51 Ajankohtaiskatsaus (yhteistoiminta-alueen asia) 52 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus (yhteistoimintaalueen

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Aika , klo 16:00-18:27 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 49 Pöytäkirjan tarkastus 50 Läsnäolo- ja puheoikeudet 51 Ajankohtaiskatsaus (yhteistoiminta-alueen asia) 52 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus (yhteistoimintaalueen asia) 53 Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän ja valtakunnallisen kehittämistehtävän lupien hakeminen lukien 54 Alle 18-vuotiaiden lukio-opetuksen toteuttaminen Tampereen aikuislukiossa 55 Opiskelijan Tampere ry:n toiminnan avustaminen vuonna 2017 Lisäpykälät 56 Opiskelijan kantelu viheralan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta (yhteistoiminta-alueen asia) 57 Tredun tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutuksen ja liiketalouden perustutkintokoulutuksen siirrot toimipisteiden välillä (yhteistoiminta-alueen asia)

2 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Heinämäki Anna-Kaisa, puheenjohtaja, poistui 18:14 Lehtokannas Heini, 1. varapuheenjohtaja Asplund Kirsi-Maarit Heikkilä Tiina Hiitti Antti Rajala Petri Lähde Leo, poistui 18:13 Söderström Päivi, poistui 18:13 Arra Simo, poistui 18:13 Sällylä Anne, varajäsen Jama Jama, varajäsen Koivumäki Jonna, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Silvennoinen Seppo, kaupunginhallituksen edustaja, poistui 17:17 Rantanen Teppo, esittelijä, johtaja Kivekäs Pekka, erityisasiantuntija Telén Tuija, yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, poistui 17:17 Mikkonen Tuula, suunnittelupäällikkö Suonio Jorma, projektijohtaja Koskinen Helena, ammatillisen koulutuksen johtaja, saapui 16:08, poistui 18:13 Lindell Raija, viestintäpäällikkö Airaksinen Harri, toimitusjohtaja, saapui 16:08, poistui 17:17 Sankala Alisa, nuorisovaltuuston edustaja Urhonen Amu Heiska Mauri Talonen Minna Jakara Riitta Vuohensilta Timo Allekirjoitukset Heinämäki Anna-Kaisa Puheenjohtaja Jonna Koivumäki Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Heini Lehtokannas pöytäkirjantarkastaja ja 56-57, puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund

3 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Petri Rajala Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävillä Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere Kaupungintalo, Valtakatu 5-7, Ikaalinen Kunnanvirasto 1, Kunnantie 1, Kangasala Palvelupiste, Tampereentie 8, Lempäälä Kirjaamo, Harjukatu 23, Nokia Kirjaamo, Keskustie 23, Orivesi Kirjaamo, Koulutie 1, Pirkkala Kunnanvirasto, Keskustie1, Pälkäne Kirjaamo, Ruovedentie 30, Ruovesi Kunnanvirasto, Lindinkuja 1, Vesilahti Kirjaamo, Virtaintie 26, Virrat Kaupungintalon info, Kuruntie 14, Ylöjärvi Jonna Koivumäki

4 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 48 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokouskutsussa mainitsemattoman asian ottaminen käsiteltäväksi Puheenjohtaja tiedusteli lautakunnalta, otetaanko tässä kokouksessa käsiteltäväksi lisäesityslistalla olevat asiat koskien Opiskelijan kantelua viheralan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja Tredun tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutuksen ja liiketalouden perustutkintokoulutuksen siirrot toimipisteiden välillä. Käsittelyjärjestyksen muuttaminen Puheenjohtaja esitti, että esityslistan jatkopykälät 56 Opiskelijan kantelu viheralan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja 57 Tredun tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutuksen ja liiketalouden perustutkintokoulutuksen siirrot toimipisteiden välillä ovat yhteistoiminta-alueen asioita ja ne siirretään käsiteltäväksi :n 52 jälkeen. Kokouskäsittely Helena Koskinen saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

5 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 49 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Heini Lehtokannas ja Kirsi- Maarit Asplund (varalle Petri Rajala).

6 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 50 Läsnäolo- ja puheoikeudet Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään tässä kokouksessa toimitusjohtaja Harri Airaksiselle ja suunnittelupäällikkö Mika Lahtiselle Ajankohtaiskatsaus -pykälän ajaksi.

7 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 51 Ajankohtaiskatsaus (yhteistoiminta-alueen asia) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Merkitään katsaus tiedoksi. Perustelut Ajankohtaiskatsauksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: - Tredean ja Visit Tampereen tilannekatsaus (yritys- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuija Telén ja toimitusjohtaja Harri Airaksinen) - Tredun kilpailukykysuunnitelman päivittämisen tilannekatsaus (ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen) - Tredun suunniteltu yhteistyö Moskovan teknologisen ammattiopiston kanssa (ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen) Harri Airaksinen oli asiantuntijana asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Seppo Silvennoinen ja Tuija Telén poistuivat kokouksesta asian käsittelyn aikana.

8 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 52 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus (yhteistoiminta-alueen asia) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi Perustelut Osaamis- ja elinkeinolautakunnalle on saapunut seuraavat päätöspöytäkirjat: Ammatillisen koulutuksen johtaja, Toisen asteen koulutuspalvelut 59 Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijoiden osallistuminen Taitaja finaaliin,

9 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 53 Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän ja valtakunnallisen kehittämistehtävän lupien hakeminen lukien TRE:3022/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Jorma Suonio Valmistelijan yhteystiedot Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Tampereen kaupunki hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän myöntämistä lukien seuraavasti: Musiikkipainotteinen opetus: Hatanpään lukiossa, 52 aloituspaikkaa Urheilupainotteinen opetus: Sammon keskuslukiossa, 50 aloituspaikkaa Viestintäpainotteinen opetus: Sammon keskuslukiossa, 36 aloituspaikkaa Kuvataidepainotteinen opetus sisältäen design: Tammerkosken lukiossa, 75 aloituspaikkaa Luonnontiedepainotteinen opetus, Tampereen klassillisessa lukiossa, 72 aloituspaikkaa Englanninkielinen IB-opetus: Tampereen lyseon lukiossa, 45 aloituspaikkaa Tampereen kaupunki hakee Sammon keskuslukiolle urheilupainotteisen opetuksen valtakunnallista kehittämistehtävää lukien. Perustelut Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjeellään tiedottanut lukiokoulutuksen järjestäjiä hallituksen esityksestä (HE 20/2017) lukiolain erityistä koulutustehtävää koskevista lainsäädäntömuutoksista ja varannut mahdollisuuden erityisten koulutustehtävien hakemiseen koskien alkavaa koulutusta. Esitykseen sisältyy muun muassa tarkentavia säännöksiä erityisen koulutustehtävän ja siihen sisällytettävän rahoituksen myöntämisestä, ministeriön toimivallasta ja

10 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) myöntämiskriteereistä. Edellyttäen että eduskunta hyväksyy muutosesitykset, ehdotuksen mukainen koulutus käynnistyisi lukien. Esityksen mukaan erityinen koulutustehtävä liittyisi yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen, minkä vuoksi opetuksessa olisi välttämätöntä voida poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta ja lukion opetussuunnitelman perusteista. Esimerkkeinä OKM:n kirjeessä mainitaan taitoja taideaineisiin olennaisessa määrin painottuva opetus, jossa pyritään yhdistämään lukio-opintojen suorittamiseen urheilijana ja taiteilijana kehittymistä. Erityistä koulutustehtävää ei myönnettäisi yksittäisen urheilulajin tai instrumentin opetuksen tarpeen perusteella. Painotus voi lähtökohtaisesti koskea myös muita aihekokonaisuuksia, kuten matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita ja kieliä. Erityisen koulutustehtävän lisäksi koulutuksenjärjestäjä voi hakea myös valtakunnallista kehittämistehtävää. Lukion erityisen koulutustehtävän juuret ovat peruskouluun siirtymisen ajoilta ja 1970-luvuilla. Tuolloin valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden painottamiseen neljälle lukiolle: Kaustisen lukiolle, Savonlinnan taidelukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle. Valtioneuvosto myönsi uusia lupia 1985, 1987, 1988 ja 1990, minkä jälkeen toimivalta luvista päättämiseen siirtyi 1990-luvulla ministeriölle. Erityisen koulutustehtävän saaneita koulutuksenjärjestäjiä on nykyisin 39 ja luvan mukaisesti toimivia oppilaitoksia noin 70. Erityisen koulutustehtävän lähtökohta yhdistää taito- ja taideaineiden painottaminen ja lukio-opinnot näkyy edelleen erityisen koulutustehtävän lupien jakautumisessa, mutta myös ns. tiedeaineista lupia on myönnetty erityisesti luonnontieteisiin painottuvaan opetukseen ja englanninkieliseen IB-opetukseen. Erityisen koulutustehtävän tukemiseen on ministeriössä suunniteltu osoitettavan 11 milj. euroa, josta 2 milj. euroa varataan valtakunnallisiin kehittämistehtäviin. Jokaisella Tampereen kaupungin ylläpitämällä lukiolla on joko ministeriön myöntämä erityistehtävä tai koulutuksenjärjestäjän päättämä opetussuunnitelmallinen painotus. Molemmissa tapauksissa opetussuunnitelmaan on lisätty tuntuvasti panostettavan sisällön opintoja, joista osa suoritetaan monesti muualla kuten yliopistoissa tai ammattikorkeakoulussa. Sisällöllisesti erityinen koulutustehtävä ja opetussuunnitelmallinen painotus eivät näyttäydy erilaisina. Koulutuksenjärjestäjän saama lisärahoitus mutta ennen kaikkea opiskelijan mahdollisuus poiketa valtakunnallisen opetussuunnitelman tuntijaosta tietyin reunaehdoin ovat erityistehtävän etu. Tampereen kaupungilla on neljä erityistä koulutustehtävää ja ne on osoitettu kolmeen lukioon: Englanninkielinen IB-opetus: Tampereen lyseon lukio Urheilupainotteinen opetus: Sammon keskuslukio

11 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Viestintäpainotteinen opetus: Sammon keskuslukio (siirtyi Messukylän lukiosta fuusion yhteydessä) Kuvataidepainotteinen opetus: Tammerkosken lukio Tampereen kaupunki koulutuksenjärjestäjänä on päättänyt viidestä opetussuunnitelmallisesta painotuksesta: Musiikkilinja ja musiikkiteatterilinja: Hatanpään lukio Eurooppa-linja: Tampereen lyseon lukio Käsityölinja: Tammerkosken lukio (siirtyi Kaarilan lukiosta fuusion yhteydessä) Luonnontiedelinja: Tampereen klassillinen lukio Matek-linja (matematiikka ja tekniikka): Tampereen teknillinen lukio Erityisen koulutustehtävän myöntäminen edellyttää koulutuksenjärjestäjältä aineellisia ja henkilöstöön liittyviä resursseja toteuttaa ja kehittää koulutusta pitkäjänteisesti. Tampere täyttää nämä kriteerit. Samoin niin erityistehtäviin kuin opetussuunnitelmallisiin painotuksiin liittyvää sivistystarvetta on ilmentänyt sekä erityistehtävien että painotusten ensisijaisten hakemusten suosio, ja kukin opetussuunnitelmallinen painotus täyttää laajuutensa ja sisältönsä perusteella erityisen koulutustehtävän kriteerit. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunkina Tampereella on toteutettu monimuotoista yhteistyötä molempien yliopistojen ja ammattikorkeakoulun kanssa mutta myös muiden oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa. Arvioitaessa haettavia erityistehtäviä ja mahdollista valtakunnallista kehittämistehtävää painottuvat ministeriön kirjelmässä taito- ja taideaineet, matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet sekä kielet. Tästä syystä olisi perusteltua hakea edelleen jo olemassa olevien erityisen koulutustehtävän lupia. Näistä englanninkielisen IBopetuksen, kuvataidepainotteisen ja urheilupainotteisen opetuksen ensisijaisten hakemusten määrä on ollut vuosittain selvästi korkeampi kuin aloituspaikkamäärä. Viestintäkasvatuksen suosio on vaihdellut, mutta sen opetussuunnitelmaa ja toimintaympäristöä on kehitetty. Tampere toimintaympäristönä antaa erinomaiset puitteet sekä mahdollisuudet viestintäkasvatukselle ja sen hyödyntämiselle osana jatko-opintoja ja luovien alojen työelämäyhteyksiä. Valtakunnallista kehittämistehtävää voisi toteuttaa urheilupainotteinen opetus Sammon keskuslukiossa. Hakijamäärät ovat usein yli kahden aloituspaikkaa kohden, ja painotuksen lajivalikoima on runsas. Sammon keskuslukiolla on vankka sidosryhmäyhteistyö muiden urheilupainotteisten lukioiden ja Olympiakomitean sekä paikallisen järjestökentän kanssa. Korkea-asteen lisäksi muun muassa Varalan urheiluopisto, UKK-instituutti ja Finnmedi täydentävät sidosryhmäverkostoa. Opetussuunnitelmallisten painotusten sisällyttämistä erityistehtävähakuun voidaan arvioida ministeriön hakukirjeen perusteella, jossa mainitaan erityisesti taito- ja taideaineet, matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet sekä kielet. Tällöin

12 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) opetussuunnitelmallisista painotuksista harkintaan tulevat erityisesti Hatanpään lukion musiikkilinja ja musiikkiteatterilinja sisältönsä perusteella sekä Tampereen klassillisen lukion luonnontiedelinja sisältönsä ja suosionsa perusteella. Hatanpään lukion musiikki- ja musiikkiteatterilinja on erikoistunut harvinaisempaan pop-jazz -painotukseen, ja sen painotettu kurssivalikoima on runsas ja monipuolinen. Opiskelijat ovat haluttuja esiintyjiä kaupungin ja ulkopuolisten eri tilaisuuksissa. Kiinnostus linjaan on ollut hyvä, ja sinne järjestetään pääsykokeet. Ensisijaisten hakemusten määrä aloituspaikkaa kohden on vaihdellut yhden kahta puolta. Hatanpään musiikki- ja musiikkiteatterilinja tarjoavat myös mahdollisuuden musiikin harrastamiseen monille musikaalisille ja musiikista kiinnostuneille nuorille, joilla ei muuten olisi edellytyksiä harjoitteluun ja esiintymiseen vastaavassa instrumentti- ja laiteympäristössä. Valintaa puoltaa myös alueen monipuolinen musiikkiopetuksen oppilaitosverkko perusasteella sekä toisella- ja korkea-asteella, joiden keskinäisiä yhteyksiä voidaan kehittää laajemminkin. Tampereen klassillisen lukion luonnontiedelinja täyttää sisältönsä, sidosryhmäverkostojensa ja suosionsa perusteella joka suhteessa erityisen koulutustehtävän kriteerit. Lisäksi Klassillisen lukion opetussuunnitelmallinen painotus tukee kansallista koulutuspolitiikkaa, jossa panostetaan matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aineisiin osaamisen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Luonnontiedelinja tuo osaltaan synergiaa muodostumassa olevaan Tampereen Uuteen Yliopistoon sekä tukee Tampereen Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen tavoitteita. Tiedoksi Jorma Suonio, Anja Salmi, Piritta Haapahuhta, Susanna Sillanaukee-Väänänen Liitteet 1 Liite Osela Erityiset koulutustehtävät lukien 2 Liite Osela Hallituksen esitys 3 Oheismateriaali Osela Erityinen koulutustehtävä - Hakulomake

13 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 54 Alle 18-vuotiaiden lukio-opetuksen toteuttaminen Tampereen aikuislukiossa TRE:3546/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Suonio Jorma Valmistelijan yhteystiedot Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Tampereen aikuislukioon perustetaan lukio-opetusta alle 18- vuotiaille iltapäivisin antava ryhmä yhdessä Sammon keskuslukion kanssa edellä kuvattujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Alle 18-vuotiaiden lukio-opetusta iltapäivisin laajennetaan alkavilla ja jatkavilla ryhmillä edellyttäen, että yksikköhintatulo kattaa aiheutuvat kustannukset. Ryhmien toteutuessa lukiokoulutus valmistelee tarvittavat opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tuloon perustuvat lisätalousarvio- tai palvelu- ja vuosisuunnitelmaesitykset. Perustelut Lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista on säädettu Opetusministeriön päätöksellä lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998). Päätöksen 3 :n mukaan Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa tässä momentissa tarkoitettuun koulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Hakijaan liittyvät erityiset syyt voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: 1) Perusopetuksen päättävät vuotiaat, joiden huoltajat ohjataan perusopetuksen opinto-ohjauksen toimesta kysymään opiskelupaikkaa aikuislukiosta. Usein näissä on taustalla koulukiusaamista tai lääketieteellisiä syitä. 2) Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneet vuotiaat nuoret, jotka keskeyttävät ammatilliset opinnot. Syy keskeyttämiseen saattaa olla esim. väärä valinta jatkoopiskelupaikaksi. Nuorelle on syntynyt ajatus, että ehkä lukion suorittaminen olisi sittenkin oikea vaihtoehto. Nuori on

14 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) tyypillisesti jo eronnut ammatillisesta oppilaitoksesta ja hänelle on opinto-ohjauksessa annettu ohjeet kysyä opiskelupaikkaa aikuislukiosta. 3) Sellaiset vuotiaat nuoret, joilla on lääketieteellinen diagnoosi ja jotka eivät ole missään toisen asteen koulutuksessa. Näissä tapauksissa hoitava taho suosittelee lukion suorittamista aikuislukiossa. Pääsääntöisesti alaikäisiä ei oteta aikuislukioon, ja nuorten ammatillisen ja lukiokoulutuksen tulisi järjestää ohjaus ja mahdollinen opiskelupaikan vaihto nuorille tarkoitetussa koulutuksessa. Ongelmallista on ollut, että ohjauksen tai hoitavan tahon puolelta on annettu ymmärtää, että aikuislukioon voisi hakeutua opiskelijaksi. Aikuislukion iltaopetus ei välttämättä ole paras vaihtoehto nuorille. Tähän on useita perusteita, sillä harrastukset sijoittuvat useimmiten iltaan, päivärytmi häiriintyy, ikätoveriverkoston puute ja että aikuislukioissa ei ole opiskeluhuoltohenkilöstöä. Nuorisotakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta on kuitenkin perusteltua, että nuorten opiskelulle järjestetään monimuotoisia vaihtoehtoja. Aikuislukiossa on kehitetty malli, jolla syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat opiskella lukion oppimäärän. Mallissa on otettu huomioon aikuislukion erityispiirteet sekä nuoren aikuislukioopiskeluun liittyvät haasteet. Opetusta annetaan iltapäivisin klo Koulun aloittaminen lukuvuoden aikana on joustavaa. Opinnot ja tukitoimet toteutetaan yhteistyössä Sammon keskuslukion kanssa. Opiskelijat ovat Sammon keskuslukion opiskelijoita kunnes täyttävät 18 vuotta. Opiskelijan täyttäessä 18 vuotta hän siirtyy aikuislukion opiskelijaksi, jolloin suoritetut opinnot tunnustetaan ja hyväksiluetaan osaksi aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärää. Opiskeluhuolto toteutetaan tarvittaessa Sammon keskuslukion henkilöstön toimesta. Lisäksi opiskelijat ovat oikeutettuja maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opiskelija on työsuunnitelman mukaisesti läsnä koulutuspaikassa. Uudella koulutusmallilla pyritään vähentämään koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen riskiä. Kustannuksia arvioiduilla opiskelijamäärillä on mallinnettu seuraavasti: Vuonna 2017 alle 18-vuotiaiden opetuksen toteuttamisesta aikuislukiossa aiheutuu Tampereella yhteensä euron lisäkustannukset. Kustannukset palautuvat kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella, mikäli opiskelijamäärä on vähintään 13 opiskelijaa. Tällöin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen talousarviota tulisi esittää muutettavaksi siten, että lukiokoulutuksen palvelutuotannon aikuislukiokoulutuksen kokonaishintaan tehdään yksikköhinnan tulon mukainen lisäys (N x 5 755,29 ). Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmaa vuodelle 2017 muutettaisiin vastaavasti.

15 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Vuoden 2018 elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmaan tulisi valmistautua siten, että alle 18- vuotiaiden opetuksen toteuttamisesta aikuislukiossa aiheutuu yhteensä euron lisäkustannukset mikäli aloittavien ja jatkavien opiskelijoiden ryhmät muodostuvat arvioidun kokoisina (syksy 2017: 13; kevät 2018: 19; syksy 2018 jatkava: 19; syksy 2018 alkava: 13). Tällöin yksikköhintatulo kattaa aiheutuvat kustannukset. Tiedoksi Jorma Suonio, Vesa Rantanen, Anja Salmi, Pauliina Laisi, Susanna Sillanaukee-Väänänen

16 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 55 Opiskelijan Tampere ry:n toiminnan avustaminen vuonna 2017 TRE:3460/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Markkinointipäällikkö Iina Ojala, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Opiskelijan Tampere ry:lle myönnetään euron avustus tapahtumamarkkinointiin, joilla edistetään Tampereen tunnettuutta opiskelijaystävällisenä kaupunkina ja vahvistetaan Tampereen positiivista imagoa. Avustus myönnetään kustannuspaikalta Perustelut Opiskelijan Tampere ry hakee avustusta opiskelijoille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen, kansainvälisten opiskelijoiden lyhytaikaisen asumisen järjestelyihin, sekä tapahtumiin, joilla markkinoidaan Tamperetta opiskelijakaupunkina ja vahvistetaan Tampereen imagoa opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Opiskelijan Tampere on yleishyödyllinen yhdistys, jonka varsinaisia jäseniä ovat Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy), Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (Tamko). Yhdistyksellä on lisäksi useita kannatusjäseniä. Opiskelijan Tampere tarjoaa opiskelijoille maksuttomia tukipalveluja ja ylläpitää verkkosivustoa, joka kokoaa yhteen kattavasti opiskelijoita kiinnostavat asiakokonaisuudet ja palvelut Tampereella. Opiskelijan Tampere tarjoaa wwwsivujensa kautta lisäksi asuntoa etsiville opiskelijoille ilmaisen asunnonvälityssivuston. Opiskelijan Tampere organisoi tarvittaessa opiskelijoille tilapäismajoitusta syksyllä 2017 opintojen alkaessa. Opiskelijan Tampereen rooli on neuvotella eri toimijoiden kanssa väliaikaismajoitusmahdollisuuksista normaalia edullisemmalla hinnalla syksyn ruuhka-aikana. Opiskelijan Tampere järjestää korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden kalustetun asumisen palvelun, INT housing -

17 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) ohjelman, syyslukukaudelle INT Housing -ohjelman puitteissa Opiskelijan Tampere välivuokraa kalustettuja asuntoja korkeakoulujen kansainvälisille opiskelijoille. Palvelu koskee korkeakouluopiskelijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta, Tampereen teknillistä yliopistosta ja Tampereen yliopistosta. Opiskelijan Tampere osallistuu vuonna 2017 Studia-messuille ja KKOT -tapahtumaan (Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle) Tapahtumilla markkinoidaan Tamperetta opiskelukaupunkina ja vahvistetaan Tampereen opiskelijaystävällistä imagoa. Opiskelijan Tampere järjestää lisäksi vuosittain opiskelijoille suunnattuja tapahtumia Tampereella, jotka edistävät korkeakoulukentän yhteisöllisyyttä ja kehittää opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen verkostoitumista. Vuonna 2017 Opiskelijan Tampere ry täyttää 10 vuotta ja Tampereella järjestetään tähän liittyen tilaisuus yhdistyksen jäsenille ja kumppaneille. Opiskelijan Tampereen palvelut täydentävät opiskelijoille tarjolla olevia muita palveluja. Opiskelijan Tampereen toiminta toteuttaa Tampereen kaupungin Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki -tavoiteohjelman tavoitteita ja vahvistaa Tampereen positiivista imagoa.tampereen kaupunki on rahoittanut Opiskelijan Tampereen toimintaa myös aiempina vuosina. Edeltävinä vuosina Opiskelijan Tampere on saanut tukea Tampereen kaupungilta elinkeinoyksiköltä ja asuntotoimelta. Lisäksi osaamisja elinkeinolautakunta on tukenut kaupunkimarkkinointia, jota yhdistys toteuttaa osallistumalla tapahtumiin ja messuille. Myös vuonna 2017 Tampereen kaupunki on varautunut tukemaan Opiskelijan Tampereen toiminnan eri osa-alueita eri yksiköiden kautta. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka - palveluryhmän asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot - yksikkö käsittelee ja tekee erillispäätöksen Opiskelijan Tampereen Int-housing ohjelman ja asumisen palvelujen järjestämisen tukemisesta. Yritys- ja yhteiskuntasuhteet -palveluryhmän elinkeinoyksikkö käsittelee ja tekee erillispäätöksen opiskelijoille suunnattujen palvelujen tukemisesta (mm. verkkosivut, palveluista tiedottaminen, etujen tarjoaminen opiskelijoille). Lisäksi yhdistys hakee osaamis- ja elinkeinolautakunnalta avustusta kaupunkimarkkinointiin tapahtumissa ja messuilla, joita vuonna 2017 ovat Studia-messut, KKOT eli Korkeakouluopiskelijaopiskelijaksi Tampereelle -tapahtuma sekä yhdistyksen Tampereella järjestämät tilaisuudet, joilla edistetään opiskelijajärjestöjen ja opiskelijoiden verkostoitumista. Yhteistyön selkiyttämiseksi on perusteltua, että Opiskelijan Tampereen eri tukimuodot kootaan jatkossa yhdeksi kokonaisuudeksi. Koska Opiskelijan Tampere on kaupungin keskeinen kumppani ja Opiskelijan Tampereen toiminnan rahoitus on vakiintunutta, on perusteltua, että vuodesta 2018 alkaen yhdistyksen tukeminen käsitellään osaamis- ja elinkeinolautakunnan kumppanuusavustusten kokonaisuudessa. Vastaavasti tukemiseen kohdennetut varat siirretään vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä kokonaisuudessaan osaamisja elinkeinolautakunnan avustusmäärärahaan.

18 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Opiskelijaystävällisen kaupungin markkinointiin ja imagon vahvistamiseen tapahtumissa (Studiamessut, KKOT-tapahtuma sekä yhteisöllisyyttä tukevat tapahtumat Tampereella) Opiskelijan Tampere ry:lle esitetään euron avustusta vuodelle Tiedoksi Opiskelijan Tampere ry, Iina Ojala, Piritta Haapahuhta, Maija Sihvonen Liitteet 1 Opiskelijan Tampere ryn avustusanomus 2017

19 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 56 Opiskelijan kantelu viheralan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta (yhteistoiminta-alueen asia) TRE:3262/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Helena Koskinen Valmistelijan yhteystiedot Koulutuspäällikkö Mika Uronen, puh ja suunnittelija Maija Kirvesoja, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi opiskelijan kantelun johdosta laadittu selvitys viheralan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laadusta sekä selvitys toimenpiteistä, joihin asian johdosta on ryhdytty. Perustelut Tampereen kaupungille on saapunut Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastosta tiedoksi vastaus (liite 1), joka on annettu opiskelija Verna Satrille hänen tekemänsä kantelun johdosta. Kantelu (liite 2) koski viheralan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laatua syyslukukaudesta 2016 alkaen. Aluehallintovirasto ei ole kantelun johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin, mutta on saattanut asian koulutuksen järjestäjän tietoon. Kantelussaan Verna Satri on esittänyt, että koulutukseen valitaan opiskelijoita, joilla ei ole riittävää pohjakoulutusta tai muuta osaamista ammattitutkinnon suorittamiseen. Lisäksi kantelussa on todettu, että opetusta ei aidosti räätälöidä opiskelijan osaamisen ja oppimistarpeen mukaan. Henkilökohtaistaminen on Satrin mukaan tehty pintapuolisesti, eikä henkilökohtaistamisen mahdollisuuksista ole annettu opiskelijalle riittävästi tietoa. Satri tuo esille myös, että erityisiä suojavarusteita ei ole riittävästi, eikä niiden tarpeellisuudesta ole annettu opiskelijoille riittävästi tietoa. Kantelun perusteiksi Satri esittää, että viheralan ammattitutkinto ei ole vaihtoehto puutarhatalouden perustutkinnolle tai perustutkintoa korvaava koulutus, vaan astetta korkeampi tutkinto. Hän vetoaa Opetushallituksen kuvauksiin eri tutkinnon osien suorittaneiden osaamistasosta. Satri pitää harhaanjohtamisena sitä, että viheralan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen valitaan alan perustutkinnon jo suorittaneita opiskelijoita sekä henkilöitä, joilla ei ole pohjakoulutusta tai alan aiempaa osaamista. Opiskelijat

20 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) joutuvat hänen mukaansa eriarvoiseen asemaan saadun opetuksen suhteen. Lisäksi Satri huomauttaa opetuksen laadusta seuraavaa: opettaja ei ole riittävästi läsnä lähiopetuksen työharjoituksissa, eikä teoriaopetuksessa ole käsitelty aiheita, joita tullaan työssäoppimisjaksolla harjoittelemaan käytännön työtehtävissä. Verna Satri esittää epäilyksensä siitä, että eri oppilaitoksissa viheralan ammattitutkinnon suorittavat opiskelijat ovat merkittävästi erilaisessa asemassa osaamistasonsa suhteen puutteellisesta koulutuksesta johtuen. Kantelun johdosta on viheralan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opettajien, aikuiskoulutusjohtajan, toimialajohtajan, koulutusalajohtajan, koulutuspäällikön ja koulutussuunnittelijan kanssa käyty yhdessä läpi kantelussa esitetyt asiat. Viheralan ammattitutkintoon valmistava koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, joka koostuu lähiopetuksesta, itsenäisesti suoritettavista oppimistehtävistä sekä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan aiempi osaaminen ja tutkinnossa vaadittava kyseisellä koulutuksella täydennettävä osaaminen. Tutkinto voidaan suorittaa erilaisina kombinaatioina. Viheralan ammattitutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta koulutusta. Tutkintoon osallistuville ei ole asetettu muodollisia pohjakoulutusvaatimuksia. Koulutuksessa noudatetaan valtakunnallisia tutkinnon perusteita ja oppilaitoksessa on laadittu niiden perusteella tutkinnon toteutussuunnitelma, johon opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelma perustuu. Myös opiskelija Verna Satrille on laadittu oma henkilökohtaistamissuunnitelma. Työturvallisuusasioita käydään läpi, kun suoritetaan valmistavaan koulutukseen sisältyvät työturvallisuus- ja tulityökorit, jotka Verna Satri oli jo aiemmin suorittanut. Oppilaitoksessa on tarjolla riittävät suojavarusteet, mutta opiskelijoiden henkilökohtaisia erityistoiveita suojavarusteista ei voida täyttää. Suojavarustukset hankitaan yhteishankintana kilpailutuksen kautta. Päiväkirjamerkintöjen mukaan Verna Satrin kantelussa mainittujen tutkinnon osien opetus ja ohjaus on toteutettu. Verna Satrilla on kuitenkin huomattava määrä poissaoloja, joista hän on osin opettajan kanssa sopinut osana henkilökohtaistamista. Opiskelija ei ole velvoitettu osallistumaan lähiopetukseen, sillä osaaminen osoitetaan näyttönä tutkintotilaisuudessa tutkintotoimikunnan hyväksymän järjestämissuunnitelman mukaisesti. Valtakunnallisen AIPAL-palautejärjestelmästä saatujen palautteiden perusteella Kivimiehenkadun kyseinen koulutus on hyvällä tasolla, sillä arviointiasteikolla 1-5 on koultuksesta annettu arvosana 4,29. Pääosa (83 %) valmistavan koulutuksen käyneistä on saanut alan töitä, vähintään kausitöitä. Lisäksi 44 %

21 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) kyseisetä opiskelijajoukosta on hakeutunut työnsä ohella Treduun kivimiehen ammattitutkintoon täydentämään osaamistaan. Kantelun johdosta on päädytty seuraaviin korjaaviin toimenpiteisiin: - henkilökohtaistamissuunnitelmaan kirjataan jatkossa tarkemmin kaikki opintoihin tunnustettava aiempi osaaminen sekä valmistavan koulutuksen yhteisestä rungosta tarkemmin ne koulutuksen aihealueet, joihin opiskelija osallistuu tai joihin hän tarvitsee lisäohjausta. - työssäoppimisen osalta henkilökohtaistamissuunnitelmaan kuvataan myös tarkemmin, mitä osa-alueita ja minkä tyyppisillä työtehtävillä opiskelijan on tarkoitus oppia nimenomaan työpaikalla. Yksityiskohtaisempi lausunto kantelun käsittelystä on liitteenä 3. Tiedoksi Helena Koskinen, Jari Rauhala, Ari Mäkitalo, Mika Uronen, Tuula Hoivala, Tarja Ronni, Ulla Lilja, Kari Ylinen, Maija Kirvesoja Liitteet 1 Liite Osela AVIn vastaus Verna Satrin kanteluun 2 Liite Osela Verna Satrin kantelu 3 Liite Osela Vastine Verna Satrin kanteluun

22 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) 57 Tredun tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutuksen ja liiketalouden perustutkintokoulutuksen siirrot toimipisteiden välillä (yhteistoiminta-alueen asia) TRE:3767/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen Päätösehdotus oli Siirretään tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutus Sammonkadun toimipisteestä Hepolamminkadun toimipisteeseen sekä osa liiketalouden perustutkintokoulutuksesta Sammonkadun toimipisteestä Åkerlundinkadun toimipisteeseen. Koulutuksen siirrot tehdään syyslukukauden 2017 alusta alkaen. Kokouskäsittely Helena Koskinen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Yhteistoiminta-alueen asioiden tultua käsitellyksi jäsenet Leo Lähde, Simo Arra ja Päivi Söderström poistuivat kokouksesta. Puheenjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen ja kokouksen puheenjohtajaksi siirtyi varapuheenjohtaja Heini Lehtokannas. Perustelut Tampereen seudun ammattiopisto ja Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut tiivistävät yhteistyötään. Taustalla on erityisesti käynnistyvä työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu. Kokeilun toteuttamiseksi ja vaikuttavien palveluiden tarjoamiseksi työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille haetaan synergiaetuja kaupungin palvelualueiden ja palveluryhmien välisellä yhteistoiminnalla. Keskeinen kehittämiskohde on ollut rekrytointi- ja uravalmentautumisen palveluiden rakentaminen työllisyyspalveluiden ja Tredun osaamista ja voimavaroja yhdistämällä. Suunnitelmana on sijoittaa työllisyyspalveluiden toimintoja ammatillisen koulutuksen kanssa yhteisiin

23 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) tiloihin Santalahdentien ja Sammonkadun toimipisteissä. Toimitilajärjestelyt on tarpeen kokeilun aikataulusta johtuen tehdä jo syksyllä Santalahdentien toimipisteen osalta tilat työllisyyspalveluille voidaan järjestää toimipisteen sisäisin järjestelyin. Sammonkadun toimipisteen osalta järjestelyyn liittyy suunnitelma siirtää tietoja viestintätekniikan perustutkintokoulutus Hepolamminkadun toimipisteeseen. Lisäksi on tarkoitus siirtää liiketalouden perustutkintokoulutuksen 1-2 opetusryhmää Åkerlundinkadun toimipisteeseen. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta ehdotetut koulutusten siirrot Tampereen toimipisteiden välillä ovat perusteltuja sekä opetuksen että tilojen käytön tehokkuuden näkökulmasta. Liiketalouden perustutkintokoulutuksen osittaisella siirrolla on mahdollisuus lisätä synergiaetuja tutkintoalojen välillä. Liiketalouden ja kaupan opetus ei luonteensa johdosta edellytä erikoistiloja ja siirtyminen muiden alojen yhteyteen antaa mahdollisuuden lisätä opetukseen ammatillisuutta ja yhdistää pedagogiikkaa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ravintolaliiketoimintojen yhteyteen. Liiketalouden opiskelijat voisivat osallistua alan liiketoimintasuunnitelmien ja hinnoittelun suunnitteluun. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutuksen siirto tarkoittaa noin opiskelijan siirtymistä Sammonkadulta Hepolamminkadun toimipisteeseen. Hepolamminkadun toimipiste toimii ns. Tekniikan kampuksena ja kampusalueella opiskelee tällä hetkellä noin 1200 opiskelijaa. Yhteenlaskettu huoneistopinta-ala on noin m2. Alueella on huomattavan paljon tekniikan opetukseen suunniteltua hallitilaa sekä nykyistä opiskelijamäärää suuremmalle määrälle sopivaa teoriaopetustilaa. Tavoitteena on pidemmällä aikavälillä kasvattaa opiskelijamäärää noin opiskelijaan ilman lisärakentamista. Koulutuksen siirto mahdollistaa nykyistä kiinteämmän yhteistyön tekniikan alojen kanssa ja laitteiden yhteiskäyttö tuo taloudellisia hyötyjä. Kaupungin työllisyyspalvelut tulee toimitilajärjestelyssä Tredun alivuokralaiseksi. Tredu ja tilat omistava Tredu-Kiinteistöt Oy ovat alustavasti sopineet asiasta. Tarkemmat suunnitelmat koulutussiirtojen toteutuksesta Tredu tekee yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tiedoksi Helena Koskinen, Mika Lahtinen, Regina Saari, Päivi Rajala

24 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Muutoksenhakukielto 48, 49, 50, 51, 52, 53, 56 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)

25 Tampere Pöytäkirja 5/ (25) Oikaisuvaatimus 54, 55, 57 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, tai sähköpostilla: Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.