2 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013

Transkriptio

1 Suomalaisen Työn Liiton vuosijulkaisu 2013

2 8 Avainklubin matkatestaajat viettivät unelmaloman uutuuskohteessa Espanjassa. 17 Suomalaisen Työn Liitto viiletti pitkin Suomen kesätapahtumia Avainlippu liehuen. 6 Avainlippu tuo uskottavuutta ja helpottaa TerhiTecin veneiden myyntiä Suomessa ja ulkomailla. Sisällysluettelo 3 Kerrotaan asiakkaalle arvomme ja tehdään kaupat! 4 Avainlippu viestittää turvallisesta konesalipalvelusta 6 Suomalaiset veneet tunnetaan laadusta ja luotettavuudesta 8 Avainklubista testaajaksi Mallorcalle 10 Lasitettu parveke on myyntivaltti 12 Esteetöntä matkailupalvelua tunturimaisemissa 14 Tutkimuksilla uusia avauksia yritysten toimintaan 15 Suomalaisen työn tulevaisuus, kilpailukykymme perusta 16 Suomalaisen Työn Liiton tapahtumat 18 Suomalaisen Työn Liiton kampanjat 20 Suomalaiset pelit, tiedonhävitys ja designmuoti valtaavat globaaleja markkinoita 23 Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritykset ja -yhteisöt 27 Suomalaisen Työn Liiton henkilökunta 28 Sinivalkoista nostetta suomalaiselle työlle 2 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013

3 AVAINLIPPU Vuosijulkaisu 2013 Päätoimittaja: Tero Lausala Toimituspäällikkö: Miia Välikorpi Toimittajat: Mirja Ekholm Merja Mantila Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto PL 429 (Mikonkatu 17 A) Helsinki P. (09) Kannen kuva: Syötekeskus Taitto: Quickmac Jarkko Lehtonen Kirjapaino: Painotalo Varteva Paperi: Kotimainen Galerie Art Silk Avainlippu.fi-sivusto ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi Suomalaisen Työn Liiton kotisivu on nyt julkaistu ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Kieliversioiden myötä pystymme tarjoamaan jäsenillemme tietoa myös kansainvälisiin tarpeisiin sekä viestimään liiton toiminnasta ja merkeistämme myös rajojen ulkopuolella. Kerrotaan asiakkaalle arvomme ja tehdään kaupat! Usein kuulee sanottavan, ettei muulla kuin hinnalla ole asiakkaalle väliä. Väitteen mukaan muut tuotteeseen tai palveluun liitetyt tekijät kuten alkuperä, ekologisuus tai eettisyys ovat eräänlaisia korulauseita, joita ostaja ehkä allekirjoittaa asennetasolla, mutta ei toteuta valintatilanteessa. Me Suomalaisen Työn Liitossa olemme eri mieltä. Ilman muuta tuotteen pitää olla kilpailukykyinen hinnalta ja laadultaan, mutta siitä se kilpailu vasta lähtee käyntiin. Pitkän aikavälin kuluttajatutkimukset osoittavat, että merkittävä osa kuluttajista tekee ostopäätöksensä sillä ehdolla, että tuotteen tai palvelun valmistaja tai myyjä toimii sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Usein parhaat asiakkaamme eli ne, joilla on eniten mahdollisuuksia hankkia tietoa, verrata vaihtoehtoja ja joilla on myös varaa toteuttaa asenteitansa ostopäätöksissään, katsovat erityisen tarkkaan miten tuote on valmistettu ja mitä arvoja toiminnan takana on. Myös alkuperällä on väliä. Suomalaisen Työn Liiton muutama vuosi sitten teettämän tutkimuksen mukaan 60 % suomalaisista tarkistaa tuotteen alkuperän aina tai lähes aina ostostilanteessa. Talven 2013 kohut elintarvikkeiden alkuperän ympärillä eivät ainakaan ole vähentäneet kuluttajien tarkkaavaisuutta alkuperän suhteen. Sama ilmiö on jo arkipäivää B2B-puolella, missä teknologiateollisuudessa päähankkijat ovat jo vuosia vaatineet läpivalaisua alihankkijoiden toimitusketjuista ja laatukontrollista, mikä on merkittävä haaste monelle suomalaisellekin konepajalle. Suomalaiseen alkuperään ja siitä kertovaan Avainlippuun liitetään vahvoja tunnepohjaisia odotuksia ja mielikuvia. Päällimmäisinä ovat laatu, turvallisuus, luotettavuus ja innovatiivisuus. Tehty Suomessa kertoo monelle kuluttajalle tuotteen jäljitettävyydestä sekä yhteiskunnallisesta hyvästä, joka syntyy työllisyydestä. Kansantaloudellisten panostuotos laskelmat kannustavat toimintaan: jokaisen suomalaisen 10 euron ostot suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin kuukaudessa takaavat vuodessa työtä henkilölle Suomessa. Taloustutkimuksen mukaan 75 % kuluttajista on sitä mieltä, että suomalaisen tuotteen tai palvelun ostaminen on vastuullinen valinta. Mikä parasta, suomalainen alkuperä ei puhuttele pelkästään suomalaista kuluttajaa vaan myös ulkomaisia asiakkaita, erityisesti Pohjoismaissa, Venäjällä, Saksassa, Iso-Britanniassa ja kauempanakin, aina Aasiaa ja USA:ta myöten. Kerro asiakkaille avoimesti arvot, joihin yrityksesi toiminta perustuu. Yhdessä Suomalaisen Työn Liiton ja sen jäsenyritysten arvot kohtaavat asiakkaan tehdään siitä yhteinen menestystarinamme! Tero Lausala toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

4 Avainlippu viestittää turvallisesta konesalipalvelusta Meillä on vahva usko suomalaiseen osaamiseen, suomalaisen yhteiskunnan vakauteen ja geopoliittiseen asemaan, siksi Avainlippu kertoo toiminnastamme paljon, sanoo Datacenter Finland :n toimitusjohtaja Ilmari Vallo. Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Dorit Salutskij Tiedosta on tullut kolmas tuotannontekijä työn ja pääoman rinnalle. Käytännössä pk-yritys ei selviä ison datan haasteista omilla IT-resursseillaan. Ratkaisuna on ulkoisen datakeskuksen käyttö. Yritykselle on tärkeää tietää, missä tieto sijaitsee, miten sitä käsitellään ja mihin ollaan yhteydessä, jos tulee ongelmia. Myös lainsäädäntö voi asettaa rajoja, että tiedon pitää sijaita Suomen rajojen sisäpuolella. Nykymuotoinen Datacenter Finland syntyi 2008, jolloin yhdistettiin neljä alan asiantuntijayritystä, joiden taustat ulottuvat 1990-luvulle. Yhtiö tarjoaa räätälöityä konesali-, tallennus- ja varmistuspalveluja, järjestelmien ylläpitoa, valvontaa ja näitä tukevia asiantuntijapalveluja. Oma asiakaspalvelumme, service-desk on käyntikorttimme. Kaikki toimintamme on kasvollista. Kun käytämme sosiaalista älyä ja kohtelemme asiantuntemuksella ja miellyttävällä tavalla asiakkaitamme, saamme aikaan molemminpuolisen luottamuksen, sanoo markkinointijohtaja Petteri Kaijasilta. Pilvi suomalaisessa peruskalliossa Modernit uudet konesalit ovat viimeisen päälle vihreitä. Vihreä on myös yrityksen väri. Jos sähkö jostain syystä menee poikki, generaattorit käynnistyvät sekunneissa syöttämään virtaa. Toiminnan varmistaa vielä akuilla saatava varasähkö. 45 työntekijän ja kymmenen miljoonan euron liikevaihdolla Datacenter Finland on joustava ja ketterä. Asiakkaita ovat 4 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013

5 Ammattitaitoinen henkilökuntamme Suomessa osaa haalia maailmalta huipputiedon hyödynnettäväksi, Petteri Kaijasilta ja Ilmari Vallo hehkuttavat. yritykset ja organisaatiot, joille korkea käytettävyys sekä palvelujen jatkuvuus ovat tärkeitä. Palvelut soveltuvat yhtä hyvin ison tai pienen yrityksen tarpeisiin. Suunnittelu asiakkaan kanssa tehdään niin yksityiskohtaisesti, että palvelut ovat siirron vuoksi pois käytössä vain muutamia minuutteja. On ero, tallentaako yritys tietonsa usvaan vai säilytetäänkö tietoja pilvessä, joka on vankassa suomalaisessa peruskalliossa. Datacenter Finland aikoo jatkossa kansainvälistyä Suomessa. Verkkoliiketoiminta meillä ja naapurimaissa lisääntyvät ja ne tarvitsevat varmuusjärjestelmiä. Uskon, että kansainvälinen kysyntä Suomen kapasiteetista tulee kasvamaan, toimitusjohtaja Ilmari Vallo sanoo. Datacenter Finland on nopeutensa ja ketteryytensä vuoksi vahvoilla. Kotimaisuus ja läheisyys ovat myyntivaltteja, joilla on saatu isojakin asiakkaita. Ilmari Vallo kiittää hyvää työilmapiiriä, joka näkyy motivoituneena osaamisen hyödyntämisenä ja myös asiakastyytyväisyytenä. Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

6 Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: TerhiTec Suomalaiset veneet tunnetaan laadusta ja luotettavuudesta Venevalmistuksessamme on vahva sisäinen laatujärjestelmä, tunnemme jokaisesta veneestä joka komponentin, sanoo Euroopan johtavan pienvenevalmistajan, TerhiTec :n toimitusjohtaja Jarmo Sundin. Muista Pohjoismaista veneteollisuus on pääosin kadonnut. Myös suomalaisiksi miellettyjä veneitä valmistetaan ulkomailla. Kuluttajille veneen nimi saattaa antaa harhaanjohtavan mielikuvan. Jarmo Sundinin mukaan ainoastaan alan toimijat tietävät, missä mikäkin vene on valmistettu. Siksi pidämme tärkeänä Avainlippua, joka kertoo suomalaisesta valmistuksesta. Suomalainen vene on myös kansainvälisesti tunnettu laadusta ja luotettavuudesta. Avainlippu tuo uskottavuutta ja helpottaa myyntiä myös vientimaihimme. Veneitämme myydään 18 maahan, joten kärkiviestimme on, että valmistus on Suomessa. Euroopan veneteollisuudesta pääosa toimii Puolassa. Varsinkin Englannissa Avainlippu veneen kyljessä kertoo, että vene on Suomessa valmistettu eikä Puolassa, Jarmo Sundin tarkentaa. Nautimme Pohjanmaalla valmistettavien luksusjahtien tuomasta suomalaisten veneiden laatumaineesta. Viime vuosi oli TerhiTecin venemyynnille positiivinen. Ähtärissä valmistettavat Silver-veneet nousivat kuituveneiden sarjassa toiselle sijalle, vaikka rekisteröintitilastojen mukaan vähintään 20-hevosvoimaisten ja yli viisimetristen veneiden rekisteröinti hieman laski. Rymättylässä valmistettavien Terhi-soutuveneiden ja alle 4,5 metristen veneiden kysyntä taas vahvistui rajusti. Kaikissa Terhi-veneissä on erillinen Avainlippu-tarra. Avainlippu näkyy kaikessa viestinnässämme, esitteissä, mainoksissa ja internetissä. Samoin Avainlippu näkyy messuilla, varsinkin kansainvälisillä 6 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

7 messuilla. Veneteollisuudessa on myös toinen kotimaisuutta kuvaava slogan: Proudly made in Finland, joka liittyy Finnboat ry:n kotimaiseen veneteollisuuteen, Sundin kertoo. Veneiden myyntiä ei niinkään edistä yleinen tunnettuus vaan mielikuvat. Terhin mainonnan linja on suomalaisuus, uudistuminen ja tunnelma. Silver auttaa mielikuvien muodostamista sarjakuvilla. Silver Fox -veneen mainoksissa ja julisteissa kettu istuu trailerilla ja veneessä istuu niin monta kettua kun veneen kantavuus on. Helsingin venemessut ovat uusien mallien esittely- ja myyntitapahtuma, jossa käyvät myös kansainväliset asiakkaat. Vuonna 2009 Naantalin Rymättylässä toimiva Terhi sekä Ähtärissä toimiva Silver Veneet yhdistivät voimansa. Otto Brandt -konserniin kuuluva Terhi osti koko Silver Veneet :n liiketoiminnan. Syntyi TerhiTec, joka tavoittelee vuoden 2013 liikevaihdoksi 15 miljoonaa euroa, joka jakautuu 50/50 vientiin ja kotimaahan. Henkilökunnan määrä on 81, josta Rymättylässä 31, Ähtärissä 48 ja Tukholman myyntikonttorissa 2. Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

8 Avainklubi teksti: Merja Mantila Avainklubista testaajaksi Mallorcalle Suomalaisen Työn Liiton Avainklubi-yhteisössä toteutettiin vuonna 2012 ainutlaatuinen hanke. Aurinkomatkat etsi kesän 2013 matkavalikoimaansa suomalaisille mieluista kohdetta, jonne ei vielä tehdä valmismatkoja. Avuksi hälytettiin suomalaiset kuluttajat, jotka samalla pääsivät mukaan kehittämään palvelutarjontaa, tuotevalikoimaa ja lisäpalveluita. Lopuksi matkatestaaja lähetettiin testaamaan uutuuskohdetta. Avainklubi on internetissä toimiva kaikille avoin palvelu, joka tarjoaa suomalaisille väylän päästä vaikuttamaan yritysten tuote- ja palvelukehitykseen. Palvelu yhdistää aidosti kuluttajat ja yritykset. Matkatestaajakin löytyi Avainklubista Matkatestaaja lähetettiin testaamaan tulevaa uutuuskohdetta ennen muita aurinkomatkalaisia. Näin saimme arvokasta tietoa ja kokemuksia uutuuskohteesta, iloitsee Aurinkomatkojen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Sanna Forsström-Hack. Matkatestaajaksi valittiin avainklubilainen Sari Helsingistä tyttärensä Lidin ja äitinsä Katin kanssa. Heiltä saatiin kolmen sukupolven näkemys testattavasta kohteesta. Valintaa auttoi myös avoin ja iloinen asenne matkustamista kohtaan. Testauskohteena oli kesän 2013 uutuuskohde Puerto de Sóller Mallorcalla. Matkatestaajat pitivät Mallorcan Puerto de Sólleria monipuolisena rannan ja kaupungin hienosti yhdistävänä tyylikkäänä kohteena, josta löytyy hyvin puuhaa kaikenikäisille. Pienessä kaupungissa näkee rantaelämän lisäksi paikallista arkea. Siellä on hyvät harrastusmahdollisuudet, hyviä ravintoloita, kahviloita ja kulttuuria, paljon nähtävää ja koettavaa. Lisäksi matkatestaajat kehuivat sitä, että oivalliset patikkareitit ja upea luonto ovat hyvin lähellä. Avainklubilaiset innokkaita osallistumaan Saimme vastauksia todella ison määrän kpl, joka on enemmän kuin odotimme, kertoo Sanna Forsström-Hack. Avainklubilaiset vastasivat kyselyymme mahtavalla syvyydellä ja tarkkuudella. Vastaajat olivat eri-ikäisiä ihmisiä eri puolelta Suomea. Näiden vastausten mukaan suomalaiset ovat pääasiassa ennakkoluulottomia, avoimia ja kaikesta kiinnostuneita matkailijoita. Avainklubissa tehty kysely vaikutti myös tuotevalikoimaan suoraan. Avainklubilaisten vastausten perusteella otimme kesän valikoimaamme Azorit, joka kohteena oli ollut vasta harkinnassa, Forsström-Hack myöntää. Rannalle vai kaupunkilomalle? Avainklubilaiset pitivät eniten lomailusta rantakohteissa, mutta omatoimiset kaupunkilomat olivat hyvänä kakkosena. Lisääntynyt kiinnostus kierto- ja teemamatkoihin sekä aktiivilomiin näkyi selvästi. Osaa vastaajista kiinnosti matkustaa kesän aikana myös kaukomaille, jonne on kesäisin perinteisesti matkustettu vähemmän. 8 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013

9 Matkatestaaja Lidi nautti Espanjan herkuista ja kirjasi ahkerasti aurinkoisia lomatunnelmiaan. Lisäpalvelut on nouseva trendi. Loma - matkallaan avainklubilaiset haluavat edelleen vuokrata auton, mutta ovat myös erittäin kiinnostuneita varaamaan etukäteen kohteen retkiä ja kiertoajeluita tai hankkimaan liput etukäteen suosittuun konserttiin tai näyttelyyn, tarkentaa Sanna Forsström-Hack. Avainklubi auttoi kehittämään ja päivittämään palvelutarjoamaa entistä paremmin suomalaisille soveltuvaksi. Aiomme tulevaisuudessakin ammentaa Avainklubista kallisarvoisia kommentteja ja ideoita erilaisten palveluiden kehittämiseen. Aurinkomatkat on suomalainen yritys, jolla on jo 50-vuotinen asiakaslähtöinen historia takanaan. Tulevaisuudessa suomalaisten asiakkaidemme haaveet, unelmat ja toiveet ovat merkittävin tekijä, jonka pohjalta haluamme palvelu- ja matkavalikoimaamme kehittää ja tässä kuluttajien äänellä, herkillä korvilla ja Avainklubilla on merkittävä rooli, summaa Sanna Forsström-Hack. Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

10 Lasitettu parveke on myyntivaltti Lumon :n toiminta alkoi ikkunasaneerauksesta Pohjois- Karjalassa 35 vuotta sitten. Nyt yritys on parvekelasitusten edelläkävijä. Lumon on avautuvien parveke- ja terassilasien valmistajien eturintamassa. Uusia kerrostaloja suunnittelevat arkkitehdit tekevät lasitetuista parvekkeista todellisia myyntivaltteja. Teksti: Mirja Ekholm Kuva: Jukka Rasimus 10 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013

11 - Suomalaisella työllä ja laadulla on hyvä maine Euroopassa ja kauempanakin. Avainlippu ja Design from Finland -merkki viestivät yrityksestämme paljon ja selkeästi, kertoo Lumonin toimitusjohtaja Tapani Kinnunen. Lumonin jokainen parvekelasitus ja lasiterassi tehdään Kouvolan tehtaalla mittojen mukaan. Myyjät käyvät asiakkaan luona, tekevät mittaukset ja sen perusteella tarjouksen. Kouvolan tehtaalla valmistetut mittatilaustyöt lähetetään ympäri maailmaa, ja koulutettu asennusryhmä asentaa lasituksen. Laatutietoiset asiakkaat valitsevat suomalaisen Toimitusjohtajan huoneessa on maailman kartta, jossa on tiuhaan nuppineuloja joka aikavyöhykkeellä. Lumonin kansainvälistyminen alkoi Ruotsista, nyt tytäryhtiöitä on myös Norjassa, Espanjassa, Saksassa, Kanadassa ja Venäjällä. Kiinassa on lisäksi kokoonpanoyksikkö. Sain hiljattain tiedustelun kansainväliseltä asiakkaalta, että kun lasissa ei ole Lumonin tunnusta, niin onko se varmasti suomalainen lasi. Suomalaiset yritykset ovat luotettavia kumppaneita ja suomalaisilla on hyvä maine. Asiakkaat haluavat laatua. Kansainväliset asiakkaat osaavat myös yhdistää maamme korkean koulutustason ja siitä kumpuavan ymmärryksen tuotekehityksen merkitykseen, Tapani Kinnunen sanoo. Vaatimuksena pieni hiilijalanjälki ja iso energiansäästö Maailmalla on lasitettu parvekkeita jo kauan, mutta Lumonin tekniikka, avautuvat lasit ja design valtaavat markkinoita. Käytämme suomalaisia muotoilijoita. Testaamme äänen ja lämmön eristystä, kierrätettävyyttä ja olemme tarkkoja hiilijalanjäljestä koko prosessissa. Parvekeja terassilasituksilla säästetään asuntojen energiaa ja ikkunoiden huoltoväli pitenee, Kinnunen selventää. Lumon on Kouvolan seudulla merkittävä työllistäjä. Tuotannossa on hyvä työilmapiiri ja pitkäaikaisia työsuhteita. Kouvolassa lasit jalostetaan iskunkestäviksi ja turvallisiksi. Uskon, että positiivinen asiakaspalaute entisestään parantaa työilmapiiriä ja motivoi huolehtimaan työn laadusta. Näin voimme suunnata tulevaisuudessa enemmän kansainvälisille markkinoille, kun oma osaaminen ja innovointi ovat kunnossa, Tapani Kinnunen sanoo. Lumonin palkkalistoilla on yli 600 työntekijää, omat myyjät ja asentajat mukaan lukien. Näiden lisäksi yhtiö työllistää välillisesti partnereiden myyjiä ja asentajia siten, että kokonaisuudessaan Lumonin tuotteet työllistävät eri puolilla maailmaa yli työntekijää. Lumonin liikevaihto on 80 miljoonaa euroa, josta 30 % koostuu viennistä. Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

12 Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Syötekeskus Esteetöntä matkailupalvelua tunturimaisemissa Suomen eteläisimmän tunturialueen Syötteen kansallispuiston kupeessa avautuu upea tunturiluonto. Hotelli Pikku-Syöte tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia majoituspalveluita nimensä mukaisesti Pikku-Syötteen huipulla Pudasjärvellä, joka sijaitsee Oulun korkeudella. Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanut Syötekeskus huomioi matkailupalveluissaan erityisryhmät. - Meillä on rauhaa, luontoa, leveät ja erittäin hyvin hoidetut rinteet ja hotellin laadukkaat majoitus- ja ravintolapalvelut. Poikkeamme eduksemme siinä, että Pikku-Syöte on esteetön ja matkailupalveluita tarjotaan myös erityisryhmille, toimitusjohtaja Jussi Kemppainen kertoo. Pikku-Syöte on käynnistänyt yhteistyön saksalaisen Lebenshilfe-säätiön kanssa. Ensi syyskuussa saksalainen vammaisryhmä saapuu kahdeksi viikoksi kokemaan suomalaista luonnonrauhaa ja keskuksen tasokkaita palveluja. Tarjoamme elämyksellisiä moottorikelkkasafareita, huskyajeluja ja laskettelua myös vammaisille. Myös kasvava senioriväestö tarvitsee näitä palveluja, Kemppainen kuvailee. Yhteiskunnallista hyvää nuorisokeskuksen muodossa Syötekeskus kuuluu Oulun Seudun Setlementti ry:n yleishyödylliseen konserniin ja noudattaa sen periaatteita. 12 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

13 Syötekeskus käyttää matkailuliiketoimintansa tuottoja Nuorisokeskus Syötteen toiminnan tukemiseen. Nuorisokeskus Syöte on yksi Suomen kymmenestä opetusministeriön hyväksymästä nuorisokeskuksesta. Siksi halusimme hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, joka kertoo yrityksen käyttävän liiketoiminnalla kerääntyneen tuloksen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Yritys toimii toki liikeelämän tehokkaita prosesseja noudattaen, jotta saadaan tulosta tavoitteiden mukaisesti. Tarjoamme laadukkaita, inhimillisiä matkailupalveluja, Kemppainen kiteyttää. Myös Nuorisokeskus Syöte on kehittänyt palveluja erityisryhmille, ensimmäisenä nuorisokeskuksena Suomessa. Oulun Setlementti ja Pudasjärven kaupunki ovat kehittäneet ainoana Suomessa toimintamallin, joka yhdistää perheen lomailun ja lasten koulunkäynnin. Lomakoulun ajatuksena on, että esikoulu- ja alakouluikäiset lapset voivat käydä koulua lomailun ohella ja nauttia samalla vapaa-ajasta koko perheen kesken. Meillä on inhimillinen, pehmeä arvomaailma. Uskomme myös, että nykyisin yhä useamman suomalaisen yrityksen arvoihin kuuluu vastuullisuus, Jussi Kemppainen sanoo. Tänä talvena belgialainen ryhmä yöpyi iglussa ja sai nauttia Suomen luonnon rauhasta, kuvaa Syötekeskus :n Jussi Kemppainen matkailukeskuksen monipuolista toimintaa. Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

14 Tutkimuksilla uusia avauksia yritysten toimintaan Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksilla ja tiedontuotannolla tavoitellaan kokonaisvaltaisen näkemyksen tuottamista jäsenyrityksille, jossa keskitytään ymmärtämään suomalaisten kuluttajien ja työntekijöiden arvojen, asenteiden ja käytänteiden muuttumista ja niiden vaikutuksia ostopäätöksiin ja työtapoihin. Parhaimmillaan tutkimustemme avulla suomalaiset yritykset löytävät uusia ideoita tuotteilleen ja tuotteiden kohdemarkkinoille, sekä uusille innovatiivisille tavoille palkita työntekijöitään ja tehdä työtä. Suomalaisen Työn Liiton tutkimustyössä on selvitetty vuosikymmenien ajan suomalaisten tuotteiden asemaa markkinoilla. Tuoreimpia tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi suomalaisten suhtautumista työhön, teknologian käyttöönoton vaikutuksia yritysten toimintaan, designin merkitystä yritysten liiketoimintaan ja suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulokset ovat tuoneet tärkeää tietoa yrityksille suomalaisten arvoista ja asenteista, mutta myös yritysten kilpailukykyyn liittyvistä tekijöistä. Viimeaikaisten tutkimustemme avulla on selvinnyt esimerkiksi: Kolme neljästä kuluttajasta suosii ostoksissaan mielellään suomalaisuutta kulutustavaroissa. Yhtä moni suomalainen näkee kotimaassa valmistettujen tuotteiden ja palveluiden vastuullisena kuluttamisena. Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista (65 %) on sitä mieltä, että Avainlippu kertoo yritysten yhteiskuntavastuusta. 14 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

15 Suomalaisen Työn Liiton seminaari Suomalaisen työn tulevaisuus, kilpailukykymme perusta Suomalaisen Työn Liitto pyydettiin mukaan vuoden 2013 alussa alkaneeseen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kaksivuotiseen tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan yhteiskunnallisen yritystoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yhteiskunnallisen yritystoiminnan roolista ja merkityksestä yhteiskunnalle, sekä yksilöidä mekanismeja, joilla ne tuottavat yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näin hanke voi auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä kehittämään liiketoimintamalliaan, ja toisaalta syventää yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta käytävää julkista keskustelua, toteaa hankkeen johtaja professori Helinä Melkas. Suomalaisen Työn Liiton kehityspäällikkö Saila Tykkyläinen toimii tutkimushankkeen johtoryhmän puheenjohtajana. Yli kolmasosa yrityksistä oli täysin sitä mieltä, että designin hallinta tarjoaa yrityksille kilpailuetua. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, mitä hyötyjä ja tukea suomalaiset yritykset saavat kertoessaan kotimaisuudestaan ja miten Avainlippu osana yrityksen brändiä tarjoaa uusia mahdollisuuksia osoittaa yrityksen asiakkaille, kuinka yrityksen toiminta ja asiakkaan arvomaailma kohtaavat. Lisäksi tutkimuksemme valottavat miten yritykset näkevät oman kilpailuedun ja siihen vaikuttavien tekijöiden muutokset. Pyrkimyksenämme on tarjota laadukasta asiantuntemusta, jonka johdosta Suomalaisen Työn Liitossa ollaan enenevässä määrin keskittymässä tekemään tutkimusta, joka tarjoaa eväitä yrityksille konkreettisten päätösten tueksi niin yrityksen, brändin ja innovaation kuin yritysten toimintamallien kehittämiseen. Jokke Eljala tutkimuspäällikkö Miten työn murros näkyy suomalaisissa yrityksissä? Mitä uutta nuoret tuovat työelämään? Miten Suomeen saadaan pidempiä työuria ja lisää työtä? Mikä rooli robotisaatiolla on tulevaisuuden työssä? Miksi työnteon on uudistuttava? Mitkä ovat suomalaisen työn muutostekijät? Suomalaisen Työn Liiton kevätseminaarissa Helsingissä etsimme vastauksia kysymyksiin ja keskustelemme suomalaisen työelämän arvomaailmasta nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarissa puhuvat: Kuisma Niemelä, Suomalaisen Työn Liiton valtuuston puheenjohtaja, pääjohtaja (SOK) Muuttuva työ Suomessa Anne Berner, Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja (Vallila Interior) Suomalainen työ muuttuu miten ja mitä se tarkoittaa meille? Cristina Andersson, voittamisvalmentaja, kirjailija ja EU:n robottiviikon Suomen koordinaattori Ihminen, robotisaatio ja työn tulevaisuus Pekka Pohjakallio, CEO, 925 Design Työelämän pitää uudistua! Mikko Ampuja, kehitysjohtaja, 15/30 Research Suomalainen unelma? Nuoret, arvot ja työelämä Tero Lausala, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Suomalaisen työn muutostekijät ja Suomalaisen Työn Liiton rooli Tilaisuuden juontaa Anna Perho. Musiikista vastaa Duo Mandoneon: Mikko Nuopponen ja Kalle Keltakangas (tenori, harmonikka ja mandoliini). Lisätiedot: Suomalaisen Työn Liitto, viestintäsuunnittelija Miia Välikorpi, Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

16 Suomalaisen Työn Liiton tapahtumat Utsjoki Design from Finland -tapahtumat Inari HelsinKI Design from Finland -työpaja, Vallila Interior Keinutuolien kokoontumisajot Onko design työtä? Paneelikeskustelu, WDC-Paviljonki Nokian designbrunssi: Furthering the role of design Helsinki Design Week: Open Studios -tapahtuma Habitare Design from Finland -työpaja, +Studio Kattaillen -avajaiset Design Forum EK:n Kivi-verkoston kansainvälistymistapahtuma Habitare Kolari Kemi Rovaniemi Oulu Kemijärvi Pudasjärvi K Raahe Rovaniemi Design Week, Arctic Lives Seminar Kattaillen, Verkaranta, Tampere Mitä hyötyä brändäyksestä? Jurva Kattaillen, Galleria 5, Oulu Vaasa Kokkola Jakobstad Kalajoki Kannus Haapavesi Kiuruvesi Viitasaari Kajaani Nilsiä Seinäjoki Kuopio Out Saarijärvi Suonenjoki Kauhajoki Kristinestad Virrat Kankaanpää Orivesi Rauma Uusikaupunki Turku Mariehamn Pori Tampere Hämeenlinna Loimaa Salo Espoo Jyväskylä Lahti Pieksämäki Heinola HELSINKI Mikkeli Kouvola Lap Hyvinkää Kotka Porvoo 16 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013 Hanko

17 Yhteiskunnallinen yritys -tapahtumat, Helsinki Yhteiskunnallinen yritys -merkkityöpaja Onnistamossa Ensimmäinen Suomalaisen Työn Liiton ja FinSERNin palkinto parhaalle yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kirjoitetulle opinnäytetyölle Yhteiskunnallisen yrittäjän päivän huipputapahtuma yhteistyössä Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab -hankkeen kanssa Markkinointi- ja viestintätyöpaja Yhteiskunnallinen yritys -merkkiyrityksille Vanhustyö2013-messut, Finlandia talo Onnistamo-tapahtuman Yhteiskunnallinen yritys -merkkiklinikka Kotikorttelin avajaiset Kalasatamassa uusamo Kuhmo Nurmes Lieksa Yhteiskunnallisten yritysten superpäivät Kemi Oulu Tampere Helsinki Joensuu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivien tavoite on selventää mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta, tuoda esiin sen muutosvoima ja mahdollisuudet sekä tarjota osallistujille tilaisuus tutustua yhteiskunnallisiin yrityksiin. okumpu Kitee Savonlinna Imatra peenranta Joensuu Työ Turneella 2012 Suomalaisen työn liitto jalkautui 100-vuotisjuhlavuotenaan Suomen kesätapahtumiin ja tavoitti kiertueella tapahtumakävijää. Kuopio Wine Festival Kaustinen Folk Music Festival Seinäjoen Tangomarkkinat Porin SuomiAreena Reinon päivän juhlat, Tammelan tori, Tampere Järvenpään Puistoblues Kotkan Meripäivät Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

18 Suomalaisen Työn Liiton kampanjat Tarinoita suomalaisesta työstä -tv-sarja Suomalaisen Työn Liitto teki 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhteistyössä jäsenyritystensä kanssa MTV3-kanavalle ohjelmasarjan, joka koostui 33 jaksosta. Tarinoissa esillä olivat työ ja ihminen työn takana. Ohjelmasarjan katsojaluvun keskiarvo oli ja tv-sarja alkoi MTV3:lla lauantaina TV-tarinoiden sarja päättyi lauantaina Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlan taltiointiin, joka keräsi katsojaa. Sinivalkoinen joulu TEHDÄÄN YHDESSÄ SINIVALKOINEN JOULU Lokakuun lopulla julkistettu liiton joulututkimus osoitti, että internet kasvattaa suosiotaan jouluostosten tietolähteenä. Liitto jatkoi suomalainenjoulu.fi-sivuston ja siellä sijaitsevan Lahjakoneen kehittämistä. Lahjakoneesta kuluttaja löytää kotimaisia tuote- ja palvelulahja vinkkejä. Lahjakone myös ohjaa ostoksille yhteistyöyritysten verkkokauppoihin. Kehitystyö toi tulosta, sillä Lahjakoneessa kävijöiden määrä nousi katselukertaan (2011, ). Kävijämäärä nousi kävijään (2011, ). Kampanjan verkkosivulla olleen kilpailun pääpalkintona arvottiin Jukka Rintalan suunnittelema asukokonaisuus. Asukokonaisuuden voitti Jaana Salmi, Hämeenlinnasta. 18 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

19 Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhla Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlia vietettiin Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Valtiovallan edustajana juhlassa puhuivat pääministeri Jyrki Katainen ja valtionvarainministeri Jutta Urpilainen. 100-vuotisjuhlan musiikista vastasivat Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, The Charmants ja Stefanie Tuurna. 100-vuotisjuhlassa jaettiin yhdeksän Hyvän työn palkintoa, joiden suunnittelusta vastasivat nuoret suomalaiset suunnittelijat. Hyvän työn palkinnon myönsi myös Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppani, Työeläkevakuutusyhtiö Varma pietarsaarelaiselle liha- ja leiketuotteita valmistavalle perheyritykselle, Snellman ab:lle. Juhlan juonsi Peter Nyman. Habitare yhteisosasto Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritysten Habitare-yhteistyötä pilotoitiin vuonna 2012 pienimuotoisella osastolla. Hyvän kokemuksen siivittämänä ja jäsenten toiveiden mukaisesti Suomaisen Työn Liitto työstää Habitare yhteisosastoa suuremmalla näkyvyydellä. Vuonna 2013 olemme lähdössä mukaan korttelin kokoisella osastolla hallissa 7. Ammattisuunnittelijan tekemää osastosuunnitelmaa on jatkokehitetty yhdessä yritysten kanssa heidän toiveensa ja näkemyksensä huomioon ottaen. Tämän vuoden teemana on yhteispeli ja osallistavuus, joten suunnittelutyöhön kuuluu myös sisällöllisen ohjelman kehittäminen. Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu

20 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa yhteiskuvassa vasemmalta L-Fashion Groupin Pauli Kulvik, Vesa Luhtanen ja Juha Luhtanen, Rovio Entertainmentin Mikael Hed, Petri Järvilehto ja Niklas Hed sekä Blanccon Michael Röchner ja Kim Väisänen. Suomalaiset pelit, tiedonhävitys ja design-muoti valtaavat globaaleja markkinoita Pienet ja keskisuuret yritykset ovat profiloituneet viime vuosina uusien työpaikkojen luojiksi. Tammikuun viimeisenä päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti kansainvälistymispalkinnot kolmelle tiensä globaaleille markkinoille raivanneelle suomalaisyritykselle. Teksti: Mirja Ekholm Kuvat: Atte Kajova 20 Suomalaisen työn liiton vuosijulkaisu 2013