VUOSIRAPORTTI Strategian toteuttaminen vuonna Strategian tavoitteiden toteumatilanne 1.2. Toiminta Leader-rahoituksella

Transkriptio

1 1. Strategian toteuttaminen vuonna Strategian tavoitteiden toteumatilanne Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on lisääntynyt Viisarin hanketoiminnassa merkittävästi. Viitasaaren alueella toimiva Taiteen Wirtapiiri hanke on onnistunut yhteisötaiteen keinoin luomaan ympäristö- ja tilataideteoksia sekä uudenlaisia viihtyvyysympäristöjä taidetyöpajoissa. Hanke on koonnut runsaasti alueen asukkaita, eri ikäisiä taidepajoihin. Yhdessä tekeminen ja luovuus ovat usean hankkeen teemana ja hankkeet ovat löytäneet toisensa laajemman yhteistyön lisäämiseksi. Hanketoiminnalle asetetut määrälliset tavoitteet alkoivat täyttyä etenkin kehittämishankkeiden kohdalla. Hankkeiden järjestämät tilaisuudet ovat olleet kiinnostavia, osallistujamäärät ovat ylittyneet tavoitteista. Strategian vihreä, ympäristöä säästävä toiminta on myös ylittynyt tavoitteista moninkertaisesti. Sitä vastoin yrityshankkeiden kohdalla asetettuja tavoitteita pitää tarkastella kriittisesti. Toisaalta loppuvuonna yritysten aktiivisuus lisääntyi ja voidaan odottaa yritystoiminnan tavoitteiden täyttymistä. Strategiaan asetetut laadulliset tavoitteet ovat enimmäkseen toteutuneet. Viisarin hallituksen kokoukset ovat poikkeuksetta olleet päätösvaltaisia, jäsenmäärä on kasvanut yli asetetun tavoitteen. Hallituksen jäsenet osallistuivat monilukuisesti Leader-risteilylle tammikuussa ja Viisarin strategiapäivään kesäkuussa. Keski-Suomen leadereiden viestintähanke Sykettä järjesti kesän lopussa kaikkien ryhmien hallituksille hallituspäivän, johon moni Viisarin hallituksen jäsen osallistui Toiminta Leader-rahoituksella Ohjelmakauden kolmantena vuonna jatkettiin hanketoiminnan aktivointia ja neuvontaa. Kylpien teemahankkeen alahankkeille järjestettiin kaksi hankekoulutustilaisuutta vauhdittamaan alahankkeiden aloitusta. Yrityksille pidetyissä rahoitustilaisuuksissa perinteisten rahoitusmuotojen lisäksi esiteltiin mm. Horizon 2020 ohjelmaa ja joukkorahoitusta, mitkä ovat tuntemattomampia rahoitusvaihtoehtoja Viisarin alueella. Visiitti-teemahankkeen puitteissa järjestettiin ideointitilaisuudet alahankkeita suunnitteleville tahoille. Toimintaa tuotiin tunnetuksi Yhdessä enemmän messutapahtumassa maaliskuussa Saarijärvellä. Hankkeille kohdennettu maksatus- ja raportointikoulutus järjestettiin lokakuussa. Viisarin järjestämissä tilaisuuksissa oli yhteensä 280 osallistujaa. Viisarin henkilökunta kulkee rahoitettujen hankkeiden rinnalla niiden toteutuksen aikana. Hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt osallistuvat hankkeiden seurantaryhmiin asiantuntijoina, viestin viejinä ja viestin tuojina. Viisari osallistui sekä keväällä että syksyllä järjestettyihin kyläiltoihin Saarijärvellä ja Viitasaarella. Kyläiltojen yhteydessä on yleensä oivallinen tilaisuus tutustua eri kylien toimijoihin ja kuulla kylillä olevista kehittämistarpeista. Sekä hankesihteeri että toiminnanjohtaja pitivät Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin opiskelijoille Leader-infotilaisuudet. Toiminnanjohtaja antoi Karstulan ja Kivijärven kunnanvaltuustoille Viisarin tilannekatsauksen. Muiden järjestämissä tilaisuuksissa, joissa Viisarilla oli rooli, oli yhteensä 185 osallistujaa. Viisarin uutiskirje ilmestyi neljä kertaa. Vuonna 2016 hallituksen päätöksen saaneet rahoitustukihakemukset jakautuivat Viisarin strategian kolmen painopisteen osalta seuraavasti: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen yritysten investointihankkeet 7 (kumulatiivinen 10); perustamistukihankkeet 2 (4); yritysryhmähankkeita 0 (1) sekä elinkeinollisia kehittämishankkeita 3 (kumulatiivinen 8) sai hallituksen päätöksen. Yhteensä 14 hanketta, ohjelmakauden alusta 25 hanketta. Asumisviihtyvyys ja ympäristö painopiste sai 15 (kumulatiivinen 27) päätöstä. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen painopistettä edusti 8 (kumulatiivinen 8) päätöstä. Raportointijaksolla on esitetty 37 yritys- tai kehittämishanketta rahoitettavaksi (kumulatiivinen 60). Lisäksi toinen teemahanke on valmisteltu toteutettavaksi. Hankkeet voivat kohdistua useammalle painopistealueelle samanaikaisesti ja jokaisessa hankkeessa tunnistetaan vähintään yksi Viisarin strategian läpäisevistä teemoista. Niitä ovat Lähitalouden edistäminen, Nuorten osallisuuden lisääminen ja nuorisonäkökulman vahvistaminen, Vihreä voima eli ympäristö- ja luontolähtöisen toiminnan edistäminen sekä Kansainvälistymisen tukeminen. 1

2 Viisarin hankesalkku painopisteittäin jakautuu seuraavasti: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen euroa, 21 ELY:n päätöstä. Monimuotoisen maaseutuasumisen kehittäminen euroa, 27 ELY:n päätöstä sekä Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen euroa, 5 ELY:n päätöstä. Hankesalkku on yhteensä euroa. Esimerkkejä hyvistä hankkeista: 5E kylät vähähiiliset yhteisöt on Maaseudun sivistysliiton hallinnoima hanke. Nimessä E5 tarkoittaa: ekologinen > kestävyys, kierrätys, kiertotalous; ekonominen > taloudellinen kestävyys, yhteisesti järjestäminen; emotionaalinen > tuki, pohja toimivalle sosiaaliselle yhteisölle; esteettinen > asumisviihtyvyys, esteellisyyden kokeminen sitouttaa seudulle; eettinen > mitkä ovat kestävän yhteisön arvot, hyvän elämän sisältö. Hankkeen tarkoituksena on viedä viisi eetä arjen toiminnan sisällöiksi valituille kylille. Kyläläisten itsensä havaitsemista korjaustarpeista kootaan kyläkohtaiset Ympäristöapteekit, jonne viedään lääkkeitä kyläläisten käyttöön. Hanke nostaa esille kohteen adoption ja sen merkityksen sekä adoptoidulle kohteelle kuin adoptoijallekin. Kaksivuotinen hanke alkoi ja muutamassa kuukaudessa löytyi 30 tavoitellusta toimenpiteestä lähes 20 ympäristötekoa, joiden aiheina on mm. yhteisöviljely, ruokahävikin torjunta, tekstiilikierrätys uusiokäyttöön, huussit, monella kylätalolla tuunaus, koululaisten ympäristöviikko, ympäristötaide ja erilaiset ekologiset energiaratkaisut. Hankkeessa toteutuu Viisarin strategian teemoja kuten kylätason resurssiviisaat kokeilut, lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisääminen, tukea kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja malliin toisen jäte on toisen raaka-aine. Huomisen tekijät on Viitasaaren 4H-yhdistyksen toimintaa aloitteleva hanke, jonka tarkoituksena on järjestää viitasaarelaisille vuotiaille nuorille töitä paikallisista yrityksistä 4H-yritystoiminnan kautta. Samalla tarjotaan yrittäjille mahdollisuus palkata joustavasti lisäapua. Kukin mukaan lähtevä yritys voi ottaa siipiensä suojaan 4H-yrityksen, jota työllistää toimintaansa sopivalla tavalla. Nuoria on tarkoitus työllistää yrityksiin siten, että he tekisivät avustavia tehtäviä tai satunnaisia työsuorituksia eikä niinkään perustyötä. Tavoitteena on luoda luottamuksellinen työsuhde 4H-yrittäjän ja yrityksen välille niin, että toiminta vakiintuu jatkuvaksi käytännöksi. Nykyisillä työelämäkoulutuksilla nuoria valmennetaan palvelemaan lähinnä yksityishenkilöitä. Huomisen tekijät -hankkeen kautta on tarvelähtöisesti alettu miettiä koulutuksia nimenomaan bisnes to bisnes -lähtökohdasta. Palvelujen tuottaminen yrityksille poikkeaa varsin paljon yksityishenkilöille suunnatuista palveluista. Hankkeen aikana luodaan uusi koulutusmuoto vastaamaan mm. näihin tarpeisiin: poikkeava työympäristö ja työajat, työn tilaajana yritys sekä toimiminen toisen yrityksen edustajana. Yrittäjien taholta on toivottu esim. asiakaspalvelukoulutusta, jossa nuorelle annetaan valmiudet toimia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Yritystalkkarikurssilla puolestaan koulutetaan nuoria toimitilojen kunnon ylläpitämiseen ja pieniin kohennustehtäviin sekä erilaisiin järjestelyja roudaus-tehtäviin. Hanke yhdistää Viisarin strategian monipuolinen pienyrittäjyys, nuoret ja uudenlaisia kokeiluja painopisteitä. Päivä Onnenlaaksossa on saarijärveläisen Koskenkylän pienviljelijäyhdistys ry:n hanke, jonka tarkoituksena on järjestää kahtena kesänä Päivä Onnenlaaksossa -tapahtuma Saarijärven Koskenkylällä ja Lehtolassa. Hankkeen taustalla on alueen asukkaiden yhteinen innostus esitellä maaseutukylien toimintaa, joten päivän aikana nämä kaksi elävää kylää avaavat ovensa vierailijoille. Heille annetaan omin silmin mahdollisuus nähdä, millaista elämää, yrityksiä, maatiloja, omakotitaloja, eläimiä ja toimintaa näillä kylillä on. Hanke nostaa maaseudun ja maaseutuasumisen profiilia yleisellä tasolla, lisää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta sekä antaa realistista ja ajankohtaista tietoa maaseudusta. Tapahtuma järjestetään hanketuella kahtena vuotena ja sen jälkeen tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Saarijärven kesätarjonnassa. Jatkossa pyritään löytämään Viisarin alueelta muitakin kyliä, jotka monistaisivat tapahtuman omille kylilleen. Kesällä 2016 Onnenlaakso-päivän tavoite oli 300 vierailijaa, päivä veti noin tuhat vierailijaa kylälle. Päivän suuri suosio tuo järjestäjille lisäorganisointia mm. liikenteen, ruokatarjonnan ja esittelyjen kohdalla vuoden 2017 Onnenpäivän järjestelyissä. Hanke on hyvä esimerkki kylien asukkaiden välisestä yhteistyöstä, eri-ikäisten asukkaiden vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta. Hanke palkkasi kaksi kylän nuorta tapahtuman käytännön järjestelyihin ja toimimaan oppaina talkoolaisten lisäksi. Graniittia rantaan Viitasaaren kaupungin hallinnoiman hankkeen tavoitteena on hyödyntää Viitasaarelle ominaista rakennusmateriaalia - kiveä - taajaman viihtyisyyden parantamiseen ja tyhjillään olevan 2

3 Torinrannan alueen kesantokäyttöön, jota asukkaat pääsevät yhdessä suunnittelemaan. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää jäännöskivimateriaalia, joka työstetään ja siirretään Torinrantaan kivikalusteiden, kivikkorinteen ja kivetyn aukion suunnittelua ja toteutusta varten. Se puolestaan tapahtuu toisen hankkeen eli pohjoisen Keski-Suomen viiden kunnan alueella toteutettavan "Taiteen Wirtapiiri" - hankkeen yhteisöllisessä taidetyöpajassa. Hankkeet tarvitsevat toisiaan ja niiden yhteisenä tuloksena syntyy myös toimintamalli taajamien tai kaupunkikeskustojen vajaakäyttöisten tai "tyhjien" alueiden väliaikaisen kesantokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Hanke edistää kestävää kehitystä: ylijäämäkiven hyödyntäminen / kierrättäminen, kesantoalueen istuttaminen ja kiveysten teko aktiiviseen käyttöön mutta samalla myös imemään ja viivyttämään hulevesiä sekä vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Yhdessä Taiteen Wirtapiiri-hankkeen kanssa hanke lisää lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia, osallisuutta ja ympäristötietoisuutta. Hanke lisää uusia, rajoja rikkovia yhteistoiminnan muotoja (uusi toimintamalli kesantoalueiden hyödyntämiseen), maaseudun erilaisten ja eri-ikäisten asukkaiden vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä suvaitsevaisuutta. Lisäksi hanke edistää ns. kotikansainvälistymistä mahdollistamalla mm. maahanmuuttajien osallistumisen näihin hankkeisiin sekä tukee uudenlaisia lähiyhteistyön muotoja, jossa mukana mm. julkiset toimijat, 3. sektori, yritykset, asukkaat, vapaa-ajan asukkaat. Taiteen Wirtapiiri yhteisötaidehankkeen tavoitteena on vahvistaa yhdessä toimimisen kulttuuria, paikallisten ihmisten ja paikan identiteettiä. Hankkeella vahvistetaan ja rohkaistaan osallistujia synnyttämään omia luovia toimintamalleja ympäristönsä ja hyvinvointinsa vahvistamiseksi ja tuomaan niitä käytäntöön. Konkreettisena tavoitteena on toteuttaa Viitasaaren alueella neljässä kunnassa useita yhteisötaiteen keinoin koottuja näyttelyitä, ympäristö- ja tilataideteoksia sekä uudenlaisia viihtyvyysympäristöjä, jotka syntyvät taidetyöpajojen tuloksena. Työpajat on suunnattu kaiken ikäisille kuntalaisille, mutta jotkut niistä erityisesti ikäihmisille sekä lapsille ja nuorille. Hanke toteuttaa Viisarin strategian painopisteitä Asumisviihtyvyys ja ympäristö sekä Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ja läpileikkaavia teemoja Lähitalous, Nuoriso ja Vihreä voima. Taiteen Wirtapiiri hanke on saanut kolmelle kohteelleen Suomi 100 statuksen. Niinilahti tuhansien laulujen joutsen rakennetaan päreistä E75-tien varteen, Keiteleen rantapohjukkaan Niinilahden kylällä etelän portiksi Viitasaarelle. Haaskan Esko ja Elämän Puu Elämäjärven näyttelyviikko toteutetaan Elämäjärven kylällä, pohjoisen porttina Viitasaarelle. Kyläläiset järjestävät tapahtumia ja näyttelyitä kylän raitilla ja edesmenneen kuvanveistäjä Esko Kanasen kotitilalla Haaska. Pala Taivasta yhteisötaideteos toteutettiin kaikkien Kinnulan koululaisten yhteistyönä neulahuovutusmenetelmällä. Teoksessa luonnollisen kokoisen peuran sisältä kasvaa elämän puu, se jää pysyvästi Kinnulan kirjastoon. Hankkeen toimenpiteet tukevat Keski-Suomen hyvinvointistrategiaa 2020, etenkin elämystarjonnan parempaa saatavuutta sekä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan seutustrategian kehittämiskokonaisuutta Hyvinvointiala voimavarana VISIITTI teemahanke tukee opintomatkoja ja tutustumiskäyntejä. Hankkeen tavoitteena on edistää hyvien käytäntöjen leviämistä alueemme toimijoiden keskuuteen. Opintomatkat tuovat uusia ajatuksia ja toimintatapoja kohderyhmilleen. Opintomatkojen tavoitteena on rohkaista osallistujia uusiin kokeiluihin ja oman toimintansa parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia löytää uusia, vaihtoehtoisia malleja ja menetelmiä maaseudun elinympäristön kehittämiseen. Tavoitteena on erityisesti rohkaista uusiin kokeiluihin. Teemahanke kannustaa toimijoita hakemaan uudenlaisia lähestymistapoja toimivan ja elinvoimaisen elinympäristön virittämiseen ja tuottamiseen. Hankkeen toimenpiteet kannustavat yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen sekä toisilta oppimiseen. Erityistä painoarvoa hankkeita valittaessa on hankkeen kohdentumisessa Viisarin strategian läpileikkaaviin teemoihin Kansainvälistymisen tukeminen ja / tai Lähitalouden edistäminen ja / tai Vihreä voima, painotusta on myös rohkeille kokeiluille. Alahankehakemuksia saapui määräaikaan mennessä 14 kpl, näistä 11 päätyi jatkokäsittelyyn. Opintomatkat suuntautuvat kiitettävästi ulkomaille monipuolisesti hakemaan, matkimaan hyviä toimintatapoja ja etsimään uusia yhteistyökumppaneita. Alahankkeet toteutuvat vuoden 2017 aikana. KYLPIEN, Kylien pienet investoinnit Viisarin ensimmäisen teemahankkeen alahankkeista osa on pääsyt maaliin. Valitettavasti Mavi ei ole vielä saanut Hyrrä-järjestelmään valmiutta teemahankkeiden maksatukseen. Pienille yhdistysten toimijoille maksujen viivästyminen ja odotteleminen aiheuttaa kohtuutonta harmia. 3

4 1.3. Toiminta muulla rahoituksella Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteinen viestintähanke Sykettä toimii maakunnallisena maaseutuohjelman viestijänä. Hanke on Keski-Suomen Leadereiden yhteinen ja sitä hallinnoi JyväsRiihi ry. Hanke järjesti Leadereiden hallituksille ja henkilöstöille arviointi- ja verkostoitumistapahtuman syksyllä Ennen vuodenvaihdetta hanke käynnisti kaikkien neljän Leader-ryhmän ulkopuolisen arviointisuunnitelman. Viisari on osallisena Sisä-Suomen KalatalousLeaderin Kalasta kahisevaa hankkeessa. Hanke on laaja, seitsemän Leader- ryhmän alueella toimiva kokonaisuus, sitä hallinnoi Päijänne-Leader ry. KalatalousLeader on ollut edistämässä Viisarin rahoittaman Esteettömyyttä virkistyskalastuskohteille hankkeen valmistumista. Vuonna 2015 palkattu seutukoordinaattorin toimi vakinaistettiin. Hänen työpanos jakaantuu 70 % seutujohtoryhmälle kuntien rahoituksella ja 30 % Viisarille Viisarin rahoituksella. Tällä ratkaisulla varmistetaan alueen eri kehittäjien ja kehittämistoimien yhteensovittaminen ja uusien rahoituslähteiden etsiminen alueelle 1.5.Toimintaympäristön muutos ja vaikutukset strategian toteuttamiseen Edellisenä vuonna toiminta-alueelle saapuneiden turvapaikanhakijoiden tilanne muuttui, oleskelulupia ei myönnetty, vastaanottokeskuksia suljettiin ja suuri osa turvapaikanhakijoita hävisi. Erilaiset suunnitellut ja käynnistetyt kotouttamistoimet turvapaikanhakijoille lopetettiin. Viisarin hallitus on tarkastellut strategiaa ja verrannut sen toteutumista toimintaan ja tavoitteisiin peilaten. Strategiassa määritellyt tavoitteet Leader-rahoituksen jakautumisesta puhtaasti yrityshankkeiden ja muiden hankkeiden kesken on turhan optimistinen. Rahoituksen kohdentumista painopisteittäin tarkistetaan. Samoin tarkistetaan strategian määrällisiä tavoitteita. Hankkeiden arviointikriteereiden toimivuus punnitaan uudelleen, kun niiden käytöstä on saatu riittävästi kokemusta. Vuoden 2016 rahoituskehyksestä irrotettiin noin kolmasosa yritys- ja elinkeinollisiin hankkeisiin. Viisari valmisteli uuden Teema-hankkeen Visiitti, joka tukee opintomatkoja. Nuorisolle suunnattu teemahanke on suunnittelussa ja tarvetta on edelleen kylien pienille investoinneille. Kehittämishankkeille avataan haku kesän 2017 jälkeen. 1.6.Tavoitteet seuraavalle vuodelle Vuonna 2017 toteutetaan sidosryhmäarviointi ostopalveluna yhdessä Sykettä viestintähankkeen kanssa. Viisarin hallitukselle pidetään tulevaisuustyöpaja II sekä itsearviointikysely. Tulevaisuustyöpajassa käydään edelleen strategiaa kriittisesti läpi ja todetaan muutos- ja tarkennustarpeet. Strategian tavoitteen mukaisesti valmistellaan kolmas teemahanke viidestä. Se kohdistuu nuorisoon. Kylien pienille investoinneille on krooninen tarve ja teemahanke on mainio tapa täyttää tarve. Myös tätä teemahanketta on suunniteltu. Visiitti-teemahankkeen alahankkeet saatetaan klinikoiden kautta matkalle niin, että ne valmistuvat jo samana vuonna. Yritys- ja elinkeinotoiminnan edistämiseen kiinnitetään edelleen erityistä huomiota. Yritysinvestointien lisäksi haemme yritysryhmähankkeita rahoitettavaksi. Myös perustamistuki aloittavalle yritykselle tai tuotantosuuntaa vaihtavalle yritykselle on kiinnostava, joskin haasteellinen tukimuoto. Tavoitteena on, että osa yritystuista olisi juuri perustamistukia. HYRRÄ-toiminnan moninaiset isot ja pienet kynnykset aiheuttavat edelleen harmia hanketoteuttajien keskuudessa. Katso-tunnuste aiheuttaa myös kompastuksia. Hanketoimijoille järjestetään HYRRÄ / Katso -klinikka, missä käydään läpi tunnetuimmat kompastukset. Tämän jälkeen Viisari pyrkii keventämään Hyrrä-järjestelmään liittyvää neuvontaa. Viisarin oma toiminta ja laatutyö Viisarin ja Saarijärven -Viitasaaren seutujohtoryhmän yhteisen seutukoordinaattorin työsuhde vakinaistettiin vuoden vaihteessa. Koordinaattori osallistuu Viisarin toiminnan kehittämiseen, arviointimenetelmien kehittämiseen ja asiakastyytyväisyystutkimusten toteuttamiseen. Hän osallistuu Viisarin kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Seutukoordinaattorin tehtävät seudun johtoryhmälle ja Viisarille täydentävät toisiaan. Keväällä 2016 järjestettiin Viisarin strategiatyöpaja, jota fasilitoi Majacca / Tiina Häkkinen yhdessä seutukoordinaattorin kanssa. Työpajassa hallitus työskenteli strategian päivityksen kanssa mm. 4

5 hankkeiden valintakriteerit ja määrälliset tavoitteet olivat työskentelyn kohteena. Työpajassa haettiin kehittämiskohteita hallituksen toimintaan ja visioitiin tulevaisuutta Viisari Hallitus osallistui seutukoordinaattorin järjestämään itsearviointikyselyyn sähköisen Surveypalverkkopalvelun kautta. Kysely jakautui neljään osioon: 1) hallituksen kokoonpano, 2) hallituksen ja henkilöstön välinen työnjako, 3) hallituksen kokouskäytännöt ja 4) vastaajan oma rooli ja tietotaito hallituksen jäsenenä. Itsearviointia ja toimintaa ruotivaa työpajatoimintaa on järjestetty satunnaisesti aikaisempina vuosina. Hallitus toivoi, että toiminnan kehittymisen ja kehittämisen kannalta vastaavia järjestetään tulevaisuudessa säännöllisemmin. Viisarin toiminnanjohtaja osallistuu seutujohtoryhmän kokouksiin pysyvänä asiantuntijana. Seutujohtoryhmä tekee linjauksia aluekehittämiseen Saarijärven-Viitasaaren seudulla kehittämisteemoittain, jotka on kirjattu seutustrategiaan. Viisarin kautta rahoitetut hankkeet tukevat osaltaan Saarijärven-Viitasaaren seutustrategian toteutumista. Toiminnanjohtajan ja seutukoordinaattorin kautta saatava tieto seutujohtoryhmästä auttaa välttämään päällekkäisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Osallistumisen kautta pystytään myös ennakoimaan aluekehittämistä ja sovittamaan yhteen Viisarin toimenpiteitä, jotta ne tukevat yhteistä tahtotilaa. Toisaalta Viisarin jäsenyyden kautta viesti kulkee ruohonjuuritasolta myös seutujohtoryhmälle päin. Toiminnanjohtaja ja seutukoordinaattori osallistuivat kesäkuun lopussa Leader 2030 tulevaisuustyöpajaan Tuusulassa. Tulevaisuustyöpaja kannusti suuntaamaan toimintaa rohkeasti tulevaisuuteen. Se innosti osallistumaan maakunnissa tapahtuvaan Sote- ja maakuntauudistustyöhön. Myöhemmin syksyllä Keski- Suomen maakuntauudistusta valmistelevat työryhmät nimettiin ja Viisarin toiminnanjohtaja kutsuttiin kahteen valmisteluryhmään. Viisarin henkilökunta osallistui Pyöreän pöydän kinkereihin, jossa kokoontuu Saarijärven-Viitasaaren seudun järjestötoimijat ja jota isännöi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki (KYT). Pyöreän pöydän ympärillä parastetaan toisten hyviä käytäntöjä ja suunnitellaan yhteisiä toimia. KYT järjestää yhdistyksille erilaisia, kylien ja yhdistysten tarpeista lähteviä koulutustilaisuuksia, joihin Pyöreän pöydän osallistujat voivat vaikuttaa. KYT on ollut aktiivinen koottaessa Sote- ja maakuntauudistuksen työryhmiä Keski-Suomessa. Osana maakuntauudistuksen jalkauttamista Viisari ja KYT järjestävät keväällä 2017 Post-sote: Potkua kuntien ja järjestöjen kumppanuuteen! seminaarin, missä käsitellään Sote-uudistusta järjestöjen näkökulmasta. Hanke- ja yritystukihakijoiden tueksi järjestettiin Tour de Viisari jokaisen jäsenkunnan alueella. Tourilla esiteltiin perinteisten ohjelmakalvojen sijaan käynnistyneitä hankkeita. Osa hankkeista oli Viisarin rahoittamia ja osa maakunnallisia myös Viisarin alueella toimivia. Tourilla esitellyt, käynnissä olevat hankkeet saattoivat saada uusia toimijoita ja osallistujia omiin hankkeisiinsa. Hankkeiden välinen yhteistyö lisääntyi. Hyrrä-harmit jatkuivat läpi vuoden. Hankehakijoiden lisäksi harmia tuotti maksamishakemukset Hyrrässä. Toimijoiden Hyrrä-neuvontaan ja tukemiseen mennyt aika on ollut pois aktivoinnista ja arjen toimintojen kehittämisestä. On toivottavaa, että Hyrrän toiminnassa päästään kaaosmaisesta tilanteesta tavoiteltuun toiminnan asteeseen, kuten Hyrrä -järjestelmän kehitystyön arvioinnin yhteenvedosta ilmenee. ELY -keskuksen asiantuntijoiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä Viisarille osoitettujen hankeaihioiden valmistelussa. Olemme yhdessä hioneet tulkintoja ja etsineet asiakkaille parhaat mahdolliset tukivaihtoehdot. Hankehakijoista 19 on Viisarille uusia toimijoita, ohjelmakauden alusta yhteensä 33 uutta hanketoimijaa on hakenut Viisarilta hankerahoitusta. Viisarille uusia toimijoita on myös molempien Teemahankkeiden alahankkeiden toteuttajissa. Viisarin laatukäsikirja viimeisteltiin ja hyväksyttiin hallituksessa syksyllä Hyväksymisen yhteydessä todettiin, että laatukäsikirjaa pitää päivittää, se ei saa jäädä vain tehdyksi välttämättömyydeksi. Hallituksen jäseniä ja toimistohenkilökunta osallistui tammikuussa Leader-risteilylle. Hallituksen kokousten yhteydessä käytiin läpi Leader- ja hallitustyöskentelyn ajankohtaisia asioita. Vuoden ensimmäisessä 5

6 kokouksessa paitsi, että se oli perinteisesti puurokokous, käytiin läpi Toimintaohje hallitukselle ja henkilöstölle, esiteltiin Leader-toimintaa ja oma strategia. Henkilöstö osallistui Leader-toimintaan liittyviin koulutuksiin, seminaareihin ja ajankohtaispäiville. Syksyllä juhlittiin Leaderin 20 vuotista toimintaa Hämeenlinnassa, Viisarin porukkaa osallistui juhlintaan. KYT Keski-Suomen yhteisöjen tuki järjesti monipuolista yhdistyskoulutusta alueellamme, hallituksen jäseniä osallistui niihin mahdollisuuksien mukaan. Viisari isännöi Keski-Suomen Leadereiden ja ELY-keskuksen yhteistä kehittämispäivää Saarijärvellä. Kahdenvälinen kehityskeskustelu ELY-keskuksen kanssa käytiin syksyllä annetun kaavan mukaisesti. Keskustelussa nousi esiin mm. rahoitusprosessin sujuvuus ja se, miten kumpikin osapuoli toimillaan edistää mahdollisimman joustavan ja asiakasystävällisen hakemuskäsittelyn. Keskusteltiin myös ELYkeskuksen tukipäätöskäsittelijöiden ja maksatuskäsittelijöiden etätyöpäivistä Viisarin toimistolla. Sovittiin, että ELY-keskuksen edustaja osallistuu hanketotuttajille järjestettäviin maksamiskoulutustilaisuuksiin. 2. Leader VIISARI alueensa kehittäjänä Viisarin yhteys aluekehittämistyötä johtavaan seutujohtoryhmään on jatkunut läheisenä. Tätä edesauttaa yhteinen seutukoordinaattori. Seutukoordinaattori toimii Viisarin alaisuudessa ja hänen työpanoksestaan 30 % kohdistuu Viisarin tehtäviin, joita ovat toiminnan ja arviointimenetelmien kehittäminen, asiakastyytyväisyystutkimusten toteuttaminen ja kansainvälisen toiminnan edistäminen. Seutukoordinaattorin työpanoksesta 70 % on seutujohtoryhmän tehtäviä. Niihin kuuluu osallistuminen seutukunnallisesti vaikuttavien hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun yhdessä yritysten, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa, sekä seutujohtoryhmän sihteerin tehtävät. Viisarin henkilöstö osallistuu alueellamme vaikuttavien Jyväskylän Ammattikorkeakoulun hallinnoimien kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Toiminnanjohtaja KIKE Kilpailukykyinen Keski-Suomi ja Freshabit hankkeissa ja seutukoordinaattori Sykettä Keski-Suomen kylille hankkeessa. Osallistumalla hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn voimme vaikutta ja edesauttaa hankkeiden vaikuttavuuteen alueellamme. Viisarin toiminnan vaikuttavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä on teetetty ulkopuoliset tutkimukset edellisellä ohjelmakaudella. Toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida yli ohjelmakausien. Pitkäaikaista vaikuttavuutta on saavutettu mm. korjaamalla tai rakentamalla kaikille yhteisiä kokoontumis- ja harrastuspaikkoja. Näin on lisätty alueiden viihtyisyyttä sekä sosiaalista pääomaa ja yhteishenkeä. Viisari on vaikuttanut uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn, myös olemassa olevien säilymiseen. Monet Leader-rahoitusta saaneet yrittäjät ilmoittivat, että investointi tai toimenpide ilman tukea olisi jäänyt toteuttamatta tai toteutettu vaatimattomammin. Hallitukselle pidettiin itsearviointipäivä, missä arvioitiin toiminnan eri tekijöitä. Vastaavanlaisia arviointipäiviä sovittiin pidettävän jatkossa vähintään kerran vuodessa. Hallituksen itsearviointia tapahtuu jokaisessa kokouksessa vaikkakaan ei ohjatusti. Viisarin arviointimenetelmien ja asiakastyytyväisyyden kehittämistä ja toteuttamista kehitetään ja päivitetään osana toiminnan arkea. Alueen kuntien kanssa yhteistyö on ollut toistaiseksi helppoa ja luottamuksellista. Toimintaympäristössä tapahtuvat mahdolliset muutokset saattavat heiluttaa kuntasuhdetta. Tällainen muutos on valmisteilla oleva maakuntauudistus. EU:n sisällä tapahtuvien muutosten vaikutukset vaikuttavat pidemmällä aikataululla. 3. Leader VIISARI ry ja sen resurssit Yhdistyksessä on yhteensä 505 jäsentä. Näistä henkilöjäseniä on 431, joista naisia 201 ja miehiä 230. Yhdistys- ja yritysjäseniä on 74, kaikki alueen kunnat ovat jäseniä. Jäsenmaksu peritään yhteisö-ja yritysjäseniltä, näille lähetetään kerran vuodessa jäsenkirje. 6

7 Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat tasaisesti kolmikantaa ja ovat kukin eri jäsenkunnan alueelta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sisäisen tositetarkastajan. Hallituksen sukupuolijakauma oli kymmenen (10) naista ja kahdeksan (8) miestä, lisäksi puheenjohtaja oli nainen. Hallitus kokoontui kaksitoista (12). Kokoukset pidettiin eri puolilla toiminta-aluetta ja kokouksissa toteutui kolmikanta hyvin. Viisarilla on kaksi kokoaikaista työntekijää, toiminnanjohtaja ja hankesihteeri sekä seutukoordinaattori. Seutukoordinaattorin työ jakautuu 30 % Viisarille ja 70 % Saarijärven-Viitasaaren seutujohtoryhmälle. Kesällä toimistolla oli kolmen kuukauden ajan harjoittelija, jonka tehtäviin kuului mm. seurantataulukoiden täydentäminen, erilaiset arkistointiin liittyvät työt sekä muut avustavat toimistotyöt. Henkilökunnan suhteen on tiedossa muutos, kun toiminnanjohtaja jää kesällä 2017 eläkkeelle. Viisarin taloustilanne on hyvä. Kunnat maksavat osuutensa vuosittain etupainotteisesti, joten äkillistä kassakriisiä ei ole odotettavissa. Viisari juhlii Leader-toiminnan 20 vuotista taivalta keväällä Juhlat järjestetään jäsenistölle ja sidosryhmille. Saarijärvellä A-L Peiponen toiminnanjohtaja 7