Lä hetysseurän kehitysyhteistyö Nepälissä
|
|
- Eija Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lä hetysseurän kehitysyhteistyö Nepälissä Uplift yhteisönkehittämishanke Tavoite: Syrjittyjen dalit-yhteisöjen taloudellinen ja sosiaalinen asema paranevat viidellä alueella eteläisellä Terain tasankoalueella. Yhteisöjen kyky osallistua itseään koskeviin päätöksiin paranee. Toteuttava kumppani: Samari Utthan Sewa (SUS) Kuvaus: Hankkeen piirissä olevista valtaosa on maattomia kastittomia (daliteja) tai kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vain noin 2 % naisista on lukutaitoisia. Tytöt naitetaan nuorina, vuotiaina, ja naisten ja lasten terveydentila on huono heikon ravinnon ja ruokaturvan sekä jopa Nepalin oloissa surkeitten elinolosuhteitten vuoksi. Uplift-hankkeessa tuetaan kyläyhteisöjen omaa kehitysprosessia monin keinoin. Yhteisöryhmien vetäjille annetaan koulutusta hallinnon perusasioissa ja johtamistaidossa. Säästöja pienlainaryhmien vastuuhenkilöitä koulutetaan muun muassa kirjanpidossa. Kyläosuuskuntien laajenemista jatketaan, jotta äärimmäinen köyhyys vähenisi. Viranomaisten kanssa asiointia esimerkiksi henkilöllisyystodistusten ja eläke-etuuksien saamiseksi tuetaan lisäämällä tietoa oikeuksista, Nepalin nykyisestä lainsäädännöstä sekä tukemalla kylävaltuuskuntien käyntejä Kathamandussa ajamassa asiaansa keskusvirastoissa ja ministeriöissä. Naisten voimaantuminen alkaa yleensä luku- ja laskutaidon hankkimisella. Oppimisen lomassa keskustellaan naisten ja tyttöjen arkipäivän ongelmista. Keskustelut johtavat usein korjaavaan toiminnan aloittamiseen ja tietoisuuden lisääntymiseen. Myös terveyskasvatuskursseja järjestetään. Ruohonjuuritason rauhantyö Tavoitteet: Hankealueilla olevien yhteisöjen ihmisoikeudet ajattelun ja uskonnonvapauteen toteutuvat kastien ja uskontojen välisen rauhallisen rinnakkainelon vahvistumisen ansiosta. Lisäksi tähdätään sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon vahvistumiseen sekä yhteisöjen että sukupuolten välillä. Toteuttava kumppani: Sasthagat Bikas Sanjal -verkosto Kuvaus: 10-vuotinen sisällissota vaikuttaa nepalilaisessa yhteiskunnassa yhä, eikä rauha ole päässyt juurtumaan yhteisöihin. Hanketta toimeenpannaan Achamin, Kailalin ja Banken alueilla. Naisia ja nuoria koulutetaan rauhanvälityksessä ja aikaisessa puuttumisessa yhteisöjen välisiin, kyteviin konflikteihin. Yhteisöjen sisäisessä rauhantyössä hanke keskittyy perheväkivallan ja siihen usein johtavan alkoholinkäytön
2 sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvien haitallisten perinteiden poistamiseen. Oikeudenmukaisuus on yksi rauhan edellytyksistä. Siksi muusta yhteiskunnasta syrjässä eläviä yhteisöjä tuetaan toimeentulon vahvistamisessa (erityisesti naisten). Lisäksi tuetaan lasten, erityisesti tyttöjen, koulutusta sekä parannetaan naisten, nuorten ja lasten terveys-, ravinto- ja hygieniatilannetta. Yhteyksiä muita uskontoja tai etnisiä ryhmiä edustaviin yhteisöihin ja viranomaisiin pyritään luomaan uudelleen. Sanjalin paikallisten jäsenjärjestöjen JSS:n, WACT:n ja YES Nepalin kapasiteettia vahvistetaan koulutuksin ja seurannan avulla. Yhteisöjen ruokaturvan kehittäminen Tavoitteet: Syrjäisten Bajuran, Mugun ja Kalikotin alueilla sijaitsevien, etnisistä vähemmistöistä koostuvien vuoristoyhteisöjen oikeus ruokaan, terveyteen ja toimeentuloon toteutuu entistä paremmin. Toteuttava kumppani: SAHAS Kuvaus: Vuoristoalueilla elävien vähemmistöryhmien ruokaturva ja toimeentulo ovat yhä heikkoja johtuen karuista ympäristöolosuhteista ja puutteellisista viljely- ja karjankasvatuskäytännöistä. Vaihtoehtoisten toimentulomuotojen vähyys ja asukkaiden riittämätön tietoisuus oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan saada tukea alueellisilta viranomaisilta ylläpitävät köyhyyttä. Aliravitsemukseen ja huonoon terveydentilaan on syynä myös heikko sanitaatio- ja hygieniatilanne sekä puhtaan juomaveden puute. Hankkeen kautta pyritään kehittämään kestävällä tavalla yhteisöjen omia voimavaroja ja mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa, parantaa perheen ruokaturvaa ja edistää yhteisöjen hyvinvointia. Hanke voimaannuttaa paikallisia yhteisöjä luomalla yhteisöpohjaisia ryhmiä ja järjestöjä sekä linkittämällä ne järjestöverkostoihin. Hanke parantaa köyhien dalitien ja etnisten vähemmistöjen (erityisesti naisten ja lasten) ruokaturvaa tukemalla vihannesviljelyä ja kotipuutarhoja sekä parantamalla maankäyttöä laadukkaitten siementen, koulutuksen ja pienkastelujärjestelmien avulla. Yhteisöjen toimeentuloa parannetaan tukemalla maattomien ja pienviljelijöiden pienyrittäjyyttä ammatillisella koulutuksella ja tukemalla maatalouteen perustuvia elinkeinoja. Terveys- ja ympäristökasvatus, vessojen rakentamisen ja huollon tuki, hygieniakoulutus, savuttomien uunien rakentaminen ja vesipisteiden kunnostaminen ovat myös välineitä päämäärään pääsemiseksi. Kaikkein köyhimpien yhteisöjen peruskoulutuksen piiriin pääsemistä tuetaan korjaamalla ja varustamalla kyläkouluja.
3 Vuoristoyhteisöjen kehittämishanke Tavoitteet: Köyhien marginaaliryhmien oikeus toimeentuloon, ruokaturvaa ja hyvinvointiin toteutuu Dhadingissa, Tanahussa ja Gorkhassa sijaitsevilla syrjäisillä ja vuoristoisilla hankealueilla. Toteuttava kumppani: SAHAS Kuvaus: Vuoristoalueilla elävien etnisten vähemmistöjen ja dalitien toimeentulo ja ruokaturva ovat yhä heikkoja. Syitä ovat karut ympäristöolosuhteet, köyhyys, heikot viljely- ja karjankasvatuskäytännöt ja puuttuvat mahdollisuudet hankkia toimeentuloa vaihtoehtoisin tavoin esimerkiksi pienyrittäjinä. Hanke voimaannuttaa paikallisia yhteisöjä luomalla yhteisöpohjaisia ryhmiä ja järjestöjä sekä linkittämällä ne järjestöverkostoihin. Hanke parantaa köyhien dalitien ja etnisten vähemmistöjen ruokaturvaa tukemalla vihannesviljelyä ja parantamalla maankäyttöä koulutuksen ja kastelujärjestelmien tukemisen kautta. Yhteisöjen toimeentuloa kehitetään tukemalla maattomien ja pienviljelijöiden pienyrittäjyyttä ammatillisella koulutuksella ja tukemalla maatalouteen perustuvia elinkeinoja. Erityisesti naisten ja lasten terveyttä parannetaan terveys- ja ympäristökasvatuksen, vessojen rakentamistuen, hygieniakoulutuksen, savuttomien uunien rakentamisen ja vesipisteiden kunnostamisen kautta. Köyhimpien yhteisöjen oikeutta koulutukseen edistetään kunnostamalla ja varustamalla paikallisia kouluja. Yhteisöterveydenhuollon kehittäminen Palpan alueella Tavoitteet: Palpan alueen köyhillä ja marginaaliryhmillä on pääsy perusterveydenhoitopalveluihin omissa yhteisöissään ja tarvittaessa erikoisterveydenhoitoon Tansenin sairaalassa hyvin toimivan lähetejärjestelmän ansiosta. Köyhien yhteisöjen, etenkin naisten ja lasten, oikeus perusterveydenhuoltoon toteutuu ja heidän terveytensä ja hyvinvointinsa paranevat. Naiset voimaantuvat ajamaan yhteisiä terveysja toimeentuloasioita yhteisöissään. Toteuttava kumppani: Tansen Mission Hospital (UMN) Kuvaus: Palpan läänissä äiti- ja lapsikuolleisuus on yhä korkea ja köyhyyteen, heikkoon hygieniaan ja aliravitsemukseen liittyvät sairaudet yleisiä. Tietoisuus ravitsemuksen ja terveyden ylläpidosta on yhä alhaisella tasolla ja perhesuunnittelu sekä terveys- ja neuvolapalvelut ovat riittämättömiä. Hankkeessa tuetaan äitiysklinikoiden kehittämistä. Äitiysklinikka Tansenin kaupungissa ja sen satelliittineuvolat Argalissa ja Dardamdandissa tarjoavat neuvolapalveluja äideille ja alle viisivuotiaille lapsille. Äideille tarjotaan tietoa perhesuunnittelusta, ehkäisystä ja ravitsemuksesta. Archalen ja Jyamiren alueilla äitiys- ja lapsiterveysohjelman avulla muodostetaan ja tuetaan äitiryhmiä, joita koulutetaan terveyskysymyksissä ja
4 jotka keräävät omaa hätäapukassaa terveysongelmiin liittyvien hätätapausten varalta. Toimintaan kuuluu myös kouluterveystyö ja terveyteen liittyvien radio-ohjelmien tuottaminen paikallisradioon. Yhteisöterveyshanke Tavoitteet: Dhadingin alueen etnisten vähemmistöyhteisöjen oikeus terveyteen, ravintoon ja sanitaatioon toteutuu entistä paremmin. Toteuttava kumppani: Shanti Nepal Kuvaus: Hanke on toiminut kaksi kautta Dhadingin etelä- ja keskiosissa 10 yhteisökehitysalueella, joissa asuu n ihmistä. Heistä kolmasosa on äärimmäisessä köyhyydessä eläviä tamang-, chepang-, dalit- ja kumal-etnisiin vähemmistöihin kuuluvia yhteisöjä. Suuri osa lapsista on aliravittuja, ja huonoon ravintoon ja hygieniaan liittyvät taudit, kuten ripuli ja loiset, ovat olleet yleisiä. Vuonna 2015 hanke siirtyi lääniin syrjäisimmille vuoristoalueille pohjoiseen Tiibetin rajalle. Käymälöiden rakentamista tuetaan ja hygieniakoulutusta annetaan kaikissa hankeyhteisöissä. Hanketiimi tekee aktiivisesti yhteistyötä läänin viranomaisten kanssa Dhadingin läänin pyrkiessä saamaan käymälät jokaisen perheen käyttöön. Terveystietoisuutta ja toimeentulomahdollisuuksia kehitetään nais- ja yhteisöryhmien kautta. Niissä tarjotaan terveyskoulutusta ja ammatillista kurssitusta sekä tuetaan ryhmien säästö-lainatoimintaa. Lasten aliravitsemusta vähennetään naisten omien ravitsemusryhmien kautta. Turvallisia synnytyksiä edistetään tukemalla naisterveysvapaaehtoisen tai kätilön valvomien synnytysyksiköitten toimintaa syrjäkylillä. Opetustyön kehittäminen Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on koulutuksen ja lukutaitoluokkien avulla edistää naisten, lasten, alakastisten, vammaisten ja etnisten vähemmistöjen oikeutta taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen Länsi-Nepalissa Mugun, Rukumin, Rupendehin ja Dhadingin piirikunnissa. Toteuttava kumppani: United Mission to Nepal (UMN) Kuvaus: Nepalilaisista alle 60 % aikuisista on lukutaitoisia. Toisaalta nuorten lukutaitoaste on jo lähellä 80 %:ia. Tällä hetkellä suurin osa lapsista aloittaa kyllä koulun, mutta se jää usein kesken. Lisäksi opetuksen laatu on usein heikkoa ja opetusmateriaalit puutteellisia. Erityisen heikko asema on köyhillä, vammaisilla ja vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla. Hankekauden aikana kehitetään koulujen viranomaisten ja järjestöjen kapasiteettia niin asennekasvatuksen, koulutuksen, hallinnon kehittämisen kuin teknisen avunkin keinoin. Vähemmistökielisiä oppimateriaaleja kehitetään yhdessä opettajien kanssa. Lisäksi juurrutetaan lapsiystävällisiä opetus- ja kasvatusmenetelmiä opettajakunnan ja vanhempien keskuuteen ja perustetaan erityisesti naisille käytännön kirjoitus- ja lukutaitoon keskittyviä aikuisten lukutaitoluokkia.
5 Lasten mielenterveystyö Tavoitteet: Koulut ja lasten vanhemmat ottavat käyttöön lapsiystävällisemmät opetus- ja kurinpitomenetelmät, minkä seurauksena erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat vähenevät, yleinen hyvinvointi kasvaa ja koulunkäynti lisääntyy. Lisäksi tavoitteena on ammattitaitoisen mielenterveysneuvonnan kehittäminen. Lasten oikeus perusterveyteen ja koulunkäyntiin toteutuu entistä paremmin Kailalin ja Salyanin lääneissä Länsi-Nepalissa. Toteuttava kumppani: Centre for Mental Health and Counselling (CMC) Kuvaus: Mielenterveysongelmat ovat Nepalissa lisääntyneet 10-vuotisen sisällissodan jälkeen, mutta mielenterveysongelmia ei edelleenkään tunnisteta eikä niitä osata ehkäistä tai hoitaa riittävästi. Uuden kuormituksen loivat kevään 2015 voimakkaat maanjäristykset, jotka aiheuttivat paljon aineellista tuhoa ja inhimillistä kärsimystä ja pelkoa keskisessä Nepalissa. Ruumiillinen kurittaminen on vielä yleisesti käytössä kouluissa. Hankkeessa koulutetaan opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa sekä lasten vanhempia. Kouluille tarjotaan työkaluja, tukea ja materiaalia lapsiystävällisen opetuksen kehittämiseen. Opettajia koulutetaan tunnistamaan lasten mielenterveysongelmia ja puuttumaan niihin. Hankkeessa pyritään kehittämään olemassa olevia terveyspalveluja muun muassa parantamalla lasten mielenterveyspalveluiden saatavuutta julkisissa sairaaloissa sekä vaikuttamalla siihen, että lapsiystävälliset käytännöt ja mielenterveys otettaisiin osaksi kansallisia ja alueellisia opetus- ja terveysohjelmia. HIV ja AIDS läntisellä rajaseudulla Tavoitteet: Tavoitteena on hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien oikeuksien toteutuminen ja heidän terveytensä ja sosio-ekonomisen asemansa parantuminen. Hanke edistää turvallisen työsiirtolaisuuden käytäntöjä ja vähentää hiv-tartuntoja nuorten ja aikuisten siirtolaisten ja heidän perheidensä parissa. Toteuttava kumppani: Sasthagat Bikas Sanjal Kuvaus: Suuri määrä nepalilaisia nuoria miehiä lähtee siirtotyöläiseksi Intiaan tai Arabian niemimaalle. Siirtotyöläisten riski saada hiv-tartunta on suuri, sillä tietous hivistä ja aidsista vuoristoseudun eristyneissä yhteisöissä on vähäistä. Myös voimakas leimaaminen estää asiallisen tiedon leviämistä. Hivin ja aidsin vaikutuspiirissä olevat elävät usein köyhyydessä ja heidän terveydentilansa on heikko. Erityisen heikossa asemassa ovat aidsin vuoksi leskeytyneet ja orvot. Hankkeessa koulutetaan nuoria ja työikäisiä siitä, miten välttää hiv-tartunta ja mistä saa hoitoa sekä turvallisesta siirtolaisuudesta. Lisäksi hankkeessa tuetaan hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien kotitalouksien toimeentuloa ammatillisen kurssituksen ja alkupääoman avulla. Hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien lasten koulutusta tuetaan. Hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien terveyttä edistetään kehittämällä terveyspalveluiden saavutettavuutta ja kouluttamalla heitä tarkoituksenmukaisesta ravinnosta ja terveydenhoidosta.
6 Vammaistyön kehittäminen Tavoitteet: Vammaisten nuorten ja aikuisten elämä parantuu koulutuksen ja ammatti- ja elämäntaitokoulutuksen ansiosta. Nepalilaisten vammaisjärjestöjen kyky tuottaa näitä palveluita jäsenilleen paranee. Toteuttavat kumppanit: Forward Looking -kansalaisjärjestö Kuvaus: Nepalissa arvioidaan olevan yli näkö-, kuulo- tai fyysisesti vammaista ihmistä. Köyhyys ja yhteiskunnan hylkivä asenne heitä kohtaan johtavat eriarvoisuuteen muiden ihmisten kanssa. Hankkeessa vammaisille ihmisille tarjotaan mahdollisuus ammattikoulutukseen, työllistymistukeen ja tarvittaessa lukutaidon saavuttamiseen. Oppisopimus- ja osuuskuntatoiminnan mahdollisuuksia kartoitetaan toimeentulon turvaamiseksi. Valtaosa toiminnasta on delegoitu maakunnissa paikallisille vammaisjärjestöille. Forward Looking kapasitoi vammaisjärjestöjä ja tukee toimimaan vammaisten henkilöiden omaehtoisuuden lisäämiseksi ja vammaisjärjestöjen hallinnollisen ja vaikuttamiskyvyn kasvattamiseksi. Verkostoitumista muiden näkövammaistyötä tekevien tahojen kanssa kehitetään ja tiedonvälitystä vammaisuudesta parannetaan yhdessä verkoston kanssa, jotta asenteet yhteiskunnassa muuttuisivat. Kathmandussa Forward Lookingilla on myös oma pieni toimintakeskus, jossa järjestetään kursseja työllistymiseen johtavissa taidoissa (kuten ATK-taidot, kampaamo- ja kauneusala, ammattimuusikko-opinnot, radiotyön koulutus). Keskus tarjoaa vammaisille myös mahdollisuuden vertaistukeen. Yhteisöjen mielenterveystyö Tavoitteet: Mielenterveyshaasteita kohtaavien hyvinvointi paranee, ja heidän oikeutensa muun muassa terveyspalveluihin toteutuvat. Toteuttava kumppani: Centre for Mental Health and Counselling (CMC) Kuvaus: Nepalin väestöstä 20 %:lla on kartoituksen mukaan jokin mielenterveyteen liittyvä sairaus tai ongelma. Syyt ovat moninaiset: sisällissota, köyhyys, perheväkivalta, sosiaaliset paineet ja viimeisimpänä kevään 2015 tuhoisat maanjäristykset. Mielenterveysongelmia ja niistä johtuvaa vammaisuutta ei osata riittävästi tunnistaa, ehkäistä tai hoitaa. Hankkeessa perustetaan ja tuetaan mielenterveysongelmista kärsivien ja heidän läheistensä vertaistukiryhmiä Salyanin, Bardian, Banken ja Kailalin lääneissä. Toiminnalla tähdätään siihen, että he kykenevät hakemaan tarvitsemiaan palveluita ja ajamaan etujaan. Terveysasemien henkilöstöä koulutetaan antamaan mielenterveysneuvontaa ja tunnistamaan mielenterveyshoitoa tarvitsevat potilaat sekä ohjaamaan heidät tarvittaessa hoitoon aluesairaaloihin. Aluesairaaloiden lääkäreitä ja hoitajia koulutetaan potilaitten mielenterveysongelmien hoidossa (tunnistaminen, terapia ja lääkitys). Hanke pyrkii vaikuttamistyöllä systemaattisesti saamaan
7 mielenterveystyön ja -tuen osaksi terveysalan koulutusohjelmaa ja alueellisia ja kansallisia terveysohjelmia. CMC toimii myös psykososiaalisen kriisituen tuottajana tarvittaessa esim. katastrofitilanteissa.
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä ja niiden hankkeita. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa
LisätiedotNäin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä
Näin Nenäpäivä tukee järjestöjen työtä Nenäpäivässä on mukana yhdeksän luotettavaa järjestöä ja niiden hankkeita. Nenäpäivänä kerätyillä varoilla tuetaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotNimikkosopimushankkeen raportti 1-6.2013
Nimikkosopimushankkeen raportti 1-6.2013 Maa/alue Hanke Nepal Sahas vuoristoyhteisöjen kehittämishanke Hankenumero 22676 Kumppani Raportoija SAHAS Nepal SAHAS Nepal. Heikki Takko, Ruokaturvan neuvonantaja
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotTyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla
Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa
LisätiedotFidan projektikylän etuudet
Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään
LisätiedotSahas vuoristoyhteisöjen kehittämishanke nimikkoraportti 2/2014, Nepal
1 Sahas vuoristoyhteisöjen kehittämishanke nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani SAHAS Nepal Hankkeen kuvaus Hankkeen englanninkielinen nimi on Enhancing Livelihood through Local Efforts, ELLEproject.
LisätiedotNimikkosopimushankkeen raportti 2/2013 ( )
Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2013 (1.7.-31.12.2013) Maa Hanke Nepal Lasten mielenterveystyö, CMC-Nepal Hankenumero 22760 Kumppani Center for Mental Health and Counseling Nepal, CMC-Nepal Hankkeen
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotVesi ja vessat kuuluvat kaikille -case Nepal
Vesi ja vessat kuuluvat kaikille -case Nepal 2.4.2019 Page 1 Vesi ja vessat kuuluvat kaikille myös naisille! 2.4.2019 Page 2 Rural Village Water Resources Management Project Phase III (2016-2022) Suomella
LisätiedotKuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon
1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.
LisätiedotTervehdys pikku hiljaa viilenevästä Kathmandusta!
Takkojen perheen nimikkokirje 3/2013 Kathmandu 10.10.2013 Heikki, Anni, Minttu, Santtu ja Siiri Takko FELM, Lalitpur-3, Jhamsikhel, G.P.O. 8975 E.P.C. 2250, Kathmandu, Nepal Meidän perheen blogi : www.takotmaailmankatolla.blogspot.com
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotTietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén
Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotJari Koponen 20.12.2010 BASELINE REPORT OF DEVICHAUR VDC (SUOM.)
Mikkelin Kehitysmaayhdistys Ry 1 CODEF Baseline Report Jari Koponen 20.12.2010 BASELINE REPORT OF DEVICHAUR VDC (SUOM.) CODEF suoritti kesä-heinäkuussa 2010 peruskartoituksen Devichaurin sosiaalisista
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotPA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U
1 PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U 22.11.2018 2 LÄHTÖKOHDAT Espoo on maailman kestävin kaupunki 2025 Espoo sai kutsun viiden yliopistokaupungin
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotIFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotEtiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017
Etiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017 Mitä sinulle tulee mieleen sanasta vammaisuus? Millaisia lähestymistapoja
LisätiedotHyvä kummi! Namaste ja jaimashi. Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!
Kummikirje 1/2014 Kathmandu 22.5.2014 Mugun dalit-tyttöjen kummeille Hyvä kummi! Namaste ja jaimashi Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä! Kuva 1: Kylänäkymää Mugussa. (Kuva: Hannaleena Pölkki) Nepaliin
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotKaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut
Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 10.9.2018 Timo Partonen 1 Hanke Hanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotHyvä kummi! Namaste ja jaimasshii! Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä!
Kummikirje 1/2013 07.05.2013 Kathmandu Mugun dalit-tyttöjen kummeille Hyvä kummi! Namaste ja jaimasshii! Terveisiä Nepalin Mugun dalit-tytöiltä! Kuva 1: Kummioppilaita odottamassa vuoroaan, kun projektityöntekijät
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO, 2011-2015 Yhteistyöalue: Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen (NUORET)
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotAnni ja Heikki Takko sekä lapset Minttu, Santtu ja Siiri
Anni ja Heikki Takko sekä lapset Minttu, Santtu ja Siiri Sataa, sataa ropisee! Tätä kirjoittaessani ulkona sataa ja ukkostaa. Tähän aikaan maaliskuun lopussa kuuluisi olla jo ihana kuuma kesä. Sadekausi
LisätiedotCEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia
1 CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia Kumppani Centro de Promoción Minera Hankkeen kuvaus Boliviassa on edelleen arvioiden mukaan noin 850.000 lapsityöläistä. Suuri osa heistä elää kaivosalueilla,
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotMikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.
2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotYstavakirje 2012 Nepalia kannattavat seurakunnat ja yhteisot
Ystavakirje 2012 Nepalia kannattavat seurakunnat ja yhteisot Namaste ja jaimasihi Nepalista kaikilta laheteiltamme seka kirkollisilta- etta kehitystyhteistyo kumppaneiltamme. Tama kirje on erityisesti
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotValtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotKaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?
Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotVapaa-ajan toiminnat. Ei ikinä totta. Joskus totta. Aina totta Kommentit. Yleensä totta
Vapaa-ajan toiminnat 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja toimintaan, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin tehdä kaikkea. riittävästi aikaa toimintaan ja
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotYstäväkirje 3/2012 Kirsti Kirjavainen, Nepal
Ystäväkirje 3/2012 Kirsti Kirjavainen, Nepal Hyvät ystävät, jaimasihi ja namaste eli terveiset Nepalista. Monet syksyiset kiitokset teille niin tuesta kuin rukouksesta monen vuoden ajan tukijoinani täällä
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotMIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?
MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA? ESITYS 1.2. 15.5.2018 LÄHDE: SOSTE RY & HELENA LIIMATAINEN, POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAYHDISTYS RY JÄRJESTÖ 2.0 POHJANMAAN JÄRJESTÖT
LisätiedotSosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm
Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä 3.11.2009 Tiina Laurila tiina.laurila@sykli.fi gsm 050-330 0298 YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio 1992 Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
Lisätiedot