Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Asemakaavan selostus Tornion kaupunki

2 2 (26) SISÄLTÖ 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Luettelo selostuksen liitteistä Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Liikenne Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Konsultointivyöhyke Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavoituksen käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Viranomaisyhteistyö Alustava kaavamateriaali (kaavaluonnos) Kaavaehdotus ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan aluevaraukset ja mitoitus Kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaa kohdistuvat vaikutukset Maa- ja kallioperään, vesistöön sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset alueen ja ympäristön turvallisuuteen LNG:n ja propaanin turvallisuusvertailu Tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus YHTEYSTIEDOT ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 26

3 (26) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Kaavan nimi: Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavan muutoksen vireilletulo: Kaavan laatija: Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos Tornion kaupungin Röyttän (17) kaupunginosan satamaaluetta (osa) Röyttän (17) kaupunginosan satama-alue (osa) Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille Kemi Tornio - lehdessä Sito Oy, DI (YKS-245) Timo Huhtinen Tornion edustaja: kaupungin Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio Vireilletulosta, asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella Kemi Tornio -lehdessä, kaupungin verkkosivuilla ja kirjeellä osallisille. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijoittuu Tornion terästehtaan yhteyteen noin 10 kilometriä Tornion keskustasta etelään. LNG-terminaali toimintoineen on s uunniteltu rakennettavaksi Röyttän niemeen nykyisen sataman välittömään tuntumaan. Suunnittelualue rajautuu satama- ja teollisuusalueeseen. Kaavamuutosalueen laajuus on noin 6,7 hehtaaria. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.

4 4 (26) Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutos laaditaan osalle satama-aluetta nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Asemakaavan muutoksella osa satama-alueesta osoitetaan alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja (LS/kem-lng) nesteytetyn maakaasun vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Alueelle rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan nestemäistä kaasua varten noin m 3 suuruinen säiliö, jota täytetään laivoista nykyisen kaasulaiturin kautta ja puretaan säiliöautoihin sekä mahdollisesti juniin maakuljetuksia varten sekä mahdollistaa rahti ja muiden laivojen tankkaamisen kaasulaiturissa. Lisäksi alueelta rakennetaan putkistoa kaasuksi muodostuvan aineen johtamiseksi hyötykäyttöön ja osana turvallisuusjärjestelmää piippu mahdollista häiriötilannetta varten ylimääräisen kaasun polttamiseksi. Säiliö on halkaisijaltaan noin 44 metriä ja sen korkeus on noin 52 metriä. Piipun korkeus merenpinnasta on korkeintaan 40 metriä.

5 (26) 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Kemi Tornio -lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Lapin ELY-keskuksessa. Alustava kaavamateriaali kuulutettiin nähtäville Kemi Tornio -lehdessä Alustava kaavamateriaali oli nähtävillä , jolloin siitä saatiin 6 lausuntoa. Mielipiteitä ei esitetty. Kaavaehdotus kuulutettiin nähtäville Kemi-Tornio -lehdessä Kaavaehdotus oli nähtävillä , jolloin siitä saatiin 6 lausuntoa. Muistutuksia ei esitetty. 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Asemakaavaehdotus kaavamerkintöineen ja -määräyksineen 3 Asemapiirros 4 Yhteenveto ja vastineet kaavaluonnoksen lausunnoista ja mielipiteistä 5 Yhteenveto ja vastineet kaavaehdotuksen lausunnoista ja muistutuksista. 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 Lähtökohdat 1 LNG-terminaalin ympäristövaikutusten arviointiselostus, Outokumpu Stainless Oy Tornion Röyttän satama-alueen kaavamuutoksen turvallisuustarkastelu, Gaia Consulting Oy, Manga LNG Oy, Alueen yleiskuvaus Kaava-alueella on l ouhepenger, satamalaituri ja merta. Rakentamisen yhteydessä merialue täytetään louheella. Pohjan pehmeät sedimentit jäävät paikoilleen louhetäyttöjen viereen. Päällysrakenteet tehdään murskeesta Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue sijaitsee tehdas- ja satama-alueella, jossa ei ole luonnontilaista ympäristöä tai erityisiä luonnonarvoja (Kuva 3). Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristöalueita, RKY-kohteita tai muinaismuistoja.

6 6 (26) Kuva 3. Ilmakuva kaava-alueelta, jonka likimääräinen sijoittuminen on esitetty punaisella katkoviivalla Rakennettu ympäristö Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n tehdastoiminnot sijaitsevat satama-alueesta noin 1,5 km koilliseen. Lähin ympärivuotinen asutusalue on Puuluoto, jonne hankealueelta on matkaa yli 3,5 kilometriä. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset, jotka ovat tällä hetkellä osin lomakäytössä ja osin asumattomia, sijaitsevat Röyttän teollisuusalueella Sahanlahden tuntumassa noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Valtakunnan raja on noin 400 metrin päässä kaasulaiturin kärjestä. Noin kahden kilometrin päässä kaasulaiturin kärjestä on R uotsin puolella kaksi saarta, joissa on lomarakennuksia (Kuva 4).

7 (26) Liikenne Maanomistus Kuva 4. Asutuksen sijoittuminen suhteessa kaava-alueeseen. Röyttän satamaan ja Outokummun terästehtaan alueelle johtavan maantien 922 (Kromitie) liikennemäärä on hankealueen läheisyydessä keskimäärin 740 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL2012), josta raskaan liikenteen osuus on noi n 130 ajoneuvoa. Röyttän satamassa käy yli 400 alusta vuodessa ja tavaraliikenteen määrä on yli kaksi miljoonaa tonnia. Tornion laivaväylä on syvyydeltään 9 metriä. Kaava-alue on satama-aluetta, jonka Outokumpu Stainless Oy on vuokrannut 50 vuodeksi Tornion kaupungilta. Outokumpu on saanut kaupungilta kirjallisen luvan edelleen alivuokrata alue Manga LNG Oy:lle. Alimaanvuokrasopimus on tehty Manga Terminal Oy:n kanssa vuonna Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Uusimmat valtakunnalliset aluei-

8 8 (26) denkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Alueiden käyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet koskevat maakunta- ja yleiskaavoitusta. Erityistavoitteet koskevat myös asemakaavoitusta. Asemakaavamuutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet: on pyrittävä ehkäisemään tulvien aiheuttamat riskit on varauduttava lisääntyviin myrskyihin onnettomuusriskejä aiheuttavat toiminnot ja suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista on turvattava valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuudet Maakuntakaava Alueella on voimassa Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (Kuva 5), joka sai lainvoiman Siinä Röyttän eteläpuolelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv 2281). Kuva 5. Ote Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavasta, joka sai lainvoiman Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla.

9 (26) lainvoimaiseksi tulleessa Länsi-Lapin maakuntakaavassa (Kuva 6) hankealue ja sen lähiympäristö on os oitettu satama-alueeksi (LS). Alueen pohjoispuolelle on osoitettu teollisuusalue (T). Hankealue kuuluu Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeeseen. Kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Hankealueen ympärillä on Seveso II -direktiivin mukainen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke (sev). Kaavaan on merkitty myös rautatie ja vesiväylät. Kuva 6. Ote lainvoimaiseksi tulleesta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla.

10 10 (26) Yleiskaava Alueella on voimassa Tornion yleiskaava 2021 (Kuva 7). joka on saanut lainvoiman (Kh 57). Yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS), jota koskevat lisäksi Seveso II -konsultointivyöhyke (seveso). Kaava-alueen läheisyyteen on osoitettu myös laivaväylä, sivurata, tuulivoimaloiden alue (tv) sekä teollisuusalue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (TT/kem) Asemakaava Kuva 7. Ote Tornion yleiskaava 2021:stä, joka on saanut lainvoiman Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. Alueen kaakkoispuolella on vireillä Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan ( 43). Kaavasta tehty valitus on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. LNG-terminaalin ja sen toimintojen alue on v oimassa olevassa asemakaavassa (Kuva 8) osoitettu satama-alueeksi (LS), jossa on r akennusoikeutta kerrosalaneliömetriä. Pieni osa kaava-aluetta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/kem-1), jonne saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Alueella on mahdollista myös jätteiden ja sivutuotteiden käsittely ja loppusijoitus sekä maanalaisten rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. Terminaalin säiliön kerrosala on alle neliömetriä ja rakennusten alle neliömetriä, joten asemakaavan rakennusoikeus ylittää reilusti terminaalin tarvitseman rakennusoikeuden.

11 (26) Kuva 8. Ote Tornion ajantasa-asemakaavasta. Suunniteltu asemakaavan muutosalue on merkitty kuvaan likimääräisesti punaisella katkoviivalla Konsultointivyöhyke Kaava-alue kuuluu Seveso II -konsultointivyöhykkeeseen, jolla osoitetaan Seveso II -direktiivin mukaisia vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien tuotantolaitosten konsultointivyöhyke Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kaava-alueen itäpuolelle on r akenteilla viisi tuulivoimalaa (asemakaavan muutos Puuska II Röyttä) Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta Yhteysviranomainen toi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa esiin seuraavia huomioita: tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen ruoppausmassojen läjitystietojen puutteet puutteet turvallisuusasioissa meluselvitysten tarkentaminen Näihin huomioihin on vastattu kohdassa 5 Asemakaavan vaikutukset.

12 12 (26) Asemakaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Kaavoituksen käynnistäminen Hanke on tullut vireille Manga Terminal Oy:n hakemuksesta. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksessa sanomalehdessä ja internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutoksen luonnos ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Tornion kaupungin asukkaat Kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja vuokraajat Tornion kaupungin hallintokunnat Merenkulkulaitos, Länsi-Suomen väyläyksikkö Museovirasto TUKES (turvallisuus- ja kemikaalivirasto) Länsi-Suomen merivartiosto Lapin ELY-keskus Lapin liitto Tornion Energia Oy Tornion Vesi Oy Lapin pelastuslaitos Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä ja internetissä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen.

13 (26) Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Lapin ELY-keskuksessa. Asemakaavasta pyydetään lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. 3.3 Alustava kaavamateriaali (kaavaluonnos) Kuva 9. Kaavaluonnos , ote kaavakartasta.

14 14 (26) Alustava kaavamateriaali asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotettiin kuuluttamalla. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Kaavaluonnoksesta saatiin 6 lausuntoa. Lausunnoissa tuotiin esille muun muassa seuraavia asioita: Suunnittelutilanteen kuvaukseen on tehtävä tarkennuksia. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnon ja YVA-selostuksen huomioiminen on osoitettava asemakaavoituksessa. Yhteysviranomaisen lausunnon perusteella on todettu tarve tarkentavalle suunnittelulle ja asemakaavan sisältövaatimukset edellyttävät etenkin turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä vaikutusten arviointeja. Muun muassa meluselvitysten osalta kaavaselostuksessa esitetyssä ei ilmene alueen kokonaismelu. Kaavaselostuksessa ei ole tunnistettu riittävästi suunnittelukohdetta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavaselostuksesta ei saa käsitystä miten olemassa oleva, nykyisen asemakaavan mahdollistama ja asemakaavamuutoksen tavoitteena oleva satama-alue on tarkoitettu maa-alueeksi ja vesialueeksi. Lausuntojen huomioon ottaminen on esitetty vastineyhteenvedossa (liite 4). Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

15 (26) 3.4 Kaavaehdotus Kuva 10. Kaavaehdotus , ote kaavakartasta.

16 16 (26) Kaavaluonnoksesta laadittiin saadun palautteen pohjalta kaavaehdotus. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotettiin kuuluttamalla. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Kaavaehdotuksesta saatiin 6 lausuntoa (liite 5). Lausunnoissa tuotiin esille muun muassa kaavan pohjakartan saattaminen vastaamaan sataman täyttöjen mukaista tilannetta sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkentaminen. Kaavaehdotuksesta ei esitetty mielipiteitä. 4 Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan aluevaraukset ja mitoitus Asemakaavan muutoksella noin 6,7 hehtaarin kokoinen satama-alueen (LS) osa ja osa teollisuusaluetta (T/kem-1) muutetaan satama-alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida kemikaaleja, mm. nesteytettyä maakaasua (LS/kem-lng). Alueelle saa rakentaa erikseen osoitetuille alueille pääkäyttötarkoitusta varten säiliöitä (lng), rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja soihdun (fl-1). Laitos suunnitellaan niin, että soihduttamista tarvitaan vain häiriötilanteissa. LNG-säiliön rakennusalalle saa sijoittaa enintään m 3 suuruisen nesteytetyn maakaasun varastosäiliön, jonka enimmäiskorkeus merenpinnasta saa olla metriä (N2000). Muulle rakennusalalle saa rakentaa yhteensä m 2 enimmäiskorkeudella metriä (N2000). Soihdun enimmäiskorkeus saa olla metriä (N2000). Alueelle on voitava osoittaa 20 autopaikkaa. Tulvavaaran takia rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +2,71 metriä (N2000). Rakentamiskorkeutta on tapauskohtaisesti lisättävä tai tulvaherkät rakenteet on suojattava ottamalla huomioon rannan jyrkkyyden ja tuulen pyyhkäisymatkan perusteella arvioitu aallon korkeus sekä mahdollinen jäiden työntyminen rannalle. Suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on noudat ettava valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja.

17 4.2 Kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos (26) Kuva 11. Asemakaava , ote kaavakartasta.

18 18 (26) Nimistö Asemakaavalla ei synny uutta nimistöä.

19 5 Asemakaavan vaikutukset 5.1 Vaikutusten arviointi Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos (26) Hankkeesta on laadittu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Vaikutukset on käyty tarkemmin läpi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Asemakaavan muutosta varten on laadittu erillinen turvallisuustarkasteluraportti (Gaia Consulting Oy, Manga LNG Oy, ). 5.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Tulvien aiheuttamiin riskeihin ja lisääntyviin myrskyihin on varauduttu kaavamääräyksellä, joka edellyttää, että kosteudelle arat rakenteet sijoitetaan riittävän korkealle. Onnettomuusriskeihin ja suuronnettomuusvaaraan on v arauduttu sijoittamalla LNGterminaali teollisuusalueen yhteyteen etäälle asuinalueista. Kaava mahdollistaa LNG-terminaalin rakentamisen ja näin edistää valtakunnallisesti merkittävän sataman kehittämistä. 5.3 Maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaa kohdistuvat vaikutukset Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä alueen maakuntakaavan, yleiskaavojen tai asemakaavojen toteutukselle. LNG-terminaali jatkaa satama-alueen toimintoja kaakkoon päin. Alueelle kulku tapahtuu pohjoisesta päin kulkevan tieyhteyden kautta. Alueen laitteet ja rakenteet ovat samankaltaisia kuin viereisilläkin alueilla. Suoria vaikutuksia maisemaan aiheutuu uusista rakenteista, joista näkyvimpiä ovat LNG-varastosäiliö ja soihdun piippu. Varastosäiliön korkeus on noin 52 m etriä merenpinnasta ja halkaisija noin 44 metriä. Piipun korkeus on korkeintaan 40 metriä. Terminaalialue on kokonaisuudessaan satama-alueen sisällä, joten hankkeen vaikutus maisemaan on vähäinen. Hankkeen aiheuttamia vaikutuksia maisemaan voidaan lieventää hankkeeseen liittyvien rakenteiden sijoituspaikan ja värityksen suunnittelulla. 5.4 Maa- ja kallioperään, vesistöön sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset Kaava-alueella ei tarvitse tehdä louhintaa, ruoppauksia tai täyttöjä. Vaikutukset maaja kallioperään, vesistöön sekä luontoon ovat vähäisiä. 5.5 Meluvaikutukset LNG-terminaalin voimakkaimpia melulähteitä ovat peltihallin sisällä sijaitsevien kompressorien, palautuspuhaltimien ja lämmönvaihtimien ääni. LNG-terminaalin normaalin toiminnan melutasot on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 12).

20 20 (26) Kuva 12. LNG-terminaalin normaalin toiminnan melutasot. Kuvaan on merkitty tumman vihreällä 45 db melutaso. LNG-terminaalin aiheuttaman melun 35 db:n vyöhyke sijoittuu kokonaisuudessaan Tornion terästehtaan 50 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle (Tornion terästehtaiden eräiden toimintojen laajentamisen YVA-selostus, , liite 6). Seuraavassa kuvassa (Kuva 13) on es itetty melutasot laivan lastin purkuhetkellä. Lasti puretaan 6 12 kertaa vuodessa. Mahdollisissa häiriötilanteissa soihdun polttaminen aiheuttaa enemmän ääntä kuin lastin purkaminen.

21 Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos (26) Kuva 13. Melutasot laivan lastin purkuhetkellä. Kuvaan on merkitty tumman vihreällä 45 db melutaso. LNG-terminaalin aiheuttaman melun 45 db:n vyöhyke sijoittuu kokonaisuudessaan Tornion terästehtaan 50 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle (Tornion terästehtaiden eräiden toimintojen laajentamisen YVA-selostus, , liite 6). Melutason ohjearvon (VNp 933/1992) mukaan uusilla asuinalueilla sallittu yöajan melutaso on 45 db. Tämä raja ulottuu normaalissa toiminnassa vain terminaalialueen välittömään läheisyyteen. Lastauksen aiheuttama 45 db melutaso ulottuu noin 200 metrin päähän lastauspaikasta. LNG-terminaalin normaalin toiminnan aiheuttama 35 db :n äänitaso ja lastin purkuhetken 45 db:n äänitaso sijoittuvat kokonaisuudessaan Tornion terästehtaan 50 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle (Tornion terästehtaiden eräiden toimintojen laajentamisen YVA-selostus, , liite 6). Terästehtaan aiheuttama melu on alueella vallitseva, joten LNG-terminaalin melulla ei ole vaikutusta alueen kokonaismelutasoon. Toiminta ei aiheuta meluhaittoja asutukselle.

22 22 (26) Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Arvioitu hankkeen aiheuttama liikenteen kasvu maantiellä 922 R öyttän sataman läheisyydessä on noin yhden prosentin ja niin sanotun raskaan liikenteen kasvu enimmillään noin neljä prosenttia verrattuna nykyiseen liikenteeseen. Hankkeella on vain vähäisiä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen, koska hankkeen toteuttaminen lisää liikennettä vain vähän. Liikenteen vähäinen kasvu ei aiheuta liikenteestä syntyvien haittojen, kuten melun ja päästöjen merkittävää kasvua maantien 922 varrella. Hankkeen vuoksi satamassa käy nestekaasua kuljettava laiva 6 12 kertaa vuodessa. 5.7 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset LNG on vaihtoehtoinen vähäpäästöinen polttoaine, jota käytetään korvaamaan muita, rikki ym. hiukkaspäästöiltään haitallisempia polttoaineita meriliikenteessä, teollisuudessa ja energiatuotannossa. LNG:n varastointi ei tuota rikki- eikä typpioksideita eikä hiukkaspäästöjä ilmakehään. Purku- ja lastaustilanteissa syntyy vähäisiä määriä metaanipäästöjä. Putkistojen täytöissä ja tyhjennyksissä syntyvä kaasu poltetaan soihdussa, mistä syntyy vähäisiä määriä hiilidioksidia. Käsittelyssä aiheutettujen päästöjen vaikutus on mitätön verrattuna kokonaisuutena saavutettavaan hyötyyn ilman laadun parantumisena. 5.8 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset LNG-hankkeella on myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämään ja työllisyyteen Pohjois- Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Vaikutukset ovat luonteeltaan sekä välittömiä että välillisiä. Rakennusvaiheessa terminaalihanke työllistäisi noin kaksisataa ihmistä ympärivuotisesti. Välillisiä työllisyysvaikutuksia voi syntyä parantuvan kilpailukyvyn myötä. 5.9 Ihmisten elinoloihin ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset Elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöinä on tunnistettu terminaalin toiminnasta aiheutuva melu, toiminnan vaikutukset laivaliikenteen määriin sekä maisemakuvassa ja virkistyskäytössä aiheutuvat muutokset. Vaikutukset ovat vähäisiä Vaikutukset alueen ja ympäristön turvallisuuteen Ulkoilmaan päässyt metaanikaasu haihtuu alhaisen kiehumislämpötilansa johdosta lähietäisyydellä aiheuttamatta vaaraa tai merkittävää haittaa. Putkiston sisäinen hukkakaasu poltetaan hallitusti soihtuna flare-piipussa. LNG:n maakuljetukset ja käsittelyt tehdään varta vasten LNG:tä varten suunnitelluilla rekoilla ja laitteistoilla. Käytettävä teknologia on pitkälti säänneltyä ja standardisoitua. Asemakaavaa varten laaditun turvallisuustarkasteluraportin mukaan mahdollisia suuronnettomuusskenaarioita ovat: Laiturin lastausvarren murtuminen Autolastauksen letkun murtuminen Putkilinjan venttiili- tai laippavuoto laivan purkulinjasta Säiliön syöttölinjan venttiili- tai laippavuoto Suurimman halkaisijan putken murtuminen Varoventtiilipäästö Laajimmalle ulottuva riski on lastausvarren murtuminen, jolloin riskialue ulottuu enintään noin 300 metrin päähän laivan purkupaikan ympärillä. 300 metrin vaara-alueella riski muodostuu lämpösäteilystä, myrkyllisiä kaasuja ei muodostu. Suuronnettomuudella ei olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Omaisuusvahingot kohdistuisivat LNG-

23 (26) tankkeriin ja mahdollisesti satamaan saapuviin laivoihin. Hankealueeseen ei liity suuria turvallisuusriskejä, ja se soveltuu hyvin LNG:n purkualueeksi LNG:n ja propaanin turvallisuusvertailu Hankkeen yksi tarkoitus on k orvata teollisuuden käyttämä propaani maakaasulla. Propaani on ilmaa raskaampaa. Vuototilanteessa se kertyy alaviin paikkoihin, kuten tehdasalueen viemäreihin, kaivoihin ja tierumpuihin, jolloin aiheutuu humahduspalon ja kaasupilviräjähdyksen riski. Maakaasu on ilmaa kevyempää, jolloin tämä riski on huomattavasti pienempi Tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen Asemakaavalla ei ole vaikutusta alusturvallisuuteen. Merituulivoimalat on suunniteltu niin, että laivaväylät ovat turvallisia.

24 24 (26) Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Kuva 14. LNG-terminaalin asemapiirros.

25 (26) Kuva 15. Havainnekuva LNG-terminaalista ja toimintojen sijoittuminen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7 Yhteystiedot LNG-terminaalin toiminta edellyttää ympäristöluvan ja turvallisuusselvitykset, joissa käsitellään tarkemmin terminaalin toimintaan liittyviä ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia. Tavoitteena on käynnistää maanrakennustyöt välittömästi. Terminaalin koko rakennusvaiheen on arvioitu kestävän kaksi vuotta. Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4, Tornio puh. (016) Lisätietoja: Jarmo Lokio, kaupunginarkkitehti puh jarmo.lokio(at)tornio.fi Kaavaa laativa konsultti Sito Oy DI (YKS-245) Timo Huhtinen Tuulikuja Espoo puh timo.huhtinen(at)sito.fi

26 26 (26) Asemakaavan seurantalomake