KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ SR TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ SR TOIMINTAKERTOMUS 67. toimintavuosi,

2 Puheenjohtajan katsaus Hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Matti Virtaala Aineellista ja henkistä pääomaa Vuoden 2016 lopulla Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöllä oli ilo ja kunnia vastaanottaa historiansa suurin lahjoitus. Viime kesänä edesmenneen liikemiehen Väinö Toron ja rouva Taimi Toron lahjoitus Toron nimikkorahastoon oli arvoltaan noin 2,6 miljoonaa euroa. Lahjoituksen myötä Toron nimikkorahastosta tuli säätiön suurin erillisrahasto. Hiitolassa vuonna 1921 syntynyt Väinö Toro palveli sekä jatkosodassa että Lapin sodassa. Sotavuodet olivat nuorelle miehelle koettelemusten lisäksi myös mahdollisuus osaamispääoman kasvattamiseen. Sodan ajan panssarivaunuasentaja perusti oman korjaamoyrityksen Joensuuhun vuonna Väinö ja Taimi Toron yhteinen matka kesti lähes 70 vuoden ajan. Työtä tekemällä ja osaamistaan kartuttamalla yrittäjäpariskunta loi merkittävän varallisuuden, jonka tuotoista karjalaista kulttuuritoimintaa voidaan tulevaisuudessa edistää. Sinnikkyydestä ja osaamispääoman kartuttamisesta oli kyse myös viime vuonna, kun säätiö ryhtyi rakennuttamaan Joensuun ensimmäistä 6-kerroksista puukerrostaloa. Rakentaminen käynnistyi viime vuoden elokuussa. Talon pohjakerros valmistui aikataulussa, ja tilaelementtien asennustyöhön päästiin marraskuun lopulla. Ensimmäiset asukkaansa talo ottaa vastaan ensi kesänä.

3 Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjä on säätiön sijoitusomaisuutta aineellista varallisuutta, josta saatavat vuokratulot vahvistavat entisestään säätiön mahdollisuuksia jakaa apurahoja ja avustuksia. Joensuun Pihapetäjästä ja sen ympärille nivoutuvasta Energiatehokas puukerrostalo -hankkeesta on muovautunut myös osaamispääoman kasvattamisen työkalu. Tiedämme puukerrostalon suunnittelusta, prosessien etenemisestä, eri ammattilaisten osaamisen ja työvaiheiden yhteensovittamisesta ja monesta muusta puukerrostalon rakentamiseen liittyvästä valtavasti enemmän kuin vuosi sitten. Jo nyt Joensuun Pihapetäjästä syntyy monenlaista dataa, jota muun muassa hankeyhteistyökumppanimme Kareliaammattikorkeakoulu hyödyntää tutkimuksessaan ja opetuksessaan. Kaiken kaikkiaan säätiöllä on ollut aktiivinen rooli puurakentamisen edistäjänä ja myös asenteiden muokkaajana. Kartutettua osaamispääomaa pidetään jo niin arvokkaana, että Joensuun seudulla on rohkaistuttu puhumaan puurakentamisen osaamisklusterista. Puurakentamisen arvoketjun kehittämistä kannattaa jatkaa ja hioa kustannustehokas toteutusmalli kestävän kehityksen ja pienemmän hiilijalanjäljen kasvaville markkinoille. Suomalainen puurakentaminen voi lähteä todelliseen kasvuun vain siinä tapauksessa, että meille syntyy alalle teollisuutta. Suomalaiset arvostavat apurahoja jakavia säätiöitä ja pitävät niiden mainetta hyvänä. TNS Gallup Oy:n viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista antaa säätöille hyvän arvosanan. Edellisessä säätiöbarometrissä vuonna 2014 hyvän arvosanan antoi 61 prosenttia vastaajista. Luottamus ansaitaan sillä, että hoidamme säätiötä ja sen varallisuutta huolellisesti. Kun niin teemme, huolehdimme siitä, että säätiöllä on hyvät taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa ydintehtäväänsä ja toimia alueensa asukkaiden hyväksi. Hyvä palaute ja luottamus edellyttävät meiltä myös avoimuutta; viestintä on tärkeä osa hyvää säätiön hallintoa. Haluamme kertoa toiminnastamme, tavoitteistamme ja työn tuloksista. Avoimuudella, aktiivisuudella ja yhteistyöllä pystymme vahvistamaan yhtä lailla aineellista kuin henkistäkin pääomaa.

4 1. VARSINAINEN TOIMINTA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö on yleishyödyllinen apurahasäätiö, jonka tarkoituksena on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen ja kehittäminen sekä maassamme tapahtuva karjalaisten perinteiden vaaliminen. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa myöntämällä apurahoja ja avustuksia, tukemalla tutkimus- ja julkaisutoimintaa, ylläpitämällä perinnekokoelmia ja laitoksia, järjestämällä kulttuuritilaisuuksia sekä osallistumalla erilaisiin kulttuurihankkeisiin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Säätiön kotipaikka on Joensuu, toiminta-alue Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä menetetty Karjala, jonka perinteen vaalimista tuetaan evakkokarjalaisten nykyisillä asuinalueilla. Apurahoihin, avustuksiin sekä muihin yhteistoimintahankkeisiin käytettiin vuoden aikana euroa. Yliopistojen varainkeräykseen osoitettiin euroa. Kaikkiaan kulttuuritoimintaan ja kulttuurikiinteistöjen kuluihin käytettiin euroa. KULTTUURITOIMINTA Säätiö osti eurolla Karjala-Lehti Oy:ltä Viipurin läänin historiakirjasarjoja, joita lahjoitettiin eteläkarjalaisille kirjastoille ja lukioille, Etelä-Karjalan kesäyliopistolle, Joutsenon Opistolle, Karjalan Liitolle, Viipurin Taiteilijaseuralle, Karjalaiselle Nuorisoliitolle, Lappeenrannan yliopistolle, Savitaipaleen Kansalaisopistolle, Karjalaisseurojen Etelä-Karjalan piirille, Etelä-Karjalan Kansalaisopistolle, Viipurin Suomalaiselle Kirjallisuusseuralle, Saimaan ammattiopistolle, Wiipurilaiselle Osakunnalle, Taidekoulu Estradille, Biblioteca Nórdica Internacional Fuengirola lle, Maasotakoululle, Saimaan ammattikorkeakoululle, Lappeenrannan musiikkiopistolle, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus METKU:lle, Lappeenrannan matkailuoppaat ry:lle, Imatran Matkailuoppaat ry:lle, Etelä-Karjalan kauppakamarille ja Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:lle. TUNNUSTUSPALKINTO Vuoden 2016 tunnustuspalkinto, euroa, myönnettiin Joensuulaiselle Parafest ry:lle, joka vuodesta 2011 on järjestänyt Joensuussa näkyvää ja kuuluvaa vammaisten taiteilijoiden Parafest-tapahtumaa MYÖNNETYT TIEDE-, TAIDE- JA MUUT KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT Henkilökohtaiset tieteen apurahat myönnettiin yhden vuoden ja puolen vuoden tutkimusapurahoina. Lisäksi myönnettiin apurahoja poikkitieteellisiin, useampivuotisiin tutkimushankkeisiin. Taiteen apurahat myönnettiin ammattimaiseen taiteen harjoittamiseen puolen vuoden ja yhden vuoden työskentelyapurahoina. Kulttuuriharrastustoimintaa varten apurahoja myönnettiin Pohjois- ja Etelä- Karjalan maakuntien alueella merkittäviä ja kehittyviä tapahtumia järjestäville ja niihin nuoria palkkaaville, Suomeen rekisteröidyille yhteisöille ja ryhmille. Erillisrahastoista apurahoja myönnettiin rahastojen tarkoituksen mukaiseen toimintaan.

5 APURAHAT TIETEELLISIIN TUTKIMUSHANKKEISIIN Itä-Suomen yliopisto / Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto Raja-Karjalan ja Inkerinsuomen murrekorpusten työstämiseen ja loppuunsaattamiseen, 2-vuotisen hankkeen 1. vuoden apuraha Itä-Suomen yliopisto/ Sortavalan kaupungin 1900-luvun historian tutkimushanke Sortavalan kaupungin 1900-luvun historian 3-vuotisen tutkimushankkeen 1. vuoden apuraha Ensio Salmenkallion rahastosta Filosofian maisteri Salli Anttonen, Joensuu Kuuden kuukauden työskentelyapuraha autenttisuuden puhetapoja populaarimusiikissa käsittelevän kulttuurintutkimuksen väitöskirjatutkimukseen. Ritva Oravan rahastosta Filosofian tohtori Helena Hirvonen, Joensuu Kuuden kuukauden työskentelyapuraha sortovuosia ja Suomen itsenäistymistä käsittelevään post doc -julkaisuhankkeeseen Filosofian maisteri Miia Karttunen, Orimattila Kuuden kuukauden tutkimusapuraha itämurteisen puhujan tulevan toiminnan ilmaisuja tarkastelevaan suomen kielen väitöskirjatutkimukseen Filosofian maisteri Maria Kok, Liperi Kuuden kuukauden apuraha syventävien artikkeleiden kirjoittamiseen väitöskirjatutkimuksen Varjon kieliopillistuminen: Itse-sanan paradigman rakenne ja merkityksenkehitys itäisessä itämerensuomessa pohjalta Filosofian lisensiaatti Alina Kuusisto, Liperi 12 kuukauden työskentelyapuraha Itä-Suomen yliopiston Suomen historian väitöskirjatutkimukseen, joka käsittelee Joensuun korkeakoulun politisoitumiskeskustelun diskursseja 1970-luvulla Filosofian maisteri Leeni van Tulder, Espoo 12 kuukauden työskentelyapuraha Imatran seudun kuntaliitoskeskustelua koskevaan perinteentutkimuksen väitöskirjatutkimukseen Itä-Suomen yliopistossa TAITEILIJOIDEN TYÖSKENTELYAPURAHAT Näytelmäkirjailija Lauri Jänis, Ilomantsi Kuuden kuukauden työskentelyapuraha Ilomantsi-aiheisen näytelmän kirjoittamiseen Tekstiilitaiteilija Niina Mantsinen, Joensuu 12 kuukauden työskentelyapuraha ryijysarjan valmistamiseen Kuvataiteilija Soli Perttu, Lappeenranta 12 kuukauden työskentelyapuraha yhteisötaideprojekti "Onnen kaukorannan asukkaat" toteuttamiseen

6 Keramiikka- ja lasimuotoilija Anna Maria Toikkanen, Joensuu Kuuden kuukauden taiteilijan työskentelyapuraha Anja ja Arto Ruudun rahastosta Käsikirjoittaja Susanna Åke, Joensuu Kuuden kuukauden työskentelyapurahana televisionsarjan käsikirjoittamiseen sekä näytelmän dramatisointiin ja tuottamiseen KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT POHJOIS-KARJALAAN Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry. Suistamolaisen Härkösten runonlaulajasuvun runoihin sävelletyistä lauluista koostuvan konserttikiertueen tuotannossa tarvittavan kulttuurialan opiskelijan/koululaisen palkkaamiseen. Taimi ja Väinö Toron rahastosta Heikki Tarma ja Reima Karetie Joensuun hautausmaan historiakirjan painokuluihin Ilomantsin Museosäätiö Parppeinvaaran runokylän kanteleensoittajien ja tapahtumien esiintyjien palkkaamiseen Hanna ja Antti Turusen rahastosta Joensuun Kalevalaiset Naiset ry. Inkerikkojen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen Joensuun seudulla ja Pohjois-Karjalassa. Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmä Joensuun kirjallisuustapahtuman järjestämiseen Joensuun Musiikkijuhlat ry. 4-8 pohjoiskarjalaisen nuoren työllistämiseen musiikkifestivaalin assistenteiksi. Hilkka ja Paavo Honkajuuren rahastosta Joensuun Oopperayhdistys ry. Rigoletto-oopperan tuottamiseen Joensuun Popmuusikot ry. Rokumentti-elokuvafestivaalin ulkoilmaspektaakkelin sekä lasten Rokumentin järjestämiseen Karjalan Maanpuolustussoittokunta Maanpuolustusjärjestöjen ja puolustusvoimien järjestämien juhlatilaisuuksien esiintymiskuluihin. Pohjoiskarjalaisesta sotilasmusiikkirahastosta Karjalan Poikien Kilta ry. Karjalan Poikien Killan historiikin- ja Karjalan Poikien Killan 60-vuotisjuhlan järjestelykuluihin. Riitta ja Väinö H. Bromanin rahastosta

7 Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan piiri ry. Perinteisten tapahtumien järjestämiseen Pohjois-Karjalassa ja valtakunnallisen talvisodan syttymisen muistotilaisuuden järjestämiseen Joensuussa. Aini ja Toivo Hirvosen rahastosta Lieksan Vaskiviikko Lieksan Vaskiviikon kehittämiseen ja nuorten työllistämiseen Luikonlahden kyläyhdistys ry. Luikonlahdessa sijaitsevan 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevan uittotuvan tapahtumien järjestämiskuluihin. Hilkka ja Paavo Honkajuuren rahastosta. Mannerheimin lastensuojeluliitto Outokummun paikallisyhdistys Toukorokki- nuorisotapahtuman järjestämiseen Outokummun Vanhalla kaivoksella. Monikulttuurinen teatteriyhdistys RanKids ry. Kehittyvien kulttuuritapahtumien järjestämiseen Joensuun alueella ja nuorten työllistämiseen tapahtumissa Möhkönvirta 2016 Valtakunnallisen MÖHKÖNVIRTA taidenäyttelyn järjestämiseen Ilomantsissa Kerttu Tossavaisen rahastosta Ortodoksisen kulttuurin säätiö Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista -hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Kolmivuotisen hankkeeseen 1. vuoden apuraha Outokummun Taideyhdistys ry. Outopia-tapahtuman järjestäminen Outokummussa Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvayhdistys ry. Kansainvälisen Viscult-elokuvafestivaalin järjestämiseen Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys Joensuun kaupungintaloa käsittelevän teoksen taitto- ja painokustannuksiin Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry. Suomen Sotaveteraaniliiton liittojuhlan järjestämiskuluihin. Taimi ja Väinö Toron rahastosta ja Riitta ja Väinö H. Bromanin rahastosta Roukalahden Kivekkäät ry. Elokuvatapahtuma Roukarainan järjestelykuluihin. Eevi ja Matti Väistön rahastosta Rääkkylä Folk ry. Nuorten palkkaamiseen Kihaus Folk festivaalin järjestelytöihin. Aini ja Toivo Hirvosen rahastosta

8 Suojärven Pitäjäseura ry. Karjalaisten Laulujuhlien järjestäminen Nurmeksessa. Taimi ja Väinö Toron rahastosta Prikaatin Perinneyhdistys ry. Aseellista toimintaa rintamalinjojen takana Pohjois-Karjalassa jatkosodassa -seminaarin järjestämiseen. 21. prikaatin perinnerahastosta. KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT ETELÄ-KARJALAAN Kaakon Taide 5000m2-näyttelytapahtuman järjestämisen Lappeenrannan vanhassa teatterikiinteistössä Lemin musiikkiyhdistys ry. Lemin musiikkijuhlien järjestämiseen ja kehittämiseen Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry. 13. kansainvälisen Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin kuluihin Saimaan Nuorisoseurat ry. Kansantanssin riemuvuoden tapahtumien ja koulutusten järjestämiseen Savitaipale soi ry. Savitaipale Soi tapahtuman järjestämiseen Taidekeskus Krimi Imatralle avautuvan taidekeskuksen perustamiskuluihin Kehruuhuone, Lappeenranta Kehruuhuoneen kesämuusikoiden palkkaamiseen KULTTUURITOIMINNAN APURAHAT SIIRTOKARJALAISHANKKEISIIN Repola-seura ry. Repolan alueen historiaa ja elämää käsittelevän yleistajuiseen kirjaan POHJOIS-KARJALAN OSUUSKAUPAN RAHASTO Pohjois-Karjalan peruskoulujen 8. luokkien taidetyöpajakuljetukset Joensuun Taidemuseo Onniin PKO:n toiminta-alueen ala-asteikäisten kannustusstipendit, 60 x 50 euroa Ahokkalan koulu Arppen koulu Enon koulu Hammaslahden koulu Juuso Eskelinen Niko Päivinen Taika Kakkinen Juuso Sallinen

9 Hatun koulu Heinävaaran koulu Hutsin koulu Iiksenvaaran koulu Iknonvaaran koulu Itä-Suomen koulu Jakokosken koulu Jamalin koulu Joensuun Steinerkoulu Kanervalan koulu Karsikon koulu Kemien koulu Keskuskoulu Kesälahden koulu Kiihtelysvaaran koulu Kirkkokadun koulu Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulu Kulhon koulu Kummun koulu Kylmäojan koulu Lehmon koulu Liperin koulu Louhiojan koulu Lylykosken koulu Marjalan koulu Mattisenlahden koulu Mutalan koulu Niinivaaran koulu Nepenmäen koulu Niittylahden koulu Noljakan koulu Onttolan koulu Pogostan koulu Porokylän koulu Puhoksen koulu Rantakylän koulu Rantalan koulu Reijolan koulu Rekivaaran koulu Rääkkylän koulu Salonkylän koulu Sotkuman koulu Suhmuran koulu Tikkalan koulu Tuupovaaran koulu Uimaharjun koulu Utran koulu Mari Suopanki Miika Tiittanen Iida Ahokas Veera Piispanen Lenni Pesonen Venla Mäkiranta Veikko Suontama Toni Kärkkäinen Kettunen Viivi Sofia Anneli Fanni Horttanainen Heikki Saastamoinen Karoliina Eronen Vili Kärki Toni Tiainen Janne Päivinen Hatice Yücel Mila Huovinen Venla Tanskanen Roope Tanskanen Ilpo Huttunen Juuso Turunen Netta Tahvanainen Venla Karjunen Janne Hirvonen Nonni-Kanerva Leinonen Venla ja Pinja Pekkarinen Petrus Koistinen Miro Tauslahti Eetu Sallinen Hanna Räty Maria Sotikov Elli Kokkonen Vladimir Stepanov Joni Seppänen Lenni Lipponen Valtteri Kinnunen Hanna Penttinen Pyry Hiltunen Jere Rouvinen Simo Hautamäki Julia Pitko Reetta Lyytikäinen Janni Kolehmainen Aku Alastalo Lassi Rannansalo Eeti Leinonen Valtteri Ronkainen Eetu Juvonen

10 Varparannan koulu Viinijärven koulu Vuoniskylien koulu Värtsilän koulu Ylämyllyn koulu Hilja Leppänen Simo Vänskä Veera Liuski Miska Jormanainen Janna Ryhänen OPISKELUAPURAHAT LUKUVUODELLE Martta ja Arne Cederbergin rahastosta apurahoja myönnetään lahjakkaille ja opinnoissaan menestyville, ensimmäistä tutkintoaan suorittaville pohjoiskarjalaisille nuorille opiskelijoille. Blomberg Senni Mirella, Lieksa Luokanopettajan opintojen opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 5. vsk. Dimov Lidia Angelina, Kitee Liiketalouden opiskeluun Saimaan ammattikorkeakoulussa, 3. vsk. Försti Eero Aleksi Johannes, Outokumpu Kauppatieteen opiskeluun Aalto-yliopistossa ja vaihto-opiskeluun Singaporessa. Hakkarainen Sami Aleksi, Joensuu Medianomi-opintoihin Karelia-ammattikorkeakoulussa 3. vsk ja vaihtoopiskeluun Kyproksen yliopistossa. Heinonen Jani Jussi Petteri, Joensuu Kauppatieteiden opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 6. vsk. Hiltunen Kaisa Karoliina, Joensuu Sosiaalityön opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 3. vsk. Hirvonen Jasminiitta, Kitee Metsätalouden opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 5.vsk. Hirvonen Lauri Olli Johannes, Eno Palopäällystön koulutusohjelman opiskeluun Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston yhteistyössä järjestämässä koulutusohjelmassa, 3. vsk. Hirvonen Päivi Eveliina, Kesälahti Kasvatustieteiden opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 5. vsk. Hoffrén Harri Petteri, Joensuu/Kiihtelysvaara Konetekniikan opiskeluun Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, 5. vsk. Honkanen Siiri Katriina, Tohmajärvi Viittomakielen ja tulkkauksen opiskeluun Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, 3. vsk ja vaihto-opiskeluun Ruotsissa. Hyvärinen Jenna Milla Emilia, Liperi Rakennustekniikan opiskeluun Karelia ammattikorkeakoulussa, 3. vsk. Issakainen Riku Ville Hannunpoika, Joensuu Kauppatieteiden opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 4. vsk. ja vaihtoopiskeluun Etelä-Koreassa. Kaasinen Krista Janette, Joensuu Liiketalouden opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 3. vsk ja vaihtoopiskeluun Saksassa.

11 Kainulainen Janne Juhani, Joensuu Kauppatieteiden opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 3. vsk ja vaihtoopiskeluun Australiassa. Korpelainen Linda Elisa, Kontiolahti Liiketalouden opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 3. vsk, ja vaihtoopiskeluun Walesissa. Kostamo Veera Aliisa Anastasia, Liperi Media-alan opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 3. vsk. Kuivalainen Matti Aleksi, Joensuu Talous- ja sosiaalihistorian opiskeluun Helsingin yliopistossa, 6. vsk. Kuronen Kirsi Anniina, Joensuu Ympäristöteknologian opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 4. vsk. Laatikainen Niina Johanna, Joensuu Erityispedagogiikan opiskeluun Turun yliopistossa, 4. vsk.. Loimusalo Anna Amanda, Joensuu Kauppatieteiden opiskeluun Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa, 4. vsk. Martikainen Topias Veikka, Joensuu Mediatekniikan opiskeluun Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 4. vsk ja vaihto-opiskeluun Etelä-Koreassa. Mutanen Tiia Elisa, Joensuu Lääketieteen opiskeluun Tarton yliopistossa, 3. vsk. Nivanaho Nina Johanna, Joensuu Kasvatustieteen opiskeluun Turun yliopistossa, 4. vsk ja vaihto-opiskeluun Yhdysvalloissa. Nykänen Mikko, Joensuu Fysioterapian opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 4. vsk ja vaihtoopiskeluun Kiinassa. Pakarinen Ville Samuli, Joensuu Taloushallinnon ja kirjanpidon opiskeluun yhden lukukauden verran Kanadassa, 3. vsk. Peltonen Elina Tuulia, Joensuu Kasvatustieteen opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 6. vsk. Pennanen Saara Erika, Kesälahti Metsätalouden opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 3.vsk ja vaihto-opiskeluun Indonesiassa. Pusthay Tiia Elisa, Joensuu Oikeustieteen opiskeluun Helsingin yliopistossa, 3.vsk. Putkuri Simo Aleksi, Joensuu Kauppatieteiden opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 3. vsk Rytkönen Julia Kristiina, Joensuu Arkkitehtuurin maisterivaiheen opiskeluun Oulun yliopistossa, 5. vsk. Räsänen Sinita Anniina, Joensuu Hammaslääketieteen opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 3. vsk. Saarelainen Heidi Maria, Lieksa Lääketieteen opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 6. vsk.

12 Salonen Tuomo Feodor, Joensuu Kielitieteen ja karjalan kielen ja kulttuurin opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 4. vsk. Savolainen Juho-Matti, Joensuu Fysioterapian opiskeluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, 4. vsk ja työharjoitteluun Kanadassa. Simanainen Toni Tapani, Joensuu Alue- ja kulttuurintutkimuksen ja semiotiikan opiskeluun Helsingin yliopistossa, 4. vsk. Simonen Emmi Karoliina, Joensuu Oikeustieteen opiskeluun Turun yliopistossa, 3. vsk ja vaihto-opiskeluun Australiassa. Sivonen Susanne Meri Victoria, Kontiolahti Eurooppaoikeuden opiskeluun Maastrichtin yliopistossa Alankomaissa, 2. vsk. Tanskanen Anniina Vivia Aleksandra, Polvijärvi Yhteiskuntapolitiikan opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 4. vsk. Tolkki Enni Reetta Helena, Joensuu Muotoilun opiskeluun Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, 4. vsk. Tossavainen Juho Aarne Oskari, Joensuu Historian opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa, 4. vsk ja vaihto-opiskeluun Etelä-Koreassa. Vartiainen Pekka Veikko Ilmari, Kontiolahti Konetekniikan opiskeluun Aalto-yliopistossa, 4. vsk ja vaihto-opiskeluun Saksassa. Vitri Elina Greta Anneli, Lieksa Kirkkomusiikin opiskeluun Sibelius-Akatemiassa, 3. vsk. Wallius Eetu Aleksi, Kontiolahti Turvallisuustekniikan opiskeluun Tampereen teknillisessä yliopistossa, 6. vsk. Wallius Venla Juulia, Kontiolahti Ympäristötieteen ja -teknologian opiskeluun Jyväskylän yliopistossa, 4. vsk. VÄINÖLÄ-RAHASTO Väinölä-rahaston apurahoja myönnetään vienankarjalaissukuisille opiskelijoille. Alasuutari Pihla-Maare Magdaleena vaatetussuunnittelun opiskeluun Lapin yliopistossa, 2. vsk. Hakala Jussi Emil Vaihto-opiskelun kuluihin Petroskoin valtionyliopistossa, 4. vsk.

13 KULTTUURIKIINTEISTÖT Säätiön omistamia perinne- ja kulttuurikiinteistöjä ovat Karjalantalo Joensuussa, Murtovaaran talomuseo Valtimolla ja Olli Tiaisen maja Ylämyllyllä. Karjalantalo on vuokrattu Joensuun Popmuusikot ry:n omistamalle Töminä Oy:lle ravintola- ja konserttitoimintaa varten. Popmuusikoiden alivuokralaisena talossa toimii myös Karelia-ammattikorkeakoulun pop-jazzmusiikin ja kansanmusiikin koulutusyksikkö. Murtovaaran talomuseon ylläpidosta, auki pidosta ja opaspalveluiden järjestämisestä on sopimus valtimolaisen yrittäjän Heikki Ovaskaisen kanssa. Olli Tiaisen majan käytöstä säätiöllä on yhteistyösopimus Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja pohjoiskarjalaisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Joensuussa, Papinkatu 5:ssä säätiön omistama liikehuoneisto on vuokrattu kulttuuritoimintatilaksi NS Motora ry:lle. Ilomantsin Parppeinvaaraa hallinnoivan Kalevanpirtti Oy:n säätiö omistaa yhdessä Ilomantsin kunnan kanssa. Parpppeinvaaralla toimii karjalaista perinnettä vaaliva ravintola Parppeinpirtti, joka on vuokrattu Tsipaniekka Oy:lle. Runokylän ja Luontokeskus Mesikän toiminnasta Kalevanpirtti Oy:llä on sopimus Ilomantsin Museosäätiön kanssa. Parppeinvaaran Runopirtin vesikatto uusittiin syksyllä.

14 ENERGIATEHOKAS PUUKERROSTALO Euroopan aluekehitysrahasto-hanke Säätiön tilinpäätökseen sisältyy Energiatehokas puukerrostalo -koordinointihankkeen suunnittelu ja rakennuttaminen. Hankekuluja kuluneelle vuodelle kirjattiin euroa ja hankerahoitusta saatiin euroa. EAKR-hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Säätiön omarahoitusosuus kustannuksista on euroa. Säätiön yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Kareliaammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Kaksivaiheisen hankkeen kokonaiskesto on 18 kuukautta. Ensimmäisen vaiheen rahoitus myönnettiin puukerrostalon puurakentamisen konsultaatioon, suunnittelun koordinointiin sekä erikoissuunnitteluun. Toisen vaiheen rahoitus kohdistui puukerrostalon rakennuttamisen koordinointiin. Puukerrostalon suunnittelua ja toteuttamista koordinoimaan säätiöön palkattiin kolme henkilöä: kokopäiväinen projektipäällikkö-rakennuttajainsinööri sekä puolipäiväiset hankekoordinaattori ja hankesihteeri. Hankerahoituksella toteutettiin myös puukerrostalon vaatimat erityissuunnitelmat, kuten äänitekninen suunnittelu, energiakonsultointi, palokonsultointi ja sprinklerisuunnittelu. Lisäksi varoja käytettiin puurakentamisen opintomatkaan Itävaltaan sekä mm. työmaakameraan ja työmaan vierailijoiden turvavälineisiin. EAKR-hankkeen toinen osuus käynnistyi, kun säätiön hallitus teki kokouksessaan päätöksen puukerrostalon rakentamisesta. Puukerrostalon rakennuttaa Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjä, jonka kaikki osakkeet säätiö omistaa. 2. VARAINHOITO JA SIJOITUSTOIMINTA Säätiölain mukaan säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Säätiön varainhoitoon kuuluu varsinaiseen toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi sijoitustoiminta. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöllä on hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jota tarkistetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa talousarvion laatimisen yhteydessä. Hallituksen alaisuudessa toimii sijoitustyöryhmä, joka seuraa sijoitusvarallisuuden kehittymistä ja tekee säätiön hallitukselle sijoittamista koskevat päätösesitykset. Kiinteistösijoitusten ja kiinteistöjen kehittämistä varten hallituksen alaisuudessa ja yhteistyössä sijoitustyöryhmän kanssa toimii kiinteistötyöryhmä, joka tekee hallitukselle päätösesitykset kiinteistöomaisuuteen liittyvistä hankkeista ja investoinneista.

15 VARALLISUUS Säätiön varallisuus on kertynyt lahjoituksista ja sijoitusten tuotoista. Varat on sijoitettu pääasiassa kiinteistö- ja huoneisto-osakkeisiin, pörssiosakkeisiin ja muihin arvopapereihin sekä maa- ja metsäalueisiin. Merkittävä osuus säätiön tuotoista kertyy tytäryhtiöiden osakkeista saatavista vuokratuloista. Säätiön kiinteistö- ja asunto-osakeomaisuus sisältää n. 150 vuokra-asuntoa, joita on pääosin Joensuussa sijaitsevissa asuinkerrostaloyhtiöissä, sekä n. 70 vuokrattavaa liike- tai toimistohuoneistoa, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Säätiön taseen pysyviin vastaaviin sisältyvän sijoitusomaisuuden arvo on noin 17,1 miljoonaa euroa. Sijoitus- ja rahoitusomaisuudesta saadut tulot olivat yhteensä euroa ja tuotto n. 1,3 miljoonaa euroa. Säätiön saamat osinkotuotot olivat euroa, joista Karjalan Kirjapaino Oy:n osinkoa oli euroa. Pääomalahjoituksia saatiin euroa. Säätiön taseen loppusumma oli ,86 euroa ja konsernin ,00 euroa. Tilinpäätössiirtojen jälkeen säätiön vuoden 2016 ylijäämä oli euroa ja konsernin euroa. Säätiön taloushallintoa hoidetaan konsernina, ja säätiö tekee myös konsernitilinpäätöksen. Konserniin kuuluu säätiön lisäksi 12 tytäryhtiötä: Joensuussa Karjalan Kirjapaino Oy, Kolmikärki Oy, Kiinteistöyhtiö Kauppakulma, Kiinteistöyhtiö Inarinkulma ja Kiinteistöyhtiö Jokelankulma, Kiinteistöyhtiö Kuurnankatu 16, Kiinteistöyhtiö Pataluodonhaka ja Kiinteistöyhtiö Utrankoski sekä Asunto Oy Joensuun Aarnela ja kesäkuussa perustettu uusi yhtiö, Asunto Oy Joensuun Pihapetäjä. Lappeenrannassa on kotipaikka Kiinteistöyhtiö Lappeenrannan Karjalankulmalla ja Ilomantsissa Kalevapirtti Oy:llä. Konserniyhtiöiden operatiivinen toiminta sekä raha- ja maksuliikenne hoidetaan pääsääntöisesti säätiön toimistossa. Pääkirjanpito sekä osa tytäryhtiöiden maksuliikenteen hoidosta ostettiin Visma Services Oy:ltä. Kiinteistöyhtiöiden isännöinti ja suuri osa kiinteistöjen huoltoon liittyvistä tehtävistä hoidetaan säätiön konsernipalveluina. Kiinteistö Oy Lappeenrannan Karjalankulman teknisestä isännöinnistä vastasi Imatran Talokeskus Oy. Säätiön suora omistusosuus konserniyhtiöissä 1 Kiinteistö Oy Joensuun Kauppakulma 100 % 2 Kiinteistö Oy Joensuun Inarinkulma 100 % 6 Kiinteistö Oy Utrankoski 100 % 8 Asunto Oy Joensuun Aarnela 100 % 3 Kiinteistö Oy Joensuun Jokelankulma 100 % 4 Kiinteistö Oy Joensuun Kuurnankatu % 7 Kiinteistö Oy Pataluodonhaka 100 % Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö 9 Kalevanpirtti Oy 53,4 % 10 Karjalan Kirjapaino Oy 66,27 % 5 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Karjalankulma 92,83 % 11 Kolmikärki Oy 100 % 12 As Oy Joensuun Pihapetäjä 100 %

16 Konserniyhtiöiden hallinto KOy Joensuun kauppakulma, KOy Joensuun Inarinkulma, KOy Joensuun Jokelankulma, KOy Utrankoski, KOy Pataluodonhaka ja Asunto Oy Joensuun Aarnela; hallitusten puheenjohtaja oli Antti Heliövaara ja jäseninä Timo Nevalainen ja Raija Komppula. Toimitusjohtaja oli Eero Kuittinen. KOy Karjalankulma; hallituksen puheenjohtajana oli Eero Kuittinen ja jäseninä Antti Heliövaara ja Risto Voipio. Kalevanpirtti Oy; hallituksen puheenjohtaja oli Satu Kokkonen ja jäseninä Markku Lappalainen ja Jorma Ikonen sekä toimitusjohtaja Marjut Ahokas. Karjalan Kirjapaino Oy; hallituksen puheenjohtaja oli Eero Broman, jäseninä saakka Jaakko Paavela ja alkaen Maija-Liisa Lindqvist sekä Satu Kokkonen, joka oli myös yhtiön prokuristi. Kolmikärki Oy; hallituksen varsinaisena jäsenenä oli Antti Heliövaara ja varajäsenenä Satu Kokkonen. Asunto Oy Joensuun Pihapetäjän hallituksen puheenjohtaja oli Antti Heliövaara ja jäseninä Matti Virtaala ja Timo Nevalainen. Toimitusjohtaja oli rakennuttajainsinööri Petteri Elonen. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JOENSUUN PIHAPETÄJÄ Säätiön sijoitusintressinä on ollut uuden vuokra-asuintalon rakentaminen säätiön omistamalle tontille Joensuun Penttilään. EAKR-hankerahoituksen myötä säätiölle avautui mahdollisuus tutkia kerrostalon rakentamista puurunkoisena. Säätiö oli yhteistyökumppanina Karelia-ammattikorkeakoulun Binopuurakentamisen osaamisen siirto -hankkeessa, jonka myötä päästiin tutustumaan erilaisiin puurunkovaihtoehtoihin. Molemmista hankkeista saatujen tietojen ja näkemysten perusteella säätiön hallitus päätti, että mikäli puurunkoisen talon rakentamisen kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi verrattuina esim. vastaavan betonielementtikerrostalon rakentamiskustannuksiin, talo toteutettaisiin CLT-runkoisena.

17 Suunnittelu Energiatehokkaan puukerrostalon suunnittelua ja kilpailutusta sekä myöhemmin rakennuttamista koordinoi EAKR rahoituksella säätiöön palkattu projektipäällikkö, rakennuttajainsinööri Petteri Elonen. Puurakentamisen suunnittelun konsulttina toimi EAKR-rahoituksella JWood Oy:n rakennusinsinööri Jouni Liimatainen, jolla on useiden vuosien kokemus rakennuttamisesta ja erityisesti puurunkoisten kerrostalojen rakennuttamisesta. Jouni Liimatainen laati säätiölle clt-tilaelementtirunkoisen, 6-kerroksisen kerrostalon hankeohjelman. Puukerrostalon pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto OOPEAA Oy:tä arkkitehti Anssi Lassila, joka oli palkittu Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla Jyväskylän 8-kerroksisen Puukuokka- puukerrostalon suunnittelusta. Päärakennesuunnittelijaksi valittiin Joensuun Juva Oy. Kaikki suunnitteluryhmään valitut muut suunnittelijat kilpailutettiin ja valittiin asiantuntemuksen ja suunnittelun hinnan perusteella. Kaikki puurakentamisen vaatimat erityssuunnittelijat, joiden rahoitus tulee pääosin EAKR-hankkeesta, kilpailutettiin EU:n kilpailutussääntöjen mukaisesti ja valittiin asiantuntemuksen ja hinnan perusteella. Laadittujen suunnitelmien kustannukset olivat euroa, joka sisältää n euroa EAKR hankerahoitusta. Puurunkoisen kerrostalon suunnitelmat valmistuivat 20.4., jonka jälkeen säätiö pääsi kilpailuttamaan tilaelementti- ja kylpyhuone-elementtitoimitukset, pää- ja sivu-urakoitsijat sekä muut tilaajalle kuuluvat hankinnat. Urakoitsijat ja rakentaminen Urakkatarjoukset vastaanotettiin Saatujen urakkatarjousten perusteella rakennuksen hinnaksi arvioitiin n. 5,9 miljoonaa euroa. Kokouksessaan säätiön hallitus teki päätöksen puukerrostalon rakennuttamisesta. Rakennuttajana toimii säätiön omistama Asunto Oy Joensuun Pihapetäjä, jonka perustamissopimus allekirjoitettiin Yhtiö rekisteröitiin 1.7. Urakkaneuvottelujen tuloksena Puukerrostalon tilaelementit päädyttiin tilaamaan Stora Enso Oy:n Hartolan tehtaalta. Stora Enso kuitenkin möi tehtaansa Pyhännän Rakennustuote Oy:lle, jonka kanssa neuvoteltiin uusi tilaelementtien toimitussopimus. Toimittajan vaihtuminen nosti merkittävästi mm. suunnittelun kustannuksia. Rakennusurakoitsijaksi valittiin liperiläinen Rakennusliike Eero Reijonen Oy. Kylpyhuoneelementtien toimittajaksi valittiin Parmarine Oy. Muita tilaajalle kuuluvia hankintoja olivat ikkunat, kiinteät kalusteet, keittiökoneet, aurinkosähköjärjestelmä, jäteveden talteenottojärjestelmä ja talotekniikan kytkentäjärjestelmä. As Oy Joensuun Pihapetäjän rakennuslupa saatiin 28.6., ja rakentaminen aloitettiin elokuussa ensimmäisen kerroksen betonitöillä. Asuinkerroksen tilaelementtien asennus aloitettiin , ja vuoden loppuun mennessä lähes kaikki talon tilaelementtihuoneistot olivat paikalloillaan.

18 METSÄT Säätiö omistaa Kaavin Luikonniemessä metsätiloja, joiden pinta-ala on yhteensä noin 350 hehtaaria. Lapissa, Kittilän ja Enontekiön kunnissa säätiöllä on maa-alueita, joiden pinta-ala on yhteensä noin 400 hehtaaria. Kaavin metsien hoidosta säätiöllä oli yhteistyösopimus Metsänhoitoyhdistys Savotan kanssa. ARVOPAPERIT Vuoden lopussa säätiön omistamien pörssiosakkeiden ja listattujen arvopapereiden markkina-arvo oli yhteensä n. 3,75 miljoonaa euroa. LAHJOITUKSET Säätiö sai historiansa suurimman lahjoituksen, arvoltaan n. 2,6 miljoonaa euroa, liikemies Väinö Toron testamentilla ja rouva Taimi Toron lahjoituksella. Lahjoitus sisälsi finanssiomaisuuden lisäksi liikekiinteistöjä ja yhtiöitä. Torojen lahjoitus kartutti Taimi ja Väinö Toron nimikkorahaston säätiön suurimmaksi erillisrahastoksi. Taimi ja Väinö Toro

19 Broman Group Oy lahjoitti Riitta ja Väinö H. Bromanin rahastoon euroa. Pekka Mononen lahjoitti merkkipäivähuomionosoituksensa säätiölle ja rouva Terttu Vartiainen lahjoitti säätiölle testamentissaan euroa vanhempiensa Lydia ja Otto Vartiaisen muistoksi. ERILLISRAHASTOT Säätiössä on yleisrahaston lisäksi erillinen Yliopistorahasto, josta lahjoitettiin Itä-Suomen yliopistolle euroa. Rahaston tuottoa käytetään yliopistotoimintaan Pohjois-Karjalassa. Yliopistorahastoa kartutetaan säätiön sijoitustoiminnan tuloksesta ja rahastoon osoitetuista lahjoituksista. Säätiössä on 39 nimikkorahastoa, joista yksi on omakatteinen rahasto. Nimikkorahastojen pääoma oli vuoden lopussa 13,9 miljoonaa euroa ja omakatteisen rahaston euroa. Riitta ja Väinö H. Bromanin rahasto Martta ja Aarne Cederbergin rahasto Etelä-Karjalan rahasto Eino ja Marjatta Hietasen rahasto Aini ja Toivo Hirvosen rahasto Paavo ja Hilkka Honkajuuren rahasto E. J. Huttusen Rahasto Joensuun Marttayhdistys ry:n rahasto Karjalaisen Kosti Aaltosen rahasto Karjalan Äänen rahasto Elma ja Väinö Kokkosen rahasto Kaupunginlääkäri O. A. Kososen muistorahasto V. A. Kotilaisen rahasto Antti Kukkosen rahasto Laakkosen rahasto Martta Laineen rahasto Veijo Mannelinin rahasto Sanni ja Pekka Mensosen rahasto Olli Tiaisen maanpuolustusrahasto Kirjastonhoitaja Ritva Oravan rahasto Irma ja Reino Pitkäsen rahasto Pohjoiskarjalainen sotilasmusiikkirahasto Pohjois-Karjalan Osuuskaupan rahasto Pohjois-Karjalan Osuuspankkien rahasto 21. prikaatin rahasto Jorma Reenpään rahasto Anja ja Arto Ruudun rahasto Aino ja Nuutti J. Rädyn rahasto Ensio Salmenkallion rahasto Erkki ja Inkeri Salomaan rahasto Tauno ja Siiri Talluksen rahasto Mirjam ja Pauli Talvion Kantele-rahasto Väinö ja Taimi Toron rahasto Apteekkari Kerttu Tossavaisen rahasto Hanna ja Antti Turusen rahasto Vuokko Vallinkosken rahasto Wiipuri-museon säätiön rahasto Väinölä rahasto Eevi ja Matti Väistön rahasto

20 3. SÄÄTIÖN HALLINTO Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto ja hallitus. Säätiön säännöt ja säätiölaki määräävät näiden toiminnasta. Säätiölain mukaan säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Hallinnon toimintaohjeena on hyvän säätiötavan mukainen hallituksen työjärjestys, jossa määrätään yksityiskohtaisemmin mm. hallintoon kuuluvien työnjaosta, vastuusta ja velvollisuuksista. LÄHIPIIRI Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön lähipiiriin luetaan säätiön perustajat, säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, konserniin kuuluvien yhtiöiden hallitusten jäsenet, tilintarkastaja ja säätiön asiamies sekä kaikkien em. henkilöiden säätiölaissa mainittu lähipiiri. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ei ole pitänyt lähipiirirekisteriä. Säätiön lähipiiriin kuuluville ei ole osoitettu säätiölaissa kiellettyjä, säätiön tarkoitukseen kuulumattomia taloudellisia etuja eikä heidän kanssaan ole tehty säätiön tavanomaiseen toimintaan kuulumattomia poikkeuksellisia toimia. Säätiö ei ole antanut lähipiiriinsä kuuluville lainoja tai vakuuksia tai muitakaan vastuita tai vastuusitoumuksia. Säätiöllä ei ole lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden kanssa sellaisia sopimuksia tai liiketoimia, jotka eivät olisi markkinahintaisia, tai sellaisia sopimuksia tai toimia, jotka poikkeaisivat säätiön tavanomaisesta sopimuskäytännöstä, esim. toimitiloja tai asuntoja vuokrattaessa. Säätiön sääntöjen mukaisesti hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille ei makseta palkkioita. Säätiön asiamies on työsopimussuhteinen, kuukausipalkkainen toiminnanjohtaja. Tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan. Säätiön konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden hallituksen jäsenille ei pääsääntöisesti makseta palkkioita. Poikkeuksena on ollut Karjalan Kirjapaino Oy, jonka hallituksen jäsenille on yhtiön tavan mukaisesti, yhtiökokouksen päätöksen perusteella maksettu kokouspalkkio. Karjalan Kirjapaino Oy:ssä on säätiön lisäksi n. 120 muuta osakkeenomistajaa. Säätiö omistaa Karjalan Kirjapainon osakkeista 66,27 %. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön myöntämät apurahat päättää säätiön hallitus vastaanotettujen hakemusten, saatujen asiantuntijalausuntojen ja säätiön hallituksen nimeämän apurahatyöryhmän esitysten perusteella. Esitykset ja myönnöt perustuvat myös hallituksen toimintasuunnitelmassa tekemiin linjauksiin. Hakijat, joiden toiminnassa on mukana säätiön lähipiiriin kuuluva henkilö voivat saada apurahan hankkeisiinsa ainoastaan tavanomaisin myöntöperustein. Apurahahakemuksia käsiteltäessä esittelijät ja päätöksentekijät jääväävät itsensä sellaisten hakemusten kohdalla, joiden hakija kuuluu heidän lähipiiriinsä tai joissa hankkeissa he itse ovat osallisina tai vaikuttajina.

21 HALLINTONEUVOSTO Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa ja tukea säätiön toimintaa sekä valita säätiön luottamushallinnon jäsenet. Hallintoneuvoston jäseneksi ei voi valita 75 vuotta täyttänyttä henkilöä. Hallintoneuvosto piti kevätkokouksensa 29. maaliskuuta Joensuussa ja syyskokouksensa 22. marraskuuta Joensuussa. Puheenjohtaja kanslianeuvos Matti Halonen, Joensuu Varapuheenjohtaja lehtori Liisa Ryyppö, Joensuu Jäsenet kauppaneuvos Harri Broman, Joensuu museonjohtaja Liisa Eskelinen, Lieksa professori Tapio Hämynen, Joensuu filosofian tohtori Laura Jetsu, Ilomantsi konsernijohtaja Kyösti Kakkonen, Joensuu varatuomari Timo Nevalainen, Joensuu kanslianeuvos Arto Oikkonen, Lappeenranta filosofian lisensiaatti Eeva Punta, Joensuu dosentti Pasi Tuunainen, Joensuu eversti evp. Pekka Ripatti, Kontiolahti diplomi-insinööri Antti Reenpää, Helsinki opetusneuvos Seppo Saarinen, Lappeenranta professori Lea Siilin, Joensuu professori Risto Turunen, Joensuu toimitusjohtaja Matti Vuojärvi, Kontiolahti Kunniajäsenet professori Heikki A. Reenpää professori Heikki Kirkinen professori Veijo Saloheimo kauppaneuvos Väinö H. Broman diplomi-insinööri Pentti Immonen varatuomari Risto Piepponen HALLITUS Hallitus huolehtii säätiön hallinnosta ja siitä, että säätiön toiminta järjestetään asianmukaisesti tarkoituksen toteuttamiseksi. Hallitus vastaa myös siitä, että säätiön kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallitukseen kuuluu kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitut kuusi jäsentä, joista kaksi on vuosittain erovuorossa. Hallitukseen ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Puheenjohtaja teollisuusneuvos Matti Virtaala, Joensuu Varapuheenjohtaja professori Marjatta Palander, Joensuu Jäsenet KTM Eero Broman, Joensuu varatuomari Antti Heliövaara, Joensuu professori Raija Komppula, Kontiolahti FM, KTM Anu Talka, Lappeenranta varatuomari Risto Voipio, Helsinki

22 TILINTARKASTUS Säätiön tilintarkastus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilintarkastuskertomuksessa on tilintarkastuslaissa säädetyn lisäksi oltava lausunto siitä, onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi, ja onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön Tilintarkastaja oli Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Katja Pesonen. HENKILÖSTÖ Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön asiamies oli työsopimussuhteinen toiminnanjohtaja, filosofian maisteri Satu Kokkonen. Säätiön talouspäällikkö oli saakka tradenomi Sari Karhu alkaen laskentamerkonomi Satu Piitulainen palkattiin säätiön taloussihteeriksi. Rakennusmestari Eero Kuittinen oli säätiön kiinteistöpäällikkö. Joensuussa sijaitsevien liikekiinteistöjen huollosta ja teknisestä isännöinnistä vastasi kiinteistöjenhoitaja Jouni Judin. Energiatehokas Puukerrostalo -EAKR-hankkeeseen määräaikaisilla työsopimuksilla oli palkattu projektipäälliköksi ja rakennuttajainsinööriksi Petteri Elonen, hankekoordinaattoriksi rakennusarkkitehti Hannu Piipponen ja hankesihteeriksi taiteen maisteri Mikko Matveinen.

23

24

25

26

27

28 2016 KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ SR PL 259, JOENSUU puh