Suomelan kulttuurimaisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomelan kulttuurimaisemaselvitys"

Transkriptio

1 Suomelan asemakaava Vesilahti A-Insinöörit Suunnittelu Oy

2 Kansikuva: Alueen keskeinen laaja peltoaukea kuvattuna metsänrajasta Jyrkkätieltä länteen. Järvenrannan kylä vasemmalla ja Tanskan ja Mäki-Suomelan tilakeskuksia oikealla. Raportin valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012 / Sanna Karppinen ja Mikroliitti Oy, 2011 / Timo Jussila ja Hannu Poutiainen

3 3 (35) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ympäristön yleiskuvaus Aikaisemmat kulttuuriympäristöselvitykset Kulttuuriympäristön huomiointi maakunta- ja yleiskaavoissa Kulttuurihistoria ja maankäytön kehityshistoria Kulttuurimaiseman nykytila Kulttuurimaiseman arvot ja suositukset kaavoitukselle Lähteet...34

4 4 (35) 1 Johdanto Selvitys on tehty Vesilahden Suomelan asemakaavaa varten. Selvitysalueena on asemakaavoitettava alue lähivaikutusalueineen. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa pien- ja rivitaloalueen rakentuminen Vesilahden kirkonkylän lounaispuolelle. Kaavan laadinta on käynnistynyt Vesilahden kunnanhallituksen päätöksellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty ja se on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiskin laatima asemakaavaluonnos on valmistunut Selvityksessä on tutkittu alueen kulttuurimaiseman kehityshistoriaa ja nykytilaa ja määritetty alueen kulttuurimaisemalliset arvot, joiden pohjalta on annettu kaavaluonnokseen liittyviä suosituksia. Selvitys on tehty asemakaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen ja sen pohjalta. Selvityksen tietolähteinä on käytetty alueelta jo laadittuja kulttuuriympäristöselvityksiä, historiallisia karttoja ja kirjallisia lähteitä. Lisäksi alueelle tehtiin maastokäynti Selvityksen ovat laatineet arkkitehdit SAFA, YKS Sanna Karppinen ja Minna Seppänen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Työn on tilannut kiinteistöyhtymä Kalliola edustajanaan Juhani Karppelin. Kuva: Selvitysalueen summittainen sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Selvitysalue sijaitsee Vesilahden kirkonkylän lounaispuolella, vajaan 2 km päässä Vesilahden kirkonkylän keskustasta ja noin 10 km päässä Lempäälän keskustasta. Vesilahden historiallisen ajan asutushistorian merkittävimmät kohteet kirkonkylä, Narvan kylä ja Laukon kartano on merkitty karttaan sinisillä ympyröillä. Kartta Maanmittauslaitos 2012 (Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06).

5 5 (35) 1.1 Ympäristön yleiskuvaus Asemakaavoitettava alue sisältää Järvenrannan ja Suomelan kylien keskeisiä peltoalueita ja takamaata. Alueella ei sijaitse rakennuksia. Kulttuurimaisemaselvityksen tarkastelualue käsittää asemakaavoitettavan alueen lisäksi myös peltoaukeisiin rajautuvaa Suomelan, Järvenrannan ja Kaltsilan kylien asutusta sekä Vesilahden kirkonkylälle johtavan Rautialantien ja Lempäälän keskustaan johtavan Vesilahdentien. Selvitysalue on asemakaavoitettavaa aluetta laajempi, koska asemakaavaalueella tapahtuvat maankäyttömuutokset vaikuttavat koko Suomelan-Järvenrannan-Kaltsilan kulttuurimaisemakokonaisuuteen. Selvitysalueen pinta-ala on noin 160 ha. Kuva: Asemakaavoitettavan alueen rajaus on merkitty karttaan yhtenäisellä punaisella viivalla ja kulttuurimaisemaselvitysalueen likimääräinen rajaus punaisella katkoviivalla. Kartta Maanmittauslaitos 2012 (Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06). Selvitysalue on osa kolmea maisemarakenteellista vyöhykettä: laajaa moreeniselännettä kalliopaljastumineen, alavaa savilaaksoa sekä laakson suuntaisesti kulkevaa moreeniharjannetta vesistön tuntumassa. Maisemarakenteen näkökulmasta alue on siis varsin monimuotoinen. Asutuksen kannalta suotuisimmat paikat ovat sijainneet moreeniharjanteella ja järvien rannalla, missä on asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Myöhemmin myös moreeniselänteen reuna on kelpuutettu asuinpaikaksi. Järvenrannan kylän sijainti savimaalla on ollut alueella poikkeuksellinen. Alueen korkeustasot vaihtelevat välillä 77 m mpy (Vähäjärvi) ja noin 123 m mpy (selänteen laki). Korkeuseroa alimman ja ylimmän tason välillä on siis noin 46 m. Alueen maisemarakenteessa näkyy voimakas kaakko-luodesuuntaisuus: topografia, maalajit ja vesistöt noudattelevat samaa suuntautuneisuutta. Maisemarakenteen taustalla lienee ikivanha ruhjelaakso, jonka piirteitä jääkausi on voimistanut huuhtomalla lajittuneita maa-aineksia alaville maastonkohdille

6 6 (35) Kuva: Selvitysalueen likimääräinen rajaus maaperäkartalla. Kartalla näkyy hyvin alueen maisemarakenteen kaakko-luodesuuntaisuus: sekä moreenimäki (oranssi), kallioalueet (pun.) että savimaat (sin.) ovat alueella pitkittäisinä, kaakko-luodesuuntaisina muodostelmina. Peltoviljelyalueet myötäilevät savialueiden rajauksia. Järvenrannan keskiaikainen kylätontti on perustettu savimaalle ja Suomelan keskiaikainen kylätontti osin savi- osin moreenimaalle. Suomelan rautakautinen kalmisto ja Yliskylän keskiaikainen kylätontti sijaitsevat moreenimaalla. Karttalähde Maanmittauslaitos, Paikkatietoikkuna, Kuva: Asemakaavoitettavan alueen rajaus on merkitty karttaan yhtenäisellä punaisella viivalla ja kulttuurimaisemaselvitysalueen likimääräinen, kuvaan mahtunut rajaus punaisella katkoviivalla. Ilmakuva Vesilahden kunta.

7 7 (35) 1.2 Aikaisemmat kulttuuriympäristöselvitykset Alueelta on laadittu seuraavat kulttuuriympäristöselvitykset, jotka ovat olleet käytössä tätä selvitystä tehdessä: Valtakunnallinen taso (VAT) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtioneuvoston periaatepäätös 1995, joka perustuu maisema-aluetyöryhmän mietintöön (ks. alla). Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriön mietintö 66/ Selvitysalue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Alla ote Vesilahden kulttuurimaisemien kuvauksesta vuoden 1992 mietinnöstä: Alueelle on tyypillistä rantaviivan poikkeuksellinen monimuotoisuus: pitkät niemet jakavat järvenselkiä ja syvälle sisämaahan ulottuvat lahdet manteretta. Saaret rikastuttavat maisemallisesti kaunista ja vaihtelevaa kokonaisuutta entisestään. Vesilahden savimaat kuuluvat Pirkanmaan viljavimpiin ja alue onkin maakunnan vanhimpia viljelyseutuja. Myös metsäalueet ovat rikaskasvustoisia ja kuuluisia runsaasta riistastaan. Korkokuva on pääpiirteiltään loivasti kumpuilevaa, tosin paikallisesti korkeuserot voivat olla suuriakin. Asutushistoriallisesti alue kuuluu Suomen vanhimpiin pysyvän asutuksen keskittymiin ja maisemakuvassa näkyy maanviljelyn vuosisatainen vaikutus. Useissa kylissä, myös selvitysalueella, on asuttu ja viljelty maata aina rautakaudelta lähtien. Selvitysalueen lounaisosa kuuluu Rautialantietä seurailevaan Klaus Kurjen matkailureittiin, jonka varrella on suurin osa Vesilahden merkittävimmistä perinnemaisemista. Moniin kohteisiin ja alueisiin liittyvät tarinat ja perimätiedot ovat peräisin rautakaudelta asti ja ovat yhdistettävissä myös alueelta löytyneeseen arkeologiseen esineistöön. Selvitysalueella sijaitsevan Suomelan tilan kerrotaan olleen Laukon Elinan surmavirren Elinan kotitila. Mietinnön mukaisiin maisema-alueisiin sovelletaan MRL:n mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT). Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Pirkanmaan osalta päivitysinventoinnin suunnittelu käynnistyy vuonna Vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. Selvitysalueella tai sen lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai perinnemaisemia. Maakunnallinen taso Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan liiton julkaisu B 97. Pirkanmaan liitto Selvitysalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei ole merkitty maisemallisesti merkittäviä peltoalueita, perinnemaisemia tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia. Selvitysaluetta sivuava Klaus Kurjen tie (nro 38) on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi ja maisematieksi. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto Selvitysalueelle on merkitty maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen alue nro 14, Suomela. Kohdekuvaus: Suomelan kylä on asutettu ilmeisesti jo rautakaudella. Elinan surmavirren Elinan on mainittu asuneen Suomelassa. Pirkanmaan maakuntakaava. Liitekartat Pirkanmaan liitto. 2007

8 8 (35) Kuva: Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen (Vesilahden kulttuurimaisemat) rajaus turkoosilla ja maakunnallisesti arvokkaan maisemanähtävyyden ja maisematien (Klaus Kurjen tie) oranssilla. Selvitysalueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan valkoisella ympyrällä. Karttalähde: Pirkanmaan maakuntakaavan liitekartta nro 7. Kuva: Selvitysalueen maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen alue (Suomela, sininen vaakaviivoitus) ja alueen muinaisjäännösrekisterin mukainen muinaisjäännös (Suomela, turkoosi neliö). Selvitysalueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Karttalähde: Työohjelma Pirkanmaan maakuntakaavan tarkistusta ja Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelmaa varten. Liitekartta nro 5. Paikallinen taso Vesilahti. Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys. Jari Heiskanen Suomelan ja Järvenrannan kylät on arvioitu arvoalueiksi. Järvenrannan kylän tiloista Lemolat, Metsälä, Porttikanto ja Tanska on merkitty arvoluokkaan II ja Suomelan kylän tiloista Suomela, Mäki-Suomela ja Einelä arvoluokkaan II ja Rahoinen luokkaan III. Vesilahti. Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen ja Timo Jussila Selvitysalueelta löytyneistä kohteista nro 1 (vuoden 1918 valkoisten taisteluvarustuksia) ja nro 2 (historiallisen ajan tervahaita) arvioitiin muinaisjäännöksiksi. Vesilahti. Mt 301 Parannusalue välillä Keihonen-Kilpala. Muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Vesilahti. Järvenranta, Suomela, Sakoinen. Vattenfall Verkko Oy:n maakaapelin suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy; Hannu Poutiainen, Ville Laakso, Antti Bilund ja Timo Jussila

9 9 (35) Kuva: Asemakaavoitettavan alueen kulttuurihistoriaan liittyvät rakenteet numeroituna 1-5. Uusiksi suojelluiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi on luokiteltu numerot 1 (vuoden 1918 valkoisten taisteluvarustuksia) ja nro 2 (historiallisen ajan tervahauta). Muut kohteet: Nro 3 historiallisen ajan talonpaikka, kiviaita ja raivausröykkiö, nro 4 Hakalan pirtin rakennuksen jäännökset myöhäiseltä historialliselta ajalta ja nro 5 raivausröykkiö. Asemakaava-alueen ulkopuolelle on merkitty muinaismuistolain rauhoittamat keskiaikaiset kylätontit punaisella ja rautakautinen kalmisto pinkillä. Karttalähde: Mikroliitti Oy, Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Kuva: Selvitysalueen muinaisjäännökset punaisella ja Vesilahdentien vuoden 1784 mukainen tielinjaus vihreällä projisoituna nykykartalle. Sinisellä suunniteltu uusi maantien linjaus. Selvitysalue rajattu punaisella. Karttalähde: Mikroliitti Oy, mt 301:n parannusalue välillä Keihonen-Kilpala. Muinaisjäännösinventointi 2006 ja 2011.

10 10 (35) 1.3 Kulttuuriympäristön huomiointi maakunta- ja yleiskaavoissa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (VN ) selvitysalue on merkitty osaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (turkoosi vaakaviivoitus, MAv021, Vesilahti). Alueen liepeille on merkitty suojeltu muinaisjäännös (turkoosi neliö, SM 650, Suomelan rautakautinen kalmisto). Alueen päämaankäytöksi on merkitty taajamatoimintojen reservialue ja sen poikki on koillinen-lounas-suunnassa osoitettu ulkoilureitti. Kuva: Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta. Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa (KV ) selvitysalueen peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi, joille rakentamista tulee välttää (MT). Rakentaminen tulee lisäksi sovittaa ympäröivään rakennuskantaan, maastoon sekä reunavyöhykkeisiin. Metsäiselle mäelle on osoitettu pientalovaltaiseen asutukseen tarkoitettuja alueita (AP ja AP/res) ja selvitysalueen itäosiin maaseutumaiseen asutukseen tarkoitettuja alueita, joiden tulee avoimien peltoalueiden läheisyydessä sopeutua maisemaan. Vesilahdentien varsi on merkitty melualueeksi (me ja aaltoviiva). Kuva: Ote Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella.

11 11 (35) 2 Kulttuurihistoria ja maankäytön kehityshistoria Selvitysalueen kulttuurimaiseman kehitykseen ovat vaikuttaneet ainakin keskiajalta ja mahdollisesti jo rautakaudelta lähtien nykypäiviin asti jatkuneet maanviljely, karjanhoito ja asutus sekä niihin liittyvät kulkemistarpeet. Alla kuvataan ensin tiedot alueen esihistoriasta ja sen jälkeen alueen maankäytön kehitys historiallisella ajalla kronologisesti vanhojen karttojen avulla. Lopuksi esitellään alueen kulttuurimaiseman osa-alueet ja ajalliset kerrokset. Esihistoria Vesilahti on yksi Pirkanmaan rautakautista (noin 500 ekr-1300 ekr) asuinkeskittymistä. Alueen suojaisat lahdet, viljava savimaa ja alavat rantaniityt sekä hyvät kulkuyhteydet reittivesistöjen kautta merelle ja laajalle sisämaahan ovat houkutelleet alueelle pysyvää asutusta aina rautakaudesta lähtien. Vesilahden rautakautinen asutus liittyy laajempiin Kokemäenjoen vesistön ja Vanajaveden vesistön rautakautisiin asutuskeskittymiin. Myös selvitysalueen maankäytöllä on osittain rautakautiset juuret: Suomelan tilalla sijaitsee rautakautinen kalmisto (Suomela, viikinki- ja ristiretkiaika). Kuva: Vesilahden kirkonkylän tienoon muinaisjäännökset. Punaisella kiinteä muinaisjäännös, pinkillä mahdollinen muinaisjäännös ja keltaisella irtolöytö. Kartta Museoviraston muinaisjäännösrekisteri, Kartalla ei näy tuoreita, mm. Mikroliitin vuoden 2011 inventoinnissa selvitysalueelta löydettyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä (vuoden 1918 puolustusvarustukset ja historiallisen ajan tervahauta).

12 12 (35) Kuva: Selvitysalueen isojakokartoilla: vasemmalla Yliskylä-Suomelan isojakokartta vuodelta 1759 ja oikealla Järvenrannan kylän isojakokartta vuodelta Asemakaava-alue rajattuna valkoisella. Kuva: Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus valkoisella Kuninkaan kartastolla ( ).

13 13 (35) Kuva: Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus valkoisella 1840-luvun pitäjänkartalla. Kuva: Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus valkoisella vuoden 1909 Senaatinkartalla.

14 14 (35) Kuva: Asemakaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus valkoisella vuoden 1922 Suomen taloudellisella kartalla. Kronologisen kehityshistorian kuvauksen sijaan alueen kehityshistoria on kuvattu seuraavassa kulttuurimaiseman osa-alueiden kautta. Osa-alueet on kuvattu kartalla ja sanallisesti alla. Pisterastereilla ja pienin kirjaimin on merkitty maa- ja metsätalouden kehitykseen liittyvät alueet ja ympyröillä, viivoilla ja isoilla kirjaimilla rakennetun ympäristön kehitykseen liittyvät osa-alueet. Vanhimmat kerrostumat (vähintään 1700-luvulta peräisin olevat) on merkitty ruskealla, keski-ikäiset (1800-luvullla rakentuneet) oranssilla ja nuorimmat (1900-luvulla rakentuneet) sinisellä. a. Vanhat peltoviljelyalueet. Alueet ovat olleet peltoina vähintään 1700-luvun lopulta alkaen. Alueet ovat lämpimiä lounaaseen suuntautuvia rinnemaita. Läheiseen rauta- ja keskiaikaisen asutukseen perustuen on mahdollista, että osa pelloista on raivattu viljelykäyttöön jo ennen 1700-lukua. Isojakokartassa Järvenrannan peltoalueet on merkitty jaetuksi kaikista pienimpiin sarkoihin, mikä kertonee myös alueen suuresta arvosta viljelymaana.

15 15 (35) b. Vanhat niityt. Alueet ovat olleet niittyinä vähintään luvun lopulta 1800-luvun lopulla asti ja siitä eteenpäin peltoina. Alueet ovat olleet alavampina ja tasaisempina alueina peltoalueita kosteampia ja ne on siksi otettu viljelyn piiriin vasta 1800-luvun lopulla viljelyalan lisäämisen tullessa tarpeelliseksi. c. Takamaa-alue on säilynyt metsämaana esihistorialliselta ajalta näihin päiviin asti. Maankäytölliset muutokset ovat olleet lähinnä pistemäisiä: kahden historiallisen ajan talon rakentuminen ja tervahauta. D. Varhaisin asutus: Rautakautinen kalmisto ja keskiaikaiset kylätontit (Järvenranta, Suomela ja Yliskylä)

16 16 (35) Suomelan rautakautinen kalmisto on sijainnut Suomelan tilan pihapiirin alueella. Rautakautinen asutus ei välttämättä ole sijainnut samoilla kohdin kuin kalmisto, vaan mahdollisesti rannempana, esimerkiksi lähellä keskiaikaista kylätonttia tai sen kohdalla. Järvenrannan keskiaikainen kylätontti on sijainnut aivan Vähäjärven rannalla, nykyisten Lemolan, Metsälän ja Porttikannon tilojen kohdalla. Kylässä mainitaan olleen luvulla neljä taloa. Kylätontin läpi virtaavat pelto-ojat ovat saattaneet laskea järveen samalla kohtaa jo keskiajalla, jolloin kylä olisi rakentunut ojan suistoon. Kyläalue on laajentunut ajan mittaan järven rantaa ja tietä myötäillen kaakkoon ja luoteeseen Kylän takamaa on sijainnut järven eteläpuolella. Kylästä siirrettiin isonjaossa vain yksi tila, Tanska. Uusjaosta ei pääty yksimielisyyteen, eikä sillä ollut vaikutusta kylän rakenteeseen. Suomelan keskiaikainen kylätontti on sijainnut Suomelanlahden rannalla. Kylässä mainitaan olleen luvulla viisi taloa, joista on nykypäiviin asti säilynyt vain kylän merkittävin tila Suomela. Tila toimi vuodesta 1600 lähtien ensin ratsutilana ja myöhemmin ruotujakolaitoksen aikana rusthollina. Suomelan kylään kuului myös Yliskylä. Ilmeisesti Suomelan rustholli ja pellot sijaitsivat rannassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevia tiloja peltoineen kutsuttiin Yliskyläksi. Yliskylän talot ovat vuosisatojen aikana sulautuneet osaksi Suomelan tilaa tai autioituneet esimerkiksi isonvihan aikoihin.

17 17 (35) E. Suomelan, Mäki-Suomelan ja Tanskan tilojen alueella on ollut torppariasutusta jo luvun vaihteessa. Suomelan tilakeskus siirrettiin keskiaikaiselta kylätontilta nykyiselle paikalleen rautakautisen kalmiston tuntumaan 1800-luvun loppupuolella. Mäki-Suomela lohkottiin Suomelan tilasta 1900-luvun alkupuolella. Tanskan tila on siirtynyt mäelle Järvenrannan kylästä isojaon eli 1780-luvun jälkeen. Tilojen rakennuskanta tuhoutui lähes täysin vuoden 1918 taisteluiden yhteydessä, mutta rakennettiin entisille tonteille sodan jälkeen. Tanskan tila on kuulunut eri kylään kuin Suomela ja Mäki- Suomela,. mutta niistä on muodostunut maankäytöllisesti yhtenäinen asutusrypäs. Tanskalla on edelleen maisemallinen yhteys Järvenrannan kylään ja peltoihin ja Suomelalla ja Mäki- Suomelalla Suomelan kylän peltoihin. F. Järvenrannan torppari- ja mäkitupalaisalue on rakentunut alueille tyypillisesti takamaan ja rintamaiden vaihettumisvyöhykkeelle. Alueella on ollut isojakokartan mukaan pienialaisia peltoja ja niittyjä jo 1700-luvun lopulla. Alueen asutus on vanhojen karttojen mukaan muodostunut vasta 1920-luvulta lähtien (Kuusiston torppa).

18 18 (35) G. Uudempaa 1900-luvun asutusta. Alueen uudempikin asutus on sijoittunut vanhan asutuksen tuntumaan: keskiaikaisten kylätonttien ja 1800-luvun torppariasutuksen kohdalle ja liepeille. H. Tielinjaukset. Vesilahden vanhat päämaantie on kulkenut Viialasta Tyrväälle Vähäjärven länsipuolelta eli ei selvitysalueen kautta. Selvitysalueen halki kulkeneilla teillä on ollut lähinnä paikallista merkitystä. Rautialantie näyttää Kuninkaan kartaston mukaan olleen alueen tiestön vanhin päälinja, josta alun perin Järvenrannan läpi Kaltsilan kylään johtava tie on erkaantunut luvun alkuun mennessä teiden välinen hierarkia kääntyi päinvastaiseksi, kun Järvenrannan kylän läpi menevä tie linjattiin koilliseen kohti Kilpalaa. Rautialantien alkupään linjaus Yliskylän kylätontin itäpuolella on vanhojen karttojen mukaan vaihdellut suuresti 1700-luvun lopulta näihin päiviin. Nykyinen linjaus on vakiintunut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, luultavasti Mäki-Suomelan tilan perustamisen yhteydessä luvulla. Maanteitäkin vanhempia kulkureittejä ovat selvitysalueella vesitiet.

19 19 (35) I. Polku takamaan niityille. Jo Kuninkaan kartastossa luvun lopulta on nähtävissä Suomelan tilalta koilliseen takamaan niityille johtava polku, joka on vielä nykyäänkin olemassa. Kuva: Selvitysalueen kulttuurimaiseman osa-alueet ja aikakerrostumat.. Pisterastereilla ja pienin kirjaimin maa- ja metsätalouteen ja ympyröillä, viivoilla ja isoilla kirjaimilla rakennettuun ympäristöön liittyvät osa-alueet. Vanhimmat kerrostumat (vähintään 1700-luvulta peräisin olevat) merkitty ruskealla, keski-ikäiset (1800-luvullla rakentuneet) oranssilla ja nuorimmat (1900-luvulla rakentuneet) sinisellä. Asemakaavoitettavan alueen rajaus punaisella yhtenäisellä viivalla ja tarkastelualueen rajaus punaisella katkoviivalla.

20 20 (35) 3 Kulttuurimaiseman nykytila Selvitysalueen kulttuurimaisema on rakentunut useiden vuosisatojen aikana. Laajempi Vesilahden rikas kulttuurihistoria rautakautisine asutuskeskittymineen, Laukon kartanoineen ja Kurki-sukuineen on osa myös selvitysalueen historiaa. Sijaintinsa puolesta alue on ollut ja on yhä yksi Vesilahden keskeisimmistä ja näkyvimmistä. Se on sijainniltaan merkittävä myös liikenteellisenä maa- ja vesireittien solmukohtana. Alueen maankäytön kehityshistoria hahmottuu maisemassa hyvin. Nykymaiseman maisematilallinen rakenne noudattelee vähintään 300 vuoden takaista avointen pelto- ja niittyaukeiden ja tilallisesti suljetumpien metsäalueiden vuorottelua. Pelloiksi jo vuosisatoja sitten raivatut alueet ovat edelleen viljelyksessä. Myös asutuksen painopisteet ovat säilyneet samoina vuosisatoja. Alueen asutusrakenteesta on erotettavissa selkeästi eri aikoina ja eri tavoin rakentuneet alueet (mm. kyläkeskukset, isojaon seurauksena syntyneet alueet, torpparialueet). Niillä on kaikilla oma typologinen luonteensa ja tunnelmansa, vaikka rakennuskanta olisikin nuorempaa kuin itse alue: Järvenrannan kylässä korostuu raittikylän tunnelma, Mäki-Suomelan ja Tanskan alueella mutkittelevan tien, mahtavien tilojen ja vaikuttavan puuston luoma tunnelma ja Kuusiston torpan ympärille rakentuneella alueella sijainti metsän siimeksessä. Maisemakuvaa hallitsee avoin, kumpuileva viljelyaukea. Sitä rajaavat korkealle kohoava ja selväpiirteisesti peltoon rajautuva metsäinen mäki ja metsäisinä säilyneet, pienemmät harjanteet ja saarekkeet. Myös alueen lounaispuolella järvien takana kohoavat selänteet näkyvät peltoaukeiden taustalla. Asutuskeskittymistä maisemakuvassa vaikuttavin on Järvenrannan keskiaikaisperäinen kylä, joka rajautuu suoraan peltoihin ja näkyy siksi pitkälle. Alueen korkeuserot vaihtelevat sekä suurmaisemassa että paikoin paikallisestikin suuresti, mistä syntyy dramatiikkaa ja vaikuttavia näkymiä. Vesistöt ovat paikoin läsnä Maisemakuvan kannalta merkittäviä yksittäisiä elementtejä ovat Järvenrannan kylän ladot ja alueen poikki kulkeva sähkölinja. Kuva: Valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen kuuluvaa peltoaukeaa kuvattuna Järvenrannan kylän itäpuolelta luoteeseen. Peltoaukean lisäksi metsäinen ja tarkkarajainen selänne, Järvenrannan keskiajalta peräisin oleva kylä ja ladot ovat tärkeitä elementtejä kulttuurimaisemassa. Kuva: Järvenrannan keskiaikaisperäisessä kylässä talot sijaitsevat edelleen raitin varrella ja kylässä on vielä aistittavissa ryhmäkylän tunnelmaa. Kuva: Mäki-Suomelan tilan päärakennus on edustava esimerkki 1920-luvun klassismista. Tiilet on poltettu tilalla, todennäköisesti paikallisesta savesta.

21 21 (35) 4 Kulttuurimaiseman arvot ja suositukset kaavoitukselle Selvitysalueen kulttuurimaisemallisia arvoja on määritetty pääasiassa asemakaavoitettavalta alueelta sekä siihen rajautuvilta alueilta, joiden kulttuurimaisema-arvoihin asemakaava-alueen maankäyttö saattaisi vaikuttaa. Arvojen määrittelyssä on kiinnitetty huomiota alueen kehityshistorian hahmotettavuuteen sekä alueen tai kohteen maisemalliseen ja kulttuurihistorialliseen merkittävyyteen Suosituksia on annettu päivätyn asemakaavaluonnoksen pohjalta (alla). Suosituksiin on kirjattu myös sellaista, joka on jo huomioitu asemakaavaluonnoksessa, jotta kulttuurimaiseman kannalta hyvät ratkaisut säilyisivät myös asemakaavaehdotusta laadittaessa. Alueet, joita suositukset koskevat, on merkitty arvokohtaisesti havainnekuviin oranssilla. Kuva: Asemakaavaluonnoksen kaavakartta, Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy

22 22 (35) Kuva: Asemakaavaluonnoksen havainnekuva, Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy Alla selvitysalueen kulttuurimaisemalliset arvot kartalla ja luettelona. Arvot on lueteltu likimääräisessä merkittävyysjärjestyksessä niin, että ylimpänä on lueteltu valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen kannalta ja myös asemakaava-alueen mittakaavassa olennaisimmat arvot. Luettelon jälkeen on esitetty arvokohteiden ja alueiden tarkemmat kuvaukset maankäyttösuosituksineen. Kulttuurimaiseman arvot: A. Avoin viljelymaisema B. Mäkialue kaukomaisemassa C. Metsäalueen ja pellon raja D. Maiseman kaakko-luodesuuntaisuus E. Omaleimaiset rakennetut alueet F. Muinaisjäännökset G. Kulkuyhteys Suomelasta niityille H. Metsäsaarekkeet I. Pienialaiset pellot ja niityt Kuva: Selvitysalueen kulttuurimaisema- ja siihen liittyvät muut kulttuuriympäristöarvot ryhmiteltynä tyypeittäin. Sinivihreällä maisemarakenteeseen ja kaukomaisemaan liittyvät arvot, keltaisella viljelymaisemaan liittyvät arvot ja punaisella rakennettuun ympäristöön liittyvät arvot. Asemakaavoitettavan alueen rajaus punaisella yhtenäisellä viivalla ja tarkastelualueen rajaus punaisella katkoviivalla.

23 23 (35) A. Avoin viljelymaisema. Arvot: Nykyiset peltoalueet ovat olleet niittyinä ja peltoina ainakin 1700-luvun lopulta lähtien, osa todennäköisesti jo keskiajalla ja mahdollisesti jo rautakaudella. Suomelan-Järvenrannan-Kaltilan peltoaukea on kulttuurimaisemallisesti edustava ja sijaintinsa puolesta merkittävä ja näkyvä osa vesilahtelaista maaseutumaisemaa ja valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (vn 1995, VAT) Kuva: Kaava-alueen itäosaa, missä kumpuileva peltoaukea, voimakasrajainen metsäselänne ja Järvenrannan kylän rakennettu ympäristö teineen hallitsevat kulttuurimaisemaa. Kuva: Kaava-alueen länsiosaa, missä metsäsaarekkeet jakavat peltoaukeaa ja maisematila on suljetumpi. Suositukset: Kaavaluonnoksessa on jätetty laaja viljelyaukea pääosin avoimeksi ja rakentamattomaksi, mikä on kulttuurimaiseman kannalta hyvä ratkaisu. Kaava-alueen länsiosan peltoalue sijaitsee peltoaukean perällä ja on metsäsaarekkeiden täplittämää, joten se kestää peltoaukean ja metsänrajan muotoilua suhteellisen hyvin. Peltoalueelle metsän rajaan rakentaminen edellyttää kuitenkin uuden kasvullisen reunavyöhykkeen muodostamista. Järvenrannan kylän peltoaukean sijainti laajan aukean keskellä, Vesilahdentien varressa ja keskiaikaisen kylänpaikan tuntumassa on kulttuurimaiseman näkökulmasta merkittävä ja herkkä muutoksille. Kaava-alueen kaakkoiskulman korttelirakennetta tulisikin muotoilla niin, että olemassa oleva avoin viljelyaukea säilyisi yhtenäisenä Kaltsilaan asti. Keinona voisi olla Elinantien kaakkoispään siirtäminen metsän rajaan ja Elinantien ja Vesilahdentien välisen liittymän siirtäminen idemmäksi. Samalla kunnalle kustannuksia aiheuttavien katumetrien määrää vähenisi osan kaduista jäädessä pois. Alueen kaakkoiskulman tonttikoot pienenisivät kaavaluonnoksessa esitetystä, mitä voidaan kuitenkin

24 24 (35) pitää yhdyskuntarakenteellisesti perusteltuna: tontit sijaitsevat aivan uuden asuinalueen kyljessä ja vesihuollon piirissä, eivätkä enää osana haja-asutusaluetta. Teknisen huollon rakennelmat tulisi pyrkiä sitomaan osaksi maiseman rajaa tai toteuttamaan pääosin maanalaisina rakenteita niin, ettei niistä muodostu maisemallisesti keskeisiä elementtejä. Peltoalueeseen rajautuviin kortteleihin tulisi osoittaa istutusvyöhykkeet, jotta maaseudun kulttuurimaiseman rajautumisen periaate suljetun ja avoimen maisematilan osalta säilyy.

25 25 (35) B. Mäkialue kaukomaisemassa. Arvot: Korkea mäki on avoimen viljelyalueen vaikuttava tausta, joka on säilynyt muutamaa pirttiä lukuun ottamatta rakentumattomana näihin päiviin asti. Suositukset: Asuinrakentaminen tulisi sovittaa mäkeen niin, että sen vaikuttava ja eheä maisemallinen luonne säilyisi. Tärkeintä on, että mäen lakialue säilyy rakentamattomana ja mäen siluetti ei siten katkea korttelialueiden kohdalla. Mäen etelärinteen korttelien julkisivumääräyksissä tulisi edellyttää käytettävän tummia vesikatemateriaaleja ja mieluiten myös metsämaisemaan sopeutuvia julkisivuvärejä. Korttelimääräyksissä tulisi suositella piha-alueiden puuston säilyttämistä ja pihan hoitamista metsäisenä pihaympäristönä.

26 26 (35) C. Metsäalueen ja pellon raja. Arvot: Metsäisen mäkialueen ja pellon raja on säilynyt suunnilleen samalla paikalla satoja vuosia, ainakin 1700-luvun lopulta nykypäiviin. Maisemallinen raja on myös keskiajalta peräisin olevien Suomelan ja Järvenrannan kylien välinen rajaviiva: metsäalue on kuulunut Suomelan kylään ja peltoalue Järvenrannan kylään. Selväpiirteinen metsänraja toimii vahvana maisemallisena kehyksenä laajalle peltoaukealle ja kulttuurihistoriallisesti merkittäville kylille. Suositukset: Metsänrajan säilymistä tulisi edesauttaa osoittamalla metsäalueen alaosaan virkistysaluekaistale. Tälle kaistaleelle voitaisiin linjata myös ulkoilureitti, jolloin se kulkisi avoimen aukean tuulilta suojassa, eikä häiritsisi maataloutta. Alueen länsiosissa tulisi kiinnittää huomiota korttelien ja peltoaukean väliseen rajapintaan ja sen hoitoon: jääkö korttelien väliin peltoalue vai metsitetäänkö se. Alueen korttelien eteläosat tulisi osoittaa metsäisinä säilytettäviksi alueen osiksi tonttien maisemoimiseksi osaksi metsäistä mäkeä. Elinantien varteen osoitetut puurivit suositellaan jätettäväksi pois tien kaakkoisosasta metsän rajasta, jolloin tienvierusta säilyisi maaseutumaisempana ja metsäisempänä.

27 27 (35) D. Maiseman kaakko-luodesuuntaisuus. Arvot: Sekä suurmaiseman että esimerkiksi metsäsaarekkeiden vahva kaakko-luodesuuntautuneisuus on ollut myös alueen maankäytön ja ihmisen toimintaedellytysten perusta. Kuninkaan kartastossa näkyy erityisen hyvin varhaisen maanviljelyksen ja asutuksen syntyminen pinnanmuotojen ja siihen maaperän ehdoilla. Suositukset: Kaavaluonnoksen perusrakenne noudattelee pääosin hyvin Suomelan ja Järvenrannan kylien maisemarakennetta: Elinantien linjaus on sovitettu erityisesti pohjoisosistaan kauniisti maaston muotoihin. Paikoitellen katulinjauksia ja korttelimuodostusta voisi kuitenkin tarkistaa pinnanmuotoihin paremmin istuviksi. Samalla pystyttäisiin vähentämään kalliiden maastoleikkauksien määrää.

28 28 (35) E. Omaleimaiset rakennetut alueet. Arvot: Järvenrannan kylällä, Suomelan, Mäki-Suomelan ja Tanskan tilaryppäällä ja Kuusiston torpan alueella on kaikilla vahva, kunkin kehityshistoriaan liittyvä typologinen ja tilallinen luonne. Suositukset: Alueiden täydennysrakentaminen tulisi sovittaa kunkin alueen typologiseen luonteeseen: Järvenrannan kylässä raitin varrelle, Mäki-Suomelan ympäristössä mäkialueen ehdoilla ja Kuusiston torpan ympäristössä peltolaikkujen kudelmaa, metsäistä tunnelmaa ja rakennusten sattumanvaraista järjestystä säilyttäen.

29 29 (35) F. Muinaisjäännökset Arvot: Uusimmissa muinaisjäännösinventoinneissa löytyneet vuoden 1918 sodan puolustusvarustukset ja historiallisen ajan tervahauta täydentävät alueen rikasta kulttuuriperintöä ja kulttuurimaisemaa. Sisällissotaan liittyvät juoksuhaudat edustavat Tampereen seudulla erityisen merkittävää sotahistoriallista muinaisjäännöstyyppiä. Molemmat muinaisjäännökset liittyvät kiinteästi alueen vanhojen kylien elämään ja kertovat takamaiden merkityksestä ja moninaisista ja joustavista käyttötarkoituksista. Kuva: Juoksuhautamainen kaivanto. Kuvat: Rännihauta.

30 30 (35) Suositukset: Molempien muinaisjäännösten ympäristössä tulisi säilyttää riittävän laajuinen metsäinen vyöhyke, jotta niiden syntyhistorian ymmärrys ja maisemallinen sijainti säilyisivät. Myös kohteiden visuaalinen yhteys vanhoihin asutuskeskittymiin tulisi säilyttää. Kohteet kannattaisi rajata pihapiirien ulkopuolelle, jotta ne eivät turhaan aiheuttaisi tontin omistajille maankäytöllisiä rajoitteita ja jotta niille olisi vapaa pääsy. Tonttikoon pieneneminen kaavaluonnoksessa esitetystä on yhdyskuntarakenteellisesti perusteltua, koska tontit sijaitsevat aivan uuden asuinalueen kyljessä ja vesihuollon piirissä, eivätkä enää osana haja-asutusaluetta. Osana julkisia viheralueita kohteista on mahdollista kehittää virkistysalueita rikastuttavia ja koko alueen identiteettiä vahvistavia maamerkkejä. Mahdollisuus muinaisjäännösten hoitoon ja opastukseen kannattaisi arvioida yhdessä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

31 31 (35) G. Kulkuyhteys Suomelasta niityille. Arvot: Suomelan ja takamaan niittyjen välinen polkuyhteys on merkitty jo Kuninkaan kartastoon. Kulkuyhteys liittää takamaat osaksi rintamaita ja muodostaa niiden välille edelleen kulttuurisen siteen. Polku kertoo sekä varhaisen maanviljelyn karjatalouspainotteisuudesta että alueen kiinteistöjaon syvälle historiaan ulottuvista juurista. Suositukset: Polkuyhteys Suomelasta niityille tulisi säilyttää ulkoilureittinä, kuten kaavaluonnoksessa on tehtykin. Ulkoilureitin linjauksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan noudattaa polun vanhaa linjausta ja turvata sitä kautta myös yhteys Suomelan kylään ja järvien rantaan.

32 32 (35) H. Metsäsaarekkeet. Arvot: Metsäsaarekkeet rytmittävät maisemaa, antavat sille syvyyttä ja tekevät siitä pienipiirteisemmän. Ne ovat usein, kuten asemakaava-alueellakin, säilyneet rajaukseltaan samankaltaisina peltoalueen maisemallisina kiinnekohtina vuosisatojen ajan. Suositukset: Metsäsaarekkeet tulisi pyrkiä säilyttämään. Mäki-Suomelan taakse metsäsaarekkeelle osoitettu kahden tontin erillisomakotitalojen alue olisi suositeltavaa rajata niin, että sen rajaus mukailee maastonmuotoja ja sopeutuu siten osaksi peltomaisemaa. Saarekkeen ja metsämäen väliin olisi hyvä jättää peltoalue, kuten kaavaluonnoksessa on tehty. Saareke on keskeisellä paikalla peltoaukean keskellä ja näkyy hyvin sekä Vesilahdentielle että Rautialantielle. Tonttien reunat tulisi osoittaa istutettaviksi alueen osiksi alueen sulauttamiseksi maisemallisesti osaksi metsäsaareketta. Rakennustapaohjeissa tulisi sallia vain tummasävyinen vesikate ja muu kuin vaalea julkisivuväritys.

33 33 (35) I. Pienialaiset pellot ja niityt. Arvot: Alueen pienimmät, metsäalueen sisässä olevat nykyiset ja entiset pellot näkyvät viljeltyinä alueina jo Kuninkaan kartastossa. Pellot kertovat siitä, kuinka maaperältään hyvät, mutta kooltaan pienetkin alueet on otettu jo varhain viljelykäyttöön. Nykymaisemassa nämä pienet peltolaikut tuovat tilallista ja biotooppivaihtelua metsämaisemaan. Suositukset: Peltolaikut tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään avoimina maisematiloina esimerkiksi osana alueen virkistysverkkoa ja piha-alueita. Niiden merkitys ei kuitenkaan ole valtakunnallisten maisema-arvojen kannalta yhtä suuri kuin laajan peltovyöhykkeen yhtenäisyyden säilyminen.

34 34 (35) 5 Lähteet Arkistot Tampereen kaupunginkirjasto, pääkirjasto Metso. Pirkanmaa-kokoelma. Suomen taloudellinen kartta. Lehti IV:5 Tampere. Maanmittaushallitus Painettu Suomen taloudellinen kartta. Lehti IV:5 Tampere. Maanmittaushallitus Painettu Maanmittauslaitoksen arkisto Suomela-Yliskylä isojakokartta. H Suomela-Yliskylä isojakokartta. H Järvenranta isojakokartta. H Järvenranta isojakokartta. H Vesilahti pitäjänkartta luku. Senaatinkartta. Hämeen lääniä. Pirkkalan ja Tammelan kihlakuntaa. Lehdet 22, 23. Rivit XVII, XVIII. Mittaus Kaavat Pirkanmaan maakuntakaava. Pirkanmaan liitto Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus. Vesilahden kunta, Air-Ix Suunnittelu Oy Suomelan asemakaava. Kaavaluonnos. Vesilahden kunta, Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy Kirjallisuus ja raportit Alanen, Timo; Kepsu, Saulo. Kuninkaan kartasto Suomesta SKS. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia Arajärvi, Kirsti. Vesilahden historia Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriön mietintö 66/ Heiskanen; Jari. Vesilahti. Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys Jussila, Timo; Mikroliitti Oy. Vesilahti. Mt 301 parannusalue välillä Keihonen-Kilpala. Muinaisjäännösinventointi Luoto, Kalle. Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet. Karttaselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo

35 35 (35) Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan liiton julkaisu B 97. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto Poutiainen, Hannu; Jussila, Timo; Mikroliitti Oy. Vesilahti. Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi Poutiainen, Hannu; Laakso, Ville; Bilund, Antti; Jussila, Timo; Mikroliitti Oy. Vesilahti. Järvenranta, Suomela, Sakoinen. Vattenfall Verkko Oy:n maakaapelin suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Seppänen, Minna; A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Pirkanmaan maakunnalliset kulttuuriympäristöt. Työohjelma Pirkanmaan maakuntakaavan tarkistusta ja Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelmaa varten Verkkosivustot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Alue numero 36. Vesilahden kulttuurimaisemat; Vesilahti, Lempäälä. < Muinaisjäännösrekisteri. Museoviraston Kulttuuriymparisto.fi -rekisteriportaali. < Paikkatietoikkuna. Geologia. Maaperäkartta 1: / 1: Maanmittauslaitos. <

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava

Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos... 3 Lähteet:... 3 Kuvia...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018 1 Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi... 5 Tulos... 5 Lähteet...

Lisätiedot

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola 1 RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola Tilaaja: Seppo Lamppu T:mi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Kustantaja: PAM ry 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi ja havainnot... 2 Karttoja...

Lisätiedot

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lopen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Vanhat

Lisätiedot

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...

Lisätiedot

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo 1 Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo Tilaaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018 1 Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Tilaaja: Plandea Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 6 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017 1 Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Jussila Tilaaja: Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Alueen maankäytön historia... 5 Tulos...

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila 1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 1 Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Tilaaja: Illon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Linikkala I F: Linikkalan kaupunginosan

Lisätiedot

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018 Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Olavi Kainulainen / FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Juuso Koskinen Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kansikuva: Raivattua mäntymetsää

Lisätiedot

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi 1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Kaarlo Kervinen Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos...

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...

Lisätiedot

Vesilahti Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~~~!l~!-!!!t!!~

Vesilahti Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~~~!l~!-!!!t!!~ 1 Vesilahti Suomelan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila * ~~~!l~!-!!!t!!~ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET TAIDOLLA VUOOEST A 1988 Kustantaja: Kiinteistöyhtymä Kalliola

Lisätiedot

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016 1 Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016 Timo Jussila Tilaaja: Pyhäjoen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Karttaselvitys...

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 6 1 VESILAHTI

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitema VESILAHDEN KUNTA SUOMELAN ALUEEN ASEMAKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitema VESILAHDEN KUNTA SUOMELAN ALUEEN ASEMAKAAVA 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitema VESILAHDEN KUNTA SUOMELAN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.8.2011 23.11.2011 (aluerajaus täsmennys) 09.01.2012 muutoksia 14.02.2012 luonnosvaihe

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS

Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen

Lisätiedot

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017 1 Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Jussila Tilaaja: LEMMINKÄINEN INFRA OY 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Kansikuva: Alueen

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila 1 Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Vesilahden kunta Suomelan asemakaava 12.11.2012 (täyd 20.11.2012) Työ nro 142 Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy

Vesilahden kunta Suomelan asemakaava 12.11.2012 (täyd 20.11.2012) Työ nro 142 Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy Vesilahden kunta Suomelan asemakaava 12.11.2012 (täyd 20.11.2012) Työ n 142 Arkkitehtitoimisto Hiltunen & Raiski Oy Vesilahden kunta Suomelan asemakaava 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin 1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään

Lisätiedot

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet:... 3 Kuvia... 4 Kartat... 6 Kansikuva:

Lisätiedot

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Jussila Tilaaja: Hausjärven kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Kunnanhallitus 18.9.2017, liite 7. Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Maankäyttötoimisto Simo Järvenpää 1 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakunta-kaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki Järvenpää II: Järvenpään

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila 1 Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot