Vihreiden ryhmähuone, Espoon kaupungin valtuustotalo, Espoonkatu 5

Transkriptio

1 TASA-ARVOTOIMIKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 Aika Keskiviikko klo Paikka Paikalla: Vihreiden ryhmähuone, Espoon kaupungin valtuustotalo, Espoonkatu 5 Marja Nuora pj Elena Aaltonen Mikko Ahvenainen Rodolphe Le Clech Simon Nortamo Maria Rajakari Anneli Rönnberg Martti Talme Margareta Vlasceanu Nina Winqvist-Niskanen Esittelijä Sihteeri Kimmo Sarekoski Sarah Ruschetti Kutsutut asiantuntijat: Unto Ahvensalmi, sosiaali- ja potilasasiamies, klo asti Sirkku Kiviniitty, vammaisasiamies, klo asti Poissa: Mikael Forsström Niina Karvinen 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA valita pöytäkirjan tarkastajiksi Maria Rajakarin ja Martti Talmen. ESPOON KAUPUNKI YKSIKKÖ OSOITE ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ENHET ADRESS ESBO STAD

2 2 4 YHTEYDENOTTO POTILAS- JA SOSIAALIAPU RY:STÄ Toimikunta jatkoi Potilas- ja Sosiaaliapu ry:stä tulleen yhteydenotosta nousseiden kysymysten käsittelyä vammaisasiamies Sirkku Kiviniityn sekä sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmen kanssa. Asiamiesten työt eroavat luonteensa puolesta toisistaan. Kun sosiaali- ja potilasasiamiehen työ kohdistuu sosiaali- ja terveystoimen asioihin, vammaisasiamiehen työ ylittää helpommin organisaation toimialarajoja keskittyen vammais- ja esteettömyysasioihin. Molempiin rooleihin kuuluu olennaisesti niin kuntalaisten neuvonta- ja ohjaustehtävät kuin yhteistyö kaupungin työntekijöiden kanssa. Toimikunta kuuli asiamiesten näkemyksiä Espoon yleisestä asiakaspalvelun tilasta ja erityisesti asiakasviestinnästä ja kommunikoinnista asiakkaan kanssa sosiaali- ja terveystoimen piirissä. Yleisesti voidaan todeta, että yhteydenottojen aiheet vaihtelevat suuresti. Molempien asiamiesten mielestä kuntalaisten yleinen neuvonta on koettu riittämättömäksi, ja varsinkin vammaisten henkilöiden kohdalla henkilökohtaista neuvontaa toivotaan lisää. Sosiaalihuollon lainsäädännössä mainitaan uusien vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen, mutta tämän palvelun hakeminen on tosin vammaisen henkilön omalla vastuulla. Kokouksessa keskusteltiin erilaisista asioista, jotka olisi otettava huomioon kuntalaisten tiedottamisessa. Vammaisten ja esteettömyyden näkökulmasta kaupungin pitäisi paremmin ottaa huomioon viittomakieltä käyttävän asiakasryhmän tiedottamista, esim. tekstiviestitilauksen käyttömahdollisuus takaisinsoittojärjestelmässä parantaa kuulovammaisten viestintää. Kaikilla kaupungin työntekijöillä on velvollisuus neuvoa ja ohjata kuntalaisia, mutta toisinaan työntekijät suunnittelevat asiakasviestintää tietyn asiakkaan käyttäytymisodotuksen mukaisesti, mutta asiakas toimiikin luonnostaan toisin. Esimerkiksi kommunikointi sähköpostitse voi olla vaikeaa tietosuojamenettelyjen takia; asiakas odottaa vastausta, jota viranhaltija ei voi lähettää sähköpostilla. Myös tiedotettaessa palvelumuutoksista olisi pohdittava, miten otetaan huomioon asiakaskunnan heterogeenisyys niin, että tieto menee perille mahdollisimman monia eri kanavia pitkin. Vammaisasiamies kaipaisi tässä suhteessa etsivän nuorisotyön kaltaista etsivää asennetta ja vammaisten asiakkaiden kohdalla erityisesti sen huomioimista, että palvelu vaatii enemmän aikaa. Asiakasviestintä nostaa esille tarvetta kehittää uutta palvelukulttuuria. Toiseksi nousi esille myös asiakasviestinnän monikielisyys, onhan Espoo virallisestikin kaksikielinen kaupunki. Senioreiden kohdalla on huomioitava, että kaksikielisyys saattaa heikentyä vanhenemisen myötä. Asiakkaalla on oikeus pyytää toista virkailijaa, jos ymmärrettävyydessä on ongelmia. Kaupungin velvollisuutena on järjestää ruotsinkielistä palvelua. Toisaalta tässä yhteydessä unohtuvat usein viittomakielen käyttäjät, kun esim. kaupungin työntekijät eivät muista aina tilata tulkkipalvelua etukäteen asiakastapaamisiin. Kolmanneksi keskusteltiin päätösasiakirjoissa käytettävästä virkakielestä, jonka sanoma ei täysin avaudu asiakkaalle. Todettiin, että päätösteksteissä käytettävät vakiofraasit informoivat päätöksen lainmukaisuutta, mutta eivät riitä takaamaan päätöksen henkilökohtaisuutta. Olisiko mahdollista selkiyttää päätöskir-

3 3 jeet niin, että yksittäisen vastuuvirkailijan yhteystietojen lisäksi päätöksessä avataan paremmin, mitä päätös henkilön kohdalla merkitsee ja mitä vaihtoehtoja hänellä on. Neljänneksi toimikunta halusi kuulla, mitkä ovat asiamiesten näkemykset siitä, millä tavoin sukupuolinäkökulma tulee heidän työssään esille. Asiamiehet totesivat, ettei yhteydenottojen määrässä ole eroja sukupuolten välillä. Ainoa merkittävä tilanne on vammaisten lasten asioita koskevat yhteydenotot, jotka yleensä ovat henkilön äidin vastuulla. Kaupungin työntekijöiden sukupuolijakautuma voi myös tietyissä tilanteissa olla ongelmallista, kun esim. miespuolisia toimintaterapeutteja ei ole aina saatavilla. Voiko asiakas avautua yhtä helposti toista sukupuolta olevalle herkissä tilanteissa? Koska asiamiehet ovat jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiin ja pääsevät sen myötä tutustumaan erilaisiin tilanteisiin, toimikunta toivoi, että sukupuolinäkökulma tulee jatkossa huomioiduksi palveluiden arvioinnissa, esim. analysoimalla asiakkaiden sukupuolijakaumat ja yhteydenottojen syitä sukupuolittain. Koska tilastoja ei ole vielä sukupuolimuuttujalla, myöskään selkeää tietoa arviointia ja päätöksentekoa varten ei ole olemassa. Toimikunta otti esille myös omaishoitajien sairausloman myöntämisen ja heidän oikeutensa lomaan. Sairauslomaa ei aina saa, vaikka olisi esitetty sairaustodistus. Sosiaali- ja potilasasiamies totesi, että omaishoitajille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja loman toteuttamiseksi, mutta joskus itse omaishoitaja kieltäytyy tarjotuista vaihtoehdoista, koska hänen mielestä sopivaa paikkaa potilaalle ei löydy. Lopuksi käytiin keskustelua hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta ja siinä mainitusta laitoshoidon vähentämistavoitteesta. Sosiaali- ja potilasasiamies totesi, että kaupungin yksikön muuttuminen asumispalveluyksiköksi merkitsee vain asiakkaan omalle vastuulle tulevien kustannusten nousua. Tätä kysymystä voisi hyvin tarkastella myös tasa-arvon näkökulmasta. Toimikunta päätti jatkaa keskustelua Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remeksen kanssa. Toimikunta valmistautuu tulevaan vierailuun kokoamalla etukäteen Remekselle esitettävät kysymykset. Sihteeri lähettää tarkemmat ohjeet tähän liittyen. - jatkaa asian käsittelyä Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja- Leena Remeksen kanssa - koota etukäteen kysymykset, jotka esitetään Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remekselle 5 KESKUSTELUA NAISTENPÄIVÄN TILAISUUDESTA Sihteeri kertoi naistenpäivän kunniaksi järjestettävästä EU-parlamenttivaaleihin ja tasa-arvoon liittyvästä paneelikeskustelusta, joka pidetään klo Sellon kauppakeskuksessa. Tilaisuuden järjestämisessä tehdään yhteis-

4 4 työtä espoolaisten poliittisten naisjärjestöjen kanssa. Jokaisesta puolueesta on näillä näkymin osallistumassa keskusteluun naisvaaliehdokas. Suunnittelukokous on jo pidetty ja uusia kokouksia on jo sovittu käytännön asioiden järjestämiseksi. Sihteeri lähettää toimikunnan jäsenille sähköistä viestintäaineistoa, joka käytetään tilaisuuden markkinoinnissa, ja muuta käytännön ohjeistusta tilaisuuteen osallistuville vapaaehtoisille. Keskusteltiin mahdollisuudesta saada tilaisuuden alkuun mieskuoron esiintyminen. Toimikunnan mielestä kuoro on hyvä vetovoimatekijä tilaisuuden alkuun. Sihteeri tarkistaa vielä tilaisuuden budjettia. - hyväksyä budjetti ja ohjelma 6 TASA-ARVOSEMINAARI JA OULUN TASA-ARVOTOIMIKUNNAN YHTEYDEN- OTTO Tasa-arvotoimikunta keskusteli Vantaan ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan yhdessä Helsingin ja Espoon tasa-arvotoimikuntien kanssa järjestämästä tasaarvoseminaarista, joka pidetään Vantaan Heurekassa Tilaisuus on suunnattu kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille, mutta kuitenkin avoin kaikille halukkaille rajoitetun osallistujamäärän puitteissa. Kokouksia on jo pidetty tilaisuuden tarkempaa suunnittelua varten. Sihteeri tiedottaa asiasta myöhemmin. Lisäksi toimikunta käsitteli Oulun tasa-arvotoimikunnalta tullutta tapaamispyyntöä Vantaan seminaarin yhteydessä. Toimikunta piti ajatusta tapaamisesta hyvänä ja hyödyllisenä kokemusten vaihtoa ajatellen. - merkitä tiedoksi asiakohdan - tukea tasa-arvoseminaarin järjestämistä - tiedottaa asiasta valtuustoryhmille, kun viestintämateriaali on valmiina 7 MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Tasa-arvotoimikunta kävi läpi toimintakauden toimintasuunnitelmaan tehtyjä päivityksiä tälle keväälle. Sihteeri tiedotti Malmössä pidettävästä tasa-arvoon liittyvästä tilaisuudesta Nordiskt Forum. Sihteeri selvittää, onko kaupungilla mahdollisuutta tukea taloudellisesti toimikunnan jäsenten osallistumista tilaisuuteen.

5 5 8 SEURAAVA KOKOUS Toimikunta sopi kevään seuraavista kokouksista seuraavan mukaisesti: ke klo , Helsingin järjestämä yhteinen pääkaupunkiseudun seminaari, jonka yhteydessä toimikunta pitää virallisen kokouksen. Helsingin tasaarvotoimikunta lähettää tarkempia tietoja kevään kuluessa. Hyväksytty sähköpostitse. Tasa-arvotoimikunnan puolesta Marja Nuora Sarah Ruschetti puheenjohtaja sihteeri Martti Talme Maria Rajakari