KESÄKUU 2009 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N. Siunattua ja virkistävää kesää!

Transkriptio

1 7 KESÄKUU 2009 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Jumala ei pidä lellikkejä, Kirkko etsii ja löytää yhä kansaa Kroatiassa s. 8 hän pitää lupauksensa s. 6 Moni muslimi saa internetistä Raamatun arabiaksi s. 16 Siunattua ja virkistävää kesää!

2 P ä ä k i r j o i t u s Jotta maailma uskoisi Kirkkomme julkisti äskettäin ekumeenisen strategian Meidän kirkko ykseyttä etsivä yhteisö. Se on tarkoitettu kirkon, sen seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen ekumeenisen toiminnan ja strategisen suunnittelun apuvälineeksi. Siinä tähdennetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuulumista Kristuksen maailmanlaajaan kirkkoon. Strategiassa ekumenialla tarkoitetaan kirkkojen ja kristittyjen yhteyspyrkimyksiä eli sellaisia tekoja, toimia ja asenteita, jotka edistävät kristittyjen välistä yhteyttä kaikkialla maailmassa. Kristittyjen yhteys ei tietenkään seiso ainoastaan ihmisten tekojen, toimien ja asenteiden varassa. Se perustuu strategiankin mukaan uskoon kolmiyhteiseen Jumalaan ja Kristuksen omaan rukoukseen että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. ( Joh. 17:21) Kirkon ykseys on siis jotakin tuonpuoleista ja sellaisena todistaa maailmalle Jumalasta. Sen äärimmäisenä tarkoituksena on, että maailma uskoisi Jeesukseen, joka on tullut ilmoittamaan Jumalan tahdon. Kristus-yhteys perustuu hänen käskynsä kuulemiseen ja sen toteuttamiseen keskinäisessa rakkaudessa. Siksi kirkon ulkonaiset muodot ja toiminta eivät ole sen yhteyden edellytyksiä eivätkä voi sitä luoda. Niiden tarkoituksena on muuttuvina ja kuhunkin aikaan sopivina välineinä palvella rakkaudenkäskyn toteuttamista. Uudessa testamentissa puhutaan yhdestä Kristuksen ruumiista, jossa on monta jäsentä. Yhteys on ruumiin jäsenten yhteyttä toisiin saman ruumiin jäseniin. Se on täydellistä hengen yhteyttä, joka on lähtöisin yhteydestä Herraan Jeesukseen ja hänen välityksellään Jumalaan. Efesolaiskirjeen 4. luvussa tämä yhteys on ilmaistu: On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. Martti Poukka Kirkon ekumeenisen strategian mukaan tehtävämme on rukoilla ja tehdä työtä, jotta kristityt ja kristilliset kirkot olisivat yksimielisiä uskossa, yhdessä viettäisivät ehtoollista, palvelisivat ihmisiä ja todistaisivat Kristuksesta. Ekumeenisuus merkitsee myös kuuliaisuutta Kristuksen antamalle lähetyskäskylle. Vaikka erilaiset ulkoiset yhteyden muodot, kuten ehtoollisyhteys, eivät vielä kaikkien kirkkokuntien kesken toteudu, kristittyjen kilvoittelun aiheena on Jumalan lahjaksi antaman yhteyden edistäminen ja säilyttäminen. Mitä enemmän voimme osoittaa rakkautta toinen toisellemme, sitä vahvempi on kristillinen todistus ja sitä helpompaa on myös muiden ihmisten tulla Jeesuksen seuraajiksi. Onhan Jumala luonut koko maailman ja kaikki ihmiset ja tarkoittanut heidät yhteyteensä. Pyrkimyksellä kristittyjen yhteyteen ja lähetystyöllä on yhteistä historiaa. Vahvimman sysäyksensä nykymuotoinen ekumenia sai viime vuosisadan alun lähetyskokouksissa, ennen kaikkea Edinburghin maailmanlähetyskonferenssissa vuonna Sen seurauksena syntyi joukko kirkkojen ja tunnustuskuntien välisiä yhteistyöelimiä ja kokouksia, joilla on ollut suuri merkitys ekumeenisen liikkeen hahmottumiselle. Tärkeintä on kuitenkin yhden ja saman Hengen luoma yhteys. Yhteyden hedelmää on muun muassa se, että kristityt eri puolilla maailmaa voivat välittää samaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Kaikkialla, missä sitä julistetaan, se myös synnyttää uskoa. Juha Auvinen lähetysjohtaja R e p l i i k k i I k k u n a Uskonnostaan riippuen toinen suree ja rukoilee, toinen rukoilee ja iloitsee. Viestin Jumalalle voi jättää jokainen. Matti Korpiaho Piirros Aura Karjalainen 2 2 ON ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA AIKA

3 Lähde 7/ Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 Uutisia Tukevasti yhdessä Varainhankinnan uusi palsta 5 Kesäpäiväohjelma Kristus tuo rauhan 6 Lähteellä Raamattuopetus Rukous 7 Kulttuuri Fysioterapeutti Liisa Laitinen Jyväskylästä sairastui, mutta löysi taiteen ja Raamattu kannesta kanteen -ohjelman. 8 Eläkkeelle kymmeniä vuosia radiolähetystyön kokemusta: Harri Eronen, Mirja-Liisa Koivisto, Tuula Korpiaho ja Seija Uimonen 9 Kuuntelijat ja katselijat kirjoittavat maailmalta Kuukauden ääni Arabiankielisen tv-ohjelman tuottaja Juliana Sfeir kertoo kasvustaan ja SAT-7:stä Keskiaukeama Kroatian evankelinen kirkko etsii, löytää ja kohtaa edelleen uusia ihmisiä seurakuntiinsa. 12 Teologia Kuukauden lähetysteksti 13 Johannes Kastaja oli sanansaattaja ja Jeesuksen edelläkävijä 14 Haastatteluja Mongoliasta Radiokuuntelija Alima Dalhjavista tuli innokas seurakuntalainen. Kuuntelija Munkhbat Tumendemberelistä tuli radioohjelman tuottaja. 15 Kirje kentältä SANSAn lähetti Anne Tunér kirjoittaa Kyproksesta. 16 Media nyt Arabiankielisissä kotisivuissa on satojentuhansien, ellei miljoonien muslimien mahdollisuus tutustua kristinuskoon ja Raamattuun. 17 Naisten nurkka Lehdessämme 30 v. sitten 18 SANSAn omat radio-ohjelmat: Raamattu kannesta kanteen Naiset toivon lähteellä Lähetysaika 19 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 20 Takasivun juttu Työterveyslääkäri Anumari Väistö kohtaa työikäisten kipukohtia Kuopiossa, SANSAn nais-, nuoriso- ja lapsityön ilonaiheita milloin missäkin. Studio Al Morsal Lasten tietokonepeleistä tietoa Peliraati.fi-sivuilta Lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän aikaa digitaalisiin peleihin. Omien sanojensa mukaan kaikki vuotiaat pojat ja yli puolet tytöistäkin pelaavat päivittäin. Selvitykset osoittavat, että monet lapset toivovat vanhempiensa pelaavan kanssaan. Peliaikojen tiukan valvonnan U u t i s i a Studio Al Morsalissa suunnitellaan OMAA ARABIANKIELISTÄ VERKKOKIRKKOA Studio Al Morsalissa Ranskassa suunnitellaan oman arabiankielisen verkkokirkon perustamista, jotta yksinäiset kristityt eri puolilla arabiaa puhuvaa maailmaa voisivat kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen. Sekin on nyt mahdollista internetin välityksellä. Toimittaja Marja-Liisa Ezzinen mukaan toiminnan voisi aloittaa ensi vuoden puolella. Studio Al Morsalin kotisivun vasemmassa yläkulmassa on risti, joten sanoma, jonka takana sivujen tekijät seisovat, ei jää kenellekään epäselväksi. Studio Al Morsal on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) toimipiste lähellä Marseillea, Etelä- Ranskassa. SANSAn arabiankieliselle nettikirkkosuunnitelmalle ovat antaneet sysäyksen nimenomaan monet yksittäiset, hyvin vaikeissa olosuhteissa elävät kristityt. - Tämä on yksi ratkaisu seurakuntayhteyden luomiseen sinne, missä yksinäinen kristitty etsii toisen uskovan läheisyyttä ja tukea uskonelämänsä monissa ongelmissa. Kyse olisi käytännössä Jeesuksen seurakunnan paimentamisesta paimentehtävästä, Marja-Liisa Ezzine kuvaa. - Uskovien yhteys on välttämätöntä uskon kasvulle. Yksinään eläviä arabiankielisiä kristittyjä on luonnollisesti eniten voimakkaasti Koraanin linjaa seuraavissa muslimivaltioissa, kuten Libyassa, Saudi- Arabiassa ja sitä ympäröivissä pienissä arabimaissa sekä Iranissa. - Mutta kaikissa arabimaissa asuu lukuisia kristittyjä, jotka luulevat olevansa ainoat omassa maassaan islaminuskosta kääntyneet. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa valtaosalla muslimeista on radio tai televisio. Tietokoneet ja internet-yhteydet ovat alueella vielä paljon harvinaisempia. Verkkokirkossa riittää haasteita Marja-Liisa Ezzinen mielestä ei pidä toki unohtaa, että arabiankielinen verkkokirkko on valtava haaste. - Voisimme sen avulla kuitenkin rohkaista satojen ihmisten uskonelämää. Verkkokirkon tuki olisi merkittävä kristittyjen arabien jokapäiväisen elämän ahdistuksissa. Emme pysty edes kuvittelemaan, millaista on elää yksin kristittynä yhteiskunnassa, joka on hyvin aggressiivinen, vihamielinen uskoamme kohtaan, Ezzine jatkaa. Marja-Liisa ja David Ezzine ovat nyt olleet pitkällä kotimaanjaksolla. Mutta jolloinkin Radiolähetystyön kesäpäivien jälkeen he ovat jälleen palaamassa kumpikin uudelle lähettikaudelle Ranskaan. Mahdolliseen arabiankielisen verkkokirkkotoiminnan aloittamiseen onkin Marja-Liisan mukaan vaikuttanut heidän olonsa Suomessa. Paljon töitä odottaa ja monia asioita pitää ratkaista. Jumalanpalvelus ehkä kerran kuukaudessa Studio Al Morsalissa muun muassa sijaan on tärkeämpää valvoa pelien sisältöjä ja keskustella niistä sekä noudattaa pelien ikärajoja. Vanhempien on syytä ymmärtää lastensa pelaamisen merkitys sekä auttaa heitä vaikeissa tilanteissa. Uusitulla Peliraati.fi-sivustolla on vanhemmille aiempaa enemmän tietoa pelien sisällöistä. Peliarvostelujen määrää on lisätty. Sivusto antaa vanhemmille kättä pidempää lastensa pelimaailman ymmärtämiseksi ja järkevän pelaamisen LÄHDE radiotoimittajana työskentelevä Brahim Slawi on myös ottanut selvää asioista ja miettinyt tulevia mahdollisuuksia, koska Ezzinet ovat olleet pääosin Suomessa. Toki he ovat toisinaan pitäneet Slawin kanssa ideariihtä. Al Morsalin toimistosta tavallisesti vastaava toimittaja Marja-Liisa Ezzine arvioi varovaisesti, että arabiankielinen verkkokirkko voisi pitää jumalanpalveluksen aluksi kerran kuukaudessa, ehkä useamminkin. Jumalanpalvelustiheys riippuisi paljon siitä, millaiset valmisteluajat olisivat tarpeen. - Saarnaajan ei aina suinkaan tarvitsisi olla David Ezzine. Marokkolainen Brahim Slawi ja mahdollisesti myös algerialainen Sliman Laici voisivat toisinaan johtaa jumalanpalveluksen nettikirkossa. Laici Al Morsalin uusimpana työntekijänä ehkä muita harvemmin, Marja-Liisa Ezzine sanoo. - Tätä ollaan kuitenkin vasta kartoittamassa, Ezzine muistuttaa ja varoittelee innostumasta liikaa. Välineisiin ja luottamuskysymyksiin liittyvää selvitettävää on vielä paljon. - Valitettavasti osallistujien täytyy muun muassa omistaa tietokone, koska tässä tilanteessa he eivät voisi käyttää yleisten nettikahviloiden palveluita. Oma tietokone on kuitenkin vielä melko harvoilla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa. edistämiseksi. Peliraati.fi-yhteistyössä ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK ry, Kirkkohallitus, Valtion elokuvatarkastamo, Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry, Suomen kirjastoseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mediakasvatusseura, Suomen Vanhempainliitto, Kuluttajavirasto, Teleforum ry sekä TeliaSonera Oyj. (KT) OLET LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT Radiolähetystyön kesäpäiville Lahden Ristinkirkkoon ! Leena Punkari Ilkka Kastepohja ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3

4 Jukka Niemelä LÄHDE Suositut liikuntaan ja harrastuksiin liittyvät teemarippikoulut saivat tänä kesänä rinnalleen mediapainotteisen rippikoulun Kauniaisissa ja Espoon Tapiolassa. Yhtenä järjestäjänä Kauniaisten riparilla oli Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA). Perusteltuna lähtökohtana pidettiin viestinnän liittymistä nuorten elämään niin vahvasti, ettei sitä voi enää ohittaa. Kyse oli tavallisille nuorille tarkoitetuista rippikouluista, joissa median mahdollisuudet otettiin huomioon. Mediariparilla pohdittiin median merkitystä nuoren elämässä ja opeteltiin muun muassa medialukutaitoa. Rippikoululaiset tuottivat itse aineistoa mediapajoissa. He esimerkiksi valokuvasivat, tekivät lyhytelokuvia sekä kokosivat päivittäin leirilehteä. - Oman tekemisen kautta sekä mediakriittisyys että ymmärrys median toimintatavoista lisääntyy. Ajatuksena oli myös kokeilla, mitä media voi opetuksen kautta tarjota U u t i s i a Erityisrippikoulussa oli esillä median merkitys rippikouluun, mediarippikoulua kehittämässä ollut tuottaja Mervi Ritokoski Kirkon tiedotuskeskuksen av-toimituksesta kertoo. Mediarippikoulussa säilyvät samat elementit kuin muissakin rippikouluissa. Leiriin kuuluivat keskeisenä osana tavalliset opetukset, ryhmätyöt, pelit, leikit, yhdessäolo ja musiikki. Niiden lisäksi rippikoulun sisältöjä käsiteltiin viestimien kautta. Leirillä esimerkiksi Raamatun luomiskertomus kerrottiin äänillä tai musiikilla. Kauniaisten leirillä oli mukana myös täysin mediaton vyöhyke, jossa oli mahdollisuus kokea, mitä on mediahiljaisuus. - Ensikokemukset leireistä ovat olleet myönteisiä. Rippikoululaisten tuntemukset kartoitetaan, ja nähtäväksi jää, syntyykö leiriläisten kesken esimerkiksi pysyviä verkkoyhteisöjä, Ritokoski sanoo. SANSA mukana järjestämässä Suomen Raamattuopisto, Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Musiikki- ja mediarippikoulun kävi Suomen Raamattuopistolla yksitoista leiriläistä. Konfirmaatiolauluna he esittivät Jari Kekäleen kappaletta Laula ihmisille. (SANSA) järjestivät kesäkuun alussa yhdessä musiikki- ja mediarippikoulun Kauniaisissa. Kesäkuun toisella viikolla mediarippikoulu käynnistyi Espoon Tapiolan seurakunnassa, ja sen konfirmaation vuoro on puolivälissä kesäkuuta. SANSAsta kahdessa jaksossa järjestetyllä Kauniaisten leirillä oli mukana radiopastori Jukka Norvanto, jonka mukaan kyseessä oli ensimmäinen media- ja musiikkipainotteinen rippikoulu Suomessa. - Leiriläisillä ei ollut oppikirjoja, vaan kukin heistä piti omaa oppimispäiväkirjaa. Ajatuksena oli, että rippikoulussa esille nousevia teemoja syvennetään median ja musiikin avulla, Norvanto kertoo. - Oli ilahduttavaa, että porukka ryhmäytyi nopeasti ja kaikki otettiin mukaan. Yksi media- ja muusiikkirippikoulun käyneistä, lohjalainen Etel Niemelä sanoo pitäneensä kovasti kokemastaan. Häntä itseään kiinnosti viulistina erityisesti leirin musiikki, mutta mielenkiintoisia olivat mediatehtävätkin. - Teimme muun muassa leirilehden, johon kirjoitimme ja kuvasimme jokaisesta päivästä jotakin. Teimme myös esimerkiksi lyhytelokuvan, joka tapahtui vankileirillä. Elokuvassa jokin työkalu katosi, ja eräs vangeista otti syyn niskoilleen. - Kun kyseinen vanki oli jo teloitettu, selvisi, että oli tapahtunut laskuvirhe. Kaikki työkalut olivatkin tallella. Niemelä soitti lyhytelokuvassa taustalla viulua. Lyhyttä ja nopeaa, jännitystä kuvaavaa musiikkipätkää. (KT/Lähde) T U K E V A S T I Y H D E S S Ä Vähältä kuulostava onkin paljon Kuulin hiljattain ilouutisen. Arabiankielisten radio- ja tv-ohjelmien seurauksena kertyy viikoittain yhteydenottoa. Kristinusko kiinnostaa. Pääsiäisviikolla aloitetulla Lähetys käynnissä Pohjois- Afrikassa -kampanjalla vahvistetaan erityisesti Studio Al Morsalin työntekijöiden ja heidän verkostojensa mediatyötä. Käydessäni läpi tilastoja olin iloisesti hämmästynyt. Esimerkiksi arabimaissa kristillinen televisiotyö kertoo Hyvää uutista yhdelle ihmiselle kokonaisen vuoden ajan vain yhdellä eurolla. Miten se on mahdollista? Media tavoittaa aina massoja, vaikkakin sanoma Jumalan armosta tavoittaa kerralla aina yhden ihmisen. Radio- ja tvtyössä Raamatun vertaus lesken rovosta käy toteen. Pieneltä tuntuva lahja muuttuu paljoksi. Uskomatonta, mutta totta. Yhtä ohjelmaa seuraa vähintään satojatuhansia, enimmillään miljoonia ihmisiä. Meneillään olevassa keräyksessä on työlle Lähi-idässä ja Pohjois- Afrikassa lahjoitettu tähän mennessä yli euroa. Olemme kiitollisia Jumalalle jokaisesta lahjasta. Varat eivät tule SANSAlle vaan Jumalalle. Keräyksen tavoitteena on vahvistaa arabiankielistä mediatyötä euron tuotolla. Arabiankielisen mediatyön kokonaisuuteen kuuluvat radio, televisio ja internet välineinä, opetusmateriaalit, raamattukirjekurssit, musiikkileirit ja koko jälkihoito. Toki maailmaa ravisteleva lama näkyy tämänhetkisessä tuloksessa, kuten SANSAn vaikeutuneessa taloustilanteessakin. Keräys päättyy heinäkuun lopussa. Rahaa, rakkautta ja rukousta Näihin kolmeen r-kirjaimella alkavaan sanaan kiteytyvät lähetystyön perustyökalut. Niistä muodostuu toisistaan erottamaton ja samalla toisiaan vahvistava kolmiyhteys. Evankeliumin vieminen kaikkeen maailmaan ei ole SANSAn yksinoikeus vaan kaikkien kristittyjen etuoikeus. Asialla on tuhansia muitakin kirkkoja ja järjestöjä. Haluamme siunata tehtävässään jokaista. Motivaatiomme, innostuksemme nousee siitä, että meitä on rakastettu. Tätä samaa armouutista on ilo kertoa eteenpäin. Työhön tarvitaan varoja, mutta raha ei ratkaise kaikkea. Taloudellinen tuki tekee evankeliumin esilläpitämisen mahdolliseksi, mutta todellinen muutos tapahtuu rukousrintamalla. Mukaan voi tulla kuka tahansa elämäntilanteestaan riippumatta. Rukouksen merkitystä ei voi koskaan aliarvioida. Työ on Jumalan, sinä ja minä taas viestinviejiä sanansaattajia. Suomalaisia lähettejä on maailmalla 900 Suomalaiset luterilaiset, vapaakristilliset, tunnustusten väliset lähetysjärjestöt ja lähetystyötä tekevät kirkot lähettivät yhteensä 900 lähetystyöntekijää työalueilleen vuonna Edellisvuonna lähettejä oli 904. Suomen lähetysneuvoston (SLN) julkaiseman lähetystilaston mukaan lähettejä on Aasiassa 381 (379), Afrikassa 209 (221), Euroopassa 190 (189), Latinalaisessa Amerikassa 38 (38), Oseaniassa 37 (33), Pohjois-Amerikassa 10 (9) ja erityistehtävissä 35 (35). Lähetystyöntekijöistä naisia on 532 ja miehiä 368. Eniten lähetystyöntekijät työskentelevät seurakunta- ja evankelioimistehtävissä, opetustyössä ja teknisen alan tehtävissä. Lähetystyöntekijöitä lähettivät helluntailaisten Fida International 367 (354). Suomen Lähetysseura 204, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 69, Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 45, Operaatio Mobilisaatio 34, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 34, Suomen Vapaakirkko 29, Israelin Ystävät 25 ja Wycliffe Raamatunkääntäjät 25. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajilla (SANSA) oli viime vuonna 11 lähettiä sekä yksi yhteislähetti. Lisäksi SANSAlla oli ns. kansallisia työntekijöitä yhteensä 10 Kroatiassa, Ranskassa ja Venäjällä. Suomen lähetysneuvosto edistää kristillistä lähetystyötä tekevien kirkkojen ja lähetysjärjestöjen yhteyttä ja maailmanlaajan lähetystehtävän toteutumista. Se on perustettu vuonna 1919, ja siihen kuuluu 31 kirkkoa ja lähetysjärjestöä. SLN täyttää marraskuussa 90 vuotta, kun Suomessa vietetään tänä vuonna lähetyksen 150-vuotisen työn juhlavuotta. (SLN/KT/Lähde) Uusia mahdollisuuksia, uusia ystäviä Onko sinulla aikaa kertoa yhdelle ystävällesi medialähetystyöstä? Kutsua hänet osallistumaan sähköisten viestinten avulla tehtävään lähetystyöhön? Erinomainen ajatus on pyytää ystävää mukaan Radiolähetystyön kesäpäiville Lahteen kesäkuun lopussa. Siellä saa tuoreen katsauksen lähetystyöstä. Kaksinkertaistamalla näin rukoilevan ystäväkunnan kaksinkertaistuvat myös evankeliumin etenemismahdollisuudet maailmalla. SANSAn vuosittain julkaisema Rukouskalenteri on mainio työkalu lähetystyön toteuttamiseksi kotoa käsin. Kotisivumme ovat uudistumassa osoitteessa: Haluamme olla kanssasi yhteisrintamassa evankeliumin asialla. Ilkka Kastepohja viestintäjohtaja 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

5 KRISTUS TUO RAUHAN Radiolähetystyön kesäpäivät Lahden Ristinkirkossa OHJELMA Perjantai Avajaiset: Kristus tuo rauhan, Jarno Tepora, Juha Auvinen, Pekka Särkiö, Maija-Liisa Lindqvist, Petri Viinikkala, musiikki: Pauli Pietiläinen Raamattuopetus: Vihollisuus on purettu, Pekka Särkiö Lounas Lahden yhteiskoulussa Lähetysikkuna: Pelastuksen ääni Israelissa, Joseph Shulam, Timo Reuhkala, musiikki: Kumina Raamattuopetus: Uusi ihminen, Marjaana Kotilainen Päiväkahvi Kanavat: 1. Yhdessä enemmän SANSA ja seurakunta, Matti Korpiaho, Juha Auvinen, Jarno Tepora, Mervi Viuhko, Maarika Laakso-Helle. Lahden yhteiskoulun auditorio 2. SANSA ja rauhan sanoma Suomen mediassa, Ilkka Kastepohja, Jukka Norvanto, Merja Kauppinen. Kirkkosali 3. Rauhan kasvot Lähi-idässä, Timo Reuhkala, Marja-Liisa ja David Ezzine, Sara ja Brahim Slawi. Ristinkirkon auditorio (alakerta) 4. Seurakuntatyö Kroatiassa, Marja Soikkeli, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela, Raili Tapio. Marian Kammari 5. Retki Lahden radio- ja tv-museoon, Martti Poukka. Lisätietoja jäljempänä Päivällinen Lahden yhteiskoulussa Seurat: Valoa rististä 150 vuotta, Juha Auvinen, Tapani Malinen, Joseph Shulam, Predrag Gazibara, Miika Hämäläinen, musiikki: Kumina Myöhäisillan musiikki, Pekka Laukkarinen duo. Alatorin puisto Mirja Lassilan konsertti, Marjaana Kotilainen Päivän juontajina Pirjo Juntunen, Matti Korpiaho Lauantai Raamattuopetus: Saman Hengen johdattamina, Juha Auvinen Lähetysikkuna: Armon hetki radiotyö Pohjois-Afrikassa, Marja-Liisa ja David Ezzine, Sara ja Brahim Slawi, musiikki: Miikka Kallio Band Lähetysikkuna: Vuorisaarnan sanoma tv-työ Lähi-idässä, Marja-Liisa ja David Ezzine, Timo Reuhkala, musiikki: Miikka Kallio Band Lounas Lahden yhteiskoulussa Raamattuopetus: Sovinto Jumalan kanssa, Jukka Norvanto Lähetysikkuna: Ikkuna maailmaan -tv-ohjelma Lähi-idän naisille, Timo Reuhkala, Marjaana Kotilainen, musiikki: Miikka Kallio Band Päiväkahvi Lähetysikkuna: Rauhan ääni Balkanilla, Predrag Gazibara, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela, Raili Tapio, musiikki: Pirkko ja Terttu Välimäki Päivällinen Lahden yhteiskoulussa Sanan ja rukouksen ilta: Pääsy Isän luo, Seija Uimonen, Ulla Malinen, Soile Salorinne, Pirjo Hyövälti, musiikki: Kohtaamispaikan musiikkiryhmä. Esirukousta Nuorten konsertti: Pekka Laukkarinen Union, Joutjärven kirkko Päivän juontajina Inga-Lill Rajala, Pekka Kiuttu Sunnuntai Rukoushetki, Pirjo Hyövälti, musiikki: Pauli 9.30 Pietiläinen Messut: Kadonnut ja jälleen löytynyt (Matt. 9:9 14) Ristinkirkko, matkaansiunaamismessu: Matti Repo, Pekka Särkiö, Juha Auvinen, Jarno Tepora, musiikki: Pauli Pietiläinen Mukkulan kirkko, Martti Poukka Launeen kirkko, Predrag Gazibara, Matti Korpiaho, musiikki: Pirkko ja Terttu Välimäki Salpakankaan kirkko, Eino Rauha Kärkölän kirkko, Seija Uimonen Lounas Lahden yhteiskoulussa LÄHDE Radiolähetysjuhla: Rauhaa lähellä ja kaukana, Juha Auvinen, Jarno Tepora, Maarika Laakso-Helle, Marja-Liisa ja David Ezzine, Predrag Gazibara, Mauri Tervonen, musiikki: Sanna-Maria Salli Lähtökahvi OHJELMASSA MYÖS Piirien yhteyshenkilöiden tapaaminen pe klo 15 päiväkahviaikaan, Marjaana Kotilainen, Mervi Viuhko. Ristinkirkon toimituskappeli. Retki Lahden radio- ja tv-museoon pe klo Retkelle mahtuu 50. Lippu (hinta 10 sis. bussikuljetuksen) lunastettava ennen lähtöä Ristinkirkon aulan pisteestä. Lähtö ja paluu tilausajopysäkiltä Ristinkirkon edestä. Laulu- ja runohetki pe ja la klo 12 Missiokaupassa, Hilkka Viinikainen, Pirkko ja Terttu Välimäki. Torivierailu la klo 13, David Ezzine, Pekka Laukkarinen. Vuosikokous jäsenille la klo 14 Ristinkirkon toimituskappelissa. Lastenhoito 3 9-vuotiaille pe klo , la klo 9 20 Marian Kammarissa Ristinkirkkoa vastapäätä. Su pyhäkoulu matkaansiunaamismessun aikana Ristinkirkossa. TIETOA Tilaisuudet Keski-Lahden seurakunnan Ristinkirkossa, Kirkkok. 4, ellei toisin mainita. Kirkossa on hissi. Vahtimestari p Pysäköinti Pysäköinti mm. Ristinkirkon ja Lahden yhteiskoulun pysäköintialueilla sekä linja-autoasemalla. Tilausajopysäkki Ristinkirkon edessä. Majoitus Varaukset suoraan majoitusliikkeistä, esim: Alex Park Hotel, Aleksanterink. 6, p. (03) tai booking@alexpark.fi, Hotelli Cumulus Lahti, Vapaudenk. 14, p. (03) tai Lisää vaihtoehtoja: Lahti Travel oy, p , info@lahtitravel.fi, Ruokailut Lounaat (6 ) ja päivälliset (8 ) Lahden yhteiskoulussa Ristinkirkon vieressä vuotiaat puoleen hintaan, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ryhmien ruokailut pyydetään varaamaan ennakkoon p tai maarika.laakso-helle@ evl.fi. Päiväkahvit Ristinkirkossa useassa pisteessä, vapaaehtoinen maksu. Ristinkirkon pihassa myydään radiolähetystyön hyväksi grillimakkaraa ja alakerrassa kahvia. Lisätietoa järjestäjiltä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Anne Isokuortti, p. (019) , anne.isokuortti@sansa.fi, Keski-Lahden seurakunta, Maarika Laakso-Helle, p , maarika.laakso-helle@evl.fi, /keski-lahti Muutokset mahdollisia. TERVETULOA! HUHTIKUU 2008 Jumala näkee myös jokaisen intialaisen: Radioaalloilla etenevät evankeliumi ja neuvot s. 8 Pastori Juho Kajava opettaa Karjalan tv:ssa suomeksi s. 3 5 TWR:n Kiinan-työn johtaja Joseph Wang: On etuoikeus olla Jumalan välikappale R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I s. 11 Nimi Lähiosoite Muusikko Pekka Laukkarinen juontaa Sub Juniorin lastenohjelmaa s. 7 Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Yhteystietoni saa laittaa SANSAn asiakasrekisteriin Tule kokemaan radio + netti + tv + video + mp3 + MEDIAPAJA PÄIVÄLEIRINÄ + Raamattu la klo 9 20 = lähetystyö Kesäpäivien ohjelma vuotiaille varhaisnuorille Lahden yhteiskoululla: Päivän aikana haetaan elämään rukiista Raamatusta sekä kartutetaan mediataitoja. Tapaamme lähetystyöntekijöitä ja opimme käytännön kautta kuinka radio, tv ja netti toimivat tehokkaina lähetystyöntekijöinä. Osallistuminen on ilmaista, ruokailut 7! Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: aluesihteeri Mervi Viuhko, p tai mervi.viuhko@sansa.fi. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5

6 Lähteellä MINUN KANSANI, MINUN JUMALANI! Rukous Marjaana Kotilainen Mikä pitää kiinni elämässä? Mikä kuljettaa rinnallaan, houkuttaa matkaansa ja kantaa pahan paikan tullen? Ei kai mikään muu kuin toinen ihminen. Meidät luonut Jumala näki jo alussa, silloin kun ihminen vielä osasi ja uskalsi elää Hänen yhteydessään, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Toinen tarvitaan! Älä pakota minua eroamaan sinusta Ruut, muukalainen Luvatun maan porteilta 3200 vuoden takaa, sen tietää. Hän valitsi nuorena leskenä katkeroitumisen sijasta ystävyyteen sitoutumisen tien. Hän pysyi perheväessä, jossa koki tulleensa hyväksytyksi ja rakastetuksi. Hän lupasi olla uskollinen. Se vei hänet sisälle uuteen kotimaahan ja rakkaudentäyteiseen avioliittoon, myös Jumalan lapseksi. Lapsettomasta leskestä kasvoi Jeesuksen esiäiti. Ruutin, vierasheimoisen naisen nimi on Vapahtajan sukuluettelossa. Ystävyyden lupaus anoppi-noomille voi toimia mallina sitoutumisesta, joka on tämän päivän ihmiselle usein niin vierasta. Katsotaan, mihin Ruut asettui ja mitä hän lupasi ja mitä Jumala siunasi ja toteutti. Seitsenkertainen, täydellinen sitoutumislupaus voi toimia peilinä omille lupauksillemme!? Minne menet, sinne menen minäkin Ruut oli kotoisin Moabista. Alue tunnettiin Psalmin 108 mukaan Jumalan jäteastiana. Sen asukkaat olivat syntyneet sukurutsauksen tuloksena. Maan maine ei siis ollut hääppöinen. Sinne kuitenkin paistoi ja satoi sopivasti, niin että väki Betlehemistä, leivän talosta, muutti sinne leivän perässä. Näin teki myös vauras Elimelek, mies jonka nimi ylisti Jumala on kuningas. Hänen vaimostaan Kaikkeuttasi ihaillen, vaikeuksiamme pahoillen jossittelemme usein kohti uutta kesää, Herra. Kuvassa kaikki näyttää niin selkeältä. Kauniilta tai rumalta, tuoreelta tai pelottavan muuttumattomalta. Mutta aina joltakin. Mielen maisemassa moni asia hämärtyy. Pinnan alla piilee Ilkka Kastepohja Noomista nimi kertoo, että hän on suloinen ja osaa miellyttää. Heidän miniäkseen Ruut pääsi. Leskeys kohtasi elämän karussa kulussa kumpaakin naista. Jokin sai miniän kiintymään anoppiinsa niin, että hän seurasi tätä uuteen kotimaahan. Paluumuutto Betlehemiin ei sisältänyt muuta varmaa kuin tutun ihmisen seuran rakkauden kuoltua. Voisiko enempää toivoakaan? Minne sinä jäät, sinne jään minäkin Raamatunselittäjät näkevät lupauksen houkuttimia Noomin luonteessa ja jumalasuhteessa. Ehkä Ruut oli saanut Noomissa nähdä, millainen Israelin Jumala todella on. Hän ei petä. Mutta kenenkään ihmisen läheisyys ei ole aina yhtä juhlaa. Lähisuhteissa lyödään ja laiminlyödään, huomaamattakin, ainakin muiden silmiltä salassa. Joskus luokse jääminen on osoitus raukkamaisuudesta, voimien puutteesta. Jos lähellä sattuu, on mietittävä, missä toipuisi turvallisesti. Oikean etäisyyden säilyttäminen on terveellistä ja tarpeen kaikissa ihmissuhteissa. Mutta ilman läheistä kasvokkain olemista, luottamussuhdetta toisen kanssa, ei voi elää. Sinun kansasi on minun kansani Minne Ruut lupasi jäädä? Hän muutti kansan keskelle, jonka arvot ja tavat olivat hänelle vieraat. Jokin oli tuttua Elimelekin perheestä, mutta paljon oli uutta. Maahanmuutossa heittäydytään tekemisiin uuden kielen, joskus kulttuurin ja rodunkin kanssa tavalla, joka voi murskata identiteetin. Se mikä rakensi minuutta kotimaassa, ei ehkä kannakaan vierauden ympäröimänä. silti enemmän kuin uskommekaan. Auttaisitko taas vähän kirkastamaan kuvaa, Herra! Aamen Ilkka Kastepohja Oikean etäisyyden säilyttäminen on terveellistä ja tarpeen kaikissa ihmissuhteissa. Mutta ilman läheistä kasvokkain olemista, luottamussuhdetta toisen kanssa, ei voi elää. Ystävyys puolestaan rakentaa siltaa, jota pitkin itsensä hiljalleen hahmottaa osaksi uutta. Kaikesta vanhasta ja rakkaasta ei tarvitsekaan luopua, ei ainakaan mitätöidä sitä muistoissaan. Mikä kotouttaisi muukalaisen paremmin kuin ystävystyminen paikallisten kanssa? Sinun Jumalasi on minun Jumalani Ruut ei muuttanut minne tahansa. Hänestä tuli Luvatun maan asukas. Hän kääntyi epäjumalien palvelemisesta yhden, elävän Jumalan lapseksi. Lupaus saman Jumalan palvelemisesta lausuttiin maiden rajalla. Ehkä luottamus Israelin Jumalaan oli kasvanut Ruutin sydämessä jo lapsettomien aviovuosien aikana? Elimelekin perhe ei kieltänyt Jumalaansa vaikeuksiensa keskellä. Se lohdutti Ruutiakin. Usean on paettava kodistaan ja kotimaastaan hädän takia, mutta osa pakenee voidakseen seurata Jeesusta. Valtauskonnosta luopuminen voi merkitä elämänmittaista eroa omasta suvusta. Hylkiöitä riittää pienissä, vainon alla elävissä seurakunnissa ympäri maailman. Jokin Jumalassa on suurempi kuin isän rakkaus? Kanssasi tahdon kuolla Lupausta koeteltiin. Ystävyys Noomiin oli ainut, mitä Ruutilla vieraassa maassa oli. Voihan olla, että kuolema näyttäytyi joskus houkuttelevanakin vaihtoehtona. Ehkä hän nimenomaan tahtoi kuolla. Niin paljon oli poissa. Mutta elämänikäinen rinnalla kulkeminen aina kuolemaan saakka on elämää suojeleva valinta. Miksi juuria pitäisi aina repiä irti? Ihminen kasvaa ihmiseen kiinni, ja niin on hyvä! Ja silti: olemme täällä läpikulkumatkalla. Aikanaan on tahdottava luopua elämästäänkin. Lopulta lepäämään vierellesi Ruut valitsi hautapaikkansakin. Hän ilmoitti haluavansa tulla haudatuksi anoppiansa liki. Hurja pyyntö naiselta, jota ei elävänäkään huolittaisi noin vain Lupauksen kansan jäseneksi syntyperänsä vuoksi! Siksipä Jumala, joka edeltä kaiken näkee ja johdattaa omiaan, oli asettanut säädökset, jotka suojelisivat muukalaisen kotipaikkaoikeutta ja elinmahdollisuuksia. Luontoa ei saa Jumalan lain mukaan riistää loputtomiin, vaan sitä tulee viljellä viisaasti niin, että maa ei köyhdy. Osattomat saisivat poimia tähkät ja rypäleet, niin ettei kukaan näkisi nälkää. Tämä oli määräys, jonka toteuttamisesta seurasi siunaus. Jumala ei pidä lellikkejä. Hän pitää lupauksensa. Myös maahanmuuttajat saavat astua Luvatun maan kamaralle. Heidät, vierasheimoiset, lunastetaan sinne sisälle. Ruutin lunasti Boas, sukulunastajan roolissa, aviomiehenä joka rakasti vaimoaan. Meidät lunasti Jeesus, synnin voittaja, ihmisen veli, joka rakastaa meitä. Kaikki kansat lunasti Messias, joka täytti Jumalan lain. Jumala rangaiskoon, jos hylkään sinut Koetellun ja kotoutetun naisen uskontunnustus päättyy tärkeimpään asettumiseen, mitä ihmiselämään kuuluu. Ystävyys on lahjaa, kotipaikkaoikeus etu, mutta parasta on olla Jumalan edessä hiljaa: Ruut jätti elämänsä arvioinnin Jumalan käsiin. Myös Pyhästä Hengestä Raamattu puhuu ystävänä. Pyhä Henki on vierelle kutsuttu, lohduttaja. Hän puhuu lempeästi Raamatun lehdillä. Siksi uskon, että Jumalan sanan seura voi toimia kuin hyvä ystävä. Se synnyttää uudesti, adoptoi Jumalan perheeseen; se asettaa asumaan järkkymättömän valtakunnan rajojen sisäpuolelle. Jumalan sana antaa kodin ja lupaa levon. Se tyynnyttää levottoman sydämen. 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

7 K u l t t u u r i Sydämeltäni putosi kivi, joka oli kahden nyrkin kokoinen - En tullut uskoon, vaan usko tuli minuun. Itselläni ei ollut siihen osaa, eikä arpaa, mutta se tapahtui. Sitä edeltäneet puolitoista vuotta olivat olleet aika ahdistavia. Kaipa kyseessä oli burn out eli loppuunpalaminen, jos termi olisi silloin tunnettu, fysioterapeutti Liisa Laitinen (60) sanoo elämänsä tärkeimmästä hetkestä. Liisa Laitinen kertoo vaiheistaan värikkäästi, muistaa tärkeät asiat päivälleen ja numerolleen, esimerkiksi urheilutulokset. Hän on opetellut kuvaamaan tuntemuksiaan myös kuvataiteen ja runojen avulla. Masennus ja elämän määrätynlainen pysähtyminen olivat Liisalle kova pala. Hän oli tottunut tulemaan, menemään ja osallistumaan. Mottonaan hän nauraa pitäneensä lausahdusta: Keskisuomalaiset tekevät, mitä osaavat. Härmälääset teköövät, mitä tahtoovat! Ei liene vaikea arvata, että Liisa on syntyjään Etelä- Pohjanmaalta Ylihärmästä. Kalle-isä Kauppila toimi vuosikymmenet paikallisena osuuskaupanhoitajana ja yleni lopulta vastaamaan kunnassa koko silloisen S- ketjun toiminnasta. Hilkka-äiti taas oli iloisia Karjalan LÄHDE Menneet vuodet Kun katselen taakse menneisiin vuosiin, näen mustat päivät. Kuinka jaksoin? Kun katselen taakse menneisiin vuosiin, näen auttavan käden. Siksi jaksoin. Kun katselen taakse menneisiin vuosiin, opin paljon. Kiitos siitä! Merelle katson Merelle katson, kauas etäisyyteen, sininen äärettömyys. Merelle katson, tähyän kauas pois, aavalla tuulee! Merelle katson, lailla lintujen maan ääriin haluaisin. Lakeus Lakeus, Lapuanjoki ja Latomeri, siinä meillä kolome vahavaa Ällää. Siällä silimä lepää ja o heleppo hengittää! Leena Punkari Fysioterapeutti Liisa Laitisen kodin seinät ovat täynnä tauluja: enimmäkseen pieniä, hyvin monilla tekniikoilla tehtyjä, omia kokeiluja. Oikeanpuolimmaisessa akryylityössä nuori nainen istuu luontohautausmaalla, ja kuvattu tilanne on hyvin tosi. Sonja oli menettänyt sisarensa ja Liisa tyttärensä Sinin vuotta aikaisemmin. Liisa Laitinen Liisa Laitinen Lasimaalaus elää maiseman mukana, oli taustalla sitten kesä tai talvi. Lumisia huippuja Norjassa. Maalaus on palettiveitsellä tehty öljyvärityö. tyttöjä, Pohjanmaalle evakkona muuttanut Kokko. Liisa harrasti nuorena erityisesti urheilua: hiihtoa, korkeushyppyä ja muuta yleisurheilua, naisvoimistelua, pesäpalloa... Keski-Suomessa hän löysi lentopallon. Yleisurheilun harrastajia hän innokkaasti ohjasikin vuosia Tikkakosken Tikassa. Keski-Suomeen Liisa muutti opiskelemaan. Hänen nykyisen ex-puolisonsa, insinöörimajuri evp. Ilmari Laitisen työn takia koti rakennettiin Tikkakoskelle, jossa Liisa edelleen asuu. Eri asunnossa tosin ja lisäksi Jyväskylän kaupungissa, johon Tikkakoski on liittynyt. Autolla pääsee ja rollaattoriin tukeutuen Liisa Laitinen oli opiskellut lääkintävoimistelijaksi eli fysioterapeutiksi, kuten nykyisin sanotaan. Elämä oli kaikkineen liikunnallista. Mutta se yllätti, kuten elämä niin usein. Vuonna 1994 selvisi, että Liisalla oli puhjennut ms-tauti. - Olen tavallaan perinyt sen kummisedältäni Reinolta, isän veljeltä. Että olisihan sitä vähän voinut osata odottaa, Liisa jatkaa. Joulun alla vuosi sitten hänestä löytyi rintasyöpä, mutta hoidot ovat ainakin toistaiseksi purreet ja sujuneet hyvin. Onneksi. Masennuksen alhoa ja avioeron ahdistusta paljon pahemmaksi Liisa koki toisen tyttärensä itsemurhan kolme vuotta sitten. Liikunnanopettajaksi valmistunut ja Suomen telinevoimistelun huippuihin kuulunut nuori nainen ei sittenkään lopulta jaksanut, vaikka oli ollut mielenterveytensä takia myös hoidossa. Liisan maanpäällisenä ilona on toinen tytär ja poika, kaksi lastenlastakin. Harmittavan kaukana, vaikka tosin Suomessa, he kaikki kuitenkin asuvat: tytär kumppaneineen pääkaupunkiseudulla, poika perheineen Tampereella. Liisa ei ole antautunut sairauksiensa vangiksi, vaan surauttelee punaisella nelipyöräisellään paikasta toiseen. Takakontissa kulkee mukana tuikitarpeellinen tukiväline, rollaattori. Kovin pitkiin automatkoihin voimat eivät kuitenkaan riitä. Elämän leipää löytyy Radioraamattukoulusta - Haaveilen purjeveneestä. Makoilisin sen pohjalla, katselisin pilviä ja yrittäisin miettiä, mitä mikin niistä kuvaa, Liisa Laitinen hymyilee. Niin runojen kuin taulujenkin valmistamista Liisa on käynyt opettelemassa useilla kursseilla vuosien saatossa. Grafiikasta esimerkiksi hän on ehtinyt kokeilla hitaampaa hengästyttävät seitsemän tekniikkaa. Niiden nimet tipahtelevat kuin apteekin hyllyltä: raapekartonki, viivasyövytys, kuivaneula, garborundun, akvatintasyövytys, mezzotinta ja linolaatta. Olivatkohan ne tuossa!? Sururyhmissä Liisa on purkanut niin omia kuin muidenkin samaan asemaan päätyneiden äitien tunnelatauksia. Viitenä päivänä viikossa hän yrittää asettua nauttimaan Elämän leipää, kun Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) radiopastori Jukka Norvanto käy läpi Raamattua. Toiseen kertaan ohjelma tulee usein kuunneltua autossa. - Mieleeni on erityisesti jäänyt efesolaiskirjeen viides luku noin vuoden takaa. Norvanto käsitteli sen yhteydessä sitä, miten miehen ja vaimon tulee kunnioittaa toisiaan. Eläkää valon lapsina, Raamatussa sanotaan. Leena Punkari ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7

8 Mirja-Liisa Milli Koivisto Jyväskylästä, Tuula Korpiaho Hyvinkäältä, Seija Uimonen Kroatian Kutinasta ja nyttemmin Hyvinkäältä sekä Harri Eronen Kuopiosta. He ovat yhdessä ja erikseen tehneet pitkän päivän radiolähetystyön ja laajemmin medialähetystyönkin airuina ja saivat juhlapaikalle sadepäivän kuljetuksen. Taustalla Hyvinkään Sveitsin vanha ja laho hyppyrimäki. Hallituksen jäsenistä osa on ollut SANSAn elimissä enemmän tai vähemmän aikaa kuin osa eläkkeelle jääneistä. Osa on kuulunut SANSA-väkeen yhtä kauan kuin pisimpään työssä olleet eli kuuluu myös yhdistyksen perustajajäseniin. Hallituksen puheenjohtaja Jarno Tepora sekä jäsenet Pekka Kiuttu ja Pirjo-Riitta Penttinen kiittämässä. Pekka oli varannut nelikolle muistoksi markka-ajan kolikot. Muistoja digitaalisesti. Sekä Tuulan puoliso Matti Korpiaho, SANSAn kotimaantyön johtaja, että Milli Koiviston vävy Sami Heinomo, SANSAn mediatoimittaja, tarkensivat kameroitaan tuon tuosta. Radiotoimittaja Merja Kauppinen ja yhteyssihteeri Anne Isokuortti hengessä mukana. Rakkaus ei koskaan häviä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) palveluksesta on päättyneenä keväänä jäänyt eläkkeelle kymmenien palveluvuosien jälkeen ammattitaitoinen nelikko: Harri Eronen, Tuula Korpiaho, Mirja-Liisa Koivisto ja Seija Uimonen. Heille järjestetyn pienen iltapäiväjuhlan ohjelmaotsikoksi oli valittu (1. Kor. 13:8): Rakkaus ei koskaan häviä. Kyseisen korinttolaiskirjeen kohdan yläpuolelle oli ohjelmalehtiseen vielä kirjoitettu: Työnne kautta välittynyt. Niinpä. Yhteyssihteeri Anne Isokuortti mainitsi pikapuheenvuorossaan, että sydämen kyllyydestä suu puhuu. Aluesihteeri Martti Poukka esitti Vesa Erkkilän sävellyksen Siinä on rakkaus, jonka sanat ovat peräisin ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä (1. Joh. 4:10 11). Jos kronikassa käytiin läpi lyhyesti jokainen nelikön jäsen, saman teki myös lähetysjohtaja Juha Auvinen. Hän kuvasi muutamilla lauseilla jokaista eläkepäivänsä aloittanutta: - Millintarkassa Millissä on lämpöä ja hän on kiinnostunut siitä, miten ihmisen sielu voi... Sitkeä ja syvällinen Seija lyhenteli lempeästi ja määrätietoisesti ensimmäisen Kroatian-matkani esitelmiä... - Nimiänne väännellessäni huomasin, että Tuulan nimestä tulee luonnikkaasti LAATU. Tunnollisena, taidollisena ja viisaana hän oli suureksi avuksi, kun aloitin SANSAssa... Harri on monenlaisella osaamisellaan ja innollaan oppia uutta pitänyt SANSAn asiaa hyvin esillä. Ja voi sitä hänen ehtymätöntä kertomustensa määrää... Niin pitkäaikainen työtoveri Pirjo Hyövälti kuin pitkäaikainen SANSAn hallituksen jäsen Pekka Kiuttukin puhuivat yhteisen päämäärän tärkeydestä ja haikeudesta. Hallituksen puheenjohtaja Jarno Tepora jätti kaikille yhteiseksi matkaevääksi (Kol. 1:27b): Kristus teissä, kirkkauden toivo. Leena Punkari Aluesihteeri Harri Eronen pyysi, että hänet ja kolme työtoveria siunattaisiin eläkkeelle, sillä jotenkin oli työn touhussa päässyt lipsahtamaan niin, ettei häntä koskaan siunattu työhön SANSAssa. Siunaamassa hallituksen puheenjohtaja Jarno Tepora ja lähetysjohtaja Juha Auvinen. Tiedottaja Annaleena Pakkanen tuli hoitovapaalta nuorimpien tyttäriensä Kreetta ja Annu Jokisen kanssa juhlimaan eläköityneiden pitkiä palveluvuosia. Aluesihteeri, kanttori ja pastori Martti Poukka on SANSA-väen laulunjohtaja omasta takaa. Talon väkeä oli kerääntynyt eläkeväen lähtöjuhlaan muualtakin kuin suoraan SANSA-työn touhusta. Radiopastori Jukka Norvannon (vasemmalla), aluesihteeri Mervi Viuhkon, viestintäjohtaja Ilkka Kastepohjan ja vastaavan radiotoimittajan Inga-Lill Rajalan lisäksi läsnä olivat muun muassa SANSAn kiinteistötoimikunnan jäsen Jouko Rajala (etualalla) sekä SANSAn lähetteinä aikoinaan Swazimaassa työskennelleet Leo ja Hannele Karppinen (oikealla). Niin ja sitten, sitten ja niin... Kirjanpitäjä Pirjo Hyövältillä ja Kroatiasta palanneella pastori Seija Uimosella juttua riittää. Taustalla puhepuuhassa Inga-Lill Lilli Rajala ja Pirjo-Riitta Rita Penttinen. Johdon sihteeri Marja Soikkeli on lohkaissut tai sitten joku nelikosta tai sitten useampi vuorollaan: lähetysjohtajan avustaja, lähettikuraattori Tuula Korpiaho, aluesihteeri Mirja-Liisa Koivisto, Kroatian-lähetti Seija Uimonen tai aluesihteeri Harri Eronen. Kuka noita kaikkia jutunjuuria ehti kirjaamaan! Mitä olisiko pitänyt? 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

9 K u u n t e l i j a t j a k a t s e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: K u u k a u d e n ÄÄNI Etiopiasta: Olen lukiolainen. Meillä on raamattuluentoja keskiviikkoisin. Meitä on kaksi ryhmää ja tavoitteenamme on todistaa Jeesuksesta opiskelutovereillemme. Raamatturyhmämme keskustelevat radioohjelmista saamistaan ajatuksista ja saavat niistä vahvistusta. Monet opiskelijat ovat tulleet näiden todistusten kautta uskoon. Rukoilkaa puolestamme. (amhara) Sokea mies Eritreasta: Olen sokea, menetin näköni jo lapsena. Voitteko kuvitella, kuinka vaikeaa on, kun menettää näkönsä? Raamatussa kerrotaan sokeasta miehestä, jonka Jeesus paransi. Heti parannuttuaan mies riensi kertomaan tapahtuneesta muille. Myös minä olen saanut kokea Jumalan armoa. Kerron ihmisille, että Jumala on antanut minulle hengellisen näkökyvyn, enkä enää ole sokea. Jumala on antanut minulle mahdollisuuden nähdä maallisten asioiden tuolle puolen. Jeesus Kristus on avannut oven ikuiseen elämään ja toivoon. Minulla on ollut mahdollisuus perehtyä kunnolla kristillisiin radio-ohjelmiin ja tulla siunatuksi. Erään kerran pyysin ystävääni viemään minut radiostudiolle, jotta saisin lisäaineistoa ja ehkä uuden radion. Ja sainkin. Sitten Anders Wikström Naisille suunnattua Ikkuna maailmaan -ohjelmaa tuottaa Lucy Morgan ja se toimitetaan SAT-7:n Egyptinstudiossa. En ole vain nainen -sarjan tuotanto aloitettiin hiljattain SAT-7:n Libanonin-studiossa, ja se on Juliana Sfeirin vastuulla. - Koen, että Herra kutsui minua uuteen elämään ja myöhemmin hänen Marjaana Kotilainen lupasin itselleni, että keräisin kokoon vähintään 10 ihmisen ryhmän, ja istuisimme yhdessä kuuntelemassa radiota. Aluksi kukaan ei halunnut tulla. Mutta vihdoin ystäviäni saapui kuuntelemaan, ja tulimme kaikki siunatuiksi. Emme jätä ponnisteluja tähän, vaan meillä kaikilla on suunnitelmissa perustaa useampi ryhmä ja opettaa ihmisiä viemään eteenpäin evankeliumia. Haluamme, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia tuntemaan Jeesus Kristus omana henkilökohtaisena vapahtajanaan. Intian Gujaratista: Olen hyvin onnellinen saadessani Juliana Sfeir, arabia SAT-7 on kristillinen satelliittitelevisioyhtiö, jonka arabiankielisten tv-ohjelmien sekä tekijät että katsojat ovat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asukkaita. SAT-7 tarjoaa evankeliumin suoraan jokaiseen alueen kotiin. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) tukee SAT-7:n työtä ja muun muassa Ikkuna maailmaan -ohjelmaa, joka myöhemmin on poikinut muita naisille suunnattuja ohjelmia. SANSA on SAT-7:n jäsen. Sen tuki kanavoidaan Luterilaisen maailmanliiton (LML) kautta. palvelukseensa SAT-7:n työhön. Minulla on ollut aina paljon kysymyksiä. Matkani varrella Herra on vastannut moniin niistä. Olen turvallisella mielellä, koska tiedän, että Kristus on vastaus kaikkeen etsintääni ja kysymyksiini, vastaava tuottaja Juliana Sfeir kertoo. Hän asuu ja työskentelee Beirutissa. - Elämässäni oli 1990-luvun alussa kuunnella kotwaliankielistä Valon sanoma -ohjelmaa. Ohjelmat synnistä ja pelastuksesta ovat koskettaneet ja tuominneet minut. Se johti minut pyytämään Herraa Jeesusta antamaan minulle anteeksi syntini ja tekemään hänestä elämäni Herran. En koskaan aikaisemmin ollut kuullut, että Jeesus on ainoa tämän maailman pelastaja. Olen niin kiitollinen teille tämän ohjelman lähettämisestä. Jatkan kuuntelemista ja siunatuksi tulemista. Olkaa hyvät ja lähettäkää minulle lisää kirjoja. (kotwalia) Nainen Jordaniasta: hengellisen etsinnän aika ja löysin evankelisen kirkon. Sain ystävällisen vastaanoton seurakunnassa, ja alusta asti oli selvää, että seurakunta on jotain enemmän kuin ihmisyhteisö. Vähitellen Herra vastasi etsintääni. Joihinkin kysymyksiini tarvitsin myös Pyhän Hengen kosketusta. Vakuutuin Herrasta ja minusta tuli kristitty. - Ennen tuloani SAT-7 -kanavalle olen työskennellyt erilaisissa radion puheohjelmissa. Olin mukana myös teatteriryhmässä, joka kiersi kouluissa ja kesäleireillä kertomassa kristillistä sanomaa. Lisäksi olen ollut tekemässä paikallisten kirjoittajien kanssa tv-sarjaa. Kun Juliana Sfeiristä tuli kristitty, hän kertoo sydäntään pakahduttaneen halun antaa kykynsä Herran palvelukseen. - Muutama vuosi sen jälkeen valmistuin tiedotusopin maisteriksi. Silloin Herra kutsui minut aloittamaan. Tällä hetkellä työni sisältää tuotantojen suunnittelua, henkilökunnan pestausta, taiteellisen ja teknisen työn valvontaa sekä koulutusta. Tämän lisäksi työhöni kuuluu myös budjettien laadintaa, viestinnän tavoitteiden asettamista ja tuotantotiimin yhteishengen luomista. Ohjelmissa korostuvat syrjäytyneet ihmiset Haluaisin rohkaista teitä kertomalla, että tulen aina rukoilemaan puolestanne. SAT-7 -kanavaa katsotaan monissa kodeissa, ja ohjelmillanne on suuri vaikutus eri-ikäisiin ihmisiin. SAT-7 pystyy houkuttelemaan monia tutkimaan Raamattua suurenmoisten ja hyödyllisten ohjelmiensa avulla. Herra on siunannut teitä menneinä aikoina, joten luottakaa siihen, että hän vie loppuun alkamansa hyvän työn. Lopetan sanomalla, että uskon SAT-7:n jatkavan suurenmoisten ja syvällisten ohjelmiensa tuottamista. Tulette aina olemaan innostuksen ja toivon lähteenä monille toivonsa menettäneille. (arabia) Taiteilija Serbiasta: Olen 50-vuotias taidemaalari. Muutamia kuukausia sitten löysin ohjelmanne aivan sattumalta. Sen jälkeen olen joka ilta kuunnellut teitä. Olen lukenut paljon uskonnollista kirjallisuutta, mutten koskaan ole oikein ymmärtänyt. Teidän ohjelmanne ovat selkeitä ja selittävät minulle uskonasioita hyvin ymmärrettävästi. Olen siitä erittäin kiitollinen. Työni luonteen takia en voi kuunnella jokaista ohjelmaa. Siksi olisi hyvä, jos voisitte lähettää minulle ohjelmasta jonkin kirjan tai jopa cd-levyn. Olen ihastunut ohjelmaanne ja toivon, että mahdollisimman moni ihminen voisi sitä kuunnella. (kroaatti, Serbia) Juliana Sfeir tuottaa Libanonissa siis parhaillaan dokumenttisarjaa En ole vain nainen. - Arabimaailmassa mies on ehdottomasti perheen pää. On kuitenkin monia talouksia, joissa naisen on eri syistä yksin kannettava vastuuta koko perheestä. Leskeksi jäätyään tai erotilanteessa naisesta tulee kotitalouden pääasiallinen vastuunkantaja. Toukokuussa alkaneeseen 26 dokumentin sarjaan on kerätty materiaalia Egyptistä, Libanonista ja Marokosta. Ohjelman lähetysalueella asuu 115 miljoonaa mahdollista katsojaa. - Ohjelmillemme on sosiaalinen tilaus ja toivomme niiden vaikuttavan myös ihmisten ajattelutapaan. Korostamme ihmisoikeuksia ja nostamme esiin syrjäytyneiden ihmisten elämää sukupuoleen katsomatta. Me välitämme ja haluamme olla sorrettujen äänenä, kuten Herramme eläessään oli maan päällä. - Katsojakuntamme pääosa ovat vuotiaat naiset. Heitä asuu sekä kaupungeissa että maaseudulla. He voivat olla joko kristittyjä tai eikristittyjä. Usein he ovat vähäosaosia tai keskiluokkaan kuuluvia. Joskus myös ne miehet, jotka ovat kiinnostuneita auttamisesta, katselevat ohjelmiamme. Osa ihmisistä pyytää apua ja osa ojentaa auttavan kätensä. Palaute ohjelmista on ollut erittäin rohkaisevaa. Marja Soikkeli Arabiankielinen SAT-7 -kanava televisioi nykyisin myös SANSAn kustantamaa, David Ezzinen tuottamaa Vuosisaarnan sanoma -ohjelmaa. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9

10 Tavoittava työ Kroatiassa MUUTTUU, MUTTA JATKUU Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) lähetystyöntekijät aloittivat ns. tavoittavan työn silloisesta Jugoslaviasta muuttaneiden siirtotyöläisten keskuudessa Itävallassa SANSAn perustamisvuonna Tavoittavaa työtä tehdään nykyisin erityisesti Dalmatiassa, joka on Kroatian eteläisin maakunta Adrianmeren rannikolla. Nyky-Kroatia on itsenäinen ja sen luterilaiseen vähemmistökirkkoon, Kroatian evankeliseen kirkkoon, kuuluu noin jäsentä, 13 seurakuntaa ja 3 kappeliseurakuntaa. SANSAn Kroatian-läheteistä pastori Jakov Mrcela on syntyjään dalmatialainen, joten hän on päätynyt monien vaiheiden jälkeen puolisonsa Marja-Liisan kanssa pioneerityöhön kotiseuduilleen. Aiemmin he työskentelivät pitkään Slavonski Brodissa itäisessä Kroatiassa, tosin silloinkin melko lähellä nykyisen Bosnian ja Hertsegovinan rajaa. Kutinasta on vuosien kuluessa tullut SANSAn työn kannalta Kroatiassa keskeisin kaupunki ja seurakunta. Sieltä Kroatian evankelisen kirkon ylivikaarinakin työskennellyt pastori Seija Uimonen ulotti matkojaan muualle maahan. Uimosen jäätyä hiljattain eläkkeelle, alueella jatkavat suomalaisista työtä diakoneiksi siunatut Elina Saari ja Raili Tapio. Diakonit voivat toimittaa muun muassa jumalanpalveluksia, mutta esimerkiksi oikeutta vihkiä avioliittoon tai siunata hautaan heillä ei ole. Vastuita jaetaan vähitellen uudelleen Osijekin kirkkoherra Branko Beric, joka toimi jo Uimosen rinnalla ylivikaarina eli käytännössä piispaa vastaavissa tehtävissä, jatkaa Kroatian evankelisen kirkon johdossa. Hänen varamiehekseen myös ylivikaarinimikkeellä valittiin viime syksynä Jakov Mrcela. Osassa kirkon seurakuntia on vastuunkantajana pappi, osassa diakoni. Soljanin, Slavonski Brodista itään sijaitsevan seurakunnan kirkkoherrana on nykyisin Svetlana Vojnic Feldi. Unkarin rajan lähellä olevan Slatinan kirkkoherrana taas työskentelee Katica Tajz. Slavonski Brodin seurakunta on diakoni Josip Ivicin vastuulla. Teija Kämppi Saara Mrcela asuu nykyisin Suomessa, mutta vierailee Splitissä vanhempiensa Jakovin ja Marja- Liisan luona ja muuallakin Kroatiassa, kun töiltään ja opinnoiltaan ehtii. SANSAn läheteistä Raili Tapio ja Elina Saari asuvat Kutinassa, jonka evankelinen seurakunta on Saaren vastuulla. Sen lähettyvillä olevista seurakunnista Predrag Gazibara hoitaa Veliki Zdenciä ja Tapio Velika Brsljanicaa. Slavonski Brodin seurakunnasta vastaa nykyisin Josip Ivic ja Osijekin seurakunnasta Branko Beric. Mrceloiden vastuulla on Split ja Dalmatia laajemminkin. SANSAn kuva-arkisto Veliki Zdencin seurakuntaa lähellä Kutinaa johtaa nykyisin pastori Predrag Gazibara, jonka apuna työskentelee diakoniksi siunattu Iva Vekic. Gazibara vastaa vielä myös Kroatian evankelisen kirkon radiotyöstä. Vastuuta siitä ollaan Kroatiassa kuitenkin siirtämässä radiostudioteknikko Nenad Neno Hadzihajdicille. Lapsi- ja nuorisotyö kokonaiskirkon tasolla on entistä enemmän Elina Saaren vastuualuetta, sillä hänet on nimetty työn koordinaattoriksi. Tiimiin kuuluvat hänen lisäkseen Vojnic Feldi, Hadzihajdic, Kutinan seurakunnan vapaaehtoinen lapsityöntekijä Dalibor Weiser ja aktiiviseurakuntalainen Josip Kresic Slavonski Brodista. Kroatian uskonpuhdistaja oli Lutherin oppilaana - Osijekista lähti aikoinaan neljä nuorta miestä Martti Lutherin oppiin Saksaan. Sen tuloksena koko alue muuttui ennen pitkää luterilaiseksi, Osijekin kirkkoherrana 1990-luvun alkuun työskennellyt SANSAn kotimaantyön johtaja, pastori Matti Korpiaho purkaa historiaa. - Vastauskonpuhdistuksen ja turkkilaissotien jäl- Zadar Karin (8) Pirovac (3) Sibenik Tisno (1) Vodice (1) Trogir (3) Kastel (1) Split (12) Brac (1) Makarska (2) Split Hvar (4) Vrgovac (1) Bosnia ja Hertsegovina Dubrovnik Sarajevo Luterilaisia kristittyjä on hajallaan pitkin Dalmatiaa. Marja-Liisa ja Jakov Mrcela, jotka asuvat nykyisin Splitissä, ovat tähän mennessä tavoittaneet lähes neljäkymmentä luterilaista yhdeltätoista eri paikkakunnalta. Jakov toimii myös Kroatian evankelisen kirkon ylivikaarin varamiehenä. Radio Moslavina on maakuntaradio Kutinassa. SANSAn kotimaantyössä (oto) toimiva nuorisomuusikko Pekka Laukkarinen on useampaan kertaan käynyt esiintymässä Kroatiassa. Kitara pysyy myös lähetystyöntekijä Elina Saaren hyppysissä. keen alueelle jäi viisi luterilaista seurakuntaa, joista osa on nykyisin reformoituja seurakuntia. Protestanttinen usko oli Kroatiassa myötätuulessa samoihin aikoihin, kun Suomessa perustettiin Suomen Lähetysseura 150 vuotta sitten. Pian alueelle muodostui useita evankelisia seurakuntia, joiden hoitajiksi muutti pastoreita ja opettajia muualta Euroopasta. - Luterilaisen uskon kannalta Labin on paikkana merkittävä, koska siellä syntyi kroatialainen uskonpuhdistaja Matthias Flacius Illyricus vuonna Hänen enonsa, luterilaisena marttyyrina kuollut Baldo Lupetina, albaanisuvun edustaja, ohjasi nuoren Flaciuksen kiinnostuksen uskonpuhdistuksen teologiaan. Flacius muutti vuonna 1541 Wittenbergiin Lutherin oppiin ja hänestä tuli merkittävä uskonpuhdistaja. Hänen ansioitaan ovat muun muassa Kroatian kirjakielen kehittäminen, kirjapainotaidon tuominen Kroatiaan ja laaja kirjallinen tuotanto, josta on tiedossa noin 300 teosta tai kirjoitusta. - Oppaan mukaan Flacius äänestettiin joitakin vuosia sitten merkittävimmäksi vaikuttajaksi Kroatiassa. Hänen nimeään kantaa Zagrebissa teologinen tiedekunta, jossa sain opiskella ja valmistua papiksi. Seija Uimonen on saman tiedekunnan kasvatti, kuten myös Splitin pastori Jakov Mrcela. Nykyisin siellä opiskelee lähettimme Elina Saari, Korpiaho luettelee ja palaa sitten viimeisimmän Kroatian-matkansa tunnelmiin. - Trogirissa tapasin kummityttömme Sibela Aranzan, jonka kastoin Osijekissa seitsemänvuotiaana. Elämä sodan jälkeen toi hänet Dalmatiaan, Splitin lähelle avioliittoon. - Jumalan tiet ovat ihmeelliset. Mrcelan perhe on nyt täällä työssä, Jakov pappina ja Marja-Liisa uskonnonopettajana. Sibela saa täällä hengellistä opetusta. Pitkä taistelu kirkkojen puolesta Kutinan kadulla sattui Seija Uimoselle ja Raili Tapiolle yhtenä aamuna mielenkiintoinen tapaaminen, kun Seija oli kevään mittaan käymäseltään Kroatiassa. - Tullessamme Kutinaan lähes 20 vuotta sitten, ihmettelin yhden paikallisen taiteilijan iloa tulostamme. Hän oli jollakin tavalla vaikuttanut kirkkomme säilymiseen, mutta kertoi asiasta tarkemmin vasta nyt: Kutinan kommunistit halusivat 1960-luvulla tuhota synagogan 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

11 Kroatian evankelisen kirkon ylivikaaria, pastori Branko Bericia haastatellaan Kroatian Yleisradioon Osijekissa. Hän toimii siellä kirkkoherrana. ja evankelisen kirkon. Kirkon kohdalla he kuitenkin arkailivat, kun kyseessä oli kaunis rakennus. Katolisen kirkon kirkkoherra halusi ottaa sen katolisten käyttöön perustellen, että siten Kutinasta tulisi puhtaasti katolinen paikkakunta. - Kadulla kohtaamani taiteilija Ivan Milat oli taistellut sekä kommunisteja että katolilaisia vastaan korostaen, että kyseessä on evankelisten kirkko ja joskus sinne vielä joku tulee. - Lähes 30 vuotta noiden tapahtumien jälkeen Raili Tapion kanssa saavuimme. Nyt ymmärrämme taiteilijan ilon tulostamme. Hän näki meissä profetiansa toteutuneen. Uimonen ja Tapio ovat Kutinan kirkossa vuoden 1990 joulusta saarnanneet Sanaa, laulaneet kiitoksensa ja kaipauksensa eri tilanteissa. Seurakuntalaisia on ollut läsnä vaihtelevasti. - Ensin ei tullut ketään, sitten alkoi käydä kaksi mummoa. Sodan aikana oli istujia alttarikorokkeen reunallakin, kun ei muualle enää mahtunut. Nyt kirkossa käy säännöllisesti joukko kuuntelijoita. Kasteelle on tullut aikuisia ja lapsia, vihkimisiäkin on ollut ja konfirmaatioita. Seurakunnassa on elämää ja se näkyy nuorten ja lastenkin kokoontumisissa, Uimonen iloitsee. - On tapahtunut ihme. Autioitunut kirkko on muuttunut Jumalan kansan kodiksi, jossa julistetaan Sanaa, rukoillaan ja veisataan Jumalan kunniaksi ja seurakunnan rohkaisuksi. Näin on tapahtunut myös Soljanissa, Slatinassa, Velika Brsljanicassa ja monilla muilla Kroatian paikkakunnilla. Hajallaan ja ilman huolenpitoa olleet luterilaiset ovat saaneet ulkomaisen tuen avulla toimivat kirkot. Heillä on papit, jotka kokoavat heitä, ja näin he ovat löytäneet yhteyden Jumalaan ja toinen toisiinsa. Raili Tapio muistaa tilanteen Kutinan nykyisessä kappeliseurakunnassa Velika Brsljanicassa jotenkin samanlaisena kuin se oli ollut Kutinassakin. - Aloitimme Seijan kanssa siellä toiminnan 1990-luvun puolessa välissä. Pieni kirkkorakennus oli päätymässä katolisten käsiin, kun yksi evankelinen perhe otti yhteyttä. He olivat vihaisia, koska kirkko oli heidän. Heidän Matti Korpiaho Pastori Predrag Gazibara, jonka vastuulla on vielä osittain Kroatian evankelisen kirkon radiotyö, pitää lastenleirillä radiokurssia. Kuulolla Matej Zigolic, Antonijo Jezo, Matija Sibus ja Ivan Trtan. esi-isänsä olivat sen rakentaneet. Niinpä kirkko monien mutkien kautta on edelleenkin evankelisten omistuksessa. - Kirkossa kokoontuu pieni seurakunta kerran kuussa jumalanpalvelukseen. Seurakunnassa pyörii paljon lapsia, jotka kuuluvat toisiin kirkkoihin tai heitä ei ole lainkaan kastettu. Lapset kuitenkin tulevat, kun kylällä ei muitakaan tapahtumia ole., kappeliseurakunnan nykyinen diakoni Tapio jatkaa. - Tilanne on aika haastava, joten olen pyytänyt mukaani välillä myös Elinan ja Nenon. Nämäkin lapset tarvitsevat Kristusta! Sota erotti, Jumala lähensi - Slavonski Brodissa oli vuonna 1989 pappi, joka halusi lahjoittaa kirkon ja pappilan jollekin lahkolle, joka teki työtä huumenuorten keskuudessa. Kroatian evankelisen kirkon piispa Vladimir Deutsch lähetti meidät Zagrebista pelastamaan rakennuksen, Marja-Liisa Mrcela muistelee. - Jakov korjasi isoa pappilaa syksyllä lähes yötä päivää. Eräänä iltana hän kotiin tullessaan nukahti moottoritiellä auton rattiin. Auton kylki ruttaantui, mutta Herra varjeli Jakovin. Joulukuussa pääsimme sinne muuttamaan. Alle kaksivuotias Saara hypähteli muutosta iloissaan ja huusi pihassa: Kirkko, kirkko! - Aluksi seurakunnassa oli 14 jäsentä, joiden keskiikä oli 80 vuotta. Mummoja ja joku pappakin, jotka eivät kyenneet tulemaan kirkkoon sairauksiensa tai vanhuutensa takia ilman kuskaamista. - Kukaan ei osannut laulaa virsiä. Pappilassa oli ikivanha harmoni, jaloilla poljettava. Ilona-mummon kanssa harjoittelimme lauantaisin virret, jotta sunnuntaisin pystyimme laulamaan ne jumalanpalveluksessa. En koskaan ole opiskellut musiikkia, enkä soittamista. Mutta lähetystyössä on etuna, että voi opetella ja oppia kaikenlaista, Marja-Liisa myhäilee. Sitten vuonna 1991 syttyi sota, joka levisi melkein Elina Saari Seija Uimonen ja Raili Tapio ohjelmanteossa Kroatian evankelisen kirkon radiostudiossa Kutinassa muutama vuosi sitten. Uimonen vastasi sisällöstä, Tapio tekniikasta. kaikkiin entiseksi Jugoslaviaksi muuttuvan alueen maihin. - Ihmisiä alkoi tulla seurakuntamme tilaisuuksiin niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet sisälle. Rakensimme talkoovoimin kellariin salin, jossa jatkoimme kokoontumisia. Uusia ihmisiä liittyi seurakuntaamme vuosien varrella niin, että kun lähdimme Slavonski Brodista, jäsenmäärä oli lapsineen ja nuorineen liki 300. Ohjelmia radioon ehkä myös Bracin saarella Dalmatialaiset ovat Mrceloiden mukaan toisentyyppisiä kuin muut kroaatit, perinteistä kiinni pitäviä ja osin synkkiäkin. - Aluksi emme yleisen boikotoinnin takia päässeet radioissa ja lehdissä ilmoittelemaan toiminnastamme, kuten muualla Kroatiassa. Hankimmekin kaupungeista lupia ja menimme esittelemään kirkkoamme toreille, kävelykaduille, rannoille ja sinne, missä ihmiset liikkuvat, ja juttelemaan heidän kanssaan. Jaoimme halukkaille traktaatteja, kirjallisuutta, Uusia testamentteja ja kutsulappuja tilaisuuksiin ja myimme Raamattuja, Marja- Liisa kuvaa. - Herra on johtanut meille ystäviä, naapureita ja sukulaisia, joiden luona vierailemme, ja he vuorostaan luonamme. On ollut rohkaisevaa kylvää Sanan siementä heidän sydämiinsä ja luottaa siihen, että Jumalan sana ei tyhjänä palaa. Ilahduttavaa on ollut nähdä täällä ohdakkeisella ja kivikkoisella kentällä, miten muutama kovalta tuntuva mieskin on ratkennut kyyneliin, eivät vain jotkut naiset. - Tempauksiakin meillä on ollut: ensimmäisenä kesänä suomalaisnuorten aktio ja toisena kesänä Pekka Laukkarisen konserttimatka. Hän piti puhuttelevan konsertin keisari Diokletianuksen palatsin museoalueella. Olemme saaneet julistaa ilosanomaa monella tavalla siellä, missä keisari Diokletianus kerran vainosi uskovia. Nykyisin Kroatian evankelisen kirkon pieneen kappeliin Splitissä kerääntyy muutama ihminen viikoittaisiin tilaisuuksiin. Torstaisin on sielunhoitokeskusteluja ja raamattupiiri, perjantaisin on Sanan ja rukouksen ilta sekä sunnuntaisin jumalanpalvelus. - Viime syksynä avautuivat ovet myös Kariniin, jossa pidämme jumalanpalveluksia ja lapsille raamattuopetusta. Usein niihinkin osallistuvat myös aikuiset. - Olemme saaneet iloita Dalmatiassa siitä, että meillä on ollut viisi kastettavaa ja rippikoulussa kolme poikaa, jotka on konfirmoitu. Myös Radio Brac on avaamassa taajuutensa syksyllä kerran viikossa lähetettäville ohjelmille. Kroatian evankelisen kirkon radio-ohjelmat ovat kuultavissa koko Kroatiassa ja lisäksi naapurimaissa. Suomalaiset lähetit aloittivat niiden toimittamisen vuonna 1994 Kutinassa ja Slavonski Brodissa. SANSAn kuva-arkisto Elina Saari Keski-Lahden seurakunta on vuosia järjestänyt rippikoululeirin Unkarissa, jossa sen ystävyysseurakunta on Pecs. Paluumatkalla on jo viitenä kesänä käyty tutustumassa lähetystyöhön Kroatiassa. Vuoden 2007 riparireissulaisten ja isosten kanssa ryhmäkuvassa Veliki Zdencin kirkon seinustalla ovat lähetyssihteeri Maarika Laakso-Helle ja lähetyspastori Miika Hämäläinen. Tekstit: Nenad Hadzihajdic, Matti Korpiaho, Jakov ja Marja-Liisa Mrcela, Leena Punkari, Elina Saari, Raili Tapio ja Seija Uimonen Kroatian evankelisen kirkon radiotyöhön palataan syksyllä. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11

12 Maailma muuttuu Juha Auvinen T e o l o g i a MUUTTUUKO LÄHETYS? Maailmassa on 6,8 miljardia ihmistä. Kristittyjen suhteellinen määrä maailman koko väestöstä on pysynyt lähes sadan vuoden ajan samana, noin 33 prosentissa. Lukumääräisesti kristittyjä on nyt noin 2,2 miljardia. Se on vähemmän kuin maailman väkirikkaimpien maiden Kiinan ja Intian väestö yhteensä! Niitä, jotka eivät ole vielä kuulleet evankeliumia, on lähes kaksi miljardia eli vajaat 29 prosenttia maailman väestöstä. Kristinuskon painopiste etelään Kristinuskon väestöllinen painopiste on siirtymässä pois pohjoiselta pallonpuoliskolta. Vaikka kristittyjen määrä on edelleen suurin Euroopassa, se laskee nopeasti. Myös Pohjois-Amerikan kristittyjen määrä on laskeva. Kristittyjä asuu Euroopassa 553 miljoonaa, Latinalaisessa Amerikassa 531 miljoonaa, Afrikassa 447, Aasiassa 366, Pohjois-Amerikassa 221 ja Oseaniassa 23 miljoonaa. Voimakkaimmin kristittyjen määrä kasvaa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kasvuvauhtia länsimaiden ulkopuolella havainnollistaa, että Afrikassa kristittyjä oli vuonna 1900 noin 10 miljoonaa ja vuonna 2009 lähes 450 miljoonaa. Esimerkiksi Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon jäsenmäärä kasvaa kahdeksan prosenttia vuodessa. Kiinassa oli vuonna 1949 noin ja vuonna 2009 jopa 70 miljoonaa kristittyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla elää 64 prosenttia maailman kaikista kristityistä, kun taas Euroopan ja Pohjois-Amerikan osuus on 36 prosenttia, missä on laskua prosenttiyksikkö viime vuodesta. Nopeimmin kasvavat perinteisten protestanttisten kirkkojen ulkopuoliset ns. riippumattomat kirkot ja seurakunnat. Seuraavaksi nopeimmin kasvavat Matti Korpiaho Kirkot kasvavat siellä, missä Jumalan sana saa vaikuttaa ja synnyttää uskon. Voidaan myös sanoa, että kirkko kasvaa ahdistuksen keskellä. Esimerkiksi Algeriassa Pohjois-Afrikassa kristillinen kirkko kasvaa arabimaista nopeimmin monista rajoituksista huolimatta. protestanttiset kirkot ja yhteisöt, sitten roomalaiskatolinen kirkko ja hitaimmin ortodoksinen kirkko. Lähetystyön suunta kääntyy Länsimaiset kristityt ovat jäämässä vähemmistöön. Tämän seurauksena lähetystyötä tekevät jo nyt enemmän etelän ja idän kuin pohjoisen ja lännen kirkot. Lähetystyötä tehdään kaikkialta kaikkialle. Idän ja etelän kirkot luovat uudenlaista teologiaa, joka haastaa länsimaisen teologian. Esimerkkeinä mainittakoon vapautuksen teologia Latinalaisessa Amerikassa, dalit-teologia Intiassa, jälkitunnustuksellisuus Kiinassa, erilainen asennoituminen kysymykseen kasteesta ja kirkon jäsenyydestä ja ns. kulttuurikristillisyys esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa sekä ns. kirkottomuus muun muassa Japanissa. Lähetystyö on muuttumassa pohjoisen kirkkojen ja lähetysten johtamasta työstä tasavertaiseksi kumppanuudeksi etelän itsenäisten kirkkojen tai järjestöjen kanssa. Etelän kirkot ja kristityt tarvitsevat yhä esirukousta ja hengellistä sekä aineellista tukea. Samanaikaisesti heillä on tarve saada äänensä kuuluviin työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Pohjoisen ja etelän kirkkojen ja järjestöjen välinen yhteistyö merkitsee myös menemistä yhdessä sinne, missä Kristusta ei enää tai ei vielä tunneta. Siellä, missä se on mahdollista, työ toteutuu yhteistyössä paikallisen tai lähellä olevan kirkon tai järjestön kanssa. Ekumeeninen yhteistyö yli kirkkokuntarajojen ei ole uusi asia varsinkaan sellaisissa lähetystyön muodoissa kuin raamatunkäännös- ja mediatyö. Syvimmillään on kysymys kristittyjen yhteisestä todistuksesta ja Raamatun opetuksen ottamisesta vakavasti erilaisissa kielellisissä ja kulttuurisissa yhteyksissä. Haasteita ja mahdollisuuksia Kristinuskoa haastaa toisaalta länsimaissa usein suvaitsevaisuuden kaapuun puettu uskonnollinen välinpitämättömyys ja maallistuminen ja toisaalta islam. Muslimien määrä kasvaa muiden uskontojen kannattajia nopeammin, mihin vaikuttaa lähinnä korkea syntyvyys. Islaminuskoisia on yli 21 prosenttia maailman väestöstä. Kansainvälistyminen vaikuttaa yhteiskuntiin kaikilla osa-alueilla: talous, politiikka, kulttuuri, tiedonvälitys sekä yksilöiden arvomaailma ja moraalikäsitykset. Globalisaation haittapuolina nähdään yhteisöllisyyden mureneminen ja yksilöllisyyden korostaminen, kulutuskeskeinen elämäntapa ja taloudellinen eriarvoistuminen. Toisaalta maapalloistuminen on tuonut paremmat liikenneyhteydet ja nopean tiedonvälityksen, mikä on demokratisoinut ja monipuolistanut tiedonkulkua. Muun muassa internet ja erilaiset virtuaaliset keskustelupalvelut ovat tehostaneet epädemokraattisten yhteiskuntien epäkohtien paljastumista. Viestintäteknologian kehitys antaa uusia mahdollisuuksia myös kirkkojen sanomalle. Kristillisten radio- ja televisioohjelmien seuraaminen on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ohjelmia seuraa 2,5 miljardia ihmistä joka kuukausi. Se vaikuttaa myös kirkkojen kasvuun. Pekka Särkiö euraa minua. Näin yksinkertai- Jeesus kutsui tullien kerääjää, Ssesti ja Matteus lähti saman tien Jeesuksen mukaan. Kuinka hän saattoi jättää kaiken, virkansa, asemansa, varmuuden toimeentulosta? Paljon oli täytynyt tapahtua tullimiehen mielessä jo ennen Jeesuksen kohtaamista. Veronkerääjät olivat roomalaisten valloittajien yhteistoimintamiehiä ja oman kansansa silmissä maanpettureita. Heidän tilannettaan ei helpottanut maine omaan taskuunsa vedättäjinä. Veronkerääjinä heillä oli velvollisuus antaa keisarille, mikä kuului keisarille. Loput rahat, jotka onnistuivat kiskomaan, he pitivät itse. Rahan kiskominen ja maanmiesten pettäminen ei ainakaan lisännyt nykyistä ilmaisua käyttäen elämän sisältöä ja laatua. Tullimies Matteus ei ole tuntemuksineen yksin nykymaail- 12 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Kadonnut ja jälleen löytynyt massakaan. Länsimaiden historia on ollut valistuksen hengessä vapautumista Jumalasta ja rahan vallan kasvua. Ihmiselle ei mikään ole enää pyhää, eikä siten mikään estä häntä toteuttamasta pyrkimyksiään. Luonnon riisto ja usko jatkuvaan talouden kasvuun on johtanut pahenevaan ympäristökatastrofiin. Suuryritysten johtajat ovat ottaneet mielettömiä riskejä saadakseen yritystensä osakkeiden hinnat nousemaan ja enimmäistääkseen omat palkkionsa. Täysin kohtuuttomat kannustimet ovat rapauttaneet moraalin ja korostaneet ihmisten eriarvoisuutta. Käynnissä olevassa kriisissä monet pulaan joutuneet yritykset ovat niin jättimäisiä, ettei 4. sunnuntai helluntaista (Matt 9:9 13) niitä voida päästää konkurssiin. Sairaaseen ruumiiseen pumpataan velkarahaa elvytykseksi kuin verta ja toivotaan, että potilas nousee jalkeille. Mutta pahentaako lääkkeeksi tarjottu raha muita sairauksia? Suurimpana ongelmana on jatkuvan kasvun ideologia ja siitä seuraava ympäristön tuhoaminen. Nykyisen tilanteen taustalla on moraalin ja oikeudenmukaisuuden kriisi, arvojen romahtamisen kriisi, Jumalan ja Pyhän kadottamisesta johtuva kriisi. Kuuleeko tämä aika Jeesuksen kutsun: Seuraa minua. Tullimies kutsui Jeesuksen luokseen syömään. Mukana aterialla oli muitakin syntisiä. Ateriayhteys Jeesuksen kanssa merkitsi heille iloa ja vapautumista synnin kuormista. Yhteys Jeesukseen on tie anteeksisaamiseen. Jotkut arvostelivat Jeesusta väärästä seurasta, mutta hän vastasi: Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä. Olenko minä niin terve ja hurskas, että tulen toimeen ilmaan Jeesusta, syntisten parantajaa? Omat syntinsä tunteva ja tunnustava voi hyväksyä sen, että Jeesuksen seuraan saavat tulla elämässään eri tavoin epäonnistuneet. Kaikille on tilaa. Keski-Lahden seurakunta on iloinen saadessaan olla mukana järjestämässä Radiolähetystyön kesäpäiviä. Tämä aika tarvitsee Jumalan sanaa lähellä ja kaukana. Kirjoittaja toimii kirkkoherrana Keski- Lahden seurakunnassa, jonka Ristinkirkossa pääosa Radiolähetystyön kesäpäivien tilaisuuksista tänä vuonna järjestetään Tervetuloa!

13 Matti Korpiaho Juhannuksena juhlitaan Johannes Kastajaa, joka oli Jeesuksen edelläkävijä. Hänen tehtävänään oli valmistaa Jeesukselle tietä. Saamansa nimen mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Johannes Kastaja sanoo itse Johanneksen evankeliumissa: Hänen ( Jeesuksen) on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi. Kirkkoisä Augustinus ( ) yhdisti tämän Johannes Kastajan repliikin kesäpäivän ja talvipäivän seisauksiin. Päivät alkavat lyhetä Johanneksen juhlan jälkeen, mutta joulusta, Jeesuksen syntymästä, valo alkaa jälleen lisääntyä. Kristikunnassa juhannusta on vietetty 400-luvun alkupuolelta. Sen ajankohta (24.6.) juontuu Luukkaan evankeliumin ensimmäisestä luvusta ja perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Enkeli Gabriel kertoi ilmestyessään Marialle (25.3.) Johanneksen äidin Elisabethin olevan kuudennella kuukaudella raskaana. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Uskonpuhdistuksen jälkeen meillä on erillisenä pyhäpäivänä säilynyt juhannus eli Johannes Kastajan syntymäpäivä. Nykyisin juhannusta vietetään Suomessa kesäkuun 19:ttä päivää seuraavana lauantaina. Kirkko on viettänyt vanhastaan myös Johannes Kastajan mestauspäivää (29.8). Nykyaikuisille kasteessa nimiä Raamatusta Sukututkimusta muutaman vuoden harjoitettuani olen huomannut, miten tärkeä suvulle on nimen säilyminen sukupolvelta toiselle. Muotinimet tosin ilmentävät aikaansa ja ajan virtauksia. Monilla lähetyskentillä, joissa kastetaan aikuisia ihmisiä, nämä useinkin ottavat kastenimekseen Raamatusta tunnetun henkilön nimen. Se ilmentää heissä Jumalan työtä ja halua pitää kiinni Jumalan sanasta. Johannes on yksi tällainen nimi. Lähi-idässä tuli lapsen nimen vanhan tavan mukaan ilmentää suvun perinteitä sekä suhdetta Jumalaan tai Jumalan suhdetta ihmiseen. Sukuperinteen paine ja Jumalalta saatu tehtävä joutuivat Sakariaksen perheessä ristiriitaan pojan ympärileikkausjuhlassa, johon suku oli kokoontunut. Elisabet ja Sakarias olivat hurskas, Jumalaan luottava pappisperhe. He polveutuivat Aaronin suvusta ja kuuluivat Abian pappisosastoon. Elisabet oli myös Jeesuksen Maria-äidin sukulainen. He kuuluivat hurskaisiin maan hiljaisiin, Messiaan odottajiin. Jumala ilmoitti heille lapsen syntymisestä Sakariaksen toimittaessa papillista tehtäväänsä temppelissä. Herran enkeli ilmestyi hänelle ja kertoi tulevan lapsen nimen ja jopa erikoisen tehtävän (Luuk. 1:13, 15, 16): Elisabet Matti Korpiaho Martti Poukka synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes Hän on oleva suuri Jumalan mies Hän kääntää Israelin kansasta monet Herran, heidän Jumalansa, puoleen. Johannes-nimen tuli sisältää sanoma Jumalan armosta. Vaikka pikkumiehelle ei annettukaan suvun perinteistä nimeä, ei juhla siitä pahentunut. Jumala sai juhlassa kunnian, koska Sakarias suostui Jumalan tahtoon ja antoi poikansa nimenkin palvella ennalta ilmoitettua tehtävää. Samalla Sakarias-isän mykkä kieli vapautui ja hän sai puhekykynsä. Sakarias alkoi ylistää Jumalaa, ja suuri jumalanpelko levisi koko Juudeaan. Johanneksellakin oli opetuslapsia Jordanian puolella Jordanjokea osoitetaan yhä Johanneksen lähdettä. Hän kastoi siellä monia, mutta ei kuitenkaan Jeesusta. Johannes Kastaja oli SANANSAATTAJA Israelin kirkkojen taideteoksissa on kuvattu tärkeitä tapahtumia kristinuskon historiasta. Jeesuksen syntymäkirkossa Betlehemissä on muun muassa maalaus Johanneksesta kastamassa Jeesusta. Johannes Kastajan tehtävä oli valmistaa kansaa Jeesuksen tuloon. Jumala kutsui hänet todistajakseen, jopa kärsimään sanoman vuoksi. Johannes Kastajan elämä ei ollut helppo. Hän joutui elämään erämaassa ruokanaan heinäsirkat ja metsähunaja. Jumalalle erotettu ja pyhitetty elämä oli nimestä huolimatta ankaraa. Kristuksen rohkeana todistajana Johannes Kastaja joutui maksamaan todistuksensa omalla hengellään. Johannes nuhteli väärintekijöitä. Jokaista kutsuttiin tekemään parannusta synneistä, tunnustamaan ne ja ottamaan parannuksen kaste. Johannes kastoi Jordan-joessa. Jordanian puolella näytetään vielä tänäkin päivänä Johanneksen kastepuroa ja -allasta. Johannes keräsi itselleen myös opetuslapsia, jotka olivat hänen kanssaan vielä jonkin aikaa senkin jälkeen, kun Jeesus tuli kasteelle. Johannes opetti heitä rukoilemaan ja luottamaan Jumalan armolliseen johdatukseen. Hän osoitti Jeesusta ja sanoi: Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! ( Joh. 1:29, 36) Yksi Johanneksen opetuslapsista oli Andreas, Pietarin veli. Johanneksen vaikutus Andreaksen sydämessä oli niin suuri, että tämä lähti etsimään veljeään Simon Pietaria ja toi hänet Jeesuksen luo. Ehkä oli muitakin Johanneksen opetuslapsia, jotka toivat toisia ihmisiä Jeesuksen luo. Suunta oli oikea, sillä Johannes tahtoi innostaa ihmisiä seuraamaan Jeesusta. Niinpä hän Jeesuksen toiminnan alkaessa ymmärsi oman toimintansa merkityksen pienentyneen ( Joh. 3:30): Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi. Hän valmisti tietä Vapahtajan tulolle ja ohjasi opetuslapsiaan Jeesuksen yhteyteen. Johannes osoittaa myös meille Jeesusta Johannes Kastajan viimeiset vaiheet ja marttyyrikuolema on kuvattu evankeliumeissa (Matt. 14:1 12; Mark. 6:14 29 ja Luuk. 9:7 9) ja kerrottu tarkkaan. Johannes joutui vankilaan saarnatoimensa takia. Herodes Antipas, Galilean neljänneshallitsija ja kuvernööri, oli vanginnut Johanneksen, koska tämä oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli ottanut itselleen velipuolensa Filippoksen vaimon, Herodiaksen. Myöhemmin Herodes mestautti Johanneksen Herodiaksen tyttären pyynnöstä. Todistajan tehtävällä oli hintansa. Johannes Kastaja on esikuvana myös nykypäivän marttyyreille, jotka rohkeasti todistavat uskostaan Jeesukseen ja haluavat toimia evankeliumin totuuden puolesta kustannuksia laskematta. Martti Lutherin mukaan Johanneksen nimi olisi voinutkin olla vaikka Ankara tai Kovanen, mutta tavoite oli saada ihmiset uskomaan syntien anteeksiantajaan, Vapahtajaan. Siksi nimeksi annettiin Johannes, Jumala on armollinen. Haluankin rohkaista jokaista uskomaan Johanneksen sanomaan. Epäonnistumisten ja synnin tähden puutteellisen elämän kantava voima on Jumalan armo, jota hän tarjoaa meille runsain määrin. On hyvä viettää aikaa Jumalan sanan äärellä ja antaa sen virkistää mieltä sekä tulla elämän lähteeksi ja voimaksi. Johannes tahtoo meillekin osoittaa Jeesusta, jota kannattaa seurata ja joka ottaa pois syntimme. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13

14 Kuuntelijasta kasvoi Pelastusrenkaan tuottaja Mongolialainen Munkhbat Tumendemberel (27) oli ennen palkkautumistaan Radio Wind FM:n työntekijäksi sen kuuntelija. Häntä kiinnostivat eniten päivittäinen Mietelauseohjelma ja Pelastusrengas-ohjelma. Jumala oli Munkhbatille täysin uusi tuttavuus. M ietelause-ohjelmassa on pieniä ajatuksia elämästä, ja niitä pohjustetaan raamatunjakeilla. Pelastusrengasohjelmassa kerrotaan Jumalasta. Mongoliassa käydessäni tutustuin tuohon kristillisen Wind-perheradion Pelastusrengas-ohjelman toiseen tuottajaan, nuoreen mieheen nimeltä Munkhbat Tumendemberel. Katselin tuottaja Gantuya Tuya Khataanbaatarin työhuoneen lasiseinän läpi, kun Munkhbat luki uutisia viereisessä, juuri valmistuneessa Wind FM:n studiossa. Uutistenluvun jälkeen vinkkasin Munkhbatin Tuyan toimistoon, ja nuorimies istahtikin rennosti tuolille. Tuya väitti Munkhbatin osaavan englantia niin hyvin, ettei tulkkia tarvita. Mutta Munkhbat oli eri mieltä, joten Tuya käänsi haastattelun. - En ollut koskaan kuullut puhuttavan Jumalasta. En uskonut mihinkään, vaikka perheeni oli buddhalainen, Munkhbat kertoili. Pelastusrengas-ohjelma alkoi kuitenkin kiinnostaa häntä niin paljon, että hän tarjoutui tuottamaan sitä. - Oli mielenkiintoista kuunnella, kun pastorit vastasivat kuuntelijoiden kysymyksiin. Mukanaolo ohjelmassa kasvatti Munkhbatille uskon. - Rauha tuli sydämeeni, kun minusta tuli kristitty. Vaikka maailmassa on ukkosmyrskyjä, vaikka maa tuhoutuisi, luotan Jumalaan. Uskoni antaa minulle turvallisuudentunteen, Munkhbat kuvailee. Usko teki hyvää Far East Broadcasting Company Munkhbat Tumendemberel haluaisi laajentaa Pelastusrengas-ohjelmaa niin, että siinä olisi kaksi osaa: toinen kristityille ja toinen ei-kristityille. teinen kokemus myös hänen perheelleen. Sisar huomasi veljensä muuttuneen, samoin vanhemmat. Koska muutoksen suunta oli hyvä, heillä ei ole ollut mitään sitä vastaan. Munkhbatin kotikirkko on nykyisin Ikuinen rakkaus -niminen seurakunta, jossa on 200 jäsentä. Se sijaitsee puolentoista kilometrin päässä radioasemalta. Ensikosketuksen kyseiseen Munkhbat Tumendemberelin kehittyminen kristityksi oli myönseurakuntaan Munkhbat sai, kun Radio Windin johtaja Bayambaa Byato Tumenolzii pyysi häntä mukaansa kirkossa järjestettyyn rahankäytön seminaariin. Sitten Munkhbat meni kerran samaan kirkkoon muuten vain huhtikuussa 2007, eikä tuntenut oloaan kotoisaksi. Mutta tultuaan kristityksi ja mentyään sen jälkeen samaiseen kirkkoon, Munkhbat alkoi tuntea Erikoinen kutsu Jeesuksen seuraajaksi Alima Dalhjav lukee ahkerasti Raamattua. Mutta radioon hänellä ei ole ollut varaa, vaikka hän pitää mongolinkielisiä kristillisiä radio-ohjelmia tärkeinä maassaan, jossa kristittyjä on vielä vähän. Juha Auvinen Kuusi vuotta sitten mongolialainen Alima Dalhjav menetti puhekykynsä. Se palautui, kun seurakunnassa rukoiltiin hänen puolestaan. Alima koki tapahtuneen kutsuna seuraamaan Jeesusta. Yllätysten jälkeen Alima Dalhjavista tuli uskollinen seurakuntalainen, joka käy kaikissa tilaisuuksissa Mongolian pääkaupungin, Ulaanbaatarin luterilaisessa Sain Medee -seurakunnassa. Se on alkujaan suomalaisten lähettien perustama. - Vaikka kuusi vuotta on lyhyt aika, se on ollut ehdottomasti elämäni parasta aikaa. Aikaisemmin minua hallitsivat ylpeys ja kateus. Nyt elämä on muuttunut toisenlaiseksi: Ymmärrän, että on olemassa elävä Jumala, joka antaa anteeksi. Olen tullut pimeydestä valoon, Alima Dalhjav sanoo. Hän lainaa Efesolaiskirjeen viidettä lukua: Pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan hänen rakkaita lapsiaan. Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyväl- tä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle. Siveettömyydestä, kaikenlaisesta saastaisuudesta ja ahneudesta ei teidän keskuudessanne saa olla puhettakaan, eihän mikään sellainen sovi pyhille. (Ef. 5:1 3) - Synnitöntä ihmistä ei ole, joka päivä on mentävä Jumalan eteen. Mutta Jumala voi pitää oikealla asenteella varustettua ihmistä oikealla tiellä, Alima Dalhjav toteaa. Jumala pitää huolta Rouva Dalhjav on eläkkeellä työskenneltyään 25 vuotta vaatealalla. Elämä ei ole kuitenkaan ollut helppoa. Kun hänen miehensä kuoli, sukulaismies vei vääryydellä heidän kotitalonsa. Alima on kuitenkin kiitollinen siitä, että Jumala on pitänyt huolta ja auttanut kaikki nämä vuodet. Nyt hän elättää itsensä ja perheensä siivoamalla, vaikka työtä ei juurikaan arvosteta. Perheeseen kuuluvat aikuiset poika ja tytär sekä tämän 12-vuotias tytär. Tyttärentytär käy isoäitinsä kanssa ahkerasti kirkossa. Alima Dalhjav toteaa, että seurakunnassa on paljon tekemistä, ja seurakunnan vanhimpana naisena häntä kuunnellaan. Hän on mukana jumalanpalveluksissa, naisten ryhmässä ja lasten opetuksessa. 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

15 olonsa siellä mukavaksi. Nyt hän käy kirkossa säännöllisesti ja lukee itsekseen Raamattua. Munkhbat opiskeli aikoinaan Ulaanbaatarin liikuntatieteelliskulttuurisessa yliopistossa. Hänen suosikkilajinsa oli nyrkkeily. Ennen radio-ohjelmien tuottajaksi päätymistä hän työskenteli mainostoimistossa ja tietokonelehdessä. Hänellä oli vaikeaa, kun omalta tuntuvaa ammattia ei tahtonut löytyä. Mutta käytyään Wind FM:n järjestämän kolmen viikon koulutuksen, hän ryhtyi jo radiossa töihin. Pelastusrengas-ohjelmaan Munkhbat valitsee itse kunakin kertana käsiteltävät asiat. Seuraavan ohjelman aihe ilmoitetaan kuuntelijoille etukäteen. Haastatteluamme edeltäneellä kerralla oli puhuttu aiheesta Yksi Jumala vai monta Jumalaa? Miksi Jeesus on ainoa Jumala? Tulevaisuudessa Munkhbat haluaisi laajentaa Pelastusrengas-ohjelmaa niin, että siinä olisi kaksi osaa: toinen kristityille ja toinen ei-kristityille. Työmotivaatio-ongelmia ei Munkhbatilla ole. - Radio on toinen kotini. Vietän aikaa enemmän toimistossa kuin kotona. Radioaseman väki on mukavaa ja lämminhenkisiä. Paitsi Tuya, joka on viileahkö tapaus! Sitten niin Tuya kuin Munkhbatkin hymyilevät. Eila Murphy - Haluan olla jakamassa evankeliumia ja toimia seurakunnassa kuin isosisko. Tästä työstä ei jäädä eläkkeelle, hän naurahtaa ja lisää, että Jumalan avulla hän on selvinnyt. Pystyäkseen paremmin tekemään sitä, minkä kokee kutsumuksekseen, Alima on pyrkinyt raamattukouluun. Jos hän ei pääse opiskelemaan, hän suunnittelee palaavansa Gobiin. Hänelle syntyi siellä yhteys paikallisten uskovien kanssa, kun hän oleskeli siellä seitsemän kuukautta. Gobi on tunnettu autiomaa-alue osin Mongoliassa, osin Kiinassa. Sen olot ovat hyvin ankeat. - Gobi on varsin buddhalaista aluetta, jossa on monenlaisia ongelmia. Nyt siellä on 12 kastettua kristittyä, Alima Dalhjav iloitsee. Vajaan kolmen miljoonan asukkaan Mongoliassa on kristittyjen määrä kasvanut tasaisesti 1990-luvun alusta alkaen. Silloin tunnettuja mongolikristittyjä oli vain neljä. Nyt heitä on noin Osaltaan kasvuun on vaikuttanut Ulaanbaatarissa toimiva kristillinen Wind FM -radioasema, jonka työtä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) tukee. Juha Auvinen K i r j e k e n t ä l t ä Taas tuli laitettua itsensä likoon... Rukousvastaukset tuntuvat kaukaisilta, kunnes niitä joskus saakin omassa elämässään. Seitsemän vuotta sitten ajoin yksin autolla Pohjanmaan lakeuksien halki kohti Ähtäriä, ohjaajaksi afgaanilasten kesäleirille. Omien pienten tyttöjen jättäminen Laihialle ja leiriohjelman sekä ajan järjestäminen jyskyttivät takaraivossa. Taas tuli laitettua itsensä likoon ja minkäköhän vuoksi. Matkan aikana rukoilin Jumalan johdatusta tekemisissäni ja tarvittaessa taitoa sanoa EI. Pyysin ääneen Jumalaa osoittamaan tällaiselle kovapäiselle oikein sormella, onko afgaanilasten auttaminen minun tehtäväni. Olin ainut suomalainen ja kristitty leirille osallistujista. Kuitenkin kesken käsityön opetuksen istahti viereeni 7-vuotias tyttö. Hän ojensi löytämänsä Tunérien albumi Tunérien albumi LÄHDE Xenian ja Wenlan syntymäpäivillä riitti vilskettä, kun koko luokka oli yökylässä. virsikirjan ja osoitti umpimähkään valitsemaansa kohtaa. Muutkin lapset kerääntyivät ympärilleni. Tyttö oli hiljattain muuttanut Suomeen ilman vanhempiaan. Heikolla suomen taidollaan hän pyysi minua laulamaan. Enempiä ihmettelemättä aloitin. Tyttö seurasi sormellaan tekstiä: Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää: Auta, ettei kukaan yksin jää. Katso, Isä, lasta kärsivää. Siunaa koko maailmaa. Näet, Isä taivaan, lapsen sen, joka kääntyy puolees rukoillen... Ethän, Isä taivaan, unohda lapsiasi sodan jaloissa... Varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa, Australiaa, suurta Aasiaa. Siunaa koko maaimaa... (VK 501) Käsivarret kananlihalla tajusin, että tässä minua osoitettiin sormella! Monta vuotta on kulunut tapahtuneesta ja nyt olen miettinyt, voisiko se olla syy olemiseeni Kyproksella. Vaikka persiankieliset lapset eivät täällä olekaan ympärilläni, niin SAT-7 Parsin ohjelmien kautta lapset Afganistanissakin saavat tuntea toivoa huomisesta sodan, miinojen, kuivuuden, nälänhädän, maanjäristysten, pakolaisleirien ja perheiden hajoamisen keskellä. Lastenohjelmia lähetetään vuorokaudessa kolme tuntia farsiksi, jota ymmärtävät yleensä myös darinkieliset afgaanilapset. Lähes jokaisessa perheessä on sateliittiĺautanen, ja ohjelmia katsotaan paimentolaisteltassakin tvvastaanottimesta, johon saadaan virtaa esimerkiksi auton akusta. Luokkatoverit yökylässä Täällä Kyproksella perheemme viettää tuikitavallista arkea, mutta täysin erilaisissa maisemissa kuin te kilometrin päässä olevat lukijat siellä Suomessa tai mainitsemani lapset, jotka katselevat kanavamme ohjelmia Keski-Aasiassa. Aurinko paistaa kuumasti ja jakarandat kukkivat upean violetinsinisinä. Tyttöjen Highgate-koulussa on näinä viikkoina koejakso. Kesällä tapahtuvan koulun lopettamisen takia kävimme myös toisen koulun pääsykokeissa. Uimastadionin krooliharjoituksetkin vievät puhtia, ja neidit ovat arvatenkin olleet hyvin väsyneitä päivän toiminnoista ja kuumasta ilmasta. Onneksi kaiken keskellä saimme viettää tyttöjen 9-vuotissyntymäpäiviä ja kutsua koko luokan yökylään. Iloiset ja vilkkaat juhlijat antoivat virtaa meille kaikille! Mikael tuli juuri Larnakasta viiden päivän konferenssista, jonka hän suunnitteli ja organisoi parillekymmenelle persiankieliselle tuottajalle. Osallistujat tulivat Iranista, Euroopasta ja Amerikasta. Pohjoismainen täsmällisyys ja pitkäjännitteinen ahkeroiminen näyttivät tuottavan toivotunlaista tulosta. Osallistujat olivat olleet tyytyväisiä päivien antiin. Onnistumisesta työssä tuntuu hyvältä saada palautetta. Muistan vieläkin viimeisen leiripäivän Ähtärissä. Afgaanilapset ja -ohjaajat kipusivat linja-autoon, ja minä jätin heille hyvästejä. Yksi pienimmistä pojista ojensi minulle autoon noustessaan taitellun ruutupaperin palan. Siihen oli kirjoitettu: Täsä sinule oma pula. (Viereen oli piirretty keltaisella tussilla pullan kuva.) Se oli pojan tapa kiittää. Itkin, hymyilin ja vilkutin. Anne Tunér Anne oli ohjaajana afgaanilasten kesäleirillä Ähtärissä seitsemän vuotta sitten. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15

16 Moni muslimi löytää internetin avulla ARABIANKIELISEN RAAMATUN Samia Benkaddar istuu huoneessaan kaukana Saudi- Arabiassa. Edessään nuorella naisella on koko maailman nuoria kiinnostava, kulttuuri- ja uskontoerot taustalle työntävä laite: tietokone laajakaistayhteyksineen. Samia katselee sattumalta löytämäänsä kotisivua ( Se on Studio Al Morsalin kotisivu, jolta on mahdollisuus lukea koko Raamattu arabian kielellä. Näin alkaa tämän nuoren tutustuminen Raamattuun. Eräänä päivänä Al Morsalissa työskentelevä marokkolainen Brahim Slawi saa sähköpostia Samialta, joka kertoo löytäneensä Jeesuksen elämänsä Vapahtajaksi. Nyt tämä nuori uskova pyytää neuvoja, kuinka elää kristittynä Saudi-Arabiassa. Viime vuodet olemme eläneet aikaa, jolloin internet on levinnyt yleiseen käyttöön. Taloudelliset erot ja maaseutuolot ovat rajoittaneet uuden tekniikan käyttöä esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, jossa taas suureksi hyödyksi on ollut hyvin laajaksi kehittynyt nettikahvilaverkosto. Kohtuullisella summalla saa tietokoneen käyttöönsä puoleksi tunniksi tai tunniksi, pitemmäksikin aikaa. Voi myös ryhtyä säännölliseksi käyttäjäksi ja ostaa kortin, jolloin maksu on alhaisempi. Nettiviestejä ei imaami voi lukea Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Etelä-Ranskassa sijaitsevan toimipisteen, Al Morsalin, kotisivu on tukena studiossa tehtäville radio-ohjelmille ja Malagan Mediakeskuksessa (MMK) Espanjassa kuvattaville televisioohjelmille. Sivulta voi kuunnella suoraan haluamiaan radio-ohjelmia. Televisio-ohjelmien katsomista varten on linkki MMK:n kotisivulle: Al Morsalin kotisivulta on linkki Malagan Mediakeskuksen (Malaga Media Center) kotisivulle: Sieltä voi kuunnella kristillisiä arabiankielisiä televisioohjelmia, jotka David Ezzine on toimittanut. 16 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA Toisaalta Al Morsalin kotisivulla on myös oma itsenäinen tehtävänsä. Sieltä voi aloittaa Raamatun opiskelun kirjekurssina. Voi kuunnella marokkolaista hengellistä musiikkia. Voi saada teksteistä vastauksia kiperiin kristinuskoa ja islamia koskeviin kysymyksiin. Ja tietysti Al Morsaliin voi ilman lisämaksua lähettää sähköpostia. Pohjoisafrikkalaiselle on valtava helpotus, että sähköpostia ei voi lukea hänen postitoimipaikkansa virkailija, kuten kirjeitä luettiin. Eikä vastausta voi lukea koko hänen perheensä tai paikallisen moskeijan imaami, jonka kautta tavallinen kirjeposti usein kulkee. Valtiollisesti ei sähköpostin turvallisuus ole aukoton. Internet on tuonut mukanaan myös Skypen ja muita vastaavia ilmaisia yhteydenpidon muotoja. Kyseessä on sovellus, jonka avulla voi soittaa tietokoneesta toiseen täysin ilmaiseksi. Puhelu on joko tavallinen äänipuhelu tai heti välittyvä kirjoitettu viesti, johon toinen voi vastata välittömästi. Äänipuheluun voi liittää kameran, jolloin keskustelusta tulee hyvin vuorovaikutteinen. Pohjoisafrikkalaisille skypetyskin on käänteentekevä uutuus. He voivat näillä soitoilla säästää rahaa ja välttyä mahdollisista kirjeiden aikaansaamista ongelmista. Jatkossa Al Morsal suunnittelee oman verkkokirkon perustamista, jotta yksinäiset kristityt eri puolilla arabiaa puhuvaa maailmaa voisivat kokoontua yhteiseen virtuaaliseen jumalanpalvelukseen. Sekin on nyt mahdollista internetin välityksellä. Nettikirkkosuunnitelmalle ovat antaneet sysäyksen nimenomaan Samian kaltaiset hyvin vaikeissa olosuhteissa elävät kristityt. Marja-Liisa ja David Ezzine, tekstit Leena Punkari, kuvat M e d i a n y t Kotisivu, jossa muun muassa verrataan islamin ja kristinuskon opetuksia, avautuu englanninkielisenä osoitteella: Kyseiseltä sivulta on linkki esimerkiksi vastaavalle arabiankieliselle ja suomenkieliselle sivulle ( Linkkivinkkejä arabiankielisille kotisivuille on kotisivu, jolta löytyy eri käännöksiä Raamatusta. Mukana sanakirja, hakemisto ja Raamattu luettuna. Mahdollisuus osallistua raamattukirjekurssille. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Ranskassa toimivan Studio Al Morsalin arabiankielinen kotisivu. Al Morsalissa toimitetaan Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan suunnattuja radio- ja televisioohjelmia. Armon hetki -ohjelman radioi Trans World Radio (TWR). Televisio-ohjelmista Vuorisaarnan sanomaa esittää SAT-7 ja Matkallaohjelmaa Al Hayat. Ohjelmia voi seurata myös internetin välityksellä, ja kotisivulla on paljon muutakin kristinuskoon liittyvää aineistoa. Mahdollisuus osallistua raamattukirjekurssille. on satelliittitelevisio Al Hayatin arabiankielinen kotisivu. Yhtiön omistaa yhdysvaltalainen evankelista Joyce Meyer. Kotisivulla opetetaan muslimeille sekä Koraanin todellista sisältöä että Raamattua ja evankelioidaan heitä. Sivun välityksellä voi seurata myös messiaanisille juutalaisille suunnattua ohjelmaa. on satelliittitelevisio SAT-7:n arabiankielisen kanavan kotisivu. Se on suunnattu lähinnä kristityille. Sivulla on puhelinnumeroita, joihin ihmiset voivat soittaa kysyäkseen neuvoa tai pyytääkseen esirukousta. Yksi puhelinnumerolistan maista on Ruotsi. on kotisivu, jolla pyritään muun muassa paljastamaan Koraanin virheitä ja korjaamaan muslimien väärinkäsityksiä kristinuskosta. Vastauksia kysymyksiin yhdeksällätoista kielellä. Linkki muun muassa suomenkieliselle kotisivulle: www. islamopas.net. http.// arabiaa ja ranskaa käyttävä kotisivu. Sen Jeesus-elokuva on kuitenkin äänitetty useammilla kielillä ja murteilla, David Ezzine esimerkiksi marokonarabiaksi. Keskittyy Uuteen testamenttiin. Kuunneltavissa kaikki Studio Al Morsalin musiikkileireillä Marokossa valmistuneet hengelliset kappaleet. net/käyttää arabiaa ja englantia. Sitä ylläpitää egyptiläinen pappi Zakaria Botros. Hän arvostelee islamia ja Koraania sekä pyrkii osoittamaan profeetta Muhammadin virheitä oppineiden muslimien, kuten 800-luvulla eläneen Sahih Bokharin, kirjoitusten avulla. Korkeatasoinen kotisivu. käyttää monia kieliä. Pyrkii korjaamaan muslimien vääriä opetuksia ja käsityksiä kristinuskosta. Mielenkiintoisia kirjoituksia Jeesuksesta, ristiinnaulitsemisesta, profeetta Muhammadista, terrorismista jne. käy läpi muslimien vääriä käsityksiä kristinuskoon liittyvistä asioista, kuten risti, kolminaisuusoppi ja lunastus. käyttää arabiaa ja englantia. Kotisivu, jossa selkeästi vastustetaan islamia. http// sisältää kaikki Martti Lutherin teokset arabiankielisinä. Kotisivua ylläpitää Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon pastori Mitri Raheb.

17 N a i s t e n n u r k k a Mitä yksi nainen voi tehdä? Keskustelimme parvekkeella, kesän ensimmäisten lämpimien ilmojen houkuttelemina. Haimme tuntumaa siihen, kuinka tämän kansan vastuunkantajat jaksavat. Mikä pitää mielen liikkeessä, rohkaistuneena ja omastaan jakavana? Jokaisella on hiukan toivoa. Toisilla enemmänkin, niin ettei elämä vaikeimmillaankaan saa lannistetuksi. Ei vaikka vastassa olisi pelottava vihollinen, oma mustuva mieli, ja vieressä vain vapaata tyhjää tilaa, yksinäisyys. Kuulin matkoista, jotka oli tehty ihmisen luota ihmisen luo. Matkoista joukkojenkin eteen ja puolestapuhujaksi, kuulin julkisuuden ja vaikuttamisen väylistä. - Minut valittiin aikoinaan tehtävään, jossa sain oikeuden puhua Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleisistunnossa minuutin ajan. Tuossa ajassa sanoo jo paljon. Voi jakaa toisen hädän niin, että se tulee julki, Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2000-luvun alussa kuusi vuotta toiminut Pirkko Lahti kertoi. Tätä Hannatyön äiti Marli Spieker taisi tarkoittaa tiedostamista painottaessaan. On tiedettävä, kuinka toinen voi, ennen kuin voi tehdä työtä toisen hyväksi. Rukouskin on työtä. Mielenterveystoimija Pirkko Lahti ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ovat molemmat Naiset toivon lähteellä -ohjelman vieraita. Viitasaaren torilla ovat mukana myös Aulan lapset, Lauri ja Anni Pietiläinen. Huomisen aikuisten puolesta Siellä parvekkeen sopukassa valkeni sekin, että valintaa Chilessä vuonna 1999 juhlisti maahan satanut lumi. Suomalainen nainen sai arvoisensa huomionosoituksen luonnon hiljaisesta lahjasta. Säätä ei määräillä, ennustaa voi ja moittia. Samoin voi sanoa vaikuttamaan pyrkivistä naisista, parhaiten he toimivat vapaudesta käsin. Mutta vapautta rajoitetaan. Uskomisen vapautta etenkin, muun muassa Pohjois-Koreassa, Intiassa, Kiinassa, Jemenissä, Libyassa, Eritreassa Välistä omassa maassammekin asetetaan ehtoja mielen ja hengen ilmauksille. Jumalan puoleen kääntynyt on kuitenkin ehdottomassa enemmistössä aina, koska on voittajan puolella. Se jos jokin pelottaa vallanpitoon rakastuneita monissa maissa. Varsinkin naisten vaikuttamismahdollisuuksien kanssa ollaan välistä niin kovin varpaisillaan. Tämän päivän lasten kasvatusvastuun jakajiksi tarvitaan kuitenkin kumpaakin, miestä ja naista, isää ja äitiä, sekä yhteiskunnan tukea. Käsissämme on se arvokkain, huomisen aikuiset. Miten moninaisista lähteistä apu perheille koostuukaan! Naiset toivon lähteellä -ohjelmasarjan keskustelutuokioissa vinkkaamme suuntia, jotta mahdollisimman moni voisi nähdä toivon vierellään, toisessa ihmisessä, Jumalan lahjassa. Marjaana Kotilainen Ohjelmanteosta parvekkeelta siirryimme ulos torille. Pirkko Lahti jakoi yhdessä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa tunnustuksia koululaisille, jotka olivat piirtäneet vanhoja ammatteja pelikorteiksi. Tempauksen puuhanainen paikallisesta mielenterveysseurasta pursui iloa: - Jospa sekin lähentäisi perheitä ja sukupolvia toisiinsa, kun pelataan korteilla yhdessä, Martta Koljonen toivoo. Marjaana Kotilainen marjaana.kotilainen@sansa.fi ja sieltä Naistyö L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Norjalainen tri Sigurd Aske, jonka perustama ja johtama laitos International Mass Media Institute (IMMI) viime kuussa järjesti kansainvälisen lähetysseminaarin aiheesta Tietoliikennesatelliitit ja kristillinen lähetystyö. Kansainvälinen lähetysseminaari Norjassa pohti satelliittien käyttöä Kuuluuko evankeliumin ääni tiedonvälityksen vallankumouksessa Menkää siis -lehden kesäkuun numerossa 8/1979 käsitellään nykypäivänäkin ajankohtaista asiaa: tietotekniikan kehittymistä ja sen hyödyntämistä Hyvän uutisen välittämisessä. Esiin nousevat niin satelliitit, sähköpostit kuin matkapuhelimetkin. Lehden mukaan tietoliikennealan asiantuntijat kokevat maailman tulleen tiedonvälityksen vallankumoukseen. Teksti jatkuu: Kuten teollinen vallankumous aikanaan murtautui esiin erilaisista mielipiteistä ja vastustuksesta huolimatta, niin tiedonvälityksen kohdalla eletään nyt uutta historiallista murroksen vaihetta. Uusin sana tällä alalla ovat tietoliikennesatelliitit. Yhdessä kehittyneiden tietokoneiden ja muiden alan laitteiden kanssa ne tulevat mullistamaan käsityksemme kaikkinaisen tiedon välittämisestä ihmiseltä toiselle Yksityiset ihmiset voivat ennen pitkää keskustella rannekellon kokoisilla puhelimilla satelliitin välityksellä toistensa kanssa riippumatta siitä, missä päin maailmaa ovat. Sanomalehdet, kauppojen erikoistarjoukset ja ystävien kirjeet tulevat kotiimme olohuoneessa olevan vastaanottimen kautta ja me lähetämme kirjeemme muutamassa sekunnissa minne tahansa pienen lähettimen avulla satelliitin kautta ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 17

18 Radiolähetystyön kesäpäiviltä suoria lähetyksiä Radio Deissä Valtakunnallisia Radiolähetystyön kesäpäiviä radioidaan Radio Dein taajuuksilla suorana lähetyksenä lauantaina 27. kesäkuuta kahteen otteeseen: kello ja kello Sisältönä on juhlien ohjelmaa Lahdesta ja mukanaolevien haastatteluja. Sunnuntain 28. kesäkuuta uusinta-aika on 10 minuuttia tavallista myöhäisempi eli kello Silloin lähetetään Kesäpäivistä kooste. Lisäksi Lähetysaika-ohjelman nauhoitteissa palataan vielä viikoilla 25 ja 26 Kesäpäiville. Ohjelmat toimittaa ja juontaa radiotoimittaja Merja Kauppinen mediatiimiläisten avustamana. RKK-, NTL- ja Lähetysaika-ohjelmien taajuudet: Raamattu kannesta kanteen -ohjelma, Naiset toivon lähteellä -ohjelma sekä Lähetysaika-ohjelma kuuluvat Radio Deissä: Helsinki 89,0 MHz, Hämeenlinna 105,9 MHz, Joensuu 107,4 MHz, Jyväskylä 94,1 MHz, Kokkola 104,3 MHz, Kouvola 96,2 MHz, Kuopio 106,1 MHz, Lahti 106,4 MHz, Lappeenranta 96,0 MHz, Lohja 107,2 MHz, Mikkeli 87,8 MHz, Oulu 106,9 MHz, Pori 95,7 MHz, Rovaniemi 93,4 MHz, Savonlinna 91,3 MHz, Seinäjoki 89,4 MHz, Tampere 97,2 MHz ja Turku 107,3 MHz. Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kuuluu lisäksi: Järviradiossa: Alajärvi 89,7 MHz, Helsinki 105,5 MHz, Jyväskylä 91,3 MHz, Lehtimäki 107,9 MHz, Lestijärvi 99,1 MHz, Pihtipudas 87,9 MHz, Pylkönmäki 90,5 MHz ja Viitasaari 89,6 MHz. Radio Kajauksessa: Hyrynsalmi 90,9 MHz, Kajaani 95,7 MHz, Kostamus 104,7 MHz, Kuhmo 103,2 MHz, Kuusamo 101,8 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, ja Suomussalmi 87,9 MHz. Ruotsissa sekä Boråsin, Södertäljen että Trollhättanin lähiradioissa (närradio): Borås 92,5 MHz, ohjelmaa suomeksi su klo , ma ja ti Södertälje 88,4 MHz, ohjelmaa suomeksi la klo parittomilla viikoilla. Trollhättan 90,6 MHz, ohjelmaa suomeksi to klo (RKK klo ). Norjassa Kaarasjoella sijaitsevan lähiradion, Radio DSF:n, kautta ma pe klo 21: Kaarasjoki 104,5 MHz ja 106,8 MHz, Koutokeino 103,5 MHz sekä Tana 106,3 MHz, 104,2 MHz ja 104, 9 MHz. R a d i o r a a m a t t u k o u l u Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaotsikot Raamattu kannesta kanteen -radioohjelmassa käydään runsaan viiden vuoden aikana läpi koko Raamattu, lähes jae jakeelta. Raamattua opettaa teologian lisensiaatti Jukka Norvanto, ja juontajana on Inga-Lill Rajala. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Radioraamattukoulussa voit olla mukana seuraavasti: Radio Deissä ma pe klo (uusinnat öisin klo ja aamuisin klo ). Järviradiossa ma klo , ti to klo ja su klo Radio Kajauksessa su to klo Opetukset ovat kuultavissa myös internetin kautta SANSAn omilta audiosivuilta www. rkk-sansa.net. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa RKK-luentoja on mahdollista kuunnella MP3-soittimella äänitteiltä. Niitä voi lainata kahden Sydneyn suomalaisen seurakunnan (Henrik ja Etelän Risti) kautta. Projektin kolmantena osapuolena on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö. Viikko 25 ma Mikä mies oli Jaakob? (Jaak. 1:1) ti Koettelemusten koulussa (Jaak. 1:2 4) ke Viisaus näkee laajemmin (Jaak. 1: 4 11) to Himon lapsi (Jaak. 1:1 15) pe Jumala ei muutu (Jaak. 1:16 19) Viikko 26 ma Yksi suu ja kaksi korvaa (Jaak. 1:19 22) ti Mitä peili kertoo? (Jaak. 1:22 2:1) ke Älä erottele ihmisiä! (Jaak. 2:1 7) to Itsetutkistelun aika (Jaak. 2:8 13) pe Usko ja teot (Jaak. 2:14 26) Viikko 27 ma Kuka kesyttää kielen? (Jaak. 3:1 6) ti Jaanko myrkkyä vai elämää? (Jaak. 3:7 18) ke 1.7. Mitä on maailmallisuus? (Jaak. 4:1 4) to 2.7. Korotanko itseni? (Jaak. 4:5 17) pe 3.7. Rikkauden vaarat (Jaak. 5:1 12) Viikko 28 ma 6.7. Rukoile rohkeasti! (Jaak. 5:13 20) ti 7.7. Johdanto Joelin kirjaan (Joel 1:1 9) ke 8.7. Ilo on kadonnut (Joel 1:10 14) to 9.7. Herran päivä on lähellä (Joel 1:15 2:11) pe Repikää rikki sydämenne! (Joel 2:12 17) Viikko 29 ma Siunauksen sateet (Joel 2:18 3:5) ti Herra tuomitsee kansat (Joel 4:1 21) ke Johdatus 1. Pietarin kirjeeseen (1. Piet. 1:1 2) to Elävään toivoon synnytetyt (1. Piet. 1:3 6) pe Koettelemusten ahjo (1. Piet. 1:7 11) Viikko 30 ma Pane täysi toivo armoon! (1. Piet. 1:12 13) ti Kuuliainen muukalainen (1. Piet. 1:14 17) ke Hyvästit tyhjänpäiväisyydelle (1. Piet. 1:18 25) to Luovu pahuudesta! (1. Piet. 2:1 4) pe Kivi (1. Piet. 2:5 8) Viikko 31 ma Muukalaisen todistus (1. Piet. 2:9 12) ti Ketä pelkäisin? (1. Piet. 2:13 17) ke Kristitty työpaikalla ja kotona (1. Piet. 2:18 3:2) to Mihin asuun pukeutuisin? (1. Piet. 3:3 8) pe Rakastatko elämää? (1. Piet. 3:9 5) Viikko 32 ma 3.8. Keille Kristus saarnasi? (1. Piet. 3:16 22) ti 4.8. Kapakkaan vai kirkkoon? (1. Piet. 4:1 8) ke 5.8. Sinua tarvitaan! (1. Piet. 4:9 19) to 6.8. Ei herroina halliten (1. Piet. 5:1 14) pe 7.8. Johdanto Aamoksen kirjaan Viikko 33 ma Orjakauppiaat tuomiolla (Aam. 1:1 10) ti Rikoksia rikosten jälkeen (Aam. 1:11 2:6) ke Inhottavan suoraa puhetta (Aam. 2:7 3:2) to Ei seurausta ilman syytä (Aam. 3:3 8) pe Korva ja kaksi jalkaa (Aam. 3:9 4:3) Viikko 34 ma Jumala puhuu, mutta kuunteleeko kukaan? (Aam. 4:4 11) ti Jumala tuntee sinut (Aam. 4:12 5:6) ke Tavoittelenko olematonta? (Aam. 5:7 13) to Leijonan vai karhun kitaan? (Aam. 5:14 20) pe Minä vihaan juhlianne! (Aam. 5:21 6:1) Viikko 35 ma Norsunluustako pysyvä ilo? (Aam. 6:2 10) ti Kynnätkö härillä merta? (Aam. 6:11 7:9) ke Näkijä, mene tiehesi! (Aam. 7:10 8:3) to Köyhä kenkäparin hinnalla (Aam. 8:4 11) pe Millaisesta nälästä kärsimme? (Aam. 8:12 9:1) Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) suomenkielinen Naiset toivon lähteellä on 52 radio-ohjelman sarja, joka lähetetään Radio Deissä la klo (uusinta la klo ). Sen tuottaa SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen ja toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu Raamattu kannesta kanteen -ohjelman yhteydessä tällä sivulla. Radioinnin jälkeen ohjelman voi kuunnella myös internetissä SANSAn kotisivulta: Viikot 24 33/2009 vk 24. Kainuulaisia sydämenääniä, diakoni, aluesihteeri Pirjo Juntunen, Sotkamo. N a i s e t t o i v o n l ä h t e e l l ä Ohjelma-aiheet vk 25. Juhannuskokon äärellä rasvaprosentit ja stressikäyrät hallussa? Työterveyslääkäri Anumari Väistö, Kuopio. vk 26. Ohjelmaa Radiolähetystyön kesäpäiviltä Lahdesta. Suora lähetys! vk 27. Poikkeusaika ti klo Tasapaksusti kohti terveyttä ja kestävyyttä? Työterveyslääkäri Anumari Väistö, Kuopio. vk 27. Normaaliaika la klo Mikä saisi vanhemmat kantamaan kasvatusvastuunsa? Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Viitasaari. vk 28. Pienen perheen kanssa Senegaliin ja maitojunalla takaisin, diakoni, aluesihteeri Mervi Viuhko, Soini. vk 29. Raamattu ja minä, kolmekymppinen suomalaisnainen, vararehtori Mari Turunen, Lahti. vk 30. Suru joka teetätti tauluja ja vei yksinäisyyteen, mielenterveystyön pioneeri, eläkeläinen Martta Koljonen, Viitasaari. vk 31. Suomalaisnainen vaikuttajan paikalla YK:ssa ja arjen rohkaisijana, Mielenterveyden maailmanliiton emerituspresidentti, kirjailija Pirkko Lahti, Helsinki. vk 32. Vanhuudenkodissa pelkistyy elämän ilo, mielenterveystoimija, kirjailija Pirkko Lahti, Helsinki. vk 33. Vahvana vaikuttajana sairauksista huolimatta, lehtori Hilkka Kaikkonen, Laukaa. Radio Deistä voi kuunnella Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tuottamaa Lähetysaika-ohjelmasarjaa. Se on ke klo (uusinta su klo ) lähetettävä radio- ja medialähetystyön ajankohtaisohjelma, joka tarjoaa haastatteluja ja haasteita eri puolilta maailmaa. Otsikkomuutokset allaoleviin mahdollisia. Lähetysaika -ohjelman toimittaa Merja Kauppinen. Radio Dein taajuudet on mainittu tällä sivulla Raamattu kannesta kanteen -ohjelman yhteydessä. Viikot 25 35/2009 vk 25. Rauhan sanomaa SANSAn L ä h e t y s a i k a Pääotsikot Kesäpäivillä vk 26. Radiolähetystyön kesäpäivät avasivat rauhan ikkunoita vk 27. Kristus tuo rauhan Lähi-itään vk 28. Onko islamin jumala sama kuin kristittyjen jumala? (uusinta) vk 29. Kiinalainen juttu (uusinta) vk 30. Voiko Jeesuksen löytää internetistä? (uusinta) vk 31. Kristilliset radio-ohjelmat pelastavat ihmisiä Intiassa (uusinta) vk 32. Onko Paavalin perintö tuhottu Turkissa? vk 33. Viro pakanamaako? vk 34. Intiassa Pyhä Henki vaikuttaa radion välityksellä vk 35. Jeesus on lähellä indonesialaisia 18 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA

19 L ä h d e m u k a a n Hartola Srk:n kesäkodissa Kompelonlahdessa klo 18 naisten saunailta, alustus Mitä peileistä näkyy?, Mervi Viuhko. Seinäjoki/Peräseinäjoki Kirkossa klo 10 messu, saarna Matti Korpiaho. Ahonniemessä klo 18 juhannusseurat, Korpiaho. Kuhmo Iivantiiran srk-kodissa klo Kainuun hengelliset juhannusjuhlat, puhe Pirjo Juntunen. Virrat Koronkylän kodalla klo 15 juhannusseurat, Matti Korpiaho. Heinola Sulkavankosken kesäkodilla klo 18 naisten saunailta, alustus Paikkani Isän sydämellä, Inga-Lill Rajala. Isokyrö Orisbergin toimintakeskuksen kappelissa, Åbergint. 38, klo 19 raamattuopetus, Jukka Norvanto. Lahti/Keski-Lahti Ristinkirkossa Radiolähetystyön kesäpäivät. Ks. ohjelma tämän lehden sivulla 5. Lähde Israeliin! Tervetuloa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) matkalle Israeliin Matkanjohtajina toimivat opettaja Liisa Norvanto ja radiopastori Jukka Norvanto. Matkan hinta puolihoidolla 1 330, lisämaksu yhden hengen huoneesta 350. Retket eivät kuulu hintaan. Lennot: meno AY1921 Helsinki Tel Aviv klo , paluu AY1922 Tel Aviv Helsinki klo Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Jukka Norvanto, p tai: jukka. norvanto@sansa.fi. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Toiviomatkat. Lähde-lehden seuraava numero ilmestyy 21. elokuuta. Siunattua ja virkistävää kesää kaikille! Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA) on Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka on erikoistunut evankeliumin julistukseen radion ja muiden sähköisten viestimien kautta. Humppila 1.7. Järvellä, Järvent. 271, klo lähetystyön lauluseurat, Martti Poukka. Kerimäki 2.7. Luotojärvellä Irma Kautosen kesämökillä klo 15 lähetyksen iltapäivä, mukana Seija Uimonen. Savonlinna Savonlinnan krist. opistossa Raamattukonferenssi, jossa käydään läpi Ilmestyskirjaa. To 9.7. mukana Jukka Norvanto. Kerimäki Srk:n kesäkodilla Seniorileiri, mukana Seija Uimonen. Kerimäki Toroppalassa Malisen rannassa klo 18 lähetysilta, mukana Seija Uimonen. Kerimäki Louhella Raunolassa klo 18 lähetysilta, mukana Seija Uimonen. Kerimäki 4.8. Kumpurannassa Pekkalassa klo 18 lähetysilta, mukana Seija Uimonen. Yhdistyksellä on toimintaa kotimaassa vuosittain noin 200 seurakunnan alueella sekä ulkolähetystyötä Kauko- ja Lähi-idässä, Etelä- ja Keski-Aasiassa sekä Afrikassa ja Euroopassa. Vuosittain yhdistys kustantaa noin hengellistä radioohjelmaa noin 40 kielellä. Työn huomattavimmat kohdealueet ovat Kiina, muslimimaat ja Intia. Sanansaattajilla on lähetystyöntekijöitä radiotyössä Ranskassa ja tv-työssä Kyproksessa. Kerimäki 9.8. Srk-kodilla klo 12 lähetysjuhla, mukana Seija Uimonen. Aura 9.8. Kirkon viereisessä Prunkkalan Poikettavassa klo 18 lähetyksen kesätapahtuma, Matti Korpiaho. Kuopio/Männistö Pyhän Johanneksen kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Kirkkokahvi ja terveiset Kroatiasta, Mrcelat. Vanhassa kirkossa klo 13 sanajumalanpalvelus, saarna Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Jyväskylä Kirkkopäivät, mukana Juha Auvinen, Matti Korpiaho, Marjaana Kotilainen, Jukka Norvanto, Timo Reuhkala, Mervi Viuhko. La klo 10 Kaupunginkirkossa raamattuluento Vaikeneva Jumala, Norvanto. Kirkkotorilla SANSAn pöytä nro 69. Joensuu/Rantakylä Kirkossa klo 10 messu, saarna Tervetuloa tilaisuuksiimme! Paikalliset seurakunnat Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat Lisäksi SANSA tukee turkin- ja arabiankielistä tv-työtä. Yhdistyksen työntekijöitä on myös Inkerin ja Kroatian kirkkojen työyhteydessä. Kaksi lähettiä tekee radiolähetystyötä asemapaikkanaan Suomi. Asiakasrekisteri: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat käyttää osoitetietojensa lähteenä henkilötietolain ( ) mukaista asiakasrekisteriä. Rekisteriseloste on Jakov Mrcela, tulkkaus Marja-Liisa Mrcela. Kirkkokahvi ja lähetysjuhla, Mrcelat. Kempele Kempelehallissa Oulun hiippakunnan lähetysjuhla, Juha Auvinen, Pirjo Juntunen. La klo 11 puheenvuoro, Auvinen. Helsinki Hengelliset syventymispäivät Jumala on. To Taivallahden kirkossa klo Kaikilla uskonnoilla sama Jumala?, Marjaana Kotilainen. Su Johanneksenkirkossa klo Jumala puhuu toisin, Jukka Norvanto. Hämeenlinna-Vanaja Loimalahden leirikeskuksessa, Tervaniementie 20, seurakunnan lähetyspäivä klo 11, mukana Seija Uimonen. Ilomantsi Su kirkossa klo 10 messu, saarna Jakov Mrcela. Kirkkokahvi ja lähetysjuhla, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela. Ma 1.9. Mrcelat vierailevat piireissä. Tilaa SANSAN omasta Putiikista Äänitteitä Raamattu kannesta kanteen -ohjelmista CD-levyt tai DVD-levyt MP3-muodossa: Uusi testamentti (624 luentoa), hinta 130, Vanha testamentti (810 luentoa) hinta 140. TARJOUS: Uusi ja Vanha testamentti yhdessä ostettuna 240 Kirjoja Raamattu elämään -kirjasarjan UUTUUS! Jukka Norvanto Jumala puhuu toisin 14 Jobin kirja Jukka Norvanto Pirita Norvanto Avainjakeet 19 Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 Johdannot Uuden testamentin kirjoihin Jukka Norvanto Sisälle sanaan 17 Johdannot Vanhan testamentin kirjoihin Päiviö Latvus Ymmärryksen siivet 25 Miksi tiede on länsimaista? Mailis Janatuinen Nainen ja hänen miehensä 10 TARJOUS! Rakkauskertomuksia Raamatussa Eeva Niiranen Vuoteni Galileassa 7 TARJOUS! Pirjo Waris Avoimin silmin 24 UUTUUS! Lahjakirja Lapsille Kari Vinje Arpiniskainen mies 5 TARJOUS! Varhaisnuorille Kenneth N. Taylor Ensi askel Raamattuun 10 TARJOUS! Gustavo Mazali (kuv.) Pieni palapeli Raamattu 6,90 Musiikkia Pekka Laukkarinen Gloriaa cd 20 UUTUUS! Hannu Leskinen ja Amici Musici Quintet In Nomine Domini cd 20 UUTUUS! Mirja Lassila Jotain aivan muuta cd 22 Osa tuotosta SANSAn Hannatyöhön! Pirkko ja Terttu Välimäki Elävää vettä cd/kasetti 18 /12 UUTUUS! Jari Kekäle Tommi Kalenius Ihmeellisesti tehty cd 10 Miika Auvinen Lapsi Kuninkaan cd 20 KUUKAUDEN TARJOUS! Juha Auvinen Jukka Norvanto Horisontin Taakse 19 Luodessaan maailman Jumala loi ilmakehään radioaallot kuljettamaan ääntä paikasta toiseen. Kirja kertoo profeetta Joonan, kyyhkysen siivittämänä, miten Jumalan maailmaan lähettämä sana tekee työtään. Tekstien lomassa radiokuuntelijoiden kirjeitä sekä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien työntekijöiden ja yhteistyökumppanien kokemuksia ja tuntoja. Sopii lahjakirjaksi. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Lähetyksiin lisätään postimaksut. Voit tilata postitse: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat/Putiikki, PL 13, Hyvinkää, puhelimitse: (019) /Putiikki, s-postitse: pirjo.hyovalti@sansa.fi tai kotisivumme kautta: www. sansa.fi /Putiikki Kristillinen kirja- ja lahjatavarakauppa PUTIIKKI Hyvinkäällä ON KIINNI kesälomien takia. saatavissa SANSAn kotisivuilta osoitteesta: Pankki: Keski-Uudenmaan Osuuspankki, tilinro Sampo-pankki, tilinro SANSAn kanssa voi nyt tehdä myös suoraveloitussopimuksen, yhteydenotot: Pirjo Hyövälti, (019) tai pirjo.hyovalti@sansa.fi LÄHDE Kannen kuva: Ilkka Kastepohja Lähde Radiolähetystyön lehti 35. vuosikerta Ilmestynyt aiemmin nimellä Menkää siis Julkaisija: Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. Päätoimittaja: Juha Auvinen Toimitussihteeri: Leena Punkari leena.punkari@sansa.fi Taitto: Pirkko Valtonen pirkko.valtonen@leipapuu.fi Lehden ja yhdistyksen postiosoite ja puhelin: PL 13, Hyvinkää vaihde (019) faksi (019) Käyntiosoite: Munckinkatu 67, Hyvinkää Toimisto on auki arkisin (ei la) klo 9 16 Sähköpostiosoite: sansa@sansa.fi WWW-kotisivun osoite: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Auli Lehto auli.lehto@sansa.fi (019) Tilaushinnat: Kotimaassa ja Pohjoismaissa: Vuositilaus 33 euroa/vuosi Kestotilaus 28 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 18 euroa/ vuosi Pohjoismaiden ulkopuolella: Vuositilaus 43 euroa/vuosi Kestotilaus 38 euroa/vuosi, lentokuljetus Kestotilaus on voimassa vuoden kerrallaan. Ellei peruutusta tehdä ennen tilausjakson päättymistä, tilaus jatkuu vuoden eteenpäin ilman erillistä tilausuudistusta. Tilaus voidaan sanoa irti milloin tahansa. Ilmoitukset: lehden toimitukseen Ilmoitushinta: 1 euro/pmm + alv 22 % Lähde ilmestyy: 12 numeroa vuodessa Painopaikka: Sanomapainon Hämeen Paino Oy, Forssa 2009 ISSN Seuraava numero ilmestyy Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 19

20 T a k a s i v u n j u t t u KOSKETUSETÄISYYDELLÄ TOISEN IHMISEN KIPU Ammatinvalintapäätös syntyi Japanissa ja haaveissa siinsi Intia, mutta elämä löysi uomansa toisella tapaa nostalgisissa maisemissa Suomen Savossa. Anumari Väistö (39) opiskeli 1990-luvulla Kuopiossa ja siellä hän toimii nyt työterveyslääkärinä. Maailmaa ja etenkin työikäisten elämän kipukohtia hän kohtaa potilaiden elämäntarinoissa. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) naistyön neuvottelukunnassa noille pohdinnoille on tarjoutunut myös tilaa, varsinkin suomenkielistä Naiset toivon lähteellä -ohjelmasarjaa ja Hanna-ryhmiä synnytettäessä. Neuvottelukunnassa Anumari Väistö on kantanut vastuuta naistyön alusta, vuoden 2000 syksystä asti. Jo pienenä saarnoja kuuntelemassa Anumari Väistö sanoittaa lauluja, kirjoittaa näytelmiä ja puhuu kohti. Hannojen Helaleiri ja Radiolähetystyön kesäpäivät, vastuunkantokin lasten ja toisinaan myös aikuisten ohjelmissa on tuttua Anumarille. Mutta lähetystyö ja Jumalan valtakunnan asiat olivat läsnä hänen elämässään jo lapsena. - Syntymässä kävin Keravalla, mutta pian perheemme muutti Sallaan. Sinne houkutti paitsi Atso-isän oma, myös äiti-eevan vanhempien työ. Isovanhempani, Niilo ja Kaarina Elorinne, toimivat vuosia Kursussa leirikeskuksessa. - Pappani perintönä tiedän, mitä on armo. Sitä Marjaana Kotilainen Kuopion vanhin tammi on vahvasti paikoillansa tukipuuna Anumari Väistölle. Pappilamiljöö asuinpaikkana on lapsuudesta tuttu. hän julisti. Serkkujen kesken kuuntelemme yhä pari vuotta sitten edesmenneen papan, pidetyn puhujan, nauhoitettuja opetuksia. Lapista muutettiin monen paikkakunnan kautta merta edemmäs. Anumari oli saanut ensimmäisen pikkuveljenkin, kun Eerikäisten tie vei Yhdysvaltoihin, kieliopintoihin. Kun Japanin-vuodet sitten alkoivat, Anumari sai mieluista seuraa amerikkalaistytöstä, jonka kanssa mentiin kirkkoon. - Ystäväni perhe osallistui ortodoksikirkon jumalanpalveluksiin. Nautin niistä. Liturgian tunnelma muistui mieleeni retriitissä pari vuotta sitten. Vierailin Valamossa ja kävin siellä omaelämänkerrallisen kirjoittamisen kurssin. Jotain jo kirjoitinkin Lähetyslapsena ja isosiskona Japaniin vei pappi-isän kutsumus. Perhe oli siellä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) lähettämänä vuosina Lähetyslapsia oli niin paljon, että heillä oli oma koulunsa. Nyttemmin se on suljettu. - Jasukossa, Japanin Suomalaisessa koulussa, tein neljätoistakesäisenä päätöksen, joka kantaa yhä. Opettaja kertoi historian tunnilla Äiti Teresasta ja Intian köyhistä. Päätin, että sinne minäkin menen. Ryhdyn lääkäriksi. - Vierailin Intiassa turistina, mutta siihen se jäi. Tulimme Suomeen, kun aloitin lukion. Asetuimme rannikolle, Pyhämaahan. Japanissa olin saanut kaksi pikkuveljeä lisää. Opinnot Anumari aloitti yliopistossa englantia lukien. Hän päätti yrittää kerran lääketieteelliseen. Jos se riittäisi, hän tietäisi suunnan. Riittihän se. Kutsumuksen kuljettamana Kalkutta löytyi läheltä. Elämä vei Anumari Väistön päihteillä ja rikoksilla oirehtivien suomalaisnuorten keskuuteen. - Ehkä mieheni Jorman kanssa perustamamme Korpikoti ry. oli yhden sortin Kalkutta. Hoidimme Keiteleellä nuoria, joiden elämä oli hajalla. Meillä on kaksi tytärtä, Ronja ja Iiris, jotka nyt ovat 14- ja 10-vuotiaita. Keiteleen jälkeen asuimme Savonlinnassa ja Punkaharjulla, ja työskentelin terveyskeskuksissa. Lähelle toista ihmistä Väistön työ yhä vie, ainakin valkoisen takin suojissa. Myös nuorten maailmaan, nyt kirjoittaen. - Pidän lääkärin kysymyspalstaa nuorille Savon Sanomissa. Aina oma vanhempi ei ole se ihminen, jolle kiperimmät kysymykset esitetään. Mutta kun nuori kysyy, aikuisella on oltava aikaa ja halua vastata. Niinä hetkinä koen, että olen paikallani. Medialeireillä roolihahmona - Usein nuorta askarruttavat kelpaavuuteen liittyvät asiat. Yhteiskuntamme on kova, kilpailu yltää jo lastenkin arkeen. Kasvojen menettämisen pelko myös. Se meillä on japanilaisten kanssa yhteistä. Häpeän kanssa kamppailu voi viedä hengen. - On opittava puhumaan tunteistaan ja pyytämään anteeksi. Se on elintärkeätä. Muuten sairastuu, pahoittaa ainakin mielensä. Anumari Väistö puki valkoisen takin lisäksi ylleen hujanhajaisen peruukin, paksusankaiset lasit, ja Kenkäpareista toinen oli aina hukassa. Hajamielisyyteen ja ujouteen taipuvainen professori Stenvall saapui paikalle. - Stenvall vieraili Kesäpäivien medialeireillä. Hahmon avulla käsittelin varhaisnuorten kysymyksiä: Onko maailma oikeasti Jumalan luoma? Tykkääkö minusta kukaan, kun olen näin lyhytkin? Entä oliko Jeesuksen pakko kuolla? En kai nyt niin paha ole, että Jumalan piti sijaistani rangaista kuolemalla Näyttelemistä Anumari opetti medialeiriläisillekin. Raamatun tekstit taipuivat näytelmiksi, joita osa leiriläisistä opetteli tallentamaan. Lähettämässä ja lähtijänä? Mutta osataan sitä puhua rooleittakin. Tohtori Anumari on kesällä mukana Radio Deissä kuultavassa Naiset toivon lähteellä -ohjelmassa. Suomen hannojen tukemassa, Indonesiassa radioitavassa ohjelmassa avustaa puolestaan tohtori Megawati. Hän neuvoo äitejä, jotka turvautuvat noitatohtoreihin, koska heillä ei ole varaa oikeaan lääkäriin. - Tämä minua Hanna-työssä kiehtoo: Se pitää mielessä, miten muut voivat ja millaiset mahdollisuudet naisilla maailman toisella laidalla on. Oma elämämme on arvokasta ja täyttää ajatuksemme, mutta maailmassa on muutakin. Hanna-työn rukouskalenteri päivittää näitä tarpeita. - Jeesus sanoo, että hänen omansa ovat maailman suola. Suola on mauste, sen avulla säilötään arvokasta. Kristityillä on omat paikkansa täytettävinään yhteiskunnassa. - Mietin paikkaani välistä myös lähtijänä. Johonkin kehitysyhteistyöprojektiin? Ken tietää. Näitä pohtiessani luen uudelleen Henri J.M. Nouwenin kirjaa Kutsumus. Kollegani palasi juuri lähettikaudeltaan Afrikasta. Olen hänen lähettäjänsä. Ehkä osamme joskus vaihtuvat?, Anumari Väistö miettii. Marjaana Kotilainen Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein. Hyvä on aamulla kertoa armostasi ja illalla uskollisuudestasi harpun ja lyyran sävelin, kymmenen kielen helkkyessä. Ps. 92:2 4 Pia Tiusanen