Sahantien asemakaavan muutos

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos Selostus (kaavaehdotus) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26375P001

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 1 (11) Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Maisema ja luonto Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö Muinaisjäännökset Asuminen ja väestö Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Liikenne Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Rakennusjärjestys Asemakaavan suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet Osallisten tavoitteet Alueen yritysten tavoitteet Asemakaavan kuvaus Kaavaratkaisun kuvaus Kaavan rakenne Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan toteutus Yhteystiedot Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 2 (11) Sahantien asemakaavan muutos 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos Ehdotus Asemakaava koskee: korttelia 57, katualuetta (Koulutie) ja yleisen tien aluetta (Sahantie) Asemakaavalla muodostuu: korttelia 57, katualuetta ja yleisen tien aluetta Suunnitteluorganisaatio: Asemakaavan muutoksen laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Tampereen aluetoimisto projektipäällikkönään Mari Seppä. Juupajoen kunnan taholta työtä ohjaa tekninen Johtaja Pekka Maasilta Kaavasuunnittelu FCG: Mari Seppä, arkkitehti SAFA YKS-505 (työn aloitus: Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305) Kaavakäsittelyt: Kaavoituspäätös Vireilletulokuulutus tammikuussa 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville tammikuussa 2017 Asemakaavaehdotus nähtävillä alkuvuodesta 2017 Kaavan hyväksymiskäsittely (täydennetään kaavoituksen edetessä) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Juupajoen kunnassa noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta. Alueella toimii UPM-Kymmene konsernin sahalaitos lämpövoimaloineen sekä muita puunjalostukseen liittyviä yrityksiä. Suunnittelualue käsittää UPM-kymmenen omistamat alueet korttelissa 57 sekä Koulutien katualueen ja Sahantien tiealuetta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 26 hehtaaria.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 3 (11) Kuva 1: Ortokuva Juupajoen keskustaajamasta ja saha-alueesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rengastettu punaisella. 1.3 Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa Sahantien alueelta siten, että katualueen, lämpölaitoksen ja tonttiliittymän sijainti tarkistetaan nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. Uusi lämpölaitos Rakennettu meluvalli Tilapäisellä luvalla siirretty liittymä saha-alueelle Koulutie 2 Lähtökohdat Suunnittelualueen eteläosissa sijaitsee UPM-Kymmene konserniin kuuluva sahalaitos. Sahantien varrelle on rakennettu 2013 siihen liittyvä lämpölaitos, joka sijaitsee osittain tiealueeksi voimassa olevassa kaavassa määritellyllä alueella.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 4 (11) 2.1 Maisema ja luonto Alue on pääasiassa rakennettua teollisuusaluetta. Kasvillisuutta on alueen itäosissa Hirsimäen kukkulalla. Hiljattain istutettua kasvillisuutta on asemakaavan mukaisesti Koulutien varrella. Selvitysalueelle ei sijoitu Natura verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. 2.2 Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö Korkeakosken sahan sahaustoiminta alkoi vuonna Saha tuhoutui 1981 tulipalossa, minkä jälkeen tuotanto käynnistyi uudestaan ja sahausmenetelmät modernisoituivat. Vuonna 2013 otettiin käyttöön uusi biolämpölaitos. ( JPJ- Wood Oy:n toiminta alueen pohjoisosissa on alkanut vuonna 1994 ( ). Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähin RKY-alue on Juupajoen keskustaajaman tuntumassa sijaitseva Korkeakosken tehdasyhdyskunta, joka sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä suunnittelualueelta. 2.3 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kohteita. 2.4 Asuminen ja väestö 2.5 Palvelut Suunnittelualue on teollisuusaluetta, jolla voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kiinteistön huoltohenkilökunnan asuintilojen sijoittamisen rakennusten yhteyteen. Sahantien varrella kaavamuutosalueen länsiosassa on ollut yksi asuttu omakotitalo joka on hiljattain purettu. Tällä hetkellä kaavamuutosalueella ei asuta. Teollisuuskorttelin länsiosassa asemakaavamuutoksen rajauksen ulkopuolisella alueella on kolme asuttua rakennusta. Korkeakosken kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat pääasiassa Koskitien varrelle suunnittelualueesta erillään olevaan eteläpuoliseen keskustaajamaan. Aivan suunnittelualueen kaakkoispuolella Sahantien varrella sijaitsee Juupajoen koulu ulkoilu- ja urheilutoimintoineen. Sahantien vastakkaisella puolella on Neste Oil kylmäasema. 2.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 2.7 Liikenne Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva sahalaitos on kunnan suurin yksityinen työnantaja. UPM työllistää Juupajoella n. 80 henkilöä. Sahan tuotteet menevät pääasiassa suurille teollisille loppukäyttäjille puusepän- ja huonekaluteollisuuteen sekä rakentamiseen. Tuotantokapasiteetti on m3/vuosi. Sahantien varrella on 2013 rakennettu biolämpövoimala, joka on keskeinen syy kaavamuutoksen tarpeeseen. Puuteollisuusalueelle kuljetaan idästä Pirttikankaantieltä Hirsimäen kukkulan eteläpuolitse etelästä Sahantieltä suorin liittymin sekä Tapulintien kautta sisäsyöttöisesti

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 5 (11) saha- ja puuteollisuus käyttää kuljetuksissaan myös rautatietä, josta kurottuu pistoraide Korttelin 57 läpi päättyen itäosiin UPM Kymmenen alueelle. 2.8 Maanomistus Sahateollisuuden käyttämä raskas tieliikenne käyttää kulkuväylinään Sahantietä ja jonkin verran myös Koskitietä aiheuttaen jossain määrin meluhaittoja lähialueille. Kaavoitettavalla alueella on maanomistusta UPM Kymmenellä. 3 Suunnittelutilanne 3.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Teollisuus- ja varastoalue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuustai varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen toetuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Kuva 2: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rengastettu punaisella. Asemakaavan laatimisen kanssa samanaikaisesti on käynnissä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatiminen. Maakuntakaava korvaa vahvistuessaan voimassa olevan edellä esitetyn 1. maakuntakaavan. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu aiempaan maakuntakaavaan nähden teollisuus- ja varastoalueen laajennettavaksi vastaamaan vuoden 2009 asemakaavaa. Laajennus vastaa voimassa olevaa asemakaavatilannetta. Kuva 3: Ote Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksesta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rengastettu punaisella.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 6 (11) 3.2 Yleiskaavat Aluetta koskeva vuonna 1987 valmistunut Korkeakosken osayleiskaava ei ole vahvistunut, joten oikeusvaikutteista yleiskaavaa ei alueella ole. Korkeakosken osayleiskaavassa alue on osoitettu teollisuuden käyttöön. Kuva 4: Korkeakosken yleiskaava vuodelta Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Korkeakosken asemakaava, jossa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T-1) sekä yleisen tien aluetta (LT). Kuva 5: Ote suunnittelualueella voimassa olevasta Korkeakosken asemakaavasta vuodelta 2001

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 7 (11) 3.4 Rakennusjärjestys Juupajoen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa ja se on tullut voiman Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan sisältämän vähäisen muutoksen vuoksi kaava asetetaan suoraan ehdotuksena nähtäville mahdollisten lausuntojen ja muistutusten esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti. Samalla kuulutetaan kaava vireille ja asetetaan nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallisilla on mahdollisuus esittää muistutuksensa kaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana. Muistutus on lähetettävä kirjallisena Juupajoen kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Ehdotusaineistosta pyydetään tarvittaessa lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. Kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS asetetaan nähtäville kaavaehdotuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 1. Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laadintaprosessia. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Kaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta ilmoitetaan paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 5 Asemakaavan tavoitteet 5.1 Kunnan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa Sahantien alueelta siten, että katualueen, lämpölaitoksen ja tonttiliittymän sijainti tarkistetaan nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. 5.2 Osallisten tavoitteet Täydennetään kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä. 5.3 Alueen yritysten tavoitteet UPM Kymmene on rakentanut lämpövoimalan ja siirtänyt tieliittymän väliaikaisilla luvilla. Tavoitteena on saattaa kaavoitustilanne ajan tasalle.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 8 (11) 6 Asemakaavan kuvaus 6.1 Kaavaratkaisun kuvaus 6.2 Kaavan rakenne Kaavassa osoitetaan valtaosa suunnittelualueesta Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena. Aluetehokkuus on aikaisempien asemakaavojen mukaisesti e=0,30, mikä mahdollistaa myös lisärakentamisen. Sahantien yleisen tien aluetta on rajattu uudestaan mahdollistamaan UPM Kymmenen lämpövoimalan sijoittuminen korttelialueelle. Lämpövoimalan Sahantien liittymän sijaintia on siirretty. Koulutien varrelle on lisätty kaavamääräys meluesteestä. Kaavaratkaisu noudattaa samoja pääperiaatteita kuin aiemmat asemakaavat jotka nyt tehtävä kaava korvaa. Käynti alueelle tapahtuu idästä Pirttikankaantieltä. Etelästä alueelle tullaan Sahantieltä suorin liittymin sekä Tapulintien kautta sisäsyöttöisesti. Sahantien varrella ja koulun lähistöllä ympäristön käsittelyyn tulee kiinnittää liittymän siirtymisen vuoksi tarkempaa huomiota, raskaimpaan teollisuuteen osoitettu alue on keskustaajaman suunnasta katsottuna perimmäisenä, rautatien kyljessä. Aluevaraus pinta-ala (ha) tehokkuus rakenettu km2 rakentamaton km2 T Täydentyy? TY-1? T-1 T-1? EN? LT - katualue Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä 3. Aluevarausmerkintöjen lisäksi on osoitettu mm. Pysäköimispaikat Kadun näkemäalueeksi varatut alueen osat Istutettavat/säilytettävä puurivi Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Korttelin numero Ohjeellisen tontin / rakennuspaikan numero Kadun nimet Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin / rakennuspaikan pinta-alaan

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 9 (11) 6.4 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä asetukseen MRL 9, MRA 1. Jotta kaavan vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulee kaavan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä asemakaavatyössä vaikutuksia arvioitaessa painopistealueita ovat mm.: liikenteelliset vaikutukset kaupunkikuvalliset vaikutukset Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Arviointi raportoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointi tapahtuu asiantuntijatyönä maastokäyntien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta, osallisten palautteen ja viranomaisohjauksen perusteella. Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen Biolämpölaitos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttä ja toimivuutta. Aiempien kaavojen mukaisesti osoitettu rakennusoikeus ja reitit mahdollistavat riittävästi puuteollisuuden toiminnan ja laajentumisen. Kaavassa osoitettavat pohjoisen alueen päivitykset mm. sähkölinjoille osoitettujen alueiden osalta mahdollistavat alueen toiminnallisen kehittämisen. Vaikutukset liikenteeseen Uuden biolämpölaitoksen myötä fossiilisten polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Myös sivutuote- ja jätekuljetusten tarve on pienentynyt merkittävästi. Lämpölaitoksesta aiheutuva liikenne on suurilta osin tontin sisäistä. Kaavan keskeiset haasteet koskevat liikenneturvallisuutta koulun ja kehittyvän aluekeskuksen ympäristössä. Teollisuuden käyttämä liittymä siirtyy lähemmäs Koulutietä, mikä heikentää ympäristön liikenneturvallisuutta ja edellyttää turvatoimia liittymän läheisyydessä. Kaavaratkaisussa liikenneturvallisuutta on pyritty tukemaan osoittamalla viistetty näkemäalue risteyksen läheisyyteen.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 10 (11) Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Biolämpölaitos parantaa UPM:n sahan energiatehokkuutta ympäristöystävällisellä tavalla hyödyntäen sahausprosessista ylijäävän puun kuoren lämmöntuotantoon. Lämpölaitos vähentää polttoainekuljetuksia ja tukee yhdyskunta- ja energiataloutta. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Istutettavaksi osoitetut alueet pitävät maiseman eheänä kriittisimpiin suuntiin nähden. Taajamakuvallisesti haasteellisin kohta on Sahantien ja Koulutien risteyksessä, jossa toisaalta maisema tulee olla eheä ja toisaalta liikenneturvallisuuden vuoksi tulee jättää viistetty näkemäalue. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava mahdollistaa täydennysrakentamisen. Sahantien varrella ja koulun lähistöllä ympäristön käsittelyyn on edellytetty kiinnitettävän tarkempaa huomiota, raskaimpaan teollisuuteen osoitettu alue on keskustaajaman suunnasta katsottuna perimmäisenä, rautatien kyljessä. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja suojeltavaan rakennusperintöön - Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Puuteollisuusalueella Uuden biolämpölaitoksen myötä fossiilisten polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Vaikutukset virkistykseen - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön terveyteen ja viihtyisyyteen Uuden biolämpölaitoksen myötä fossiilisten polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Myös sivutuote- ja jätekuljetusten tarve on pienentynyt merkittävästi. 7 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Aikaisemmin asemakaavoitetulla alueella maankäyttö on suurelta osin jo toteutunut ja kaavan toteuttaminen on lähinnä alueen maankäytön tehostamista mahdollisella täydennysrakentamisella. Uudisrakentamisen yhdyskuntatekninen huolto, kuten käyttöveden saanti ja jäteveden käsittely tulee kuitenkin ratkaista ennen asemakaavan toteuttamista.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus (kaavaehdotus) 11 (11) 8 Yhteystiedot Juupajoen kunta Pekka Maasilta tekninen johtaja Koskitie Korkeakoski Puh etunimi.sukunimi@juupajoki.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mari Seppä projektipäällikkö arkkitehti SAFA YKS-505 Puh Pyhäjärvenkatu TAMPERE . etunimi.sukunimi@fcg.fi