osoitettavina korvauksina. Tämän lisäksi tarvitaan sitova pitkän aikavälin kattava rautateiden kehittämisohjelma, jolla turvataan mm. sähköistämiseen, ratojen perusparantamiseen ja niiden kunnossapitämiseen ja jopa uusien ratojen rakentamiseen liittyvät kalusto-, laite- ja muut hankinnat. 136

11 Tämän lisäksi liiketaloudellisesti kannattamattomia tehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon VR:n yhteiskunnallinen vaikutus sekä rautatieliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Rautatiet aiheuttaa muihin liikennemuotoihin verrattuna vähemmän saaste- ja meluhaittoja. Näillä tekijöillä on ratkaisevaa merkitystä myös taloudellisuutta arvioitaessa. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin Valtionrautateiden kehittämiseksi ottamalla huomioon mm. 1. VR-liikelaitoksen tuloksessa otetaan huomioon yhteiskuntataloudelliset lähtökohdat 2. VR:lle aikaansaadaan pitkäntähtäyksen sitova kehitys- ja investointiohjelma 3. VR:n kilpailuasema turvataan muihin liikennemuotoihin nähden panostamalla uuteen rautatieteknologiaan sekä kehittämällä rataverkkoa uuden tekniikan vaatimalle tasolle 4. Kaluston hankintaan tarvittavat investoinnit turvataan ja vaunukaluston uustuotanto toteutetaan VR:n omana työnä. 52. Valtionrautateiden kehittäminen Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite Vuoden 1990 alusta lukien VR on muuttunut liikelaitokseksi. Laki VR:n liikelaitoksesta antaa puitteet sen kehittämiselle valtiovallan ja liikenneministeriön ohjauksessa. VR ei kuitenkaan valtion omistamana liikelaitoksena ja yhteiskunnallisena kuljetusjärjestelmänä voi toimia yksinomaan taloudellisten kannattavuuspenaatteiden mukaan. Sen palvelutasoa, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta on arvioitava myös yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Valtiovallan toimesta tulee VR:lle osoittaa riittävästi kehittämisrahaa, jolla tulevaisuudessa turvataan välttämättömät investoinnit ja muut kehittämishankkeet. Valtiovallan ja eduskunnan päätöksiä VR:n kehittämiseksi ei tule tehdä pelkästään vuositasolla VR-liikelaitoksen tulokseen tai vuosittaisina valtion tulo- ja meno- 137

12 arvioihin osoitettavina korvauksina. Tämän lisäksi tarvitaan sitova pitkän aikavälin kattava rautateiden kehittämisohjelma, jolla turvataan mm. sähköistämiseen, ratojen perusparantamiseen ja niiden kunnossapitämiseen ja jopa uusien ratojen rakentamiseen liittyvät kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Tämän lisäksi liiketaloudellisesti kannattamattomia tehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon VR:n yhteiskunnallinen vaikutus sekä rautatieliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Rautatiet aiheuttaa muihin liikennemuotoihin verrattuna vähemmän saaste- ja meluhaittoja. Näillä tekijöillä on ratkaisevaa merkitystä myös taloudellisuutta arvioitaessa. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin Valtionrautateiden kehittämiseksi ottamalla huomioon mm. 1. VR-liikelaitoksen tuloksessa otetaan huomioon yhteiskuntataloudelliset lähtökohdat 2. VRrlle aikaansaadaan pitkäntähtäyksen sitova kehitys- ja investointiohjelma 3. VR:n kilpailuasema turvataan muihin liikennemuotoihin nähden panostamalla uuteen rautatieteknologiaan sekä kehittämällä rataverkkoa uuden tekniikan vaatimalle tasolle 4. Kaluston hankintaan tarvittavat investoinnit turvataan ja vaunukaluston uustuotanto toteutetaan VR:n omana työnä 5. Ryhtymään toimenpiteisiin määrärahojen saamiseksi taajamien välisen sähköjunaliikenteen suunnittelun, kokeilun ja Smjunien hankinnan käynnistämiseksi ottaen huomioon mm. Martinlaakson radan jatkamiseen tarvittavat investoinnit. 53. Valtionrautateiden kehittäminen Kokkolan Sosialidemokraattinen Keskusteluseura r.y:n aloite Vuoden 1990 alusta lukien VR on muuttunut liikelaitokseksi. Laki VR:n liikelaitoksesta antaa puitteet sen kehittämiselle valtiovallan ja liikenneministeriön ohjauksessa. 138

13 VR ei kuitenkaan valtion omistamana liikelaitoksena ja yhteiskunnallisena kuljetusjärjestelmänä voi toimia yksinomaan taloudellisten kannattavuusperiaatteiden mukaan. Sen palvelutasoa, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta on arvioitava myös yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Valtiovallan toimesta tulee VR:lle osoittaa riittävästi kehittämisrahaa, jolla tulevaisuudessa turvataan välttämättömät investoinnit ja muut kehittämishankkeet. Valtiovallan ja eduskunnan päätöksiä VR:n kehittämiseksi ei tule tehdä pelkästään vuositasolla VR-liikelaitoksen tulokseen tai vuosittaisina valtion tulo- ja menoarvioihin osoitettavina korvauksina. Tämän lisäksi tarvitaan sitova pitkän aikavälin kattava rautateiden kehittämisohjelma, jolla turvataan mm. sähköistämiseen, ratojen perusparantamiseen ja niiden kunnossapitämiseen ja jopa uusien ratojen rakentamiseen liittyvät kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Tämän lisäksi liiketaloudellisesti kannattamattomia tehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon VR:n yhteiskunnallinen vaikutus sekä rautatieliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Rautatiet aiheuttaa muihin liikennemuotoihin verrattuna vähemmän saaste- ja meluhaittoja. Näillä tekijöillä on ratkaisevaa merkitystä myös taloudellisuutta arvioitaessa. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin Valtionrautateiden kehittämiseksi ottamalla huomioon mm. 1. VR-liikelaitoksen tuloksessa otetaan huomioon yhteiskuntataloudelliset lähtökohdat 2. VR:lle aikaansaadaan pitkäntähtäyksen sitova kehitys- ja investointiohjelma 3. VR:n kilpailuasema turvataan muihin liikennemuotoihin nähden panostamalla uuteen rautatieteknologiaan sekä kehittämällä rataverkkoa uuden tekniikan vaatimalle tasolle 4. Kaluston hankintaan tarvittavat investoinnit turvataan ja vaunukaluston uustuotanto toteutetaan VR:n omana työnä. 139

14 54. Valtionrautateiden kehittäminen Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Vuoden 1990 alusta lukien VR on muuttunut liikelaitokseksi. Laki VR:n liikelaitoksesta antaa puitteet sen kehittämiselle valtiovallan ja liikenneministeriön ohjauksessa. VR ei kuitenkaan valtion omistamana liikelaitoksena ja yhteiskunnallisena kuljetusjärjestelmänä voi toimia yksinomaan taloudellisten kannattavuusperiaatteiden mukaan. Sen palvelutasoa, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta on arvioitava myös yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta. Valtiovallan toimesta tulee VR:lle osoittaa riittävästi kehittämisrahaa, jolla tulevaisuudessa turvataan välttämättömät investoinnit ja muut kehittämishankkeet. Valtiovallan ja eduskunnan päätöksiä VR:n kehittämiseksi ei tule tehdä pelkästään vuositasolla VR-liikelaitoksen tulokseen tai vuosittaisina valtion tulo- ja menoarvioihin osoitettavina korvauksina. Tämän lisäksi tarvitaan sitova pitkän aikavälin kattava rautateiden kehittämisohjelma, jolla turvataan mm. sähköistämiseen, ratojen perusparantamiseen ja niiden kunnossapitämiseen ja jopa uusien ratojen rakentamiseen liittyvät kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Tämän lisäksi liiketaloudellisesti kannattamattomia tehtäviä arvioitaessa on otettava huomioon VR:n yhteiskunnallinen vaikutus sekä rautatieliikenteen turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Rautatiet aiheuttaa muihin liikennemuotoihin verrattuna vähemmän saaste- ja meluhaittoja. Näillä tekijöillä on ratkaisevaa merkitystä myös taloudellisuutta arvioitaessa. Edellä olevaan perustuen esitämme, että 1. puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan ryhtymään toimenpiteisiin puolueen liikennepoliittisen ohjelman laatimiseksi ja 2. puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin Valtionrautateiden kehittämiseksi niin, että VR-liikelaitoksen tuloksessa otetaan huomioon myös yhteiskuntataloudelliset lähtökohdat sekä aikaansaadaan sitova VR:n kehittämis- ja investointiohjelma, jossa uuteen rautatieteknologiaan panostamalla turvataan laitoksen kilpailukyky muihin liikennemuotoihin nähden. Ohjelman tulee myös sisältää kaluston hankintaan tarvittavat investoinnit sekä edellyttää vaunukaluston valmistuksen VR:n omana työnä. 140

15 Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin 50, 51, 52, 53 ja 54: Puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä toimenpiteisiin Valtionrautateiden kehittämiseksi aloitteissa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Samalla puoluekokous edellyttää, että puoluetoimikunta ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin puolueneuvoston vuonna 1987 hyväksymän liikennepoliittisen kannanoton ajankohtaistamiseksi. 55. Valtion liikelaitoksille yhteiskunnallisia velvoitteita Posti- ja Telealan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite Eduskunnassa on valmisteilla lakiesityksiä eräiden valtion virastojen ja laitosten muuttamisesta liikelaitoksiksi (mm. Posti- ja telelaitos ja Valtionrautatiet). Näille laitoksille merkittävää on ollut koko yhteiskunnalle tasapuolisten palvelujen tuottajan rooli. Liikelaitoslakimuutosten yhteydessä on tähän kaikille kansalaisille tasapuolisten palvelujen tuottamiseen puututtu. Voimallisesti tämän toiminnan säilyttämistä ovat vaatineet ko. laitosten henkilöstöjärjestöt. Posti- ja Telealan Sosialidemokraattinen Yhdistys on huolestuneena seurannut lakimuutosten kehittymistä. Huolestumista on aiheuttanut, pystyykö eduskunta jatkossa kyllin selkeästi määrittelemään liikelaitoksille ne yhteiskunnalliset palvelut, jotka niiden on tuotettava sekä osoittamaan riittävästi valtion varoja niiden hoitamisen kustannusten peittämiseksi. Pelkona on, että jatkossa liikelaitokset tuottavat vain taloudellisesti kannattavia palveluja. Tästä seuraa, että kansalaiset joutuvat palvelujen saatavuuden sekä niistä maksettavien korvausten kanssa eriarvoiseen asemaan. (Esimerkiksi haja-asutusalueiden liikenne-, posti- ja telepalvelut). Tämän johdosta Posti- ja Telealan Sos.-dem. Yhdistys esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueneuvostoa huolehtimaan, jotta eduskunnassa liikelaitoksille määrätään hoidettaviksi yhteiskunnalle tärkeitä ja koko maassa samanarvoisia palveluja. Lisäksi eduskunnan tulee osoittaa liikelaitoksille riittävästi valtion varoja näiden useinkin taloudellisesti kannattamattomien palvelujen tuottamiseksi. 141

16 Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous tähdentää mahdollisimman tasa-arvoista ihmisten mahdollisuutta saada valtion liikelaitosten palveluja ja yhtyy aloitteeseen. 56. Liikettä joukkoliikenteeseen Martinlaakson Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite Henkilöautojen määrä on Suomessa lisääntynyt huimasti viime vuosina. Syrjäseutujen linja-autovuoroja on vähennetty vuosittain. Kaupunkien liikennelaitokset kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa, vähentävät vuoroja ja nostavat matkalippujen hintoja. VR lisää jatkuvasti pakollisia maksuja normaalin matkalipun lisäksi. Kuvaillusta kehityksestä kärsii eniten ympäristömme. Liikenne on tärkeimpiä ilmansaastuttajia. Yksittäisistä ihmisistä joukkoliikennettä käyttävät eniten lapset ja nuoret, pienituloiset, naiset ja vanhukset. Joukkoliikenteellä on siis ulottuvuutensa myös yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Tasavallan hallitus ei juuri liikennepolitiikallaan voi kehua. Pieleen on mennyt. Esitämme, 142 että puoluekokous velvoittaisi niin puoluetoimikuntaa kuin eduskuntaryhmääkin toimimaan siten, että joukkoliikenteen suhteellinen edullisuus yksityisautoiluun nähden kasvaisi ja liikenteen ympäristöhaittoja pyrittäisiin vähentämään. Tämä edellyttää mm. kattonopeuksien laskemista kaikilla teillä moottoriteitä lukuun ottamatta 80 kilometriin tunnissa. Se vaikuttaisi sekä ympäristöön että liikenneturvallisuuteen, henkilöautojen hankintahinnan säilyttämistä nykyisellä reaalisella tasollaan, polttoaineen kuluttajahintojen säilyttämistä nykytasolla kuitenkin niin, että lyijyttömät ovat selkeästi muita halvempia, yhteiskunnan voimakasta tukea joukkoliikenteelle, jotta lippujen hinnat voitaisiin pitää alhaisina.

17 Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteisiin joukkoliikenteen suhteellisen edullisuuden lisäämiseksi ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä katsoo, että tavoitteiden edellyttämät keinot tulee valita halutun lopputuloksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 57. liikennepolitiikan painopiste joukko- ja raideliikenteen kehittämiseen Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta r.y:n aloite Ympäristökysymykset ovat lähivuosien yhteiskunnallisen uudistustyön tärkeimpiä tehtäviä. SDP:n ohjelmatyön ja käytännön poliittisen uurastuksen tuloksena on jo saavutettu selviä parannuksia meidän kaikkien jokapäiväisessäkin elinympäristössä. Asutusjätevedet ovat puhdistuneet, kansallispuistojen määrä on kasvanut ja olemassa oleva rakennuskanta on noussut kaiken rakentamisen ja kaavoituksen lähtökohdaksi. Paljon on kuitenkin yhä tekemätöntä työtä. Liikenne on lähivuosina niin poliittisesti kuin myös teknisesti eräs kaikkein visaisin ympäristökysymys. Liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet, yksityisauto on syrjäyttänyt joukkoliikennevälineet ja onnettomuusmäärät ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Autoliikenteen nykyvauhdilla jatkuva kasvu merkitsee sitä, että Suomi ei voi toteuttaa ns. Sofian-sopimuksessa lupaamaansa typpipäästöjen määrän vähentämistä edes 30 prosentilla, vaan teknisistä parannustoimenpiteistä huolimatta uhkaavat pääosin ajoneuvoliikenteestä aiheutuvat typpipäästöt kääntyä kasvuun. Ajoneuvoliikenne on myös meluongelmien keskeinen aiheuttaja. Taajamien maankäytössä on vaarana se, että eri tyyppisiin liikenneväyliin kuluu yhä suuremmat alueet. Los Angelesin liikennealueiden 3/4 osuus kaupungin koko pinta-alasta on vielä muutaman vuosikymmenen takana oleva kauhukuva suomalaisissa taajamissa, mutta useat kunnat ponnistelevat aktiivisesti tämänkin tavoitteen toteuttamiseksi. Liikenneonnettomuudet vammauttavat ja tappavat suomalaisia enemmän kuin mikään muu kansantauti. Onnettomuuksista, maankäyttövarauksista sekäympäristöhaitoista laskettu yhteiskuntataloudellinen kustannus ylittääkin ajoneuvoliikenteen verotuskertymän, vaikka toista usein väitetäänkin. SDP:n politiikka liikennekysymyksissä on ollut kaksinaamaista. Toisaalta on myönnetty esiinnousevat ongelmat, toisaalta on edistetty näiden ongelmien syntyä. Tyypillinen esimerkki on valtion tämän vuoden budjetti, joka edistää voimakkaasti yksityisautoliikennettä ja vaikeuttaa joukko- ja raideliikenteen asemaa. SDP:n on rohjettava tunnustaa itselleen liikenteen aiheuttamat ongelmat, uskallettava nousta barrikadeille puolustamaan ympäristöä ja ihmistä sekä toimittava johdonmukaisesti 143

18 omaksumansa politiikan toteuttamiseksi. Puolueen on osoitettava nykykehityksen mahdottomuus. Edellä esitettyjen suomalaisten ongelmien lisäksi on tunnustettava se tosiseikka, että maailman kaikilla kansoilla ei ole koskaan mahdollisuutta edes maamme nykytasoon yksityisautojen määrässä. Raaka-aineita kaikkien näiden autojen valmistamiseen ja polttoainetta niiden käyttämiseen ei yksinkertaisesti riitä. Liikenteen ympäristökysymysten ratkaisemiseksi tarpeellinen poliittinen agitaatio edellyttää puolueen johdon ja jäsenkunnan omakohtaistakin esimerkkiä, jotta nykyisen liikennekäyttäytymisemme taustalla olevat arvot saataisiin muuttumaan. Edellä esitetyn perusteella Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta ry. esittää, että puoluetoimikunta, vastatessaan tähän aloitteeseen, päättää matkustaa Lappeenrannan puoluekokoukseen junalla ja kehottaa puoluekokouksen osanottajia mahdollisimman suuressa määrin noudattamaan puoluetoimikunnan esimerkkiä, puoluekokous päättää velvoittaa kaikkia sosialidemokraatteja suosimaan ensisijaisesti joukko- ja raideliikennettä ja yksityisautoja käyttäessään noudattamaan ehdottomasti sallittuja ajonopeuksia liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi, puoluekokous päättää tukea liikenne- ja ympäristöviranomaisten vaatimuksia tieliikenteen suurimmiksi sallituiksi kattonopeuksiksi 80 ja 100 km/t ja puoluekokous päättää, että SDP toimii eduskunnassa ja valtioneuvostossa siten, että lähivuosien liikenneinvestoinnit painottuvat erityisesti joukkoja raideliikenteen kehittämiseen. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous katsoo, että sosialidemokraatit osaavat valita kulkumuotonsa ja noudattavat sallittuja ajonopeuksia ilman puoluekokouksen velvoituksiakin. Suurimpien sallittujen ajonopeuksien tulee olla puoluekokouksen mielestä liikenne- ja ympäristöturvallisuuden kannalta riittävän alhaisia. Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen lähivuosien liikenneinvestointien painottamiseksi erityisesti joukko- ja raideliikenteen kehittämiseen. 144

19 58. Julkinen liikenne Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite Julkista liikennettä on kehitettävä. Poikittaisliikenne valtionrautateillä on liian huonosti hoidettu. Kaupunkien sisäinen liikenne yksityisten liikenneyhtiöiden toimesta ei toimi Suomessa, ja näin yksityisautoilu lisääntyy myös kaupungeissa. On pyrittävä kunnallistamaan kaupunkien julkinen liikenne ja kehitettävä kaupunkirakenteita joukkoliikennettä suosivaksi. Kaupunkien viihtyisyyttä melun ja saasteiden suhteen lisää yksityisautoilun vähentäminen. Riittävän suurilla maksuilla yksityisautoilijoilta kompensoidaan julkisen liikenteen kehittämistä. Kävelykatuja on kaupunkien keskustoissa lisättävä, samoin vain julkiselle liikenteelle tarkoitettuja katuja. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous toteaa aloitteen sisältävän monia varteenotettavia näkökohtia, joita on syytä ottaa huomioon liikennepoliittisessa päätöksenteossa. 59. Kilpailun vapauttaminen taksirintamalla Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa-Seura r.y:n aloite Viime aikoina kehitys, jossa kilpailu on vapautunut erilaisista monopoleista, on kuluttajien kannalta ollut erityisen mieluisaa. Eräs sektori, joka edelleen saa nauttia ylenpalttisesta kilpailusuojasta, on elitistinen taksitoiminta. Löytyy monia perusteluita kehitellä taksitoiminnalle kilpailevia järjestelmiä. Taksit ovat nuorille ja muille vähävaraisille joukkoliikennemuotona aivan liian kalliita. Luonteeltaan se on edelleen turhan prameaa. Kaiken kukkuraksi "ei niitä koskaan tarvitessa nää". Varteenotettava vaihtoehtoinen järjestelmä on Länsi-Saksassa pyörivä MINICARtoiminta, jossa nuoret autonomistajat ovat järjestäytyneet osuuskunniksi, joista auton voi tilata puhelimitse. Matkustaja maksaa ainoastaan kuljetusta matkasta eikä MINICARia voi napata lennosta. Esim. Kielin kaupungissa näitä osuuskuntia on useita ja auton tai taksin saa vaivatta. Tällaisesta järjestelmästä aiheutuvia etuja on monia. Asiakas voi valita myös halvemman, joskin vaatimattomamman vaihtoehdon. Tarjonta olisi näin monipuoli- 145

20 sempaa. Autot olisivat kansantaloudellisesti nykyistä tehokkaammassa käytössä ja niiden hankinta olisi perustellumpaa. Nuorten suosimalla ns. korttelirallille löytyisi mielekäs vaihtoehto. Näihin syihin vedoten Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa-Seura esittää SDP:n ryhtyvän toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi, jotta kilpailu taksirintamalla voitaisiin vapauttaa. Puoluetoimikunnan lausunto: Kansainväliset kokemukset taksiliikenteen vapauttamisesta aloitteessa hahmotetulla tavalla eivät ole yksinomaan myönteiset. Puoluekokous pitää kuitenkin periaatteessa hyvänä kilpailun vapauttamista elinkeinotoiminnassa ja katsoo, että sen koskiessa taksiliikennettä tulee taata mm. asiakasturvallisuus ja tasainen palvelukyky eri ajankohtina. 60. Kokonaisvaltainen energiaratkaisu Töölön Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Veli-Mikko Niemen ja Harjavallan sos.-dem. naisyhdistyksen jäsenen Tanja Sippolan aloite Ihmiskunnan teollisuusmaissa elävä osa on verraten lyhyessä ajassa kyennyt luomaan melkoisen vaurauden. Tämä kehitys on pitkälti tapahtunut ympäristön ja uusiutumattomien luonnonvarojen kustannuksella. Ympäristön tilan pahenemisesta tulevia signaaleja ei ole osattu eikä haluttu nähdä. Vasta aivan viime vuosina on todellisen ympäristökatastrofin uhka avannut silmät maailmalla. Ihmiskunnan on nyt etsittävä ratkaisuja, jotka kokonaisvaltaisesti ovat sopusoinnussa luonnon kanssa. Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä ratkaisuja 1990-luvun alussa tulee olemaan maamme energiapolitiikan linjasta päättäminen. Mm. OECD on todennut, että Suomen energiankulutus on kasvanut huomattavasti muita länsimaita nopeammin. SDP:lla on oltava selkeät, poliittiset lähtökohdat päätöksien tekoa varten. Energiapolitiikassa tarvitaan paljon tutkimusta ja asiantuntijatyötä, mutta lopullisten ratkaisujen on oltava poliittisten päättäjien vastuulla. Suomessa on tiedostettava, että ympäristökatastrofin uhka on suurin kehitysmaissa. Valtava väestönkasvu on jo yleisesti ylittänyt ympäristön sietokyvyn. Siksi on välttämätöntä suunnata kaikki mahdolliset ylimääräiset resurssit alikehittyneisiin 146

21 maihin. Energiankulutus henkeä kohden on teollisuusmaissa monikymmenkertainen köyhimpiin kehitysmaihin verrattuna. Kehitysmaiden osuus maapallon energiankulutuksesta on nyt noin 20 prosenttia. Väestönkasvun takia yhä suurempi osa on tapahtuva siellä. Käytössä olevien energiaraaka-aineiden varannot ovat rajalliset. Jotta kehitysmaat saisivat oman osuutensa sekä myös mahdollisuuden kehitykseen, on energian kulutusta meillä voimakkaasti vähennettävä, eräiden arvioiden mukaan jopa 50 % vuodesta 1980 vuoteen 2020 teollisuusmaissa. Tasaisemmalla energian käytön jakautumalla maailmassa voimme osittain ehkäistä ympäristökatastrofin. Energiantuotantomuotoja valittaessa on pääpainon oltava ympäristön säilymisessä myös jälkipolville. Fossiilisista polttoaineista tulee valita haitattomin eli maakaasu. Erityisesti uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseen tulee voimakkaasti panostaa. Ydinvoiman käytön lisääminen ei globaaleja ongelmia ratkaise. Ydinvoiman osuus maapallon energiantuotannosta on vain muutamia prosentteja. Ydinenergian laajempaan käyttöön monissa maissa liittyy lisäksi turvallisuuspoliittisia riskejä. Kuten SDP:n puoluekokouksen 1987 hyväksymässä ympäristöpoliittisessa asiakirjassa todetaan, on ydinvoima vain siirtymäkauden energiamuoto. Energiapoliittisia ratkaisuja Suomessa tehtäessä tulee vaihtoehtojen arvioinnin perustua kokonaisvaltaiseen vaikutusten arviointiin. Tässä suhteessa ydinvoima on vaikeasti arvotettavissa, koska sen vaikutukset jätteiden muodossa ulottuvat miljoonien vuosien päähän. Silti onnettomuusriskien liioittelematon rahallinen arviointi tulee ydinvoiman kohdalla ottaa huomioon. Vasta silloin saamme realistisen käsityksen tuotettavan energian todellisesta hinnasta. Edellä olevan perusteella esitämme, että hyväksyessään tämän aloitteen SDP:n puoluekokous päättää, 1. että maapallon kestävän kehityksen turvaamiseksi on energiankulutuksen kasvu Suomessa ja muissa teollisuusmaissa pysäytettävä ja kulutusta asteittain vähennettävä kansainvälisin sopimuksin tavoitteena vähintään 50 prosentin supistus vuoteen 2020 mennessä; 2. että Suomessa on energiantuotannossa vähennettävä erityisesti kivihiilen, öljyn sekä turpeen käyttöä. Supistukset on korvattava energian säästöllä ja maakaasun käytön lisäämisellä; 147

22 3. että päätöksenteon suurissa energiapolitiikan ratkaisuissa on perustuttava laajaan taloudelliseen ja ympäristövaikutusten arviointiin, jossa huomioidaan niin globaalit kuin jälkipolviemme maksettaviksi tulevat laskut; ja 4. että poliittisten päättäjien on edelleen otettava vastuu energiapolitiikan suunnasta. Energiantuotannon lisäämiseen kriittisesti suhtautuville tahoille tulee antaa samat mahdollisuudet avoimen keskustelun käymiseen kuin energiantuottajien edustajilla on. SDPrssa kanta mahdollisen uuden suurvoimalan tarpeellisuudesta on päätettävä korkeimmalla mahdollisella puoluetasolla em. arvioihin perustuen. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. 61. Säästävään energian kulutukseen Jyväskylän Sosialidemokraattiset Opiskelijat r.y:n aloite SDP:n 90-luvun tavoite on energian kulutuksen pysäyttäminen Suomessa. Maksujen ja verotuksen on suosittava säästävää energian käyttöä. 90-luvun tavoiteohjelman on perustuttava energian kulutuksen uudelleenjakoon ja vähentämiseen yhteiskunnassa. Yhteiskunnan tuki saasteettoman ja turvallisen energian tuottamiseen on moninkertaistettava. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen, että energiapolitiikan kokonaisuudessaan ja energian käytön vähentämisen erityisesti tulee olla keskeisellä sijalla SDP:n tavoitteenasetteluissa 1990-luvulla. 148

23 62. Progressiivisen energiaveron toteuttaminen Keravan Työväenyhdistys r.y:n aloite Valtaosa tarvitsemastamme energiasta tuotetaan uusiutumattomilla luonnonvaroilla. Varsinkin fossiilisten polttoaineiden käyttöön liittyy pääsääntöisesti ympäristön pilaantumista ja yleisen elämänpiirin kaventumista. Rikkidioksidi-ja typpioksidipäästöjen lisäksi olemme uhkaamassa ekologisesti ympäristöämme hiilidioksidilla, jonka ilmakehän lämpötilaa nostava vaikutus saattaa olla vielä happosateitakin vaarallisempi ihmiskunnan tulevaisuuden uhka. Edellä kuvattujen ympäristöön liittyvien vaarojen lisäksi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö energiatuotannossa on niiden säästämisen muodossa myös solidaarisuuden ja vastuun ottamisen osoitus tuleville sukupolville. Tämän vuoksi esitämme, että SDP:n 35. puoluekokous päättää velvoittaa SDP:n puolue-elimet ryhtymään toimenpiteisiin, jotta energian säästämiseksi säädetään laki progressiivisesta energiaverosta. Ts. se, joka käyttää runsaasti energiaa, myös maksaa siitä normaalia enemmän. Ympäristönsuojelullisesti progressiivisesti nouseva energiavero pakottaa suunnittelemaan myös uusia, saasteettomia ja taloudellisesti edullisia energiamuotoja, josta hyötyy myös Suomen teollisuus. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous katsoo, että ympäristöpainotteinen energian käytön verotus kuuluu tehokkaimpiin keinoihin tähdättäessä luonnontalouden edellyttämään energian säästämiseen. Tätä välinettä käytettäessä tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei yksioikoisuudella aiheuteta verotuksen kohteissa vaikutuksia, joita ei ole tarkoitettu. 63. Ydinenergian käyttö Laajasalon Sosialidemokraatit r.y:n aloite Eräs tärkeimpiä ja vaikeimpia yhteiskunnan häiriöttömän toimivuuden perustekijöitä on hyvän energiapolitiikan aikaansaaminen ja sen jatkuva kehittäminen kunkin ajan energiatarpeitten tyydyttämiseksi. Kuten tunnettua, Suomen sähköenergialähteet ovat nykytilanteessa vesivoima, hiilivoima, ydinvoima, turve ja hake. 149

24 Energian tarpeesta 1990-luvulla voitaneen melko luotettavasti arvioida, että se kasvaa vielä nykyisestään. Energian kulutusta voidaan pyrkiä eri keinoin säästämään ja säätelemään. Mahdollisuudet ratkaista energiakysymys säästö- ja säätelykeinoin ovat kuitenkin rajalliset jopa hintapolitiikka mukaan lukien. Ei ole yllättävää, että paineet vallitsevien tuotantosuhteitten muuttamiseen ydinenergiaa suosivaan suuntaan ovat jatkuvasti voimistuneet tuotantoelämän piirissä. Vain ydinvoimatuotannon piirissä sattuneet onnettomuudet, Tshernobyl ennen kaikkea, ovat tätä painetta tilapäisesti vähentäneet. Energiakomitean mietintö luo kattavan katsauksen energiapolitiikan nykytilanteeseen ja tulevaisuudenkin energiatarpeen näkymiin. Julkisuudessa on lisäksi esitetty niin filosofian kuin energia-asiantuntijoiden artikkeleita erityisesti ydinvoimaenergian käyttöön liittyvistä turvallisuuskysymyksistä. Tutkimuksen taholla on puolestaan tehty selvityksiä ydinvoiman turvallisuusriskien minimoimiseksi ja ydinvoimatekniikan kehittämiseksi. Myös aurinkoenergian käyttöön "valjastamista" taloudellisesti kilpailukykyisenä energiamuotona on yhä intensiivisemmin tutkittu mm. Yhdysvalloissa ja rajoitetusti omassakin maassamme Keravan lämpöenergiakokeilussa. Joissakin maissa tuulienergia on pystytty ottamaan yhdeksi energialähteeksi. Energiakomitea arvioi sekä tuulienergian että aurinkoenergian käytön Suomen tuulija aurinko-olosuhteissa ainakin toistaiseksi energiaratkaisujen ulkopuolelle lankeaviksi. Paitsi maassa käytettävissä olevia viimeisiä ajan tasalla olevia kirjallisia lähteitä Laajasalon Sosialidemokraatit ovat mm. asettamassaan työryhmässä kuulleet asiantuntijoita pyrkiessään muodostamaan kannanottoaan energiatalouden nykyisessä kehitysvaiheessa hyvään energiapolitiikkaan pyrittäessä. On todettavissa, että ydinenergia on käytettävissä olevista energiamuodoista saasteettomin ja ympäristöystävällisin. Turvallisuusriskit ovat kehityksen edetessä ratkaisevasti vähentyneet. Suomalainen alan asiantuntemus on kansainvälistä korkeaa luokkaa. Suomen oma kallioperä vaikuttaa varmimmalta ydinjätteiden sijoitusratkaisulta. Lyhyesti tiivistäen voitaneen nykyisessä kehitysvaiheessa todeta, että ydinvoimalaonnettomuus on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta toteutuessaan poikkeuksellisen vakava. Eri energialajien turvallisuusriskejä toisiinsa verrattaessa on vaara "turvallisuusharhan" aiheuttamasta turvallisuusvääristymästä. Tshernobylin "kauhukuva" hämärryttää havaitsemasta, että mm. fossiilisten energialähteiden uhrimäärät ovat monin- 150

25 kertaiset ydinenergian aiheuttamiin uhreihin verrattuna. Tshernobylin mediatapahtuma on verrattavissa mm. lentoliikenteen suuronnettomuuteen: kerralla uhreja pelottavan paljon. Missään ei kuitenkaan ajatella lentoliikenteen lopettamista ja vaihtamista turvallisempiin liikennemuotoihin. Niitä ei ole. Muut liikennemuodot "nyppivät" kuolonuhrinsa yksitellen, lentoliikenne silloin tällöin, mutta kasapäissä. Syntyy mediatapahtuman luoma "turvallisuusharha" lentoliikenteen näyttäessä vastoin objektiivisia tilastoja turvattomalta muihin, tuskin uutiskynnyksen ylittäviin liikenneuhreja vaativiin liikennevälineisiin verrattuna. Sama koskee ydinvoimaa. Ottamalla huomioon sen maailmanlaajuinen määrällisyys ydinvoima osoittautuu turvallisimmaksi, hygieenisimmäksi ja saasteettomimmaksi energiamuodoksi. Absoluuttista turvallisuutta ei voida taata millekään energiamuodolle. Kansakunta joutuu valitsemaan ja ottamaan riskejä. Energiakomitean mietinnön eriäviä mielipiteitä oli vain yksi. On sinänsä tärkeätä, että ydinvoimaa maassamme lisättäessä otetaan huolella huomioon asiantuntijoiden näkökohdat turvallisuusjärjestelmiä kehitettäessä. Samalla tulisi kiinnittää huomiota erityisesti myös väestönsuojelullisiin näkökohtiin. Näissä samoin kuin itse ydinvoimalaratkaisuissa tulisi kaikissa vaiheissa vaatia korkeinta mahdollista teknistä ja muuta laatutasoa. Hankeratkaisuja ei saa kytkeä kauppapoliittisiin tilannekysymyksiin eikä hankintojen halpuuteen, vaan kiinteästi laatutasoon, häiriövapaaseen toimivuuteen ja turvallisuusvarmuuteen. Vain paras on kyllin hyvää. Kansainvälistä teknistä kehitystä on kiinteästi seurattava niin ydinvoimaenergian kuin kaikkien muittenkin energiamuotojen alalla. Erityisesti tulee lisätä yhteistyötä naapurimaiden, etenkin Neuvostoliiton kanssa ydinvoimaloiden turvallisuuden ja sitä koskevan vaatimustason nostamiseksi. Tähän tutkimukseen on Suomenkin kohdennettava nykyistä enemmän voimavaroja. Laajasalon Sosialidemokraatit r.y. esittää, että SDP:n puoluekokous ottaisi ydinenergian käyttöön myönteisen kannan siten, että se, pitäen kiinni Suomen tiukoista turvallisuusmääräyksistä ja ydinvoimaratkaisujen korkeasta laatutasosta, päättäisi nykyisessä kehitysvaiheessa tukea viidennen ydinvoimalan rakentamista Suomeen alkavan uuden vuosikymmenen alkuvaiheessa. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluekokous katsoo, että poliittisten päätöksentekijöiden on otettava vastuu energiapolitiikan suunnasta ja että suurten energiapoliittisten ratkaisujen tekeminen edellyttää laajaa taloudellisten ja ympäristövaikutusten arviointia sekä tämän pohjalta käytävää kunnollista kansalaiskeskustelua. 151

26 64. Asetettava toimikunta parantamaan pienyrittäjien asemaa Lahden eteläinen Sos.-dem. yhdistys r.y:n aloite Pienyrittäjien asema ei ole Suomessa hyvä. Kuitenkin mm. Euroopan Yhteisön EY:n piirissä pidetään pienyritystoimintaa välttämättömänä. Suomessa verotus, pankkien rahoitusjärjestelyt takauksineen sekä sosiaaliturvamaksut takaisinlainausoikeuksineen on tehty suuria yrityksiä varten. SDP:kin näkee Suomen liiaksi suurten yritysten näkökulmasta. SDP:n syntyyn vaikuttivat myös pienyrittäjät, kuten suutarit ja räätälit. Pienyrittäjien asemaa selvittämään on kuluneellakin puoluekokouskaudella asetettu erityinen toimikunta. Toimikunnan esitykset käytännön vaikutuksista puhumattakaan jäivät vaatimattomiksi. SDP:n Turun juhlissa pienyritystilaisuus osoitti osaltaan pienyrittäjien kiinnostuksen puoluettamme kohtaan. Tällaisen korkean koron aikana pienyritysten on vaikeata, jopa mahdotonta saada kohtuuhintaista rahoitusta. Vakuuksien saaminen on ongelma, koska mm. yrityskiinnityslaki ei vastaa tarkoitustaan. Valtion viranomaiset, mm. verottaja, suhtautuu suuriin yrityksiin ymmärtäväisemmin. Pienyrittäjät vaativat oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta. Tarvitaan käytännön ehdotuksia. Edellä olevan perusteella esitämme puoluekokousaloitteenamme, että puoluetoimikunta asettaisi toimikunnan tekemään ehdotuksia pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Puoluetoimikunnan lausunto: 152 Pienyrittäjien, erityisesti oman käden työllä elävien yksinyrittäjien historiallinen suhde sosialidemokratiaan on merkittävä näkökohta, jonka palauttaminen mieliin velvoittaa myös tämän päivän sosialidemokraatteja. Pienyrittäjien asemaa nyt ja tulevaisuudessa voidaan hyvin perustein arvioida aloitteessa esitetyllä tavalla. Elinkeinoelämän rajut muutokset oikeuttavat pienyrittäjiä odottamaan, että SDP ottaa entistä paremmin huolekseen heidän asemansa. SDP:n puoluetoimikunnan alaisuudessa on toiminut pienyrittäjäpoliittinen toimikunta. Niin ikään monissa piirijärjestöissä on ollut vastaavanlaisia työryhmiä toimimassa pienyrittäjille tärkeiden asioiden parissa. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikuntaa entistä tehokkaampiin käytännön toimiin pienyrittäjien aseman parantamiseksi.

27

28

29 VI ALUE- JA MAASEUTUPOLIITTISET ALOITTEET 65. Uusien läänien perustamisesta pidättäydyttävä Sosialidemokraattinen Väinö Voionmaa-Seura r.y:n aloite Esitämme, että uusien läänien perustamisesta pidättäydytään ja tutkitaan, voidaanko nykyinen väliportaanhallinto purkaa ja siirtää sen tehtävät kunnille. 66. Kunnallisen jaotuksen sekä valtion piiri- ja aluehallinnon rajojen tarkistaminen Lahden Läntinen sos.-dem. yhdistys r.y:n aloite Viime vuosina Etelä-Hämeen Sosialidemokraattisessa Piirissä on käyty keskustelua ja otettu kantaa lääni- ja vaalipiirirajoihin. Hämeen läänihän sisältää kolme talousmaakuntaa, joista Päijät-Hämeen talousalueen kunnat kuuluvat neljään eri lääniin. Tämä on selvästi vaikeuttanut Päijät-Hämeen kehittämistä. Hallinnon kehittäminen on kiitettävästi ruvennut kiinnostamaan poliittisia päättäjiämmekin, koska asia on päässyt hallitusohjelmaan saakka. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että hallinto on ryhtynyt pohtimaan organisaatiorakenteitaan ja aluejakojaan. Uudistuksia on jo toteutettukin esim. muuttamalla työvoimapiirien rajat vastaamaan lääninrajoja Turun ja Porin lääniä lukuun ottamatta. Posti- ja telelaitos on liikelaitokseksi muuttuessaan myös remontoinut organisaatiotaan ja pohtii parhaillaan, miten se siististi saisi postitoimipaikkaverkostonsa kannattavaksi. Verohallinnon palveluverkoston kehittämisestä on valmistunut työryhmän mietintö. Samoin on valmistunut suunnitelma valtion paikallishallinnon uudistamisesta. Kuntauudistustakin on suunniteltu monta vuotta, mutta kunnallisjaossa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia. 155