Keinosen luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Sonkajärvi

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 100/2012/1 Dnro ISAVI/41/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Keinosen luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Sonkajärvi Sonkajärven kalastusalue HAKEMUKSEN VIREILLETULO Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on kirjeellään kehottanut Sonkajärven kalastusaluetta hakemaan Keinosen luonnonravintolammikon toiminnalle ympäristölupaa mennessä. Sonkajärven kalastusalue on aluehallintovirastossa vireille panemallaan ja täydentämällään hakemuksella hakenut lupaa Sonkajärven kunnassa toiminnassa olevalle Keinosen luonnonravintolammikolle ja lammikon toimintaan liittyvien rakenteiden pysyttämiselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukaan vähintään 20 hehtaarin suuruisella luonnonravintolammikolla tai lammikkoryhmällä on oltava ympäristölupa. Keinosen luonnonravintolammikon pinta-ala on 42,5 ha. Luonnonravintolammikon toimintaan liittyvään lammen säännöstelyyn tarvitaan vesilain 3 luvun 2 :n perusteella lupa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 c) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 1 luvun 7 :n nojalla. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (16) TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT, LAUSUNNOT JA PÄÄTÖKSET KAAVOITUSTILANNE Keinosen luonnonravintolammikolla ei ole aiempaa vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Kuopion vesipiirin vesitoimisto on antanut lammikon rakentamissuunnitelmasta lausunnon, jossa ei ole edellytetty vesilain mukaisen luvan hakemista. Valtion polttoainekeskus (Vapo Oy) on antanut luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Kuopion vesipiirin vesitoimisto on esittänyt Keinosenjärven luonnonravintolammikkoon liittyen vesityksen järjestämistä siten, että lammikon välittömän valuma-alueen lisäksi ohjataan lammikkoon lisävesiä Kortimolammesta alkavasta Kortimopurosta. Suunnitelman liitteenä olevaan valuma-aluekarttaan rajatulta ja muutoin suunnitelman mukaisesti toteutetulla Keinosenjärven vesityksellä estetään vesien pääsy turvetuotantoalueilta (käytössä olevilta ja suunnitelluilta). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu siten, etteivät ne pääse Keinosenjärveen. Näin ollen Vapolla ei ole huomauttamista Keinosenjärven käyttöönoton suhteen. Suojärven kalastuskunta (nykyisin osakaskunta) on päätöksellään myöntänyt oikeuden vedenottoon Kortimonlammesta. Tyhjennysojan kaivamisesta ja perkaamisesta on tehty sopimus tilan Jokivarsi ( ) kanssa ja suoritettu kertakaikkinen korvaus. Tilan Ronkaalansalo ( ) kanssa tehty sopimus tyhjennys- ja ohijuoksutusojan kaivamisesta ja perkaamisesta on allekirjoitettu ja suoritettu kertakaikkinen korvaus. Haajaissydänmaan osakaskunta (nykyisin Jyrkän osakaskunta) on vuokrannut Sonkajärven kalastusalueelle omistamansa Keinosen vesialueen (kiinteistöä ) ja kaikki luonnonravintolammikkokäyttöä varten tehdyt rakennelmat ja laitteet vuoden 2004 loppuun saakka. Vuokrasopimuksen mukaan sopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli irtisano sopimusta tai muutoin yhteisesti muuta sovita. Metsähallitus on vuonna 2010 vuokrannut omistamansa noin 15 ha:n suuruisen vesialueen (kiinteistöä ) Keinosesta Sonkajärven kalastusalueelle ajalle Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa Keinosen järvellä tai sen ranta-alueilla ei ole kaavamerkintää. Keinosen etelä- ja itäpuolella ovat luvitetuiksi turvetuotantoalueiksi merkityt Lokinsuon (83 ha) ja Kulvesuon (228 ha) turvetuotantoalueet (EO1 710 ja EO1 711). Keinosen kaakkoispuolella on merkintä maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY1 299). Noin kolme kilometriä Keinosesta koilliseen on merkintä tärkeästä tai vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta (pv1 655). Haajaistenjärvi, jonne Keinosen vedet Keinosenjoen kautta laskevat, on maakuntakaavassa merkitty virkistyskalastusalueeksi (462 ha) merkinnällä Rmk 352.

3 3 (16) Reilut neljä kilometriä Keinosesta kaakkoon on Tiilikkajärven kansallispuisto, joka on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi (SL 541). Tiilikkajärven alue sisältyy kaavassa laajaan aluevaraukseen hil (Tiilikka Pumpulikirkko), jolla osoitetaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät hiljaiset alueet. Keinosella on vahvistetussa Itä-Sonkajärven osayleiskaavassa merkintä vesialue (W-1). Järven ranta-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (kaavamerkintä M-1). Lammen länsirannalla sijaitseva Kontion kämppä on yleiskaavassa merkitty loma-asunnon rakennuspaikaksi (RA). Keinonen laskee Keinosenjoen kautta noin kymmenen kilometrin päässä olevaan Haajaistenjärveen, jonka rannoille on yleiskaavassa merkitty reilut 50 loma-asunnon rakennuspaikkaa. TOIMINNAN SIJAINTI JA TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Keinosen luonnonravintolammikko sijaitsee noin 30 km Sonkajärven keskustasta itään Rautavaara Kajaani -maantien (tie nro 760) länsipuolella. Luonnonravintolammikko sijaitsee Keinosenjoen valuma-alueella (04.648), jonka pintaala on 42,5 km 2 ja järvisyys 3,17 %. Keinosen etelä- ja itäpuolella on toiminnassa oleva Kulvesuon turvetuotantoalue, jonka kuivatusvesistä osa laskee Keinosen ohi Keinosenjokea pitkin Haajaistenjärveen. Lähiasutus ja virkistyskäyttö Vesistöjen tila ja käyttö Keinosen ranta-alueella ei ole asutusta. Lähimmät Keinosen purkuvesistön varrella olevat vakituisena tai vapaa-ajan asuntona käytettävät rakennukset sijaitsevat Keinosenjoen ranta-alueella ja Haajaistenjärvellä, jonka vettä käytetään talous- ja saunavetenä ja uimiseen. Vedenlaatu Keinosesta on ennen luonnonravintolammikon rakentamista otettu vesinäytteet mm. vuonna Tulosten mukaan vesi oli lievästi hapanta (ph 6,25), humuksen vuoksi kohtalaisen ruskeaa (väriluku 159 mg Pt/l), rautapitoista (Fe μg/l) ja melko ravinteikasta (fosfori 36 μg/l ja typpi 616 μg/l ). Vuoden 1983 analyysitulosten mukaan vesi oli jonkin verran aikaisempaa happamampaa (ph 5,7). Ympäristöhallinnon Hertta-rekisterin vedenlaatutietojen mukaan Keinosen luonnonravintolammikon veden laatu on vaihdellut melko voimakkaasti. Heinäkuun lopulla vuonna 1992 veden ph oli 5,8, fosforipitoisuus 17 μg/l, typpipitoisuus 360 μg/l ja klorofylli-a:n pitoisuus 3,7 μg/l. Vuonna 1997 kesäkuun lopussa pitoisuudet olivat: ph 5,8, fosfori 90 μg/l, typpi 720 μg/l ja klorofylli-a 7,8 μg/l. Rehevimmillään järvi oli heinäkuussa 1996, jolloin klorofylli-a pitoisuus oli sinileväkukinnan vuoksi 70 μg/l. Vuoden 1995 syyskuussa on seurattu happitilannetta, joka oli hyvä eli vaihteli 10 mg/l:n molemmin puolin. Keinosenjoesta, jonne luonnonravintolammikon tyhjennysvedet syksyllä laskevat, on samalla valuma-alueella sijaitsevan Kulvesuon turvetuotantoalueen vesistövaikutustarkkailun yhteydessä otettu näytteitä mm. vuosina 1996 ja 1997, 2003 ja Näytteenot-

4 TOIMINNAN KUVAUS Toimintahistoria 4 (16) topiste sijaitsee noin 1,5 km ennen Haajaistenjärveä. Etenkin fosforipitoisuudet olivat 1990-luvulla korkealla tasolla, suurimmillaan jopa 200 µg/l luvun näytteissä keskiarvo on ollut noin 35 µg/l. Väriltään Keinosenjoen vesi on kaikilla näytteenottokerroilla ollut tummaa (väriluku yleensä mg Pt/l). Kiintoainepitoisuus on ollut tasolla noin 4 mg/l. Pohjois-Savon ELY-keskus otti luonnonravintolammikon tyhjentämisen aikaan vesinäytteet Keinosen yläpuolisesta Kotjonjoesta, Keinosesta ja Keinosenjoesta luonnonravintolammikon alapuolelta. Fosforipitoisuus oli kaikissa näytteenottopisteissä jonkin verran alhaisempi (vaihteluväli μg/l) kuin 2000-luvun näytteiden keskiarvo. Kiintoainepitoisuus (6,1 mg/l) ja veden sameus olivat luonnonravintolammikosta otetuissa näytteissä noin kaksinkertaiset verrattuna Kotjonjoen ja Keinosenjoen näytteisiin. Keinosenjoen kiintoainepitoisuus on ollut ja 2000-luvun näytteissä viiden milligramman luokkaa. Keinonen, sen laskupuro ja alapuolinen Haajaistenjärvi sijaitsevat Vuoksen vesienhoitoalueen Nilsiän reitin alueella. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015, eikä myöskään sen toteuttamiseksi laaditussa Pohjois- Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille , ole esitetty laatuluokitusta eikä toimenpiteitä Keinosen, Keinosenjoen tai Haajaistenjärven osalta. Purkuvesistön kalastotiedot Keinosenjoen nykyinen kalataloudellinen merkitys on vähäinen, eikä joella kalasteta kuin satunnaisesti. Haajaistenjärven kalastuksellinen merkitys on erittäin suuri. Järvellä kalastaa noin 120 henkeä ympäri vuoden. Haajaistenjärveen on esimerkiksi vuonna 2010 istutettu kuhan poikasta sekä parisataa pyyntikokoista taimenta ja kirjolohta. Kuopion vesipiiri on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta suunnitellut Keinosen luonnonravintolammikon vuonna Rakentaminen on toteutettu vuonna Vuoden 1992 lokakuun loppuun Keinonen oli vuokrattuna maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästysosastolle, jonka jälkeen toiminnasta vastasi Kuopion kalastuspiiri (sittemmin TE-keskuksen kalatalousyksikkö) saakka. Toukokuusta 2004 Keinosen luonnonravintolammikko on rakennelmineen ja laitteineen ollut vuokrattuna Sonkajärven kalastusalueelle. Vesilain mukainen toiminta Veden johtamisjärjestelyt rakentamisen yhteydessä Vesi Keinoseen tulee lammen lähivaluma-alueelta ja Kortimolammesta alkunsa saavasta Kortimopurosta (Lokinpurosta), joka on ohjattu 1980-luvulla kaivettua noin kahden kilometrin pituista ojaa pitkin kulkemaan Keinosen kautta. Luonnonravintolammikon säännöstelyä varten Keinosenpuroa on 1980-luvulla perattu noin 900 metrin mat-

5 5 (16) kalla. Lisäksi Keinosen itäpuolitse on kaivettu ohitusoja lampeen tulevien vesien säätelyä varten. Toteutettujen vesistöjärjestelyjen seurauksena valuma-alueen pinta-ala on patorakenteen kohdalla Keinosenlammen luusuassa 15,87 km 2, josta järviä on 1,27 km 2 eli noin kahdeksan prosenttia. Rakenteet ja niiden toiminta Luonnonravintolammikon rakentamisen yhteydessä uusittiin puron ylittävä silta Kotjonmäentiellä sekä purettiin vanha uittopato. Keinosen vedenpinnan säännöstelyä varten on laskupuroon rakennettu maapato ja siihen teräsbetoninen säännöstelymunkki. Lammen vedenkorkeutta säännöstellään munkissa poikittain olevien noin 25 cm korkeiden palkkien avulla. Säännöstelymunkin avulla säännöstellään Keinosen vedenkorkeutta siten, että vedenkorkeus ei ylitä korkeutta N ,00 lukuun ottamatta säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeamia. Vedenkorkeuden seuraamista varten säännöstelymunkin yhteydessä on mitta-asteikko. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Kalanpoikasten kasvatus Luonnonravintolammikossa kasvatetaan keväällä kuoriutuneita siianpoikasia tai vaihtoehtoisesti kuhanpoikasia kesäkauden ajan. Siianpoikasien istutusmäärä keväällä lampeen on ollut keskimäärin kpl. Syksyllä saadaan takaisin noin 50 % istutusmäärästä. Syksyllä kalanpoikasten kasvatuskauden jälkeen lammikko tyhjennetään noin kuukauden aikana säännöstelymunkin kautta, kunnes lammikko on saatu tyhjäksi. Vesi ohjataan putkea pitkin kalojen kiinniottoaltaaseen, josta kalat haavitaan säiliöön poiskuljetettavaksi. Tyhjennyksen aikainen suurin virtaama on vuoden 1984 suunnitelma-asiakirjojen mukaan 1,75 m 3 /s, mikä on pienempi kuin Keinosen alkuperäinen, luonnollinen ylivirtaama 2,5 m 3 /s. Lammikon tyhjennysvedet virtaavat noin kahdeksan kilometrin pituista Keinosenjokea pitkin Haajaistenjärveen. Sateisena syksynä tyhjennysvesi yhdessä viereisestä Kotjonjärvestä purkautuvien vesien kanssa aiheuttaa Keinosenjoessa tulvimista, jolloin juoksutusta joudutaan pienentämään ja tyhjennysaikaa pidentämään. Tyhjennyksen jälkeen säännöstelymunkin sulkulankut laitetaan paikoilleen ja lammikko täyttyy sadevesistä ja lumien sulamisvesistä. Veden syvyys vaihtelee kesän olosuhteiden mukaan 2 2,5 metrin välillä. Kasvatus hoidetaan talkoovoimin. Sonkajärven kalastusalue hankkii poikaset ja vastaa laite- ja vuokrakuluista. Kasvatetut kalat jaetaan veloituksetta kalastusalueen osakaskunnille.

6 6 (16) TOIMINNAN YMPÄRISTÖKUORMITUS Vesistökuormitus ja vahinkoarvio Keinosen luonnonravintolammikon patoaminen pienentää jonkin verran virtaamia alapuoliseen vesistöön kesällä, jolloin lammikosta ei juoksuteta vettä. Luonnonravinlammikkoa ei lannoiteta, eikä kalanpoikasia ruokita keinoravinnolla. Lampea on 20 vuoden aikana kahteen kertaan kalkittu veden laadun parantamiseksi. Kalkitus tapahtuu ajamalla kevään viimeisille jäille noin kg kalkkia, joka jäiden sulamisen jälkeen sekoittuu järven vesimassaan. Hakemukseen ei sisälly varsinaista vesistökuormitusarviota, mutta kuormitus ei vedenlaatutietojen perusteella ole merkittävää. Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu haittaa alapuolisille vesistöille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Sonkajärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Lisäksi hakemuksesta on julkaistu ilmoitus Miilu -nimisessä lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Sonkajärven kunnalta ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että Keinosen luonnonravintolammikko on aloittanut toimintansa jo 1980-luvulla ja toimintaa ja sen vaikutuksia on seurattu jonkin verran myös vesistönäyttein. Varsinaisen luonnonravintolammikon alueelta on otettu vesinäytteitä useista eri pisteistä, mutta pitempiaikaista seurantaa on ollut pisteissä Keinonen ja Keinosen laituri. Luonnonravintolammikon tyhjentämisen aikaisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei ole suoranaisesti tarkkailtu, mutta samaan purkuvesistöön purkavan Kulvesuon turvetuotantoalueen tarkkailutuloksia on luonnonravintolammikon alapuolelta pisteestä Keinosenjoki 2. Lisäksi ELYkeskus otti luonnonravintolammikon tyhjentämisen aikaan vesinäytteet Keinosen yläpuolisesta Kotjonjoesta, Keinosesta ja Keinosenjoesta luonnonravintolammikon alapuolelta. Yhteenveto tarkkailutuloksista on lausunnon liitteenä. Tuloksista voidaan havaita, että Keinosen luonnonravintolammikon veden laatu on viime vuosina ollut lievästi rehevällä tai rehevällä tasolla ja ravinnepitoisuuksissa on ollut laskeva suuntaus. Ravinnepitoisuudet ovat nykyisin samalla tasolla kuin alueen vesistöissä yleisemminkin. Vuosina 1996 ja 1997, jolloin tuloksia on sekä luonnonravintolammikosta että alapuolisesta vesistöstä pisteestä Keinosenjoki 2, on luonnonravintolammikon veden

7 7 (16) ravinteisuus ollut samalla tasolla tai niukkaravinteisempaa kuin alapuolisessa vesistössä. Syksyn 2012 tulosten perusteella lammikon veden sameus ja kiintoaine ovat selvästi korkeampia kuin vesistössä muutoin ja vaikutus on niiltä osin nähtävissä myös Keinosenjoessa. ELY-keskus katsoo kuitenkin tähän mennessä tehtyjen tarkkailujen perusteella, ettei Keinosen luonnonravintolammikon toiminnalla ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun ja esittää, ettei toiminnalle ole tarpeen määrätä päästö- eikä vesistövaikutustarkkailua. ELY-keskus esittää, että Keinosen luonnonravintolammikon toiminnassa tulee huomioida seuraavaa: - Luonnonravintolammikkoa ei saa lannoittaa eikä kalanpoikasia saa ruokkia keinoravinnolla. - Luvan saajan tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään tiedot kasvatettavista kalalajeista kasvatusmääristä, lammikon tyhjennysjuoksutuksista (aloitus- ja lopetuspäivämäärät), sekä mahdollisista lammikon kalkituksista ja lammikkoon kertyneen lietteen poistoista. - Luonnonravintolammikko on tyhjennettävä mahdollisimman hitaasti ja välttäen nopeita virtaamien muutoksia. - Luonnonravintolammikkoon liittyvät rakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. ELY-keskukseen on kesän 2012 aikana tullut yhteydenottoja, joiden mukaan Kotjonpuron vedet lammikon ohi johtavan ohitusojan ja lammikon välinen patopenger olisi vuotanut useasta kohdasta. Toisaalta vuotojen syynä oli kalastusalueen näkemyksen mukaan sateinen kesä, minkä seurauksena vedenpinnat alueella olivat poikkeuksellisen korkealla. 2) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että Keinosen luonnonravintolammikon vesistökuormitus jää vähäiseksi, eikä sillä ole vaikutusta Haajaistenjärven kalakantoihin tai kalastukseen. 3) Sonkajärven kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei Sonkajärven kunnalla ole huomautettavaa Keinosen luonnonravintolammikon ympäristölupahakemukseen. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei aiheudu haittoja vesistöön tai muuhun ympäristöön, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Samoin nykyiselle loma-asutukselle ei toiminnasta ole merkittävää haittaa. Päätöksessä tulee huomioida, että luonnonravintolammikon rakenteet pidetään kunnossa, lammikko tyhjennetään tasaisesti ja hitaasti päästöjen vähentämiseksi ja toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Lammikon kalkitseminen veden happamuuden säätelemiseksi voidaan sallia. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tiedot kasvatettavista kaloista, mahdollisesta kalkituksesta, lammikon tyhjennyksistä ja täyttämisestä sekä muista merkityksellisistä tapahtumista. 4) Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnan mielestä lupa voidaan myöntää. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei aiheudu haittoja vesistöön tai muuhun ympäristöön, kun toimitaan lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti.

8 Hakijan vastine 8 (16) Luonnonravintolammikon rakenteet tulee pitää kunnossa, lammikko tulee tyhjentää tasaisesti ja hitaasti päästöjen vähentämiseksi ja toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Lammikon kalkitseminen veden happamuuden säätelemiseksi voidaan sallia. Toiminnan häiriötilanteista tulee ilmoittaa ympäristölautakunnalle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tiedot kasvatettavista kaloista, mahdollisesta kalkituksesta, lammikon tyhjennyksistä ja täyttämisestä sekä muista merkityksellisistä tapahtumista. Hakija toteaa vastineessaan mm. pitäneensä kirjaa luonnonravintolammikon tyhjennyksestä. Päiväkirjaan on merkitty, mitä altaalla tehty, saatujen poikasten lukumäärä ja minne ne on toimitettu. Tyhjennys on kestänyt vesimäärästä riippuen 1,5-2 kk. Poikasia ei ole keinoruokittu, lampi on kalkittu kaksi kertaa 20 vuoden aikana. Kesällä 2012 Keinosenjärvestä tulevassa purossa oli kuusi majavanpatoa. Niistä ja runsaista sateista johtuen puron vesi tulvi ja meni suojavallin ylitse. Padot purettiin ja tilanne normalisoitui. Eli toimenpiteet, joita Pohjois-Savon ELY-keskus lausunnossaan esittää, on jo tehty. Hakijalla ei huomautettavaa lausuntojen johdosta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa lupaviranomaisella on ollut käytettävissään Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille Lisäksi esillä on ollut Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 54/2012/1 (Kulvesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen) perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Vesitalousluparatkaisu Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Sonkajärven kalastusalueelle vesilain mukaisen luvan Keinosen luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja Keinosen säännöstelyyn Sonkajärven kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Ennakoimattoman edunmenetyksen varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Aluehallintovirasto myöntää Sonkajärven kalastusalueelle ympäristöluvan Keinosen luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatukseen Sonkajärven kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

9 9 (16) LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskeva määräys 1. Keinosen luonnonravintolammikon pinta-ala on 42,5 ha. Luonnonravintolammikon on rakenteineen (lasku-uoma, pato, säännöstelymunkki, poikasten keräilylaite ja muut rakenteet) oltava hakemuksen ja sen liitteenä olevien rakentamissuunnitelma-asiakirjojen ja Kuopion vesipiirin vesitoimiston niistä antaman lausunnon mukaiset. Säännöstelymääräys 2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Keinosen luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, että kasvatuskaudella lammikon pinta-ala saa olla enintään 42,5 hehtaaria. Vedenkorkeus ei saa tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää korkeutta N ,00 m. Säännöstelymunkissa tulee olla mitta-asteikko, johon säännöstelyn yläraja on merkitty. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten. Lammikko täytetään keväällä valuma-alueelta tulevilla vesillä ja tyhjennetään syksyllä poistomunkin kautta Keinosenjokeen. Lammikko on täytettävä 1.6. mennessä siihen tulevilla vesillä. Kesällä vedenkorkeus on pyrittävä pitämään lähellä säännöstelyn ylärajaa niin, että vettä juoksutetaan vain, kun se on tarpeen vedenkorkeuden ylärajan ylittymisen estämiseksi tai erityisistä kasvatukseen liittyvistä seikoista, kuten lammikon tavallista varhaisemmasta tyhjennyksestä kuhankasvatuksessa. Kunnossapitomääräys 3. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon kaikki rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Säännöstelylaitteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy. Luvan saajan on pidettävä kunnossa vuokrasopimuksen nojalla hallinnassaan olevan Keinosenjoen yläosa huolehtimalla, ettei luonnonravintolammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Lisäksi luvan saajan on vastattava Keinosen tyhjennys- ja ohijuoksutusojien kunnossapidosta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin saadaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ympäristölupaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 4. Lammikkoa ei saa lannoittaa eikä kaloja saa ruokkia.

10 10 (16) 5. Lammikkoa saa kalkita tarpeen mukaan luonnonravintolammikon ph-tason säätämiseksi. Kalkkia saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvatuskautta varten. 6. Lammikkoa tyhjennettäessä juoksutus on tehtävä niin, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kiintoainekuormitus jää mahdollisimman alhaiseksi eikä siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa tai haittaa alajuoksulla. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi. Tyhjennyksen loppuvaiheessa juoksutusta on hidastettava pohjalietteen kulkeutumisen estämiseksi. Lammikkoa ei saa tyhjentää enempää, kuin kalanpoikasten pyytäminen edellyttää. Tyhjennysvirtaama on mitoitettava siten, että tyhjennys kestää vähintään 30 vrk. Tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Jätteet ja niiden käsitteleminen 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet (mm. pakkausjätteet) on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 8. Luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: - kasvatettavien kalojen määrät kalalajeittain - kalojen siirtomäärät lajeittain - kalakuolemat ja -sairaudet - lammikon kalkitus (päiväys ja määrä) - lammikkoon kertyneen lietteen poisto (päiväys ja määrä) ja sijoituspaikka - vedenkorkeus (vähintään viikoittainen seuranta) - lammikon tyhjennyksen aloitus- ja lopetuspäivämäärä - lammikon täyttämisen päättymispäivä - muut lammikon tai sen ympäristön tilaan merkittävästi vaikuttavat seikat. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle ja yhteenveto päiväkirjasta on liitettävä vuosiyhteenvetoon. 10. Luonnonravintolammikkotoiminnan aiheuttamaa vesistökuormitusta on tarkkailtava vuosina 2014 ja Vesinäytteet tulee ottaa kokoomanäytteenä (vähintään kolme osanäytettä vuorokauden aikana) poistovedestä padon alapuolelta tyhjennysjuoksutuksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä tulee analysoida ph, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

11 11 (16) 11. Päästötarkkailun tulokset sekä yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuoden loppuun mennessä. Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäviksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Luvan saajan on ilmoitettava luonnonravintolammikkoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 13. Lammikolla ilmenevistä merkittävistä kalakuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Toiminnan muutokset ja lopettaminen 14. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan olennaisista muutoksista. 15. Mikäli toiminta (säännöstely ja kalanpoikasten kasvatus) lopetetaan kokonaan, tulee luvan haltijan toimittaa viimeistään vuosi toiminnan päättymisen jälkeen aluehallintovirastolle hakemus toiminnan lopettamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen ja vahingon varalta Vahingonkärsijä voi vesilain 13 luvun 8 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella vaatia luvan saajalta korvausta edunmenetyksestä, jota vesitalouslupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan haltijalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Toiminnanharjoittajalla tulee olla voimassa olevat vuokrasopimukset toimintaa varten tarvittavaan vesialueeseen.

12 12 (16) Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2023 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava aluehallintovirastolle mennessä uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta, tarkkailutuloksista, kuormituksesta ja selvitys hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja muuhun ympäristöön sekä esitykset tarvittavista lupamääräysten tarkistuksista. Lisäksi hakemukseen on liitettävä muut ympäristönsuojelu- ja vesiasetuksissa säädetyt selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Vesitalouslupa Lupahakemus on tullut vireille , joten siihen sovelletaan voimaan tullutta uutta vesilakia (587/2011). Säännöstelyn luvanvaraisuus ja luvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan kaikkia luvanvaraisia vesitaloushankkeita koskevan 3 luvun säännösten perusteella. Padon pysyttäminen Keinosen lasku-uomassa ja Keinosen säännöstely ovat tarpeen järven luonnonravintolammikkona käyttämistä varten. Luvan saajalla on vuokrasopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen ja sopimuksiin perustuva oikeus tyhjennys- ja ojituskanavien kaivamisesta sekä säännöstelyrakenteiden ja laitteiden rakentamisesta. Keinosen luonnonravintolammikon vuosituotanto on noin siianpoikasta, jolloin poikastuotannon taloudellinen bruttoarvo on noin euroa vuodessa. Alueen kaavoitustilanne ja vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen eivät ole ristiriidassa luonnonravintolammikkotoiminnan vaatiman Keinosen säännöstelyn jatkamisen kanssa. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä luonnonravintolammikon käyttämiseksi saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämisedellytykset ovat vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohdan mukaan olemassa. Ympäristölupa Toimittaessa hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteis-

13 13 (16) ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015, eikä myöskään sen toteuttamiseksi laaditussa Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille , ole esitetty laatuluokitusta eikä toimenpiteitä Keinosen, Keinosenjoen tai Haajaistenjärven osalta. Toimittaessa hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa katsoa riittävästi huomioon otetuksi, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Toiminta ei ole maakunta- tai yleiskaavan vastaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 3 luonnonravintolammikon rakenteista ja säännöstelystä annetaan vesilain nojalla. Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetaan ympäristönsuojelulain nojalla lupamääräykset 4 6. Vesistökuormituksen vähentämiseksi kaloja ei ruokita eikä lammikkoa lannoiteta. Lammikon ph-arvon säätämiseksi sallitaan lammikon kalkitseminen tarpeen mukaan. Lupamääräyksellä 6 säädellään tarkemmin lammikon tyhjentämistä niin, että vesistökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Toiminnan luonteesta johtuen luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mahdollisimman pitkänä ja juoksuttamalla vettä tasaisesti pohjalietteen veteen sekoittumisen estämiseksi ja purku-uoman eroosion ehkäisemiseksi. Lammikon tyhjentämistä koskeva lupamääräys perustuu luonnonravintolammikkotoiminnan parhaaseen käytäntöön, kun kuormituksen vähentämiseksi ei ole kohtuullisin kustannuksin käyttöönotettavia muita menetelmiä. Jätteiden käsittelystä annetaan määräys (lupamääräys 7) ympäristösuojelulain 45 :n 1 momentin nojalla. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava muun muassa siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteen haltijaa koskevat myös jätelain 28 ja 29 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset (lupamääräykset 8 11) ovat tarpeen kuormituksen ja vesistön tilan seuraamiseksi. Koska Keinosen luonnonravintolammikon vesistökuormituksesta ei ole aiempaa tutkittua tietoa, päästötarkkailu edellytetään tehtäväksi kahtena peräkkäisenä vuonna. Toiminnasta vastaavan henkilön yhteystietojen ilmoittamisvelvollisuus palvelee toiminnan valvontaa. Häiriö- ja poikkeustilanteista on asetettu ilmoitusvelvollisuus valvontaviranomaisille (määräykset 12 ja 13), jotta voidaan varmistaa mahdollisten haittavaikutusten asianmukainen korjaaminen. Toiminnan muutoksesta ja lopettamisesta on valvonnallisista syistä annettu lupamääräykset 14 ja 15. Vesilain 2 luvun 9 :n mukaan rakennelmaa, joka vaikuttaa vedenkorkeuteen tai vedenjuoksuun, ei saa poistaa ilman lupaviranomaisen lupaa.

14 14 (16) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon antamalla lupamääräykset rakenteiden säännöllisestä tarkistamis- ja kunnossapitovelvoitteesta, lannoituskiellosta, tyhjennystavasta sekä toiminnan kirjanpidosta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Olemassa olevaa toimintaa saadaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jatkaa hakemuksessa kuvatun mukaisena ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudattaen. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (587/2011): 2 luvun 9, 3 luvun 2, 4 :n 1 momentin 2) kohta, 7, 10 ja 11, 7 luvun 2 ja 3, 11 luvun 6, 7, 8, 10 ja 12 sekä 13 luvun 8 Ympäristönsuojelulaki: 39, 41 43, 45 46, 50, 52, ja 72 ja 90 Jätelaki (646/2011): 8, 28 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistu asia, tulisi periä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli tässä tapauksessa euroa. Koska maksutaulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksuasetuksen mukaisesti 50 euroa/tunti. Asian käsittelyyn on kulunut 30 tuntia. Käsittelymaksu on näin ollen euroa.

15 15 (16) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sonkajärven kunta Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sonkajärven kunnan virallisella ilmoitustaululla.

16 16 (16) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Timo J. Lehtonen Antti Ylitalo Asian ovat ratkaisseet johtaja Timo J. Lehtonen ja ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Asian on esitellyt Timo J. Lehtonen.

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.