YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nrot 13/2007/1 14/2007/1. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO PÄÄTÖS Nrot 13/2007/1 14/2007/1 Dnrot LSY 2005 Y 97 LSY 2005 Y 154 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIA Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n jätteiden loppusijoitustoiminnan jatkamista Torttilan läjitysalueella koskeva selvitys, Harjavalta SELVITYKSEN TEKIJÄT OMG Harjavalta Nickel Oy Teollisuuskatu HARJAVALTA Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu HARJAVALTA ASIA JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupaviraston Boliden Harjavalta Oy:lle myöntämässä ympäristöluvassa nro 49/2004/1 ja OMG Harjavalta Nickel Oy:lle myöntämässä ympäristöluvassa nro 69/2004/1 yhtiöt on määrätty yhdessä jättämään ympäristölupavirastoon mennessä selvitys loppusijoitustoiminnan jatkamisesta Torttilan läjitysalueella. OMG Harjavalta Nickel Oy on ja Boliden Harjavalta OY on toimittanut määräysten mukaisen selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

2 SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA ESITETYT TOIMET Selvitys Rautasakka altaat 2 OMG Harjavalta Nickel Oy on yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa teettänyt selvityksen insinööritoimisto Ramboll Finland Oy:llä (työ / ). Selvityksen mukaan Torttilan hienokuonaläjityksen (aikaisempi nimitys rikastushiekka) päälle on tarkoitus läjittää erillisiin altaisiin OMG Harjavalta Nickel Oy:n rautasakkaa ja Boliden Harjavalta Oy:n kipsiferriarsenaattisakkaa. Rautasakka läjitetään hienokuonaläjitykseen kaivettaviin kolmeen altaaseen (altaat III V), joiden pohjaeristyksenä on vesitiivis asfaltti. Asfaltti rakennetaan kahtena 40 mm:n ja 50 mm:n kerroksena. Asfaltin tyhjätila on < 3 %. Kuivatuskerroksena, jonka paksuus on 300 mm, käytetään raekuonaa tai soraa. Kuivatuskerros erotetaan läjitettävästä rautasakasta suodatinkankaalla. Asfaltin alle altaan pohjalle ja luiskiin rakennetaan paksuudeltaan mm:n kantavakerros sora tai kalliomurskeesta 0 35 mm. Altaan V luiskiin kantavan kerroksen alusrakenteessa on tehty ylhäältä tasolle +36 N60 massanvaihto, jossa hienokuona aines korvattiin routimattomalla täytöllä. Rautasakka allas III:n osalta massanvaihto harkitaan erikseen. Rautasakan läjitysominaisuuksissa on vaihteluja melko jäykästä massasta lähes juokseviin lietteisiin. Tästä syystä ennen altaiden korotusta ratkaistaan korotustapa. Altaiden korottamiseksi selvityksessä on esitetty kaksi esimerkinomaista vaihtoehtoa. Kipsiferriarsenaattisakka allas 1. Altaat korotetaan hienokuonasta tehtävien reunapenkereiden suojassa alustavasti tasolle +50 N60 pintarakenteet mukaan lukien. Korotukset tapahtuvat viidessä vaiheessa. Korotusten ulkoluiskien kaltevuus on 1:3 ja laki muotoillaan loivasti kuperaksi kaltevuudella 1:10 1:20. Jokaisen korotusvaiheen reunapenger eristetään keinotekoisella eristeellä (esim. HDPE kalvo). Kalvo vaatii suojakseen esipeittokerroksen puhtaista maamassoista (hiekka, sora, moreeni tai humusmaa). 2. Altaiden korotus tehdään muuten kuten vaihtoehto 1:ssä, mutta 2 5 korotus vaiheessa ilman keinotekoista eristettä suoraan rautasakalla kaltevuudella 1:3 tai 1:4. Läjityksen aikana luiska maisemoidaan/peitetään kalkilla ja kasvualustalla, johon kylvetään heinä pölyämisen estämiseksi. Kipsiferriarsenaattisakka on rautasakkaa vesipitoisempaa ja se johdetaan vesilietteenä Torttilan alueella yhteen altaaseen (allas II), jos

3 3 ta vesi poistetaan ylivuotona ja pumpataan Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Kipsiferriarsenaattisakka altaan pohjaeristyksenä on kaksinkertainen toispuoleisesti kitkapintainen HDPEkalvo, joiden väliin asennetaan välikerros raekuonasta. Kalvo saumataan kaksoishitsauksella. Välikerrokseen tulee lisäksi vuodontunnistus. Altaan luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Altaan pohjan yleistaso on +33 N60, mutta vuodontunnistusta varten pohjataso kallistetaan pituussuunnassa altaan keskelle tasoon +32,50 N60. Altaan vuodontunnistusputki asennetaan altaan poikkisuunnassa alemman HDPE kalvon päälle. Pohjatasolla käytetään salaojaputkea ja luiskissa hulevesiviemäriputkea. Vuodonilmaisuputki on yhtenäinen tuulettuva putki, jonka molemmat päät varustetaan rei'itetyllä, irrotettavalla päätetulpalla ja suojataan betonirenkaalla. Vesilietteisen kipsiferriarsenaattisakan purkupaikalla pohjan HDPEkalvoa vahvistetaan hitsaamalla toinen 2,0 mm:n levy altaan kulmataitteeseen ylhäältä alas asti. Lisäkaistan leveys on 2,0 m (1,0+ 1,0 m). Selkeytyneen veden poisto järjestetään kolmen kaivon kautta. Kahden altaasta tulevan poistoputken lähtökorkeus on +40,00 N60 ja yhden +40,50 N60. Putkien kaltevuus kaivoihin on vähintään 2,5 %. Altaan reunapenkereiden ulkoluiskien kaltevuus on 1:3. Reunapenkereen ylätaso on +41 N60 eikä sitä ole tarkoitus korottaa. Penkereen yläpinta asfaltoidaan. Läjityskapasiteetti ja sen käyttöönotto Teoreettinen läjityskapasiteetti kipsiferriarsenaattisakka ja rautasakka alueella nettotilavuuksina on esitetty osa alueittain seuraavassa taulukossa. osa alue massa tasoväli (N 60 ) tilavuus (m 3 ) IV allas rautasakka tasolta +30 tasolle V allas rautasakka tasolta +30 tasolle III allas rautasakka tasolta +30 tasolle IV +V + väli rautasakka tasolta +38 tasolle III allas rautasakka tasolta +38 tasolle rautasakat yhteensä II allas kipsiferriarsenaattisakka tasolta +33 tasolle kaikki yhteensä

4 4 Laskelma on suuntaa antava ja perustuu säännöllisiin geometrisiin malleihin. Rautasakka altaiden korotusten nettotilavuus on saatu vähentämällä bruttotilavuudesta korotuspenkereiden teoreettinen massamäärä. Rakentamisvaiheiden kuvaus Nykytilanne Rautasakka alue IV on rakennettu ja käytössä. Allas täyttynee tasolle +38 N60 vuonna Allas V valmistui vuonna 2005 ja se otettaneen käyttöön vuoden 2007 aikana. Kipsiferriarseenisakka allas II on otettu käyttöön vuonna Rautasakka altaan V käyttöönotto Alustavan käyttösuunnitelman mukaan allas V otetaan käyttöön ennen alueen IV korotusta. Näin siksi, että alueiden väli saadaan täytettyä rautasakalla ja IV V alueista tulee yhtenäinen kumpare. Rautasakka altaiden IV V korotus ja altaan III käyttöönotto Altaan III kaivu aloitetaan todennäköisesti altaiden IV V ollessa käytössä. Alueen rakentamisen lisäsuunnitelmat ja selvitykset Maapohjan kantavuus Maapohjan kantavuus on koheesiomaakerroksen johdosta rajallinen. Varmuustaso maapohjan murtumista vastaan selvitetään maaperätutkimuksin ja laskelmin. Huonoimmassa tapauksessa rautasakkaaltaan IV korotusta joudutaan rajoittamaan tai vaihtoehtoisesti rakentamaan vastapenger hienokuonaläjityksen ulkopuolelle. Kriittisin kohta on alueen lounaiskulma Torttilantien ja valtatien liittymän suuntaan. Läjitetyn rautasakan kantavuus ja kokoonpuristuminen Korotuspenkereet on suunniteltu perustettavaksi alkuvaiheessa osittain rautasakan, osittain vanhan hienokuonaläjityksen varaan, joten penkereissä on odotettavissa painumaeroja. Tästä syystä tutkitaan voidaanko/tarvitseeko rautasakkaa jäykistää tai tiivistää esimerkiksi stabiloimalla tai täryttämällä ennen pengermassojen ajoa. Selvityksen perusteella päätetään lopullinen läjitystapa. Rautasakka altaiden suotoveden keräily ja pintaeristyssuunnitelma Suunnitelmat laaditaan erillisselvityksineen hyvissä ajoin ennen korotuksiin ryhtymistä. Suotoveden keräily, rautasakan kokoonpuristuminen ja pintaeristyksen muodonmuutokset ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa.

5 5 SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydennykset Selvityksestä tiedottaminen ja kuuleminen Hakijat ovat täydentäneet selvitystään ja (OMG Harjavalta Nickel Oy). Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Harjavallan kaupungissa Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lounais Suomen ympäristökeskukselta ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojelusuojeluviranomaiselta. Lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että toteutettaessa rauta ja kipsiferriarsenaattisakkojen allasrakenteet esitettyjen suunnitelmien mukaisesti rakenteet täyttävät valtioneuvoston päätöksen 861/1997 kaatopaikoista kaatopaikkojen pohjarakenteille asetetut vaatimukset eikä ympäristökeskuksella ole huomauttamista rakennussuunnitelmien suhteen. Suunnitelmassa rikastushiekasta on käytetty nimitystä hienokuona. Ympäristökeskus katsoo, että jätejakeiden nimityksiä ei tulisi muuttaa, jotta vältyttäisiin eri asiakirjoissa käytettyjen erilaisten nimitysten aiheuttamalta sekaannukselta. Selvityksen tekijöiden kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut Boliden Harjavalta Oy:lle ja OMG Harjavalta Nickel Oy:lle mahdollisuuden antaa vastine annetusta lausunnosta. Boliden Harjavalta Oy on vastineessaan todennut, että se tulee käyttämään jatkossakin rikastushiekasta nimitystä hienokuona. Muutoin Boliden Harjavalta Oy:llä ei ole huomautettavaa annetusta lausunnosta. OMG Harjavalta Nickel Oy ei ole toimittanut vastinetta. MERKINTÄ Boliden Harjavalta Oy on valittanut ympäristölupaa nro 49/2004/1 koskevasta Vaasan hallinto oikeuden päätöksestä nro 05/0475/1 korkeimpaan hallinto oikeuteen.

6 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi Suomen ympäristölupavirasto hyväksyy, että Torttilan läjitysalueella jatketaan jätteiden loppusijoitustoimintaa Länsi Suomen ympäristölupavirastolle toimitetun selvityksen mukaisesti ja muuttaa päätöksen nro 69/2004/1 lupamääräyksen 31 kuulumaan seuraavasti: 31. Läjitysalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa rautasakkaa tonnia vuodessa sekä elektrolyysiliuoksen puhdistuksessa syntyvää kipsisakkaa tonnia vuodessa. Lisäksi läjitysalueelle saadaan toistaiseksi sijoittaa nikkelipitoista muovijätettä tonnia vuodessa, OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan sade ja prosessivesialtaiden lietteitä tonnia vuodessa ja muutos, korjaus ja investointitöiden yhteydessä mahdollisesti syntyviä nikkelipitoisia materiaaleja kuten kaivettua maa ainesta tonnia vuodessa ja käytöstä poistettua betonia tonnia vuodessa. Läjitysalueelle saadaan rakentaa hakemuksen mukaisesti kolme allasta yhteiseltä nettotilavuudeltaan noin m 3. Läjitysalueen enimmäistäyttökorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla korkeintaan tasolla +50 N60. Enimmäistäyttökorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta. OMG Harjavalta Nickel Oy:n on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi rautasakka altaan III ulkoluiskien penkereitä ja kaikkien rautasakka altaiden pengerkorotuksia tasolta +38 N60 koskevat rakenne ja laadunvalvontasuunnitelmat viimeistään kolme kuukautta ennen kyseisen rakennuskohteen rakentamisen aloittamista. Rakenne ja valvontasuunnitelmien tulee sisältää tämän päätöksen osassa "Alueen rakentamisen lisäsuunnitelmat ja selvitykset" (s. 4) kuvatut suunnitelmat, tutkimukset ja laskelmat. Boliden Harjavalta Oy:n on noudatettava Torttilan läjitysalueella jätteiden loppusijoitustoiminnassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro 49/2004/1 annettuja Torttilan läjitysalueelle sijoitettavia jätteitä koskevia sekä kaatopaikkatoimintaa koskevia lupamääräyksiä. OMG Harjavalta Nickel Oy:n on noudatettava Torttilan läjitysalueella jätteiden loppusijoitustoiminnassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro 69/2004/1 annettuja Torttilan läjitysalueelle sijoitettavia jätteitä koskevia sekä kaatopaikkatoimintaa koskevia lupamääräyksiä, sellaisina kuin ne ovat tällä päätöksellä muutettuina. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupavirasto katsoo, että Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n esittämät toimenpiteet loppusijoitustoiminnan jatkamiseksi Torttilan läjitysalueella ovat riittäviä. Selvityksen mukaisilla pohjarakenteilla saavutetaan valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisen ongelmajätteen kaatopaikan pohjarakennetta

7 7 vastaava suojataso ympäristön pilaantumista vastaan. Ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan nro 69/2004/1 lupamääräyksen 31 muutoksella sallitaan rautasakka altaiden korottaminen kaavamääräysten mukaiselle tasolle ja varmistetaan pengerkorotusten suorittaminen lupapäätöksessä nro 69/2004/1 asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa nro 49/2004/1 ei ole tarpeen täydentää. VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan saajan jätteistä käyttämällä nimityksellä ei ole merkitystä jätteiden luokittelun kannalta. Jätteiden luokittelu eri nimikkeisiin perustuu yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisiin nimikkeisiin. SOVELLETTU SÄÄNNÖS Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Käsittelymaksu on Perustelu Oikeusohje Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan muu ympäristölupaasia mukaista tuntimaksua (38,50 /h) käyttäen. Asian käsittelyn vaatima tuntimäärä on 50 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 1238/2003.

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Aino Turpeinen Heikki Penttinen Erkki Kantola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Erkki Kantola (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.