SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS NÄSIN TERVEYSASEMA, HAMMASHOITOLA, ASKOLININTIE 1, PORVOO SWECO ASIANTUNTIJAPALVELUT OY Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

2 Yhteenveto Tutkimuksen kohteena on 1980-luvun alussa valmistuneen rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitseva hammashoitola (kuva 1). Hammashoitolassa on koettu oireita, jotka on yhdistetty tilojen sisäilmaan. Tilojen lattia-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet ovat tarkastelluilta osin kosteusteknisesti hyvässä kunnossa. Ulkoseinärakenteista otettujen materiaalin mikrobinäytteiden perusteella rakenteissa ei esiinny poikkeavaa mikrobikasvustoa. Tilan A308 ulkoseinän eristetilassa havaittiin kerrosta alempana mikrobiperäinen haju. Hajua havaittiin ajoittain myös 3. kerroksen hammashoitolassa hissiaulan kohdalla. Haju kulkeutuu siten 3. kerrokseen ja voi selittää mm. tiivistetyssä tilassa A308 koettua oireilua. Hajun syy on syytä selvittää ja korjata. Sisäilman laadussa ei tehtyjen mittausten perusteella havaittu poikkeamia lukuun ottamatta ajoittaista C lämpötilaa tiloissa A311, A312a, A317, A318, B350 ja B352, joka on korkeampi kuin tyydyttävän sisäilmastoluokan S3 tavoitearvo. Korkea lämpötila vaikuttaa tilojen ilmanvaihdon riittämättömyyden tunteeseen. Rakenteellinen korjaustarve kohdistuu ulkovaipparakenteiden ilmatiiviyteen. Ulkovaipparakenteissa esiintyy normaaliolosuhteissa ajoittain mikrobikasvua. Kerrosta alempana ulkoseinärakenteissa havaitun mikrobiperäisen hajun lisäksi on todettu aiemmin olevan poikkeavaa kosteutta johtuen ainakin osittain julkisivun lasiosien vesitiiviyspuutteista. Yläpohjarakenteessa on aiemmin todettu vesivuotoja. Merkkiainekokeiden perusteella ulkoseinien ja yläpohjan eristetiloista voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan ilmavirtausten mukana. Epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan saadaan estettyä rakenteiden järjestelmällisellä tiivistämisellä. Paine-erojen seurantamittausten perusteella sisätilat ovat päiväaikaan pääasiassa ylipaineiset. Pitkäaikainen ylipaineisuus aiheuttaa sisäilman kosteuden kertymistä rakenteisiin. Asumisterveysoppaan 2009 suosituksen mukaan sisätilojen tulisi olla 0 2 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Tilojen A312a ja A318 päiväaikainen ylipaineisuus ulkoilmaan verrattuna on seurausta siitä, että alueen tuloilman määrä on poistoilman määrää suurempi. Ilmanvaihdon ilmavirtamittausten perusteella tilojen ilmanvaihdon tuloilmavirrat ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitettyjen ohjearvojen mukaiset. Tuloilmavirtojen osalta ilmanvaihto täyttää tilojen henkilömäärien mukaan laskettuna parhaimman sisäilmastoluokan S1 tason vaatimukset. Tiloissa A308, A312a, A317 ja A318 tehtyjen havaintojen perusteella tuloilma leviää tiloihin riittävän hyvin. Tiloissa B349 ja B352 käytäväseinillä olevien tuloilmalaitteiden tuloilmasuihkun heittopituus ei kuitenkaan ole riittävä, jolloin tuloilma ei leviä ulkoseinän viereisiin työpisteisiin asti. Asiaan vaikuttaa tuloilmalaitteen tuloilman heittokuvio, jota on mahdollista muokata säätämällä hajottimen ilma-aukkojen suuntauksia. Tilan A311 sisäilmassa havaittiin liiman kaltainen haju, jota esiintyi kuitenkin vain yhdellä käyntikerralla. Haju ajoittainen esiintyminen viittaa ilmanvaihdon toiminnan puutteisiin. On SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

3 mahdollista, että tuloilma ei leviä tilaan tasaisesti. Kosteusmittausten perusteella tilan A311 lattiarakenteet ovat kuivat, ja sisäilmasta määritettyjen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat tilassa A311 alhaiset. Jatkotoimenpide-ehdotukset - Ulkovaipparakenteiden liittymät tiivistetään huolellisesti esim. Ardex-menetelmällä. Ulkoseinissä tiivistetään liittymät ikkunoihin, välipohjaan, yläpohjaan, pilareihin ja palkkeihin. Yläpohjassa tiivistetään läpiviennit, ontelolaattojen saumat sekä liittymät palkkeihin ja pilareihin. - Mikrobiperäisen hajun syy 2. kerroksen ulkoseinäelementtien eristetilassa selvitetään rakenneavauksin. Rakenneavauksin on syytä selvittää ainakin maanpinnan alapuolisten rakenteiden rakennustapa kuvassa 3 esitetyn ulkoseinän ja 1. kerroksen yhdyskäytävän kohdalla. - Ilmanvaihtoa säädetään siten, että sisätilat saadaan ympärivuorokautisesti 0 2 Pa alipaineisiksi ulkoilmaan nähden. - Tiloissa B349, B350, A311 sekä tarvittaessa tilassa B352 muutetaan tuloilmasuihkun heittokuvio sellaiseksi, että tuloilma kulkeutuu nykyistä paremmin koko tilaan. Suoraan työpisteelle suuntautuvaa liiallista ilmavirtausta tulee kuitenkin välttää, sillä se voi aiheuttaa vedon tunnetta sekä silmien ja hengitysteiden kuivumista. - Liiman kaltaisen hajun esiintymistä tilassa A311 seurataan ilmanvaihtoon tehtyjen parannusten jälkeen, ja tilannetta tarkastellaan tarvittaessa uudelleen. - Tilan A312a muovimatto uusitaan kohdassa, jossa se on irronnut alustastaan. Alustasta poistetaan vanha liima ja tasoite betonipinnalle ennen uusien materiaalien asentamista. - Tiloissa A311, A312a, A317, A318, B350 ja B352 sisäilman lämpötilaa alennetaan työpäivien aikana tasoon C. Samoin voidaan toimia muissa tiloissa, joissa lämpötila koetaan liian korkeaksi. Toimenpiteellä pyritään vähentämään sisäilman laatuun liittyviä haittatuntemuksia. 2 (20) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

4 A311 A318 B350 B352 A308 A312a A317 B349 B351 P Kuva kerroksen tutkittavat hammashoitolan tilat. Pohjoinen on osoitettu nuolella. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

5 Sisältö 1 Lähtötiedot Kohde ja tilaaja Taustatietoa Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö 7 2 Ulkoseinät Rakenne Tutkimustulokset Johtopäätökset Jatkotoimenpide-ehdotukset 12 3 Yläpohja Rakenne Tutkimustulokset Johtopäätökset Jatkotoimenpide-ehdotukset 14 4 Välipohja Rakenne Tutkimustulokset Johtopäätökset Jatkotoimenpide-ehdotukset 15 5 Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset Sisäilman lämpötilan seurantamittaukset Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Paine-erojen kerta- ja seurantamittaukset Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Ilmanjako Johtopäätökset Jatkotoimenpide-ehdotukset 19 LIITTEET 20 4 (20) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

6 1 Lähtötiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Tutkimuskohde Rakennuksen tiedot Näsin terveysasema, hammashoitola Askolinintie Porvoo Tutkimuskohde on 1980-luvun alkupuolella valmistunut kolmikerroksinen rakennus, joka on luoteiskulmastaan yhdistetty 1910-luvulla rakennettuun vanhaan tuberkuloosiparantolaan. Rakennuksessa on teräsbetoninen pilari palkki-runko. Runko on ylintä kerrosta lukuun ottamatta paikalla valettu (Vahanen Oy, ). Perustukset ovat maanvaraiset. Rakennukseen on tehty peruskorjaus joitakin vuosia aikaisemmin. Sokkelirakenteita on korjattu (suunnitelmat v. 2009) ja hammashoitolan tiloissa on tehty muutostöitä (suunnitelmat v. 2013). Hammashoitolan vesikattoa on uusittu vuoden 2006 jälkeen. Rakennusta on laajennettu, laajenuksen rakennuslupa on myönnetty Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmät on uusittu vuoden 2007 jälkeen, mutta uusimisen tarkemmasta ajankohdasta ei ole tietoa. Tuloilmakone G3.11TK palvelee tutkittuja tiloja B349 B352. Tuloilmakone G3.12TK palvelee tutkittuja tiloja A307 A318. Tilaaja Pekka Koskimies Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari Porvoo Käytössä olleet asiakirjat: - Pohjapiirustukset (ARK), todennäköisesti peruskorjauksen ajalta, päivämäärää tai tekijää ei mainittu - Ote leikkauksesta A A (ARK), todennäköisesti peruskorjauksen ajalta, päivämäärää tai tekijää ei mainittu - Länsipäädyn sokkelit, sokkelin eristyksen korjaus (RAK), FCG Sisäpihan sokkelit, sokkelin eristyksen korjaus (RAK), FCG Sisäpihan C-E/4 5 pintarakenne ja sokkelien eristykset (RAK), FCG Sokkelin poikkileikkaus, detaljit (RAK), FCG Rakennetyypit (RAK), Ins.tsto Mikko Vahanen Oy Rakenneleikkauksia, vesikaton korjaus (RAK), Ins.tsto Mikko Vahanen Oy Uusi ikkunajulkisivu moduulilinjoilla 8/E C (RAK), Ins.tsto Mikko Vahanen Oy SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

7 - Maanvaraisen laatan korjaus, muistio, Vahanen Oy Osa A perustukset (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen, Osa A huoltokäytävä, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Osa B sos.tilat, vss, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Osa C apteekki, arkisto, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Osa A pääaula, pot.tsto, päivystyspkl, 2. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Osa A hammas- ja välinehuolto, 3. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Osa C, rakenneleikkaukset (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Osa D huoltotilat, 1. krs katto (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Rakenneleikkaukset 1 4 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Rakenneleikkakset 5 11 (RAK), Ins.tsto Martti Taskinen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ins.tsto Mikko Vahanen Oy Kosteuskartoitusraportteja, 5 kpl, Polygon Oy Kosteuskartoitusraportteja, 4 kpl, Munters Oy Ote rakennuksen käyttöpäiväkirjasta, tapahtumia vuosilta , 2 sivua - Sisäilmaepäilyraportteja 3 kpl tiloista 2016, 2030, 2032, mahdollisesti myös muut hammashoitolan tilat, Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut v Sisäilmaston ja rakenteiden kosteustekninen kuntotutkimus (2. krs:n sisäpihoihin rajoittuvat tilat), Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Taustatietoa Hammashoitolassa on koettu oireita, jotka on yhdistetty tilojen sisäilmaan. Tilojen sisäilman laadun koetaan heikkevän noin klo rakennuksen A-osan tiloissa A308, A311, A312a, A317 ja A318 (kuva 1). Tämän jälkeen käyttäjät kokevat sisäilman tunkkaiseksi, eikä ilma liiku. Myös hammashoitolan hallinnon tiloissa rakennuksen B-osassa B349, B350, B351 ja B352 sisäilma koetaan tunkkaiseksi. Hammashoitolan autoklaavin vesiputki on rikkoutunut vuonna 2006 nykyisten tilojen A308 ja A312 välissä. Tilassa A308 on tiivistetty rakenteiden ilmavuotoja alkuvuodesta Kartoitusraporteissa (Munters Oy, , ja muistio Vahanen Oy ) on kuvattu kosteushavaintoja. Tilan B336 betoniulkoseinässä havaittiin poikkeavaa kosteutta ja rakennetta kuivatettiin. 3. kerroksen hallintotiloissa on todettu kattovuotoja. 2. kerroksen sisäpihoihin rajoittuvien tilojen lattia- ja ulkoseinärakenteiden on todettu olevan paikoin kosteita ja ulkovaipan vesitiiviydessä on ollut korjaustarpeita. Sisäpiha on 2. krs lattian tasolla. Vesikatto on vuotanut linjamaisena ulottuen talon läpi tilasta B338 tilaan B339 (Vahanen Oy, ). Lisäksi vesikatto on vuotanut tilan A kohdalla. Tilanumerointi on vanhentunut, eikä tilan A sijainti rakennuksessa ole raportin perusteella yksiselitteinen. Todennäköisesti vuotokohta on sijainnut lähellä nykyistä tilaa A321. Vuodot oli vuonna 2007 jo korjattu. 6 (20) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

8 Hammashoitolan ja siihen liittyvän matalamman osan vesikattoon on asennettu uusi bitumikermikate ja vesikaton liittymiä ympäröiviin rakenteisiin on korjattu (suunnitelmat v. 2009). 1.3 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö Tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida hammashoitolan sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkittavaan alueeseen kuuluvat rakennuksen ylimmän kerroksen hammashoitolan tilat ja vesikatto (kuva 1). Tutkimuksen tekijöinä olivat DI Heli Hakamäki, DI Jarkko Lesonen ja rak.ins. (AMK) Tomi Norokivi. Tutkimukset tehtiin Tutkimusmenetelminä käytettiin pintakosteuskartoitusta, viiltokosteusmittauksia ja merkkiainekokeita. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin kaksi rakenneavausta rakenteiden kunnon määrittämiseksi. Lisäksi ulkoseinärakennetta 2. kerroksessa nivelosan kohdalla tarkasteltiin eristetilaan poratusta reiästä. Rakennusmateriaaleista otettiin mikrobinäytteitä. Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta arvioitiin määrittämällä iv-koneiden palveluelueet, tuloja poistoilmamäärät sekä arvioimalla ilmavirran jakautumista huonetilassa. Ilman liikkumista eri tilojen välillä tutkittiin hetkellisin paine-eromittauksin. Lisäksi seurattiin ulkoja sisäilman välistä paine-eroa sekä sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Sisäilmasta määritettiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

9 2 Ulkoseinät 2.1 Rakenne Ulkoseinät ovat betonisandwichelementtejä. Julkisivupintana on joidenkin ikkunoiden yläja alapuolella lasi. Rakenne on rakenneavausten ja alkuperäispiirustusten mukaan sisältä ulos: - tasoite ja maali - teräsbetoni 80 mm - mineraalivilla 140 mm - pesubetoniulkokuori 60 mm. Pilarien kohdalla on lämmöneristekerros 100 mm ja pesubetonipintainen kuorielementti 100 mm. Lasiosan kohdalla rakenne on sisältä ulos: - tasoite ja maali - teräsbetoni 70 mm - lämmöneriste ja puurunko 140 mm - tuulensuojalevy, lasikuitusementtilevy - tuuletusväli - alumiinilistojen varassa oleva lasi noin 5 mm. 8 (20) Kuva 2. Rakennuksen eteläistä julkisivua. Tutkittavien tilojen (ylimmässä kerroksessa) lattian tasolla on matalamman osan vesikatto. Kuvassa näkyy myös sisäpihaa, jonka ympärillä olevien 2. kerroksen tilojen seinä- ja lattiarakenteissa on todettu olevan poikkeavaa kosteutta. Taustalla oleva keltainen rakennus on hammashoitolaan yhdistetty vanha tuberkuloosiparantola. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

10 Matalamman osan vesikattoon rajoittuvien tilojen ulkoseinien ulkokuori on leikattu alaosastaan pois vesikaton korjauksen yhteydessä. Vesikaton ylösnosto on saatu näin vietyä ulkoseinäpinnan sisäpuolelle. Ulkoseinän alaosassa on nykyisin pellitys. 2.2 Tutkimustulokset 3. kerroksen ulkoseinärakenteet ovat pintakosteuskartoituksen ja tiloihin A312a ja B351 tehhtyjen rakenneavausten perusteella kunnossa. Mineraalivillasta ja matalamman osan yläpohjan puurakenteista otetuissa mikrobinäytteissä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvustoa. Hammashoitolaa ja vanhaa tuberkuloosisairaalaa yhdistävän nivelosan alueella (kuva 3) havaittiin ajoittaista mikrobiperäistä hajua. Hajua ei esiintynyt kaikilla käyntikerroilla. Ilma virtaa nivelosan läpi hammashoitolasta tuberkuloosisairaalan suuntaan. 2. kerroksessa porattiin reikä kuvaan 3 katkoviivalla merkityn ulkoseinän päädyn eristetilaan nuolen osoittamasta kohdasta. Eristetilasta puhaltaa sisätiloihin ilmaa, jossa on mikrobiperäinen haju. Ulkoseinäelementin pääty on suljettu sisätiloihin nähden yhden poratun reiän perusteella ohuella rappauksella, polyuretaanivaahdolla, kivilevyllä ja kipsilevyllä. Maanpinnan alapuolella olevassa 1. kerroksessa havaittiin rappauksen ja maalin irtoilua kuvan 3 nuolen osoittamassa kohdassa. 12 Pa TUBERKULOOSI- SAIRAALA 8 Pa HAMMASHOITOLA A308 A312a Kuva 3. Ote 3. krs:n pohjapiirustuksesta hammashoitolaa ja tuberkuloosisairaalaa yhdistävän nivelosan kohdalta. Katkoviivalla merkittyä ulkoseinää tutkittiin nuolen osoittamasta kohdasta 3., 2. ja 1. kerroksissa. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

11 Merkkiainekokeissa havaittiin, että ulkoseinän eristetilasta pääsee kulkeutumaan sisätiloihin ilmaa ikkunan ja ulkoseinän liittymistä, välipohjan ja ulkoseinän liittymistä ja yläpohjan ja ulkoseinän liittymistä. Ulkoseinän liittymät on tiivistetty tilassa A308. Merkkiainekokeen perusteella tiivistykset eivät kuitenkaan ole täysin onnistuneet, vaan vuotoja havaittiin. Ulkoseinän ja ikkunan liittymän tiivistyksessä havaittiin kupruilua. Ikkunan ja ulkoseinän liittymässä on elastinen kittaus, jonka päälle on tehty tiivistys Ardex 8+9:llä ja vahvistusnauhalla (kuvat 4 ja 5). Puisen ikkunakarmin kosteus oli alhainen, alle 9,5 paino-%. Kuvat 4 ja 5. Kupruillut tiivistys tilassa A308. Tiivistys on irti ikkunan ja ulkoseinän liittymän elastisesta saumauksesta, mutta se on edelleen lujasti kiinni ikkunan karmeissa ja seinässä, joten kupruilu sinänsä ei ole vaikuttanut haitallisesti tiiviyteen. Ikkunankarmit ovat kosteusmittauksen perusteella kuivat. Ulkoseinäelementtien saumauksia tarkasteltiin vesikatolta eteläjulkisivulla. Saumaukset ovat hyväkuntoiset ja elastiset. Elementtien saumoissa ei ole tuuletusputkia. Ikkunapeltien kallistukset ovat riittävät. Pellitykset ovat hyväkuntoiset. Pellitysten ja pesubetonielementtien välisten saumojen vesitiiviys on paikoin kittausten varassa. Ikkunoiden vesipeltien päät on taitettu ylöspäin ulkoseinäelementtiä vasten (kuva 6). Vesi voi päästä taitoskohdasta pellin alle, mutta vesipellin alla oleva pelti ohjaa veden vesikatolle, jos kohta on suunnitelmien mukaisesti toteutettu. Lähtötietojen mukaan tilan B336 ulkoseinärakenteissa ja alemman kerroksen ulkoseinärakenteissa on havaittu vuosien mittaan olevan poikkeavaa kosteutta. Ulkoseinärakenteiden rakenneavauksista otettiin kolme materiaalin mikrobinäytettä, joista tehtiin suoraviljelyt elatusalustoille. Materiaaleissa havaittiin niukasti tai ei ollenkaan homeja bakteerikasvustoa. Lajeina olivat tavanomaiset ulkoilmassa esiintyvät lajit. 10 (20) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

12 Kuva 6. Eteläpuolen tilojen ulkoseinää matalamman osan vesikatolta kuvattuna. Ympyröidyssä kohdassa ikkunan vesipellin reuna on taitettu ylöspäin ulkoseinäelementtiä vasten. Vesi voi päästä taitoskohdasta pellin alle, mutta vesipellin alla oleva pelti ohjaa veden vesikatolle, jos kohta on suunnitelmien mukaisesti toteutettu. 2.3 Johtopäätökset Ulkoseinärakenteet ovat tiloissa A312a ja B351 rakenneavausten ja mikrobiviljelytulosten perusteella kunnossa. Kuvassa 3 esitetyn 2. kerroksen ulkoseinän eristetilassa oleva haju leviää todennäköisesti myös 3. kerrokseen ja voi selittää mm. tiivistetyssä tilassa A308 koettua oireilua. Ikkunankarmin tiivistyksen kupruilu (kuvat 4 ja 5) johtuu siitä, että Ardex 8+9 ei tartu elastiseen saumausmassaan. Käytetty Ardex 8+9:n seos on ollut lisäksi laimea, sillä seos ei ole täysin kovettunut. Tiivistyksen tiiviys ei ole kärsinyt kupruilusta sinänsä eikä väärästä seossuhteesta, sillä tiivistys on edelleen kiinni ikkunankarmin puuosissa ja vahvistusnauha on ehjä. Ikkunankarmit ovat kosteusmittauksen perusteella kuivat. Ajoittainen mikrobikasvu on betonisandwich-rakenteiden lämmöneristekerroksessa yleisesti tavanomaista, sillä rakenteen kuivumiskyky on heikko. Kerrosta alempana ulkoseinärakenteissa havaitun mikrobiperäisen hajun lisäksi on todettu aiemmin olevan poikkeavaa kosteutta johtuen ainakin osittain julkisivun lasiosien vesitiiviyspuutteista. Eristetilasta sisäilmaan pääsevät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa haittaa rakennuksen käyttäjille. Tiivistämällä rakenteet epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan saadaan estettyä. Samalla sisäilman kosteuden pääsy rakenteisiin estyy. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

13 Ulkoseinärakenteiden ulkopuolisessa vesitiiviydessä aiemmin havaittuja puutteita on korjattu, ja vesitiiviys on pääsääntöisesti kunnossa. 2.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset 3 Yläpohja 3.1 Rakenne - Mikrobiperäisen hajun syy 2. kerroksen ulkoseinäelementtien eristetilassa selvitetään rakenneavauksin. Rakenneavauksin on syytä selvittää ainakin maanpinnan alapuolisten rakenteiden rakennustapa kuvassa 3 esitetyn ulkoseinän ja 1. kerroksen yhdyskäytävän kohdalla. - Ulkoseinien liittymät ikkunoihin, pilareihin, palkkeihin, yläpohjaan ja välipohjiin tiivistetään. Yläpohjarakenne on ylhäältä alas: - kumibitumikermi (asennettu vuoden 2009 vesikattokorjauksessa) - kevytsoralaatat 250 x 600 x 60 - kevytsora, kallistuskorjaukset (keskipaksuus 0 70 mm) - vanha kermi - vanha tasausbetoni 30 mm - vanha kallistettu kevytsoralämmöneriste mm - vanha höyrynsulku (PE-muovikalvo) 0,2 mm - ontelolaatta 265 mm Rakenne poikkeaa kuvassa 7 esitetystä siten, että suojakiveystä ei ole. 12 (20) Kuva 7. Hammashoitolan yläpohjarakenne. Rakenne poikkeaa kuvassa esitetystä siten, että suojakiveystä ei ole. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

14 3.2 Tutkimustulokset Yläpohjan on suunniteltu tuulettuvan räystäiden ja kolmen alipainetuulettimen kautta. Kattokaivoja oli kaksi. Suojasiivilöissä oli ulkopuolella roskia, mutta kaivot olivat auki. Bitumikermikate oli tarkasteluhetkellä jäinen. Halkeamia tai muita epätiiviyskohtia ei havaittu. Lievää sammaloitumista havaittiin iv-konehuoneen seinustalla sekä paikoin räystäspelleissä (kuvat 8 ja 9). Merkkiainekokeissa havaittiin, että yläpohjan eristetilasta pääsee kulkeutumaan sisätiloihin ilmaa ontelolaattojen saumoista, läpivienneistä, palkin liittymistä ja ulkoseinän liittymistä. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu yläpohjassa alueita, joissa lukemat olisivat olleet muihin kohtiin verrattuna huomattavan korkeita. Yläpohjan kevytsoraeristeet ja vanha vesikate ovat edelleen paikallaan uuden bitumikermin alla. Tiedossa ei ole, onko yläpohjarakenteiden kuntoa tutkittu vesivuotojen jälkeen. Kuva 8. Vesikatolla havaittiin lievää sammaloitumista iv-konehuoneen katon syöksytorven kohdalla. Syöksytorvi on muutaman metrin päässä kattokaivosta, minkä vuoksi vesi kerääntyy hetkellisesti iv-konehuoneen edustalle. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

15 14 (20) Kuva 9. Vesikatolla havaittiin paikoin sammaloitumista. 3.3 Johtopäätökset Kevytsoraeriste on lähtötietojen mukaan kastunut vesikaton vuotojen yhteydessä. Kevytsoraeristeen epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan estää ontelolaattojen saumavalu sekä ontelolaattojen päällä oleva PE-muovikalvo. Yläpohjan höyrynsulku ei merkkiainekokeiden perusteella kuitenkaan ole ilmatiivis. Yläpohjan epäpuhtaudet kulkeutuvat ilmavirtausten mukana sisäilmaan sisätilojen ollessa alipaineisia yläpohjaan nähden. Vesikaton vesitiiviys on aistinvaraisesti tarkasteltuna kunnossa. Yläpohjarakenteet vaikuttivat pintakosteuskartoituksessa kuivilta. Koska ontelolaattojen betoni on tiivistä, ontelolaatat eivät pääsääntöisesti kastu yläpuolisten vuotojen takia. Pintakosteuskartoituksella voidaan paikantaa vain vuotokohdat, joista vesi on päässyt valumaan ontelolaattojen saumoista tai läpivienneistä ontelolaattojen huoneen puoleiselle pinnalle. Eristetilasta sisäilmaan pääsevät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa haittaa rakennuksen käyttäjille. Tiivistämällä rakenteet epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan saadaan estettyä. Samalla sisäilman kosteuden pääsy rakenteisiin estyy. 3.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Yläpohjan läpiviennit, ontelolaattojen saumat sekä yläpohjan liittymät ulkoseiniin, pilareihin ja palkkeihin tiivistetään. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

16 4 Välipohja 4.1 Rakenne Välipohjarakenne on ylhäältä alas: - pintabetoni 40 mm - paikalla valettu laatta 320 mm Tutkituissa tiloissa lattiamateriaalina on muovimatto, jonka alla on tasoite. 4.2 Tutkimustulokset Muovimaton alla oleva suhteellinen kosteus mitattiin viidestä kohdasta. Suhteellinen kosteus muovimaton alla on viiltomittausten perusteella kaikkialla tutkitulla alueella normaali %. Viiltomittauksia tehtiin kohtiin, joissa pintakosteusmittarin lukema oli suuri (korkeimmillaan 87) ja kohtiin, joissa se oli pienempi (50 60). Suhteellinen kosteus oli 56 % lattiamaton alla tilassa A312a (kuva 1) kohdassa, jossa muovimatto on kupruillut. Muovimaton alla oli lievä liimamainen haju kaikissa kohdissa, joihin tehtiin viiltomittaus. Liimamaista hajua havaittiin myös sisäilmassa tilassa A311 (kuva 1). Muina käyntikertoina hajua ei havaittu. Tilassa muovimaton alla oleva suhteelinen kosteus on kahden viiltomittauksen perusteella korkeimmillaan normaali %. 4.3 Johtopäätökset Välipohjarakenteet ovat kuivat. Pintamateriaalit ovat hyvässä kunnossa. Muovimatto on pääsääntöisesti kiinni alustassaan. Tilassa A312a (kuva 1) olevan kupruilun kohdalla muovimatto on irronnut alustastaan, koska se on kiinnitetty siihen huonosti. Kupruilua on oven edessä, jossa mattoon kohdistuu myös paljon kulutusta. Muovimaton alla oleva liimamainen haju ei aiheuta haittaa tilojen käyttäjille, mikäli se ei leviä sisäilmaan. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tuloksissa (käsitelty kappaleessa 5.1) ei ilmene mitään, mikä selittäisi tilassa koetun oireilun. Tilan A311 (kuva 1) liiman kaltaisen hajun ajoittaisuus viittaa ilmanvaihdon puutteisiin. 4.4 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Tilan A312a muovimatto uusitaan kohdassa, jossa se on irronnut alustastaan. Alustasta poistetaan vanha liima ja tasoite betonipinnalle ennen uusien materiaalien asentamista. - Tilassa A311 Ilmanvaihdon tuloilmasuihkun heittokuvio muutetaan sellaiseksi, että tuloilma kulkeutuu nykyistä paremmin koko tilaan. Liiman kaltaisen hajun esiintymistä tilassa A311 seurataan parannuksen jälkeen, ja tilannetta tarkastellaan tarvittaessa uudelleen. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

17 5 Sisäilman laatu ja ilmanvaihto 5.1 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet määritettiin tiloissa B352, A312a ja A311. Tulokset on esitetty liitteessä 1 ja mittauspisteet liitteessä 3. Kaikissa tiloissa sekä yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet että kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat Asumisterveysasetuksen (545/2015) toimenpiderajoja alhaisemmat. Sekä TVOC-pitoisuus että yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet alittivat myös Työterveyslaitoksen (TTL) määrittämät viitearvot. TTL:n viitearvot ovat pitoisuuksia, jotka alittuvat 90 %:ssa toimistoista, kouluista sekä terveyden- ja päivähoidon tiloista. Poikkeuksena on tilassa A311 havaittu oktanaalin pitoisuus, joka oli viitearvon suuruinen. Oktanaalin pitoisuus 2 µg/m 3 on toimenpiderajaan 50 µg/m 3 nähden alhainen, eikä aiheuta toimenpiteitä. Oktanaalin mahdollisia päästölähteitä ovat mm. puurakenteet, lastulevy, tapetit, lattiavahat, hajusteet, linoleum ja kostea mineraalivilla. 5.2 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin kaikissa tutkituissa tiloissa viikon ajan (liite 3.1 ja 6). Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli tiloissa seurantajakson aikana normaali, tasolla ppm. Hiilidioksidipitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin Asumisterveysasetus 2015:n mukainen toimenpideraja noin 1500 ppm. Seurantamittauksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä Sisäilman lämpötilan seurantamittaukset Sisäilman lämpötilaa seurattiin lämmityskaudella kaikissa tutkituissa tiloissa viikon ajan. Sisäilman lämpötila vaihteli mitatuissa tiloissa kokonaisuutena välillä 19,6 23,1 C seurantajakson aikana. Päiväaikaan tilojen ollessa käytössä lämpötilat olivat korkeampia kuin yöaikaan ja viikonloppuisin. Tutkitun tyyppisessä rakennuksessa sovelletaan usein tavanomaista sisäilmastoluokkaa S3. Seurantamittausten aikana ulkoilman lämpötila oli koko ajan alle 10 C. Tällöin luokassa S3 sisäilman lämpötilan tavoitearvo on 21 C, josta sallittu poikkeama on ±1,0 C, eli sisäilman lämpötilan tulisi olla välillä C. Tästä poikkeavia hieman alle 20 C lämpötiloja mitattiin tiloissa A308, A311 ja B351, jolloin tilat eivät pääosin olleet käytössä. Lisäksi tiloissa A311, A312a, A317, A318, B350 ja B352 mitattiin yli 22 C lämpötiloja, jotka ajoittuvat tilojen käytön aikaan. Korkeimmat lämpötilat mitattiin tiloissa A317 ja B350, joissa lämpötila oli hetkittäin tasolla 23 C. Seurantamittauksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä (20) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

18 5.4 Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Sisäilman suhteellinen kosteus oli tiloissa 308, 311, 312a, 317, 318, 349, 350, 351 ja 352 seurantamittausten aikana välillä normaali %. Seurantamittauksista tehdyt siniset kuvaajat on esitetty liitteissä Paine-erojen kerta- ja seurantamittaukset Paine-erojen hetkellisissä päiväaikaan tehdyissä kertamittauksissa (liite 3) todettiin, että tutkitussa 3. kerroksessa ylipaineisuus oli porrashuoneisiin nähden, +8 Pa LVIkuiluun nähden ja +12 Pa vanhaan tuberkuloosisairaalaan nähden. Lisäksi tilat A308, A312a ja A318 olivat +4 Pa ylipaineisia käytävään verrattuna. Tilojen B349 B352 kohdalla sisätilojen väliset hetkelliset paine-erot olivat pieniä, tasolla 0 Pa. Seurantamittaukset, liite 5.1: Tuloilmakoneen G3.12TK alueella tiloissa A312a ja A318 seurattiin sisätilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa. Maanantaista perjantaihin päiväaikaan tilat olivat 0 +9 Pa ylipaineisia ulkoilmaan verrattuna ja keskimääräinen ylipaineisuus oli tasolla Pa. Sen sijaan yöaikaan ja viikonloppuisin tiloissa vallitsi -2-7 Pa alipaineisuus ulkoilmaan nähden. Seurantamittaukset, liite 5.2: Tuloilmakoneen G3.11TK alueella tilassa B351 seurattiin sisätilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa. Maanantaista perjantaihin päiväaikaan paineero oli pieni; painesuhteet vaihtelivat -3 Pa alipaineisuudesta +2 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. Yöaikaan ja viikonloppuisin tila oli noin -2-7 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Seurantamittaukset, liite 5.3: Tuloilmakoneen G3.12TK alueella tilassa A312a seurattiin sisätilojen ja tuloilmakanavan välistä paine-eroa. Mittausten mukaan tuloilmakanavasta tuli tuloilmaa ympäri vuorokauden. Mittauksen perusteella tuloilma on säädetty siten, että puhallus on voimakkaimmillaan maanantaista perjantaihin klo Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Koneelliset tulo- ja poistoilmavirrat mitattiin tiloissa A308, A312a, A318, B349 ja B352. Tuloilmakoneen G3.12TK alueella hoitohuoneissa A308 ja A312a tilakohtaiset tuloilmavirrat dm 3 /s olivat suurempia kuin poistoilmavirta -47 dm 3 /s. Hoitohuoneessa A318 tuloilmavirta +52 dm 3 /s oli samaa tasoa poistoilmavirran -48 dm 3 /s kanssa. Tuloilmakoneen G3.11TK alueella toimistohuoneissa B349 ja B352 tilakohtaiset ilmavirrat olivat yhtä suuria (tuloilmavirrat +32 dm 3 /s ja poistoilmavirrat dm 3 /s). Mitattu tuloilmavirta oli jokaisessa tilassa suurempi kuin Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitetty ns. vähimmäisilmanvaihdon D2- ohjearvo vuodelta Tuloilmavirrat ovat myös parhaimman sisäilmastoluokan S1 mukaiset, kun oletus on, että vastaanottohuoneen henkilömäärä on enintään kolme ja toimistohuoneen enintään kaksi. Poistoilmavirroille ei ole vastaavaa D2-ohjearvoa. SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

19 5.7 Ilmanjako Ilmanvaihdon ilmavirtojen jakaantumista havainnoitiin tutkituissa tiloissa. Tiloissa A308, A312a, A317 ja B351 tuloilma johdetaan keskelle tilaa laskettuun kattoon asennetun hajottajan (kuva 10) kautta ja poistoilmaventtiilit ovat käytäväseinän vieressä näiden tilojen työpisteissä ilman arvioidaan vaihtuvan hyvin. Tiloissa A318, A349, B350 ja B352 tuloilma puhalletaan tilaan käytäväseinälle asennetun tuloilmalaitteen (kuva 11) kautta ja poistoilmaventtiilit ovat käytäväseinällä. Tilojen pituus on 4,8 metriä käytäväseinältä ulkoseinälle. Tilassa A318 todettiin savun avulla, että tuloilmalaitteesta puhallettavan tuloilman liike näkyi hyvin huoneen keskellä 2,5 metrin etäisyydellä käytäväseinästä. Näin ollen tilan työpisteissä ilmanvaihtuvuuden arvioidaan olevan riittävää. Tiloissa B349 ja B352 todettiin, että huoneilmaan päästetty savu reagoi tuloilmasuihkuun 1,5 2 metrin etäisyydelle asti käytäväseinästä. Tällöin tuloilman kulkeutumisesta ulkoseinän viereisiin työpisteisiin asti ei ole varmuutta. 18 (20) Kuvat 10 ja 11. Keskellä kattoa oleva tuloilmalaite (vastaanottohuoneet) ja oven yläpuolella oleva tuloilmalaite (toimistohuoneet). 5.8 Johtopäätökset Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli alhainen, minkä perusteella tilojen ilmanvaihto on riittävää. Sisäilman lämpötila kohosi tiloissa A311, A312a, A317, A318, B350 ja B352 tilojen käytön aikana tasolle C eli korkeammaksi kuin tyydyttävää sisäilmastoa tarkoittavan sisäilmastoluokan S3 tavoitetaso C. Tavoitetasoa korkeampi sisäilman lämpötila vaikuttaa tilojen ilmanvaihdon riittämättömyyden tunteeseen. Tilojen A308, A311 ja B351 hieman alle 20 C lämpötilat eivät ole merkittävästi tavoitetasoa alempia, tilojen melko vähäinen käyttö vaikuttaa mitattuihin lämpötiloihin. Sisäilman suhteellinen kosteus on normaali vuodenaika, tilojen käyttö ja ilmanvaihto huomioon ottaen. Porrashuoneiden kohdalla ilmavirran liike oli päiväaikaan oikean suuntainen: käytävä- ja aulatiloista porrashuoneisiin päin. Lisäksi vanhan tuberkuloosisairaalan viereisen LVI- SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

20 kuilun alipaineisuus on toteutunut päiväaikaisen hetkittäisen paine-eromittauksen perusteella. Todettiin myös, että ilmanvaihdon toiminnan seurauksena päiväaikaan ilma pyrkii liikkumaan hammashoitolan alueelta vanhaan tuberkuloosisairaalaan. Paine-erojen seurantamittausten perusteella sisätilat ovat päiväaikaan pääasiassa ylipaineiset. Pitkäaikainen ylipaineisuus aiheuttaa sisäilman kosteuden kertymistä rakenteisiin, mikä on rakentamismääräyskokoelman osan D2 määräyksen vastaista. Asumisterveysoppaan 2009 suosituksen mukaan sisätilojen tulisi olla 0 2 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Tilojen A312a ja A318 päiväaikainen ylipaineisuus ulkoilmaan verrattuna on seurausta siitä, että alueen tuloilman määrä on poistoilman määrää suurempi. Tilojen B349 B352 alueella pistokokein mitatut tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat ovat lähes tasapainossa, mistä on osoituksena alueella olevan tilan B351 lievempi ylipaineisuus ulkoilmaan verrattuna päiväaikaan. Yöaikaan ja viikonloppuisin ilmanvaihdon käyntiaika- ja käyntitehomuutokset saavat tiloissa aikaan pienen alipaineisuuden. Paine-erojen seurantamittausten mukaan tuloilmakone G3.12TK oli toiminnassa normaalilla ns. täydellä teholla maanantaista perjantaihin klo 4-17 ja osateholla muina aikoina. Mittauksissa ei todettu tuloilman määrän pienenemistä iltapäivisin (paine-ero pysyi samalla tasolla koko päivän ajan). Ilmanvaihdon ilmavirtamittausten perusteella tilojen ilmanvaihdon tuloilmavirrat ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitettyjen ohjearvojen mukaiset ja täyttävät myös parhaimman sisäilmastoluokan S1 tason vaatimukset. Tiloissa A308, A312a, A317 ja A318 tehtyjen havaintojen perusteella tuloilma leviää tiloihin riittävän hyvin. Tilassa A311, jossa havaittiin yhdellä käyntikerralla mattoliimamainen haju, on mahdollista, että tuloilma ei leviä tilaan tasaisesti. Tiloissa B349 ja B352 käytäväseinillä olevien tuloilmalaitteiden tuloilmasuihkun heittopituus ei ole riittävä, jolloin tuloilma ei leviä suunnitellusti ulkoseinän viereisiin työpisteisiin asti. Asiaan vaikuttaa tuloilmalaitteen tuloilman heittokuvio, jota on mahdollista muokata säätämällä hajottimen (kuva 11) ilmaaukkojen suuntauksia. Ilma liikenopeutta ei tarkasteltu. Tuloilmasuihku keskelle huonetta potilastuolin kohdalle, jossa työskennellään, voi aiheuttaa vedon tunnetta sekä silmien ja hengitysteiden kuivumista, mikäli virtaus on liian voimakas. 5.9 Jatkotoimenpide-ehdotukset - Ilmanvaihtoa säädetään siten, että sisätilat saadaan ympärivuorokautisesti 0 2 Pa alipaineisiksi ulkoilmaan nähden. - Tiloissa A311, A312a, A317, A318, B350 ja B352 sisäilman lämpötilaa alennetaan työpäivien aikana tasoon C. Samoin voidaan toimia myös muissa tiloissa, joissa lämpötila koetaan liian korkeaksi. Toimenpiteellä pyritään vähentämään sisäilman laatuun liittyviä haittatuntemuksia. - Tiloissa B349, B350, A311 sekä tarvittaessa tilassa B352 muutetaan tuloilmasuihkun heittokuvio sellaiseksi, että tuloilma kulkeutuu nykyistä paremmin SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS (20)

21 koko tilaan. Suoraan työpisteelle suuntautuvaa liiallista ilmavirtausta tulee kuitenkin välttää. Helsingissä Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Heli Hakamäki Asiantuntija, DI Ville Hakala Osastopäällikkö, M. Sc. (Eng.) LIITTEET Liite 1. Mittaustulokset. Liitteet Pintakosteuskartoitus ja kosteusmittaukset. Liite Mittauspisteet pohjakuvissa. Liitteet Merkkiainekokeet. Liitteet Painesuhteiden seurantamittaukset. Liitteet Sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset. Liitteet Ulkoseinien rakenneavaukset ja mikrobinäytteet. 20 (20) SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

22 MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, hammashoitola, Porvoo Liite 1 1 Pintakosteuskartoitus Ulkoseinä-, lattia- ja yläpohjarakenteita tutkittiin Gann Hydromette UNI 1 -ilmaisinlaitteella ja B 50 -mittapäällä. Ilmaisinlaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot noin Ilmaisimen tulokset perustuvat materiaalien sähköisiin ominaisuuksiin, eivätkä anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Pintakosteuskartoituksen tulokset on esitetty pohjakuvissa liitteissä Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMP41-näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Mittaukset tehtiin Mittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteissä Mittauspiste Pvm Tila Rakenneosa Suhteellinen kosteus, % VM A311 VM A311 VM B350 Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C lattia, välipohja 76 14,08 21,3 sisäilma 17 3,22 21,3 lattia, välipohja 73 14,00 21,8 sisäilma 17 3,22 21,3 lattia, välipohja 73 14,44 22,2 sisäilma 16 3,07 22,1 VM B332 lattia, välipohja 64 12,12 21,6 VM B351 lattia, välipohja 65 12,92 22,3 VM A312a lattia, välipohja 56 10,66 21,7 sisäilma 12 2,2 21,5 Ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Keskilämpötila, C Keskimääräinen suhteellinen kosteus, % Rakennusmateriaalien mikrobit, suoraviljelymenetelmä Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko epäillyistä rakenteista otettujen materiaalinäytteiden mikrobimäärät normaalista poikkeavia. Näytteistä tehtiin suoraviljelyt elatusalustoille, joista tutkittiin homesienien, bakteereiden ja aktinomykeettien (sädesienien) kasvu. Elatusalustat olivat 2 % mallasuuteagar (M2) homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG) bakteereille ja aktinomykeeteille. Suoraviljelynäytteissä todettiin mikrobeja seuraavasti. Pitoisuudet on esitetty kasvustojen (pesäkkeiden) määrinä elatusalustoilla käyttäen suhteellista asteikkoa, jossa: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

23 MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, hammashoitola, Porvoo Liite = pesäkkeiden määrä = 0 + = pesäkkeiden määrä = = pesäkkeiden määrä = = pesäkkeiden määrä = = pesäkkeiden määrä = yli 200. Homesienien kohdalla on esitetty, mistä homesienisuvuista näytteissä oli kysymys. Näytteenottopiste Tila Tilan ja näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet Bakteerit Aktinomykeetit MR1 A312a ulkoseinän mineraalivillaeriste ikkunan alapuolelta Steriilit + - MR2 B351 ulkoseinän mineraalivillaeriste vesikaton tasolta Penicillium sp. - - MR3 B351 vesikattorakenteiden puuosa Aspergillus sp. Cladosporium sp. Penicillium sp. + - Materiaaleissa on normaalistikin todettavissa mikrobi-itiöitä ja rihmastoa. Materiaalien pintojen mikrobikasvustona pidetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 mukaan tasoa +++ tai ++++ olevia mikrobimääriä (home- ja hiivasienet ja aktinomykeetit eli sädesienet). Myös vähäisemmät mikrobimäärät (tasoa + tai ++) voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun kysymyksessä on ns. kosteusvaurioindikaattori (esim. Acremonium-suku tai aktinomykeetti eli sädesieni). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax-putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus on 30 %. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 B352 hallinnon tila V2 A312a vastaanottohuone V3 A311 vastaanottohuone, jossa liimamainen haju Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat seuraavat. Yhdisteet on esitetty aineen omalla vasteella ja tolueenivasteella määritettynä (oma vaste / tolueenivaste). Omalla vasteella saadun tuloksen puuttuessa merkintä on muotoa - / tolueenivaste: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Alkoholit: Fenoli 1,7/1,5 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

24 MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, hammashoitola, Porvoo Liite 1 3 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 Muut alkoholit -/3,2 -/7,0 Alkoholit yhteensä -/3,2 1,7/8,5 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 0,9/1,0 Tolueeni 1,8/2,0 1,0/1,1 1,1/1,2 1,4-Ksyleeni 0,4/- 0,4/- 0,4/- Propyylibentseeni 0,3/- 0,3/- 0,3/- Aromaattiset yhdisteet yhteensä 2,5/2,0 1,7/1,1 2,7/2,2 Esterit Etyyliasetaatti 0,7/- 2,9/0,9 0,9/- Butyyliasetaatti 0,3/- Esterit yhteensä 1,0/- 2,9/0,9 0,9/- Glykolieetterit ja niiden asetaatit Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 0,5/- 2-Fenoksietanoli -/2,6 Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 0,5/2,6 Karbonyylit: Heksanaali 2,9/1,2 3,8/1,5 2,6/1,0 Bentsaldehydi -/1,1 -/1,0 1,3/0,5 Oktanaali 1,1/0,5 1,5/0,8 2,0/1,0 Nonanaali 2,2/1,1 3,4/1,7 2,4/1,2 Dekanaali -/1,6 -/1,1 Muita karbonyylejä -/4,3 -/3,3 Karbonyylit yhteensä 6,2/3,9 8,7/10,9 8,3/8,1 Orgaaniset hapot: Etikkahappo -/2,3 Muita orgaanisia happoja -/1,0 -/1,2 -/5,0 Orgaaniset hapot yhteensä -/1,0 -/1,2 -/7,3 Terpeenit: Pineeni 0,4/- 0,3/- 0,4/- delta-3-kareeni 0,2/- 0,1/- Terpeenit yhteensä 0,6/- 0,4/- 0,4/- Muut yhdisteet: Dekametyylisyklopentasiloksaani -/6,8 Muut yhdisteet yhteensä -/6,8 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 10,3/13,7 13,7/17,3 14,5/28,7 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

25 MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, hammashoitola, Porvoo Liite 1 4 Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) ja / tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2016) toimistoympäristöjen sisäilman TVOC - pitoisuuden viitearvona, jonka alapuolella 90 %:ssa mittauskohteita pitoisuus on ollut, on 100 µg/m 3. Yksittäisille yhdisteille on annettu viitearvoja, jotka vaihtelevat ainekohtaisesti välillä 1 12 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden viitearvot on annettu käyttäen aineiden omaa vastetta voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että jos kokonaispitoisuus jää alle 400 µg/m 3, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ei voisi aiheutua terveyshaittaa. Kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittyminen edellyttää yksittäisten yhdisteiden merkityksen selvittämistä. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3, 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3, naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Sisäilman hiilidioksidin, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Tutkittavissa tiloissa seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaukset tehtiin Geminin sisäilman laatuanalysaattoreilla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste IV-kone Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % L1 G3.12TK A308 Hoitohuone ,8-20, L2 G3.12TK A311 Hoitohuone ,6-22, L3 G3.12TK A312a Hoitohuone ,5-22, L4 G3.12TK A317 Hoitohuone ,5-23, L5 G3.12TK A318 Hoitohuone ,8-22, L6 G3.11TK B349 Toimistohuone ,2-21, L7 G3.11TK B350 Toimistohuone ,4-23, L8 G3.11TK B351 Taukotila ,6-21, L9 G3.11TK B352 Toimistohuone ,1-22, Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat: - S1 750 ppm - S2 900 ppm - S ppm. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

26 MITTAUSTULOKSET Näsin terveysasema, hammashoitola, Porvoo Liite voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Seurantamittausten graafiset kuvaajat on esitetty erillisissä liitteissä, joista nähdään mitattujen suureiden vaihtelut eri vuorokauden aikoina. Painesuhteiden kertamittaukset Sisätilojen välisiä hetkittäisiä paine-eroja mitattiin mikromanometrin ja merkkisavun avulla. Ilmavirtaus kahden tilan välillä havaitaan jo yhden pascalin paine-erolla, jolloin ilmavirtaus voidaan todeta mittauspisteeseen päästettävän savun avulla. Tulokset olivat seuraavat: 5 Mittauspiste Iv-kone Tila Vertailutila Pvm Tila ali-/ ylipaineinen Paine-ero Pa PE1 G3.12TK Käytävä A306 Tubin käytävä Ylipaineinen 12 PE2 G3.12TK Käytävä A306 LVI-kuilu Ylipaineinen 8 PE3 G3.12TK Hoitohuone A308 Käytävä Ylipaineinen 4 PE4 G3.12TK Hoitohuone A312a Käytävä Ylipaineinen 4 PE5 G3.12TK Käytävä A313 Porrashuone Ylipaineinen 7 8 PE6 G3.12TK Hoitohuone A318 Käytävä Ylipaineinen 4 PE7 G3.11TK Käytävä B343 Porrashuone Ylipaineinen 3 PE8 G3.11TK Toimistohuone B349 Käytävä Tasapaineinen 0 PE9 G3.11TK Toimistohuone B352 Käytävä Tasapaineinen 0 PE10 G3.11TK Toimistohuoneiden B349-B352 käytävä Käytävä Tasapaineinen 0 PE11 ei tietoa Aula/odotustila 353 Porrashuone Ylipaineinen 2 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D-ilmavirtamittarilla, DP-Calc 5815 paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2012 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten kokonaismittausvirhe on 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm IV-kone Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulkoilmavirta, dm 3 /s Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poistoilmavirta, dm 3 /s I G3.12TK Hoitohuone A ) ei ole I G3.12TK Hoitohuone A312a 58 1) ei ole I G3.12TK Hoitohuone A ) ei ole I G3.11TK Toimistohuone B ) ei ole I G3.11TK Toimistohuone B ) ei ole 1) Sairaalan toimenpidehuoneen ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 7 - Hoitolaitokset). Perustuu tilan lattian pinta-alaan. 2) Toimistohuoneen ohjearvo (D2: Liite 1, Taulukko 2 - Toimistorakennukset). Perustuu tilan lattian pinta-alaan. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

27 LATTIAN JA ULKOSEINIEN PINTAKOSTEUSKARTOITUS AB MM MM MM MM MM PINTAKOSTEUSKARTOITUSTA EI TEHTY KIINTOKALUSTEIDEN TAAKSE. MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 LATTIAMATERIAALIT: AB Akryylibetoni MM Muovimatto Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 2.1

28 KATON PINTAKOSTEUSKARTOITUS KL, PT KL, PM KL, PM KL, PM KL, PM MERKINTÖJEN SELITYKSET: LATTIAMATERIAALIT: KL PT Alaslaskettu katto, akustiikkalevyt Ontelolaattojen pinta tasoitettu PM Ontelolaattojen pinta maalattu Pintakosteusmittarin näyttämä katossa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä katossa Pintakosteusmittarin näyttämä katossa yli 90 Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 2.2

29 LATTIAN JA ULKOSEINIEN PINTAKOSTEUSKARTOITUS MM MM MM MM PINTAKOSTEUSKARTOITUSTA EI TEHTY KIINTOKALUSTEIDEN TAAKSE. MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 LATTIAMATERIAALIT: MM Muovimatto Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 2.3

30 KATON PINTAKOSTEUSKARTOITUS T T T KL, PR MERKINTÖJEN SELITYKSET: LATTIAMATERIAALIT: KL Alaslaskettu katto, akustiikkalevyt PR Ontelolaattojen pinta rapattu T Tasoite, ruiskutettu joustava akustopinnoite Pintakosteusmittarin näyttämä katossa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä katossa Pintakosteusmittarin näyttämä katossa yli 90 Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 2.4

31 VIILTOKOSTEUSMITTAUKSET VM1 76 % 87 AB VM2 73 % 85 VM6 56 % 70 VIILTOMITTAUS Mittauspiste Suhteellinen kosteus VM2 70 % 62 Pintakosteusmittarin lukema Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 2.5

32 VIILTOKOSTEUSMITTAUKSET VM3 73 % 75 VM4 64 % 70 VM5 65 % 75 VIILTOMITTAUS Mittauspiste Suhteellinen kosteus VM2 70 % 62 Pintakosteusmittarin lukema Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 2.6

33 7-8 Pa 3 Pa PS2 L2 I5 I3 12 Pa L7 L5 L Pa 4 Pa 4 Pa 4 Pa 4 Pa 0 Pa 0 Pa 4 Pa 0 Pa a I2 317 I1 PS4 L4 L1 L3 PS1 I4 L6 349 L8 PS Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET L SISÄILMAOLOSUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 0-1 Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 3.1

34 V3 311 V a V2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 3.2

35 TILAN A312a ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe tehtiin rikkiheksafluoridikaasulla ja Innova analysaattorilaitteella. Tila oli alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden, paine-ero oli -5-7 Pa. MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN 1 VUOTO, IKKUNAN KARMEISTA 2 VUOTO, ULKOSEINÄN JA VÄLIPOHJAN LIITTYMÄ 3 VUOTO, ULKOSEINÄN JA YLÄPOHJAN LIITTYMÄ VUODON LAAJUUS Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 4.1

36 TILAN A312a YLÄPOHJAN MERKKIAINEKOE Vuotoa havaittiin ontelolaattojen saumoista ja palkin liittymästä Merkkiainekoe tehtiin rikkiheksafluoridikaasulla ja Innova analysaattorilaitteella. Tila oli alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden, paine-ero oli -5-7 Pa. Paine-eroa yläpohjan eristetilaan nähden ei mitattu. MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄSSÄ OLEVAAN ILMATILAAN 1 VUOTO, ONTELOLAATAN SAUMOISTA 2 VUOTO, SÄHKÖLÄPIVIENTEJÄ 3 VUOTO, PALKIN LIITTYMÄ VUODON LAAJUUS Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 4.2

37 TILAN A308 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe tehtiin rikkiheksafluoridikaasulla ja Innova analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin ulkoseinän eristetilaan nähden BlowerDoorilla, paine-ero oli -10 Pa. Tila oli normaaliolosuhteissa 2-4 Pa ylipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN 1 VUOTO, IKKUNAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 VUOTO, ULKOSEINÄN JA VÄLIPOHJAN LIITTYMÄ VUODON LAAJUUS Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 4.3

38 TILAN A311 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe tehtiin rikkiheksafluoridikaasulla ja Innova analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin ulkoseinän eristetilaan nähden BlowerDoorilla, paine-ero oli -12 Pa. Tila oli normaaliolosuhteissa 5-8 Pa ylipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU VÄLISEINÄN ILMATILAAN 1 VUOTO, IKKUNOIDEN NURKISTA 2 VUOTO, ULKOSEINÄN JA VÄLIPOHJAN LIITTYMÄ VUODON LAAJUUS Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 4.4

39 TILAN A311 YLÄPOHJAN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU YLÄPOHJAN ILMATILAAN ONTELOLAATAN LÄPIVIENNIN KAUTTA 1 VUOTO, ONTELOLAATTOJEN SAUMA 2 VUOTO, LÄPIVIENTI 3 VUOTO, PILARIN JA PALKIN LIITTYMÄ VUODON LAAJUUS 2 1 Merkkiainekoe tehtiin rikkiheksafluoridikaasulla ja Innova analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin ulkoseinän eristetilaan nähden BlowerDoorilla, paine-ero oli -12 Pa. Paine-eroa yläpohjan eristetilaan nähden ei mitattu. Tila oli normaaliolosuhteissa 5-8 Pa ylipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. 1 Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 TN LIITE 4.5

40 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 5.1

41 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 5.2

42 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 5.3

43 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.1

44 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.2

45 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.3

46 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.4

47 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.5

48 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.6

49 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.7

50 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.8

51 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.9

52 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.10

53 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.11

54 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.12

55 Näsin terveysasema, hammashoitola LIITE 6.13

56 RAKENNEAVAUKSET JA MATERIAALIEN MIKROBINÄYTTEET RA1 MR1 RA2 MR2 MR3 MERKINTÖJEN SELITYKSET: RA1 Rakenneavaus 1, ulkoseinä ikkunan alapuolella tilaan rajoittuvan matalamman osan vesikaton tasolla MR1 Mikrobinäyte 1, ulkoseinän mineraalivillaeriste ikkunan alapuolelta vesikaton tasolta RA2 Rakenneavaus 2, ulkoseinä tilaan rajoittuvan matalamman osan vesikaton tasolla MR2 MR3 Mikrobinäyte 2, ulkoseinän mineraalivillaeriste vesikaton tasolta Mikrobinäyte 3, vesikattorakenteiden puuosa Näsin terveysasema, hammashoitola 01/2017 LIITE 7.1

57 RA1 Rakenneavaus 1, ulkoseinä ikkunan alapuolella tilaan rajoittuvan matalamman osan vesikaton tasolla Ulkoseinäelementtiä avattiin ikkunan alapuolelta. Rakenneavauksessa on nähtävissä viereisen vesikaton kermin ylösnosto ja kermin alapuoliset kevytsoralankut. Ikkunan alapuolella oli mineraalivillaa, josta otettiin mikrobinäyte MR1. Rakennustapa vastaa piirustuksissa esitettyä. Rakenneavauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua tai muita merkkejä materiaalien vaurioituneisuudesta. Näsin terveysasema, hammashoitola A312a 01/2017 LIITE 7.2

58 RA2 Rakenneavaus 2, ulkoseinä tilaan rajoittuvan matalamman osan vesikaton tasolla Ulkoseinäelementtiä avattiin ikkunan alapuolelta. Rakenneavauksessa on nähtävissä viereisen vesikaton kermin ylösnosto ja vesikattorakenteita. Mineraalivillasta otettiin mikrobinäyte MR2 ja nuolen osoittamassa kohdassa näkyvästä puuosasta mikrobinäyte MR3. Rakennustapa vastaa piirustuksissa esitettyä. Rakenneavauksessa ei havaittu poikkeavaa hajua tai muita merkkejä materiaalien vaurioituneisuudesta. Näsin terveysasema, hammashoitola B351 01/2017 LIITE 7.3