KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12

Transkriptio

1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12 Kunnanhallitus Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai kello Puumilan Taitotalo Törmä Tapani Alkkiomäki Jari Annala Tarmo Koivistoinen Hannu Mäkinen Heikki Niemenmaa Nina Silvennoinen Erja Toivonen Katri puheenjohtaja Muut saapuvilla olleet Wiinamäki Petteri Markkola Juha-Matti Mäkipää Lea Liukku Petri kvalt pj. kvalt I varapj. kvalt II varapj. esittelijä, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastajat: Erja Silvennoinen ja Heikki Mäkinen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Tapani Törmä Hannu Koivistoinen (150 ) Petri Liukku Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika: Erja Silvennoinen Heikki Mäkinen Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Kihniön kunnanvirasto Kanslisti Tuula Kajuutti

2 Kunnanhallitus Sisällysluettelo: 145 LISÄMÄÄRÄRAHAT VUODEN 2013 TALOUSARVIOON 146 ILMOITUSASIAT 147 TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIHNIÖN VANHUSTENTALOYHDISTYS RY:N LAINALLE 148 LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTISTA. 149 LEADER- TOIMINNAN KUNTARAHOITUS OMJELMAKAUDELLA NERKOON VESIOSUUSKUNNAN OSTOTARJOUS HARJUNTIEN VEDENOTTA- MOSTA JA METSÄMAA-ALUEESTA 151 TALOUSKATSAUS KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT

3 Kunnanhallitus LISÄMÄÄRÄRAHAT VUODEN 2013 TALOUSARVIOON tekla Kuntalain 65 :n 5 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Lisämäärärahaa pyydetään käyttötalouteen, koska kyseessä olevat käyttökohteet eivät täytä investoinnin kriteerejä. Teknisen hallinnon päävastuualueella tarvitaan lisämäärärahaa seuraavasti: Käyttötalous: Kiinteistöt tulosalueelle yhteensä euroa, ylitys johtuu pääsääntöisesti ennakoimattomista korjauskustannuksista. Mm. TK:n kuntoutusallas (altaan laatoituksen saumauksen uusiminen, ei täytä tiiveys eikä hygienia vaatimiksia), Veteraanitalon yhden asunnon täydellinen remontointi , ukkosen aiheuttaman vesivahingon korjaustyöt yhtenäiskoululla (vakuutuksesta omavastuu), Koivikon rivitalojen asuntojen kylpyhuoneiden remontteihin ja Toimelanrivitalojen päivähoidolta vapautuvien huoneistojen pienehköihin muutostöihin Tekninen lautakunta pyytää kunnanhallitukselta ja edelleen kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa euroa edellä mainittuun tulosalueeseen. tekla Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi tekninen lautakunta päätti yksimielisesti pyytää kunnanhallitukselta ja edelleen kunnanvaltuustolta investointimäärärahaa latukoneen hankkimiseksi alv 0 %. 145 Mainittakoon, että verottaja sekä kirjanpitolaki tulkitsee investointimenoiksi perusparannusmenot. Perusparannusta ovat huoneiston tai rakennuksen laajennus-, uudistus- ja muut vastaavat toimenpiteet. Korjauksesta perusparannus eroaa siten, että perusparannuksessa huoneistoa tai rakennusta muutetaan tasokkaammaksi ja laajennetaan. Korjausmenot kohdennetaan verottajan ja kirjanpidon vaatimusten mukaisesti käyttötalouden puolelle.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle euron lisämäärärahapyynnön kiinteistöt tulosalueelle edellä mainittujen kohteiden korjaamiseksi sekä euron (alv 0 %) lisäinvestointimäärärahapyynnön latukoneen hankkimiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen euron lisämäärärahasta kiinteistöt tulosalueelle. Latukoneen euron lisäinvestointimäärärahapyynnöstä käydyn keskustelun aikana Hannu Koivistoinen esitti Nina Niemenmaan kannattamana asian jättämistä pöydälle lisäselvitystä varten. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Hannu Koivistoisen tekemän esityksen.

5 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT 146 Pirkanmaan työllisyyskatsaus 8/2013. Kihniön työttömyysaste oli 8,8 %. Korkein oli Tampereella 15,7 % ja alhaisin Punkalaitumella 7,7 %. Kiinteistönluovutusilmoituksia: - Suomen valtio, metsähallitus / Järvinen Jouko, Tapiola 3:164, Kankari - Ikonen Unto / Suomalainen Elina, Anianpelto 6:35, Kihniö - Mäkelä Urho kp ja Mäkelä Maiju kp / Lahtinen Tapio, Kaski 16:16, Kihniö - Taipale Markku ja Taipale Tuula / Taipale Susanna, Suvikumpu 43:1, Kihniö - Kangasmaa Tarja ja Kangasmaa Jarno / Rönn Merja ja Pusa Tero, Virtanen 8:254, Kihniö Lautakuntien pöytäkirjoja: - Tekninen lautakunta : Rakennusjärjestyksen uusiminen 54 : Ilmoitusasiat 55 : Muut esille tulevat asiat - Perusturvalautakunta : Suun terveydenhuollon päivystyksen laajentaminen arki-iltapäivystykseen 75 : Pirkanmaan maakunnallisen kehitysvammaisten perhehoidon yksikön järjestäminen yhteistoimintana 76 : Talouden tasapainottamistyöryhmän raportti 77 : Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sopimusohjausseurannan toteutuma : Perusturvaosaston viranhaltijapäätökset 80 : Tarjoukset koululaisten silmälääkäripalveluista 81 : Ilmoitusasiat 82 : Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa koskeva sopimusluonnos - Henkilöstöjaoston pöytäkirja : Petri Liukulle myönnettävä korvaus perusturvajohtajan osittaisesta sijaistamisesta 12 : Sijaisten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen - Kunnanjohtajan vuosiloma ajalla Saapuneet kirjeet: - Kuntaliitto, yleiskirje 17/80/2013: Kuntarakennelaki - Kuntatyönantajat, yleiskirje 11/2013: Taloudellinen tuki ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja yhteistoimintasääntelyn uudistaminen - Ruoveden kunta, pöytäkirjaote Kunnanhallituksen kokouksesta , 130 : Sopimus työvoiman yhteispalvelusta pohjoisella Pirkanmaalla - Valtiovarainministeriö, kirje VM/2018/ /2013: Kuntarakennelain mukaisen selvitysavustuksen hakeminen

6 Kunnanhallitus Ehdotus Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Lautakuntien pöytäkirjojen osalta kunnanhallitus päättää, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

7 Kunnanhallitus TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIHNIÖN VANHUSTENTALOYHDISTYS RY:N LAINALLE 147 Kihniön Vanhustentaloyhdistys ry on aloittanut kolmen rivitalon peruskorjauksen. Koko kustannusarvio on euroa, josta Ray:n avustus on euroa ja loppu euroa rahoitetaan valtion takaamalla korkotukilainalla. Avustusta ei saada yhteisten tilojen (keittiö, ruokailutilat, pesula ja sosiaalitilat) peruskorjaukseen, vaan niihin yhdistys tarvitsee pankkilainan.. Kihniön Vanhustentaloyhdistys ry pyytää kunnan takausta Kihniön Osuuspankista saamalleen euron lainalle, joka tarvitaan peruskorjauksen tilapäisrahoituksena siihen asti, kunnes muut rahoitussuunnitelmat on saatu toteutettua. Kihniön Osuuspankin lainan korko sidottaisiin 12 kuukauden euribor korkoon + 3,00 %. Yhteensä korko tällä hetkellä olisi noin 3,5 %. Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on Kihniön kunta on taannut Vanhustentaloyhdistyksen Kihniön Osuuspankista ottaman euron lainan. Lisäksi myönnettiin takaus euron suunnittelulainalle myös Kihniön Osuuspankista. Kihniön kunnalla on Vanhustentaloyhdistys ry:n kiinteistökiinnitykset. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta myöntää omavelkaisen takauksen Kihniön Vanhustentaloyhdistys ry:n Kihniön Osuuspankista saamalle euron lainalle, jonka viimeinen takaisinmaksupäivä on ja korko 12 kuukauden euribor korko + 3,0 %. Nina Niemenmaa ja Katri Toivonen esittivät esteellisyytensä käsiteltävään asiaan ja he poistuivat asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

8 Kunnanhallitus LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTISTA. 148 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislain valmisteluryhmä on laatinut väliraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 15). Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Muistio on julkaistu ministeriön internet-sivuilla: julkaisutlnayta/-/_julkaisu/ Valmisteluryhmä jatkaa työtään kesän jälkeen ja laatii toimeksiantonsa mukaisesti hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaiksi. Ehdotus sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Jatkotyönsä tueksi valmisteluryhmä pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot väliraportista. Lausuntopyyntöön voi vastata webropol -kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä väliraportin mukaisista periaatteista sekä eräistä muista järjestämislain valmistelun kannalta keskeisistä seikoista sekä mahdollisuus vapaaseen kommentointiin. Webropol-kyselyyn vastaamisen sijasta lausunnon voi antaa myös kirjallisesti. Jos lausunto annetaan kirjallisesti, siinä pyydetään esittämään näkemykset webropol kyselyssä oleviin kysymyksiin, erityisesti sote-alueen ja perustason alueen muodostamisen kriteereistä, erityisvastuualueen asemasta ja toimivallasta, rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta sekä aikataulusta. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee erikseen pyytämään alkuvuodesta 2014 lausunnot valmisteluryhmän loppuraportista, johon sisältyy ehdotus eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja siihen liittyviksi muiksi laeiksi. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja sen on tarkoitus tulla voi maan vuoden 2015 alusta lukien. Lisäksi kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Esitysten mukaisten sote- alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään Lausunnot pyydetään antamaan mennessä. Liite nro 1 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Raportti on nähtävissä kunnan internet sivuilla kohdassa ajankohtaista.

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista: Väliraportti on epäselvä ja monimutkainen. Esitetyn järjestämismallin perustuslainmukaisuus on selvittämättä, mikä raportissakin tuodaan esiin. Esitetyssä mallissa kunnille jää rahoitusvastuu, mutta päätösvalta heikkenee entisestään. Alle asukkaan kunnalla ei olisi enää mitään roolia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Mitään palvelujen järjestämismalleja ei pitäisi rakentaa niin, että maksajalla ei ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Esitetty keskittävä malli synnyttää julkisia monopoleja eikä ota huomioon yksityisen ja julkisen kumppanuutta. Raportissa mainitaan ostopalvelut avaamatta sitä, sisältyykö siihen myös yksityiset palveluiden tuottajat. Järjestämisen keskittäminen etäännyttää palveluja kuntalaisilta. Tilaamisen keskittäminen maakunnalliselle, erva-alueelle tai jopa valtakunnalliseksi olisi sitä vastoin perusteltua. Tuottajina pitäisi voida toimia paitsi sairaalataso kuin myös yhden lääkärin vastaanottoon kokoiset toimijat. Asiantuntijat on laajasti sivuutettu valmistelussa ja nykytilanteessa olisi parempi käynnistää valmistelu alusta kansallisen ratkaisun löytämiseksi kuin jatkaa väliraportin mallin mukaista etenemistietä. Perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio on perusteltua ja kansainvälisesti laajasti toteutettua. Kihniön kunta ei näe toiminnallisia perusteita järjestää sote- alueita rakentuvaksi aluesairaaloiden pohjalle, koska niiden osaaminen on riittämätöntä ja toiminta jokseenkin tehotonta. Myös luonnolliset kulkuyhteydet määrittelevät mistä palveluja haetaan tarkoituksen mukaisimmin. Perusteltua sen sijaan on, että erikoissairaanhoito järjestetään nykyisen kaltaisen sairaanhoitopiirin tai sitä vastaavan toimijan toimesta. Myös yksityiset erikoislääkärinpalvelut nähdään Kihniön kunnassa tätä täydentävinä. Lisäksi aluesairaaloita ei ole kattavasti Suomessa, jotta erikoissairaanhoitoa olisi syytä hajauttaa keskussairaaloiden ulkopuolelle asukasta on aivan liian pieni väestömäärä erikoissairaanhoidon laadukkaalle ja kustannustehokkaalle järjestämiselle. Vastaavasti koko sosiaalitoimen yhdistämistä terveydenhoitoon ei voi perustella taloudella tai synergiahyödyillä. Monet lähipalvelutyyppiset sosiaalipalvelut voisivat aivan hyvin olla osa kuntien palvelutuotantoa, joka kytkeytyy kuntien muuhun toimintaan ja mikä voidaan järjestää paikallisesti joustavasti ja kustannustehokkaasti. Perus- ja erikoissairaanhoidon sekä raskaiden sosiaalipalvelujen integrointi riittää synergiahyötyihin ja tämä integraatio tulisi tehdä vähintään asukkaan rahoituspohjalle.

10 Kunnanhallitus Väliraportissa on epäselvää tiettyjen yli asukkaan kuntien oikeus järjestää perustason palveluja ja toimia yhteistoiminta-alueen vastuukuntana. Järjestämisoikeuden rajaaminen vastuukunnille on perustuslaillinen tulkintaongelma, jonka laillisuus suhteessa kunnallisen itsehallinnon säädöksiin tulee ratkaista ennen jatkotoimenpiteitä. Suunniteltujen vastuukuntien kyky haltuunottaa tuotannossa tarvittavaa omaisuutta on kyseenalainen. Vastuukuntamalli myös hajottaisi nykyisten yhteistoiminta-alueiden toimintaedellytykset, jotka asetettiin valtion vaatimuksesta. Kihniön kunta esittää väliraportista poiketen, että rahoitusvastuu siirrettäisiin keskitetylle taholle, mutta tuotanto olisi hajautettua ja kilpailtua eri toimijoiden välillä esim. Ruotsin mallin mukaisesti. Asiakkaat hakeutuisivat minne haluaisivat, jolloin palveluverkko rakentuisi automaattisesti vastaamaan asiakkaiden toiveita. Nyt väliraportissa esitetty malli on juuri päinvastainen, jossa järjestämisvastuu halutaan keskittää rahoituksen sijasta ja luoda jäykkiä monopoleja sekä estää eri toimijoiden välinen hyödyllinen kilpailu. Esitetty malli on kokonaisuutenaan huono, monimutkainen ja aiheuttaa usean vuoden siirtymäjakson, joka lisää kustannuksia. Taloudellisten vaikutusten arviointi ja vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja laatuun ovat puutteelliset, eikä voida osoittaa, että uudesta mallista saadaan taloudellisia hyötyjä muuten kuin etäännyttämällä palvelut käyttäjistä ja heikentämällä palvelujen saatavuutta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

11 Kunnanhallitus LEADER- TOIMINNAN KUNTARAHOITUS OMJELMAKAUDELLA Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry on jättänyt ohjelmakautta koskevan kehittämisohjelma-luonnoksen maa- ja metsätalousministeriöön Ohjelmasta saadaan ministeriön palaute lokakuun lopussa, jonka jälkeen sitä voidaan vielä muokata. Lopullinen ohjelma on toimitettava ministeriöön joulukuulla Kuluvalla ohjelmakaudella Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueen 13 kuntaa ovat rahoittaneet 20% yhdistyksen jakamasta julkisesta rahoituksesta ja yhdistyksen hallinnon kuluista. Kuntaraha on kerätty asukasluvun mukaan siten, että se on laskutettu vuosittain alkuvuoden aikana. Asukaskohtainen kuntarahaosuus on koko ohjelmakauden ajan ollut 3,36 /vuosi. Kuntarahaa ei korvamerkitä mitenkään, vaan kuntarahapotti käytetään kaikkiin hyväksyttyihin hankkeisiin koko alueella. Alueen asukasluku on pienentynyt ohjelmakauden aikana noin kolmella tuhannella, joten vuotuinen kuntaraha on ohjelmakauden viimeisenä vuonna lähes euroa pienempi kuin kauden alussa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin laittaneet omiin hankkeisiinsa myös ylimääräistä kuntarahaa siten, että 20%:n osuus kaikesta julkisesta tuesta on täyttynyt. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry on kuluvalla ohjelmakaudella jakanut tähän mennessä noin 5 miljoonaa euroa avustusta 299 eri kohteeseen. Hakemuksia on vastaanotettu kaikkiaan 409 kpl. Rahoitetuista hankkeista 124 on kohdistunut yrityksiin ja 175 yleishyödyllisiin kohteisiin. Yksityistä rahaa ja talkootyötä hankkeisiin on sitoutunut 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistyksen hallintoon (aktivointi, tiedotus, sidosryhmätyö, hakemusten ja maksatusten käsittely sekä hakijoiden neuvonta ja avustaminen) on käytetty miljoona euroa. Koko ohjelman budjetti on siis noin 10,5 miljoonaa euroa. Uuden kehittämisohjelman kokonaisbudjetti on , josta julkisen rahoituksen osuus on euroa. Ministeriö edellyttää, että julkisesta rahoituksesta 20% tulee Leader-alueen kunnilta. Näin ollen kuntarahaa olisi kerättävä euroa. Vuoden 2014 alussa kuitenkin vasta selviää Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n saama rahoitus koko ohjelmakaudelle. Se saattaa olla haettua pienempi, sillä Leader-ohjelman rahoista kilpailee 54 muutakin aluetta kattaen koko Suomen suurimpien kaupunkien keskusta-alueita lukuun ottamatta. Uusi ohjelma on kuitenkin mitoitettu n. 20% nykyistä suuremmaksi, koska on osoittautunut, että Leader-rahoitukselle on alueella runsaasti kysyntää ja nykyinen ohjelma on toteutunut hyvin suunnitelman mukaisesti. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminta-alue pienenee vuoden 2014 alusta alkaen kuntaliitosten seurauksena. Entiset Suodenniemen ja Kiikoisten kunnat ovat nykyisin osa Sastamalaa ja kuuluvat siten jatkossa Joutsenten reitin Leaderalueeseen. Vuoden 2013 alussa jäljelle jäävien 11 kunnan väkiluku oli

12 Kunnanhallitus Tästä laskien kuntarahan tarve olisi seitsemälle vuodelle jaettuna 5,2 / henkilö / vuosi. Tämä on siis ehdoton maksimi, mutta kuntien omiin hankkeisiinsa laittaman ylimääräisen kuntarahan ansiosta ja ministeriön myöntämän rahoituksen toteutuessa haettua pienempänä tarve todennäköisesti pienenee jonkin verran. Lisäksi osa hankkeista toteutuu vajaina tai jää kokonaan toteutumatta, jolloin aivan kaikkea rahaa ei saada koskaan käytettyä. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallitus toivoo kuntien sitoutumista ohjelmakauden rahoitukseen siten, että kuntaraha on 5 euroa /asukas / vuosi. Jokaista kuntarahaeuroa vastaan alueelle saadaan 4 euroa EU:n ja valtion rahaa ja 3-4 euroa hakijoiden yksityistä rahaa ja talkootyötä. Kunnanhallitus päättää sitoutua Aktiivisen Pohjois-Satakunta ry: n kautta Leaderohjelmakauteen siten, että kuntaraha on 5 euroa / asukas/ vuosi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

13 Kunnanhallitus NERKOON VESIOSUUSKUNNAN OSTOTARJOUS HARJUNTIEN VEDENOTTAMOSTA JA METSÄMAA-ALUEESTA 150 Nerkoon vesiosuuskunta tarjoutuu ostamaan Harjuntien vedenottamon ja noin 6 hehtaarin metsämaa-alueen / suoja-alueen euron kokonaishintaan. Metsänhoitoyhdistys on tehnyt hinta-arvion ko. metsäalueesta (ei sisällä itse vedenottamoa). Metsänhoitoyhdistyksen mukaan käypä arvo myynnin kohteena olevasta metsäalueesta on arvioitu euroksi. Mainittakoon, että Kihniön kunta on vakiintuneen tavan mukaan tukeutunut metsämaan myynnissä Metsänhoitoyhdistyksen hinta-arvioihin. Kunnanhallitus päättää hylätä Nerkoon vesiosuuskunnan ostotarjouksen liian alhaisena. Tapani Törmä esitti esteellisyytensä käsiteltävään asiaan ja hän poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi tämän pykälän osalta Hannu Koivistoisen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

14 Kunnanhallitus TALOUSKATSAUS Kunnanjohtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa. Kunnanhallitus merkitsee talouskatsauksen ajalta tietoonsa saatetuksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

15 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT 152 Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Kunnanhallitus käy asiasta tarvittavan keskustelun ja merkitsee asian tiedokseen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.