OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 :n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista. 2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET Tavoitetila 2025 Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen. Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle. Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 1(12)

2 Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä. Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan. Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta. Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia. Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Neljällä kampuksella toimivan ammattikorkeakoulun hallintoa ja tukipalveluita tehostetaan vapauttaen voimavaroja koulutukseen, TKI-toimintaan ja aluekehitykseen. Koulutus ja TKI-toiminta organisoidaan siten, että syntyy vahvoja toiminnallisia kokonaisuuksia sekä yhteisöllisyys vahvistuu. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulutus-, tki- ja tukipalvelutoiminnot toimivat yhtenä kokonaisuutena neljällä kampuksella. Yhden ammattikorkeakoulun organisaatio otettiin käyttöön jo ennen fuusiota eli Koulutus on koottu kolmelle monialaiselle koulutusalalle (Hyvinvointi; Tekniikka; Talous ja kulttuuri). Niistä jokaisella on koulutusta ja yksiköitä vähintään kahdella eri kampuksella. Koulutuksen hallinto- ja tukipalvelut tuotetaan keskitetysti. Tutkimus- ja kehittämistoiminta organisoitiin neljälle vahvuusalalle (Metsä, ympäristö ja energia; Kestävä hyvinvointi; Digitaalinen talous; Logistiikka ja merenkulku) vuoden 2017 alusta alkaen. Jo tätä ennen hankkeitten valmistelun prosessit oli yhdenmukaistettu. Tki-toiminnan tukipalveluista vastaa oma, keskitetysti palveluja tuottava yksikkö. Monia tukipalveluita, kuten viestintä, kirjasto ja tietohallinto, oli keskitetty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun emoyhtiöön jo aikaisempina vuosina yhteen organisaatioon siirryttäessä mm. talous- ja hallintopalvelut sekä laatujärjestelmä yhdistettiin. Tämän myötä erilliset vastuualueet laajenivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 2(12)

3 kaikkien neljän kampuksen laajuisiksi ja maakunnallisesta vastuunjaosta Etelä-Savon ja Kymenlaakson välillä luovuttiin. Samalla yksiköitä on yhdistelty isommiksi kokonaisuuksiksi entistä harvempien esimiesten vastuulle. Esimiestyönmäärä on vähentynyt noin 13 henkilötyövuodella verrattuna aikaan ennen fuusioprosessin alkua. Tuki- ja hallintopalveluiden kuluja on karsittu fuusioprosessin aikana toimintoja tehostamalla ja uudelleenjärjestelemällä yhteensä noin 2M. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista. Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan. Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta. Ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksiaja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista.vuonna 2020 ammattikorkeakouluun valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä. Sopimuskauden loppuun mennessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on opintojen joustavoittamiseksi käytössä kolme oppimisväylää, joissa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammattikorkeakoulujen yhteistä virtuaalista opintoportaalia ympärivuotisen opintotarjonnan laajentamiseksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijavalintoihin osallistuminen ei tällä hetkellä edellytä hakijalta pitkäkestoista valmentautumista. Ammattikorkeakoulu tarjoaa amk-opintoihin valmentavia avoimen amk:n opintoja esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen kehittämiseen. Nämä opinnot on mahdollista hyväksilukea osaksi amk-tutkinto-opintoja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osallistuu Metropolia amk:n hallinnoimaan ammattikorkeakoulujen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 3(12)

4 opiskelijavalintojen kehittämishankkeeseen Ammattikorkeakoulu on sitoutunut hankkeen kehittämistavoitteisiin: todistusvalinnan kehittäminen, valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi, amkopintoihin valmistavan opintopaketin (AMK-opintoväylä) kehittäminen tekniikan ja liiketalouden alalle sekä opiskelijavalintoihin liittyvän ohjauksen ja viestinnän kehittäminen. Näistä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu keskittyy erityisesti amk-opintoihin valmistavan opintoväylän sekä opiskelijavalintoihin liittyvän hakijalähtöisen ohjauksen ja viestinnän kehittämiseen. Toisen asteen tutkintotodistusten hyödyntäminen sekä lukio- että ammatillisen tutkinnon osalta ei ole tällä hetkellä mahdollista niin, että hakijoita voitaisiin arvioida tasapuolisesti. Mikäli Valmiina valintoihin - työryhmän esitys ammatillisten opintojen arviointiasteikon muuttamisesta voidaan toteuttaa alkaen, on toisen asteen (lukio -sekä ammatillinen tutkinto) tutkintotodistusten hyödyntäminen mahdollista aikaisintaan vuoden 2018 syksyllä toteutettavissa opiskelijavalinnoissa. Ammatillisen toisen asteen tutkintotodistusten hyödyntäminen amk-opiskelijavalinnoissa edellyttää myös sähköisen KOSKI-palvelun käyttöönottoa vuoden 2018 alusta sekä laajapohjaista ja kaikki hakijat huomioivaa, tasavertaista ratkaisua ennen vuotta 2018 suoritettujen tutkintojen todistusten hyödyntämiseksi opiskelijavalinnoissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun on kehitetty kolme oppimisväylää, joissa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Väylät ovat työviikkopohjainen, opintoja nopeuttava ja työhön integroitu väylä. Oppimisväyliä työstettiin koko ammattikorkeakoulun tasolla vuonna 2016 O3T (Osaamista tunnistamassa, tunnustamassa ja tuottamassa) -koulutuksissa, joihin oli nimetty edustajat jokaisesta koulutuksesta. Koulutuksissa tuotettiin yhteisöllisesti kuvaukset siitä, mitä milläkin väylällä tarkoitetaan, ja miten ne kuvataan näkyviin opiskelijoille opintoasianhallintajärjestelmä Peppiin. O3T -koulutusten jälkeen väylien käytäntöön vieminen ja edelleen kehittäminen on aloitettu koulutusaloilla ja -yksiköissä. Kaikissa ammattikorkeakoulun tutkintokoulutusten pakollisissa opinnoissa on alakohtaisia yrittäjyysopintoja. Lisäksi valinnaisissa opinnoissa on tarjolla 30 opintopistettä innovaatio- ja yrittäjyysopintoja. Nämä opinnot tarjotaan verkko-opintoina, mikä mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen moniammatillisiin ryhmiin eri kampuksilta. Ideasta innovaatioon -opintojaksolla tutustutaan innovaatiotoimintaan ja luodaan uusia innovaatioita. Innovaatioiden tuloksista palkitaan parhaat ns. mikrorahoituksella ja niiden kehittäjiä kannustetaan kehittämään tuotteitaan eteenpäin. Opiskelijat voivat jatkaa ideoiden kehittämistä Konseptointi- sekä Tuotteistaminen ja kaupallistaminen -opintojaksojen aikana. Opiskelijat voivat tehdä Yrittäjyys Hopsin, jonka kautta he voivat suunnitella ja kehittää omaa yritystään, osallistua yrittäjyyssparraukseen ja NY Start up - tai Keskon K-kauppias-koulutukseen. Yritysyhteistyökoordinaattori välittää koulutuksille ja opiskelijoille yritysten ja yhteisöjen projekteja ja pienimuotoisia hankkeita toteutettavaksi opinnoissa. Yritysten kanssa tehdään joko kertaluontoisia sopimuksia tai puitesopimuksia, jotka mahdollistavat monialaisen ja vuosia kestävän yhteistyön. Opettajille on järjestetty yrittäjyyskoulutusta yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Opiskelijoille on tarjolla useita osuuskuntia sekä aktiivista Entrepreneurship Society -toimintaa. Start up - toimintaa tehdään sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Kaikille opiskelijoille on tarjolla kansainvälisellä yhteistyöllä tuotettu start up -toimintaa tukeva verkkokurssi startupmooc.fi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 4(12)

5 Opiskelijat ovat kiinnostuneita yrittäjyysopinnoista. Esimerkiksi Yrityksen perustaminen ja markkinointi - opintojaksoa (5 op) suoritti vuoden 2017 keväällä 285 opiskelijaa, kesällä opintojaksoa suorittaa 187 opiskelijaa ja syksyksi on ilmoittautunut 138 opiskelijaa. Ympärivuotisessa opintotarjonnassa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen yhteistä opintoportaalia. Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulu on mukana ammattikorkeakoulujen yhteisen kesälukukauden opintotarjonnan toteuttamisessa (kesälukukausi.fi) sekä eamk -hankkeessa, jolta odotetaan piristysruisketta yhteisten opintojen hyödyntämiseen. Kattavia lukuja ammattikorkeakoulujen yhteisen opintotarjonnan hyödyntämisestä ei vielä ole saatavilla. Viime vuoden tilastot koskevat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua edeltäneitä Kymenlaakson (Kyamk) ja Mikkelin (Mamk) ammattikorkeakouluja. Kesälukukausi.fi-portaalin tarjonnan mukaisia opintoja on tilastojen mukaan kesällä 2016 suorittanut 30 Kyamkin ja 63 Mamkin opiskelijaa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tarjonta kesäopintoportaaliin on kasvamassa strategian mukaisesti. Vuonna 2016 Kyamk ja Mamk tarjosivat yhteensä 8 opintojaksoa (=40 op), joilla opiskeli muista ammattikorkeakouluista 63 opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 300 opintopistettä. Tänä vuonna Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoululla on tarjolla 35 opintojaksoa, joille on lähes 2000 ilmoittautunutta. Opiskelijoita on kannustettu hakeutumaan kesäopintoportaalin tarjoamiin opintoihin ja hyväksilukuprosessia on helpotettu ottamalla käyttöön Puro-palvelu suoritustietojen siirtoon. Ammattikorkeakoulussa on tehty päätös siitä, että opinnot rinnastetaan omassa korkeakoulussa suoritettuihin opintoihin. Opintojen sijoittamisesta omaan tutkintoon neuvotellaan opiskelijavastaavien kanssa. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein. Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan. Ammattikorkeakoulun TKI-rakenteiden yhtenäistäminen toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Erityinen kehittämiskohde on tutkimustiedon jatkohyödyntäminen ja uuteen yrittäjyyteen tähtäävät toimet. Korkeakoulun tutkimusyksiköiden toimintaa vahvistetaan edelleen. Ammattikorkeakoulu lisää TKI-toimintaan kohdennettavaa omaa rahoitusta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 5(12)

6 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan. Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä. Tki-toiminnan prosessien yhtenäistäminen Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluissa aloitettiin osin jo vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Vuoden 2017 alussa tki-toiminnan rakenteet (vahvuusalat, tutkimusyksiköt ja tukipalvelut) järjestäytyivät uuden organisaation mukaiseksi. Toimintakäytänteiden arviointi tehtiin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ja maaliskuussa uudet prosessit oli valmisteltu ja päävastuut määritelty ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän mukaisesti IMS-järjestelmässä. Prosessit hyväksyttiin tkijohtoryhmässä Tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan kaikilla neljällä kampuksella. Vahvuusaloja on neljä: Metsä, ympäristö ja energia; Kestävä hyvinvointi; Digitaalinen talous; Logistiikka ja merenkulku, sekä lisäksi uutena nousevana alana Luovat alat. Tki-toiminnan tukipalvelut (mm. hankkeiden suunnitteluapu, tki-viestintä, hanketalous) tuotetaan kampuksille joko ns. lähipalveluina tai keskitettyinä palveluina. Uusimpana keskitettynä tukipalveluna kesäkuussa 2017 aloittaa kv-hankevalmisteluun keskittyvä asiantuntija. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on käynnissä yli 160 tki-hanketta, joiden laatua ja vaikuttavuutta seurataan vahvuusaloittain tuloskorteilla Hansa-hankejärjestelmän avulla. Hankehakemusten läpimenoprosentti on korkea. Jokaisen kampuspaikkakunnan tki-infrastruktuuriin ja sen myötä osaamisen vahvistumiseen ja keskittämiseen on investoitu merkittävästi. Ammattikorkeakoulu on itse osallistunut investointien rahoittamiseen. Omistajakaupunkien ja alueen elinkeinoyhtiöiden kanssa on solmittu tki-yhteistyön sopimukset. Tki-toimintaan kohdennettua perusrahoitusta on vuodelle 2017 lisätty merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Vaikka tutkimus- ja kehittämishankkeiden omarahoitus pyritään edelleen pitämään mahdollisimman alhaisena nostamalla yritysrahoituksen osuutta, on hankevolyymin kasvun vuoksi myös omarahoitukseen jouduttu budjetoimaan aikaisempaa enemmän. Ennuste (toukokuu 2017) on, että aktiivisen hankekannan, jonka kokonaisarvo on noin 43 miljoonaa euroa, omarahoitukseen tullaan tarvitsemaan 2,9 miljoonaa euroa. (Kuvio 1.) Toinen kohde, johon perusrahoitusta on lisätty, on neljälle vahvuusalalle sijoittuvat tutkimuspäälliköt. Heistä kolmannes työskentelee perusrahoituksen varassa. Tutkimuspäällikön keskeinen tehtävä on uuden tutkimusrahoituksen hakeminen. Myös ammattikorkeakoulun tki-palveluyksikköä on vahvistettu uusien tki-asiantuntijoiden rekrytoinneilla. Jokaisella vahvuusalalla ja kampuspaikkakunnalla on tutkimusyksiköitä ( joiden toimintaa on kehitetty ja asemaa vahvistettu. Yksiköihin on kohdistettu vuonna 2017 myös perusrahoitusta niiden ansainnan perusteella. Tutkimusinfrastruktuureihin on integroitu myös amk- ja yamk-tutkinto-opetusta. Koko henkilöstön tki-osaamisen syventämiseksi on alkuvuoden 2017 aikana järjestetty koulutuksia uusista prosesseista ja käytänteistä sekä hankevalmistelusta. Ammattikorkeakoulun henkilöstöä aktivoidaan osallistumaan erilaisiin alueellisiin ja kansallisiin tki-osaamista lisääviin koulutuksiin. Kolme osallistujaa on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 6(12)

7 ilmoitettu kansalliseen tki-osaajavalmennusohjelmaan. Lisäksi mittava yritysyhteistyö hankkeissa syventää tkiosaamista. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on määrätietoisesti käynnistänyt tutkimustiedon jatkohyödyntämiseen ja yrittäjyyteen tähtäävien toimien tukemisen. Osana sitä ammattikorkeakouluun on liikkeenluovutuksella siirretty tutkimusyksikkö, Pienyrityskeskus, Aalto-yliopistolta. Kaikilla ammattikorkeakoulun vahvuusaloilla toteutetaan yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen hankkeita. Lisäksi ammattikorkeakoulussa tuotetaan valmennuspalveluja yhdessä yritysten ja opiskelijoiden kanssa ja tutkitaan alueiden elinkeinoelämää palvelevia aiheita, teemoina yrittäjyys, liiketoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyskasvatus. Tutkimustiedon jatkohyödyntämiseen kiinnitetään huomiota kaikilla vahvuusaloilla. Ammattikorkeakoulun sopimus- ja IPRasiantuntija vastaa keksintöilmoitus- ja patenttiasioista. Vuoden 2017 aikana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on aloitettu myös ATT-toimintojen organisointi tähtäimessä nostaa toimintatapa tasolle neljä. Tki-palveluissa on aloittanut tki-asiantuntija, jonka tehtävänä on avoimen tieteen ja tutkimuksen kehittämistoimet ja niiden koordinointi. Kirjastossa henkilöstön tehtäväkuvia on muutettu vastaamaan ATT:n vaatimien toimenpiteiden toteutusta. Kevään 2017 aikana on kartoitettu ATT:n osa-alueiden nykytilaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tässä vaiheessa tärkeimmät toimenpiteet ovat kohdentuneet: 1) strategiseen ohjaukseen, 2) politiikkojen ja periaatteiden määrittelyyn, 3) avoimuuden tukemiseen ja 4) osaamisen vahvistamiseen. Käytännössä työskentely on muodostunut sisäisistä selvityksistä, suunnitelmista, osallistumisista kansallisiin koulutuksiin ja AMKIT-verkoston yhteisten suuntaviivojen määrittelyyn ja niiden soveltamiseen ammattikorkeakoulussa. Seuraavaksi toimenpiteet kohdentuvat muun muassa aineistojen hallinnan käytänteisiin, avoimen julkaisemisen lisäämiseen, aineistojen avaamisen, ATT:n vaatimusten huomioimiseen tki-toiminnan prosesseissa, tki-aineistojen tallentamisen kehittämiseen ja kokeiluihin, konkreettisten ohjeiden laatimiseen ja sisäisen koulutuksen järjestämiseen. Korkeakouluyhteisö voimavarana Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 7(12)

8 Henkilöstön osaamista kehitetään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa esimerkiksi järjestämällä henkilöstölle monipuolisesti koulutuksia ja tarjoamalla mahdollisuutta käyttää tietty määrä työaikaa opiskeluun. Tki:n ja opetuksen integraatiota edistetään ja tärkeänä osaamisen lisääjänä tunnistetaan myös toimiminen alakohtaisissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Koko henkilöstöä kannustetaan kv-vaihtoihin ja työelämäjaksoille. Toiminnan tuloksista ja laadusta kerätään palautetta tuloskorttien, kehityskeskustelujen, palautekyselyjen, sisäisten katselmusten, itsearviointien, ulkoisten arviointien ja sidosryhmäkyselyiden kautta. Arviointi- ja palautejärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään ammattikorkeakoulun johtamisessa ja toiminnanohjauksessa organisaation kaikilla eri tasoilla. 3. KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT Tehtävä ja profiili Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kouluttaa toiminta-alueensa ja yhteiskunnan tarvitsemia osaajia. Tehtävässä korostuu alueen elinkeinorakennetta ja työelämää uudistava koulutus sekä tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyö. Ammattikorkeakoulu profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian sekä Venäjä-osaamisen korkeakouluna. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 8(12)

9 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat digitaalinen talous, kestävä hyvinvointi, logistiikka ja merenkulku sekä metsä, ympäristö ja energia. Ammattikorkeakoulun erityisen kehittämisen kohteena ovat digitaaliset sovellukset (pelillisyys, kyberturvallisuus, hyvinvointi) sekä metsä ja biotuotetekniikka. 4. TUTKINTOTAVOITTEET Tavoitteet Vuosina keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet 100 Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat 540 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat 380 Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja 415 metsätieteelliset alat Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 215 Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa. Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet. Sosionomikoulutusta järjestetään Mikkelin ja Kotkan kampuksella. Sosionomitutkinnossa on mahdollisuus syventyä lastentarhanopettajaksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on antanut vastauksensa Arenen sosionomikoulutusta koskevaan kyselyyn, jossa kartoitettiin sosionomikoulutuksen profiilia. Ammattikorkeakoulu osallistuu SOTELIKAverkostossa yhdessä muiden sosionomi (AMK) koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa koulutuksen arviointityöhön. Sosiaaliala on mukana kehittämässä ja koordinoi ammattikorkeakouluverkostossa Lapsen sosio-emotionaalinen tukeminen -erikoistumisopintoja. Puurakentamisen osalta ammattikorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on siihen liittyvän osaamisen lisääminen. Tämän seurauksena rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelmaa on muutettu siten, että vuodesta 2017 lähtien puurakentamisen opintojaksoja on siirretty tutkinnon täydentävistä opinnoista ydinosaamiseen. Näin varmistetaan, että kaikilla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksesta tutkinnon suorittaneilla on riittävät perustiedot puurakentamisesta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu 9(12)

10 5. RAHOITUS Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 :n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 :n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä euroa momentilta seuraavasti: Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen euroa. Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan euroa vuonna 2017, euroa vuonna 2018, euroa vuonna 2019 ja euroa vuonna Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti: - Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen - Ammattikorkeakoulun tutkimusympäristöjen kehittäminen - Karjala-tietokanta - Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet, erityisesti Venäjä-yhteistyö Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 :ssä ja 40 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä euroa. Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen. Strategiarahoitus kohdentuu Xamkissa erityisesti seuraaviin teemoihin: Valintamenettelyjen uudistamiseksi tehdyt keskeiset toimenpiteet on kuvattu raportin kohdassa 2. AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUSYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN JA KARJALA- TIETOKANTA Tutkimusympäristöjen kehittämiseksi ammattikorkeakoululla on käynnissä useita kehittämisinvestointeja. Osassa niistä rakennetaan fyysisesti uutta tilaa, kuten Savonlinnan Kuitulaboratoriossa. Osassa uudistetaan tutkimuslaboratorioiden infrastruktuuria (talotekniikan laboratorio Mikkelin kampuksella, merenkulun simulaattorit ja Logistiikkavestas Kotkassa). Tutkimusympäristöjä kehitetään myös uudistamalla rakenteita (Kymilabs Kotkassa; luovat alat Kouvolassa) ja investoimalla laitteiden lisäksi myös asiantuntijoihin ja yhteistyöverkostoihin. Tällainen on esimerkiksi digiaalisten aineistojen tutkimiseen keskittyvä Digitalia Mikkelin kampuksella. Ammattikorkeakoulu on myös neuvotellut hajautetun energiatuotannon tutkimusyksikkö Biosammon siirtämisestä liikkeenluovutuksella Kouvolan kaupungilta osaksi ammattikorkeakoulun ympäristö- ja energia-alan tki-toimintaa. Mikkelissä puolestaan on käynnistynyt mittava, 1.3 M :n EU-rahoitteinen hyvinvointilaboratorion rakentaminen, joka sijoittuu Saimaa Stadiumin yhteyteen. Digitalian yhteydessä toimiva Karjala-tietokantahanke alkoi Hankkeessa on aloittanut tammi- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu10(12)

11 helmikuussa 2017 projektipäällikkö, kaksi tki-asiantuntijaa ja kahdeksan projektityöntekijää. Hankkeessa tehtävä luovutetun alueen kirkonkirjojen tallennustyö on päässyt erittäin hyvin käyntiin. Hankkeessa on aloitettu yhteistyö Kansallisarkiston kanssa, tarkoituksena on testata käsinkirjoitetun aineiston tunnistamista tietokoneavusteisesti. Aineistona on vanhat kirkonkirjat. Myös kehitystyötä kirkonkirjojen tallennusohjelmaan on tehty. KANSAINVÄLISTYMISTÄ VAHVISTAVAT TOIMENPITEET, ERITYISESTI VENÄJÄ-YHTEISTYÖ Keväällä 2017 on linjattu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteita sekä suuntaviivoja kansainvälisen verkoston ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Ammattikorkeakoulu on osallistunut kansallisten ja kansainvälisten kv-verkostojen toimintaan ja Kyamkin ja Mamkin laajoja kv-verkostoja on yhdistetty synergiaetujen saavuttamiseksi. Keväällä 2017 on toteutettu neljä Venäjä-tuntemuksen opintojaksoa (5 op). Venäjän kielen opintojaksoja on toteutettu kahdeksan (5 op). Venäjä-osaamisen toteuttamista koulutuksissa on kehitetty. Kampuksilla on järjestetty henkilökunnalle venäjänkielisiä keskusteluryhmiä, joissa voi parantaa venäjän kielen taitoa. Henkilökunta on osallistunut myös Venäjä-tuntemuksen opintojaksoille. Helmikuussa aloitettiin uusi yleisöluentosarja Venäjä tänään ja huomenna. Luentosarjassa järjestetään neljä korkeatasoista luentoa vuodessa. Huhtikuussa toteutettiin kaikilla kampuksilla Venäjä-viikko. Toukokuussa solmittiin yhteistyökumppani ITMO-yliopiston kanssa sopimus marraskuussa toteutettavasta ICT-alan kansainvälisestä konferenssista. Ammattikorkeakoulu on osallistunut uuden ohjelmakauden ensimmäiseen ENI-hankehakuun yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa (9 hakemusta). 6. RAPORTOINTI Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa. ALLEKIRJOITUKSET Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu11(12)

12 Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tapio Kosunen Ylijohtaja Jussi Lehtinen Hallituksen puheenjohtaja Hannu Sirén Johtaja Heikki Saastamoinen Rehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Sivu12(12)