Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö

Transkriptio

1 Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö Sosiaalityön erityisasiantuntija Raimo Ojanlatva Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Terveydenhuollon hallinto ja sosiaaliturvajärjestelmä-koulutus

2 Teemat Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhteistyövelvoitteet Tietosuoja- ja salassapitokysymyksiä Keskeinen sosiaalihuollon lainsäädäntö Käytännön yhteistyö

3 Teema Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhteistyövelvoitteet

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon perustustuslaillinen suoja Perustuslaki (19 ) takaa oikeuden sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon, jota julkisen vallan on 22 :n mukaan ihmisoikeuksien lisäksi turvattava Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Oikeudet taataan lainsäädännöllä, jonka täytyy olla perustuslain mukaista / Eduskunnan perustuslakivaliokunta portinvartijana Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

5 Yhteistyövelvoitteen lainsäädännöllinen perusta Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen (SosiaalihuoltoL 8 ) Kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Erityisestä tuesta vastaavien viranomaisten on välitettävä tietoa asiakkaiden kohtaamista sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin.

6 Yhteistyövelvoitteen lainsäädännöllinen perusta Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen (SosiaalihuoltoL 9 ) Kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille.

7 Yhteistyövelvoitteen lainsäädännöllinen perusta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (terveydenhuoltol 12 ) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin.... Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

8 Yhteistyövelvoitteen lainsäädännöllinen perusta Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat / potilaat Asiakkaat, joilla erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, ikääntymisen aiheuttamien syiden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen vuoksi. Lapset, joiden kasvuolosuhteet tai käyttäytyminen vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä. terveydenhuoltol 32 2 mom. ( ): terveydenhuollon henkilöstön on osallistuttava sosiaalihuollon työntekijän pyynnöstä asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen silloin kun asiakkaan palvelun toteuttaminen edellyttää terveydenhuollon palveluja

9 Yhteistyövelvoitteen lainsäädännöllinen perusta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut (TerveydenhuoltoL 8 a ( /1303) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun potilas muutoin tarvitsee sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja on sovellettava niitä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon säännöksiä, jotka potilaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon.

10 Yhteistyövelvoitteet lainsäädännössä Sosiaalihuoltolaki 41 Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

11 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (SHL 35 ) Ilmoitusvelvolliset tahot: terveydenhuollon ammattihenkilö ym. tahot on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on: Ł ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai Ł henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ko. tahojen on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulain 25 :ssä säädetään.

12 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi lasten asioissa Yhteydenotto sosiaalihuoltoon korvaa yksittäistapauksessa lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen mikäli Yhteydenotto on tehty viipymättä Ilmoitettu yhteydenoton syyt Mikäli huoli lapsesta niin joko sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus tai perinteinen lastensuojeluilmoitus. Molemmat tutkitaan samalla tavalla.

13 Teema Tietosuoja- ja salassapitokysymyksiä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Asiakaslaki)20 Lastensuojelulaki 25 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Potilaslaki) 13 Huostaanotetun lapsen laillinen edustaja / perhehoito

14 Asiakaslaki 20 Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja. Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.

15 Asiakaslaki 20 Sosiaalihuollon viranomaisella on laajat oikeudet saada terveydenhuollon potilastietoja. Sosiaalihuollon viranomainen arvioi ennen pyynnön esittämistä pyytämiensä tietojen välttämättömyyden eli terveydenhuolto ei voi arvioida pyydettyjen tietojen välttämättömyyttä. Jos terveydenhuolto ei suostu kuitenkaan antamaan tietoja niin asiassa on tehtävä kielteinen valituskelpoinen päätös. Valitusosoitus hallinto-oikeudelle.

16 Lastensuojelulaki 25 Ilmoitusvelvollisuus...kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Velvollisuus ilmoittaa!

17 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Potilaslaki) 13 4 mom. Ns. koulusurmapykälä Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. ( /271) Saa mutta ei velvoita ilmoittamaan!

18 Huostaanotetun lapsen laillinen edustaja / perhehoitajan asema Laillisia edustajia ovat lapsen huoltajat ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen perhehoitaja ei voi edustaa lasta ilman lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valtuutusta. Terveydenhuollosta ei saa antaa perhehoitajalle tietoja ilman ko. valtuutusta. Valtuutus syytä merkitä potilastietojärjestelmään. Mm. perhehoitajalla saa antaa valtuutuksen perusteella asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi (AsiakasL 17 )

19 Teema Sosiaalihuollon keskeinen lainsäädäntö

20 Sosiaalihuoltolaki (SHL) sosiaalihuollon peruslaki Lain tarkoitus: 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä em. tavoitteiden toteuttamiseksi

21 Sosiaalipalvelut (SHL 14 ) 1) sosiaalityö 2) sosiaaliohjaus 3) sosiaalista kuntoutus 4) perhetyö 5) kotipalvelu 6) kotihoitoa 7) asumispalvelut 8) laitospalvelut 9) liikkumista tukevia palvelut 10) päihdetyö 11) mielenterveystyö 12) kasvatus- ja perheneuvonta 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä palveluja ja tukitoimia.

22 Kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös» kehitysvammaisten erityishuollosta (L KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ELI KEHITYSVAMMALAKI / ERITYISHUOLTOLAKI)» vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (VAMMAISPALVELULAKI)» täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle (TOIMEENTULOTUKILAKI)» sosiaalisen luoton myöntämisestä kunnan asukkaille (L SOSIAALISESTA LUOTOSTA)» kuntouttavasta työtoiminnasta (L KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA)» päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista (PÄIHDEHUOLTOLAKI)» omaishoidon tuen (L OMAISHOIDONTUESTA)

23 Kunnallisina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös» lastensuojelun (LASTENSUOJELULAKI)» ottolapsineuvonnan,» perheasioiden sovittelun,» lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvien tehtävien sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden» ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden,» isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävien» sekä opiskeluhuollon järjestämisestä» LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA (VANHUSPALVELULAKI / IKÄLAKI)

24 Sosiaalihuoltolain mukaisia professioita Sosiaalityö (shl 15 )» Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.» Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä. Sosiaaliohjaus (SHL 16 )» Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa ja toimintakykyä.

25 Sosiaalinen kuntoutus (SHL 17 ) Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

26 Perhetyö (SHL 18 ) Tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyö ei ole kotipalvelua

27 Kotipalvelu ja kotihoito (SHL 19 ja 20 ) Kotipalvelulla (19 ) tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi. Kotihoidolla (20 ) tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Palvelutarpeen arvioi lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Kotipalvelu ei ole kuitenkaan ns. subjektiivinen oikeus muutoin kuin lapsiperheiden kotipalvelun osalta em. tapauksissa.

28 Kotisairaalatoiminta Kotisairaalatoiminta on määräaikaista tehostettua kotisairaanhoitoa ; esh ja/tai perusterveydenhuolto (terveydenhuoll 25 2 mom.) - lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon Laitoshoidon vähentämistavoitteita voidaan tukea toimivalla ympärivuorokautisella lääkärijohtoisella kotisairaalatoiminnalla + yksilöllisen tarpeen mukaisilla sosiaalipalveluilla (kotipalvelu tukipalveluineen) Varsinkin ikäihmisten hoitaminen omassa kodissa perusteltua, koska laitoshoitojaksot heikentävät nopeasti edellytyksiä selvitä omassa kodissa Kuntoutus Kotisaattohoidon kehittäminen

29 Asumispalvelut (SHL 21 ) Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Asumispalvelun tarpeen arviointi yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa- ns. SAS (selvitä-arvioi-sijoita)-prosessissa - Arviointi, onko omassa kodissa selviytymisen suhteen tehty kaikki mahdollinen: lääkityksen arviointi, kuntoutus, ravitsemus yms.

30 Laitospalvelut (SHL 22 ) Sosiaalihuollon laitospalveluilla tarkoitetaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Voidaan järjestää lyhytaikaisesti tai jatkuvasti, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti.» Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste.» Lääkärin tekemä perusteellinen selvitys aina tarpeellinen

31 Päihde- ja mielenterveystyö (SHL ) terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden rajapinnassa Sosiaalihuollon päihdetyöhön kuuluu: 1) ohjaus ja neuvonta; 2) päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut sosiaalihuollon erityispalvelut; 3) muut 14 :n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut. Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Säännöksen lähtökohtana on henkilön oma hakeutuminen palvelujen piiriin / ei mahdollisuutta määrätä pakkohoitoon Mielenterveystyöllä (24 ) vahvistetaan yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistetaan ja vähennetään mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) sosiaalipalveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa;

32 Kasvatus- ja perheneuvonta (SHL 25 ) Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

33 Sosiaalipäivystys (SHL 29 ) Sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireelliset sosiaalipalvelut voidaan toteuttaa siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään.» Päivystystyöhön kuuluu jatkopalveluihin ohjaaminen ja näiden palvelujen saatavuuden varmistaminen.» Työntekijällä on oltava perusammattitaidon lisäksi riittävä kriisityön osaaminen. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.

34 Vanhuspalvelulaki (ikälaki) Asiantuntemus Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.

35 Vanhuspalvelulaki (ikälaki) Palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaalija terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikeaaikaisia ja riittäviä. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.

36 Vanhuspalvelulaki palvelutarpeen arviointi (15 3 mom. ) Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät.

37 Laitoshoito / vanhuspalvelul Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla. Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset (14 a Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. LÄÄKÄRIN ARVIOINTI. Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten selvittäminen (15 a ) Ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona kunnan on selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Selvitys on tehtävä myös silloin, kun iäkkään henkilön ympärivuorokautinen laitoshoito on jatkunut kolme kuukautta, eikä

38 Palvelusuunnitelma (vanhuspalvelul 16 ) Palvelusuunnitelma Kunta vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa on neuvoteltava vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi. Iäkkään henkilön näkemykset vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Palvelusuunnitelma on tarkistettava ilman aiheetonta viivytystä aina silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyvyssä tapahtuu hänen palveluntarpeeseensa vaikuttavia olennaisia muutoksia.

39 Vammaispalvelulain ydinkohtia Vammaispalelulaki on erityislaki, jolla turvataan erityisesti asiakkaan vammasta johtuvia tarpeita ja jolla kompensoidaan henkilön toimintakyvyn vajeita suhteessa ei-vammaisiin henkilöihin Henkilön oikeus vammaispalveluihin arvioidaan palvelukohtaisesti Vammaispalvelut ovat ilmaisia ja niistä ei peritä asiakasmaksuja muutoin kuin kuljetuspalveluissa, joissa julkisen liikenteen mukainen omavastuu Kunnan vammaispalveluilla portinvartijan rooli palveluun pääsyssä

40 Vammaispalvelulain mukaisia palveluita Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle (subj. oikeuksia) kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen päivätoimintaa henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua ympärivuorokautisesti suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Kaikki palveluasumiseen liittyvät palvelut maksuttomia mm. SHL:n mukainen kotihoito.

41 Teema KÄYTÄNNÖN YHTEISTYÖ

42 Yhteistyövelvoitteet STM: Sosiaalihuollon asiakasprosessi

43 Sosiaalihuollon erityispiirteet Sosiaalihuollon palveluista ja tukitoimista tulee aina tehdä muutoksenhakukelpoinen viranomaispäätös / päätöspakko. muutoksenhaku oikaisuvaatimuksella sosiaali- ja terveyslautakunnalle /jaostolle (Oulussa hyvinvointilautakunnan yksilöasianjaosto) jaoston päätöksestä voi hakea aina muutosta valittamalla hallinto oikeuteen, jonka päätöksestä edelleen voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen aina tai luvan perusteella Terveydenhuollon päätökset ns. hoitopäätöksiä ja ratkaisuja, joissa ei samanlaisia muutoksenhalukeinoja.

44 Vastuussa olevan työntekijän nimeäminen termiloginen sekavuus; ovatko vastuut selkeät? Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä vaaditaan ns. vastuutyöntekijän nimeämistä ainakin paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille / potilaille. Tehtävänä koordinoida asiakkaan palvelukokonaisuutta. Vastuut ja tehtävät osin epäselviä. sosiaalihuoltol 42 : omatyöntekijä vanhuspalvelul 17 : vastuutyöntekijä lastensuojelulaki 13 b : lapsen asemasta vastaava sosiaalityöntekijä terveydenhuoltol : omahoitaja

45 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rajapinnat Paljon monia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät eri-ikäiset yhteiset asiakkaat (n. 10% asiakkaista / potilaista), joilla erityisiä vaikeuksia palveluiden saamisessa ja käyttämiseksi: asiakas/ potilasryhmän henkilöiden yksiköllisten haasteiden haltuunottaminen mm. mielenterveys- ja päihdeasiakkaita, vaikeavammaisia, kehitysvammaisia, ikäihmisiä

46 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rajapinnat Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaat - ennaltaehkäisevä työote - ennaltaehkäisevä lastensuojelu siirtyi sosiaalihuoltolain mukaiseksi palvelutoiminnaksi kotipalvelua lapsiperheille on subjektiivinen oikeus tietyissä tilanteissa (SHL 19 2 mom.): Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi: Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.

47 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rajapinnat Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen hoitavan lääkärin, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan toimivat hoitoketjut ja palveluprosessit kotona asumisen tukeminen akuutin sairaanhoidon tehostaminen mahdollisimman lyhytaikaiseksi osastojaksoksi: sairaalahoito vain sairauksien hoitamisen ajaksi kotisairaalatoiminta vaikuttava kuntoutus kotona asumisen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi kukaan ei saa asua sairaalassa!!!

48 Sairaalasta kotiuttaminen sairaalasta kotiuttaminen suunniteltava huolellisesti ja terveydenhuollon on tehtävä asiassa hyvissä ajoin (vanhuspalvelulaki 25 2 mom.) ilmoitus sosiaalihuoltoon sairaalan tulee varmistautua siitä, että asiakas / potilas saa kotona tarpeenmukaiset palvelut heti kotiututtuaan. Vältytään ns. pöyröovi-ilmiöltä. kotiutus vaatii sairaalan lääkärien, hoitajien ja kuntoutushenkilöstön sekä avopalveluista vastaavien tahojen saumatonta yhteistyötä tulisi tunnistaa ongelmat ns. kiireellisessä kotiuttamisessa perjantaina klo 15.00, viikonloppuisin tai yöllä!

49 Vammaispalvelulain haasteet Vammaispalvelulain mukaisiin hakemuksiin vaaditaan useimmiten lääkärinlausunto Keskeistä arviointi siitä onko asiakas haettuun etuuteen / palveluun nähden vammaispalvelulain kriteerit täyttävä asiakas Sosiaalihuoltolain ja muun ns. ensisijaisen lainsäädännön mukaiset palvelut ovat aina ensisijaisia ja mikäli ne eivät asiakkaan vammasta johtuen ole riittäviä harkitaan vpl:n mukaisia palveluita ja tukitoimia

50 Vammaispalveluiden arviointia / kuljetuspalvelut, liikkumisen tuki Kuljetuspalvelut on subjektiivinen oikeus liikkumisen suhteen vaikeavammaiselle onko vamma / sairaus pysyvä eli vähintään yli vuoden kestävä kykeneekö asiakas käyttämään julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia kykeneekö asiakas käyttämään julkisia liikennevälineitä saattajan avustuksella johtuuko palveluntarve normaalin ikääntymisen aiheuttamasta raihnaisuudesta ja iän tuomista tavanomaisista sairauksista ja vaivoista; jos näin niin ei ole oikeutta vpl:n mukaiseen palveluun vaan kyseeseen tulee SHL:n mukaisen liikkumisen tuen myöntämisen arviointi

51 Vammaispalveluiden arviointia / henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpidossa tarkoitettuja toimia suorittaessaan. EI HOIVAA, HOITOA EIKÄ VALVONTAA. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Palvelun suhde kotihoitoon välillä haasteellinen

52 Vammaispalveluiden arviointia / erilaiset apuvälineet Rajapinta myönnetäänkö lääkinnällisenä kuntoutuksena vai vammaispalveluina.

53 Omaishoidontuki myönnetään kunnan hyväksymien kriteerien mukaan, jotka vaihtelevat ei subjektiivinen oikeus lausunnossa arvio paljonko asiakas tarvitsee erilaista tukea, hoitoa ja valvontaa onko tuen tarve ympärivuorokautista vai vähäisempää kauanko asiakas kykenee olemaan kotonaan yksin ilman toisen henkilön apua / tukea asiakkaan tai hänen edustajansa etukäteen käyttämä hakemuslomake helpottaa lääkärin työtä mikäli ei ole pitkää potilassuhdetta

54 Kirjallisuutta ym. materiaalia STM, Julkaisuja 17/5: Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Tapio Räty, 2010: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. THL: Vammaispalvelujen käsikirja. Kati Saastamoinen, 2016: Lapsen suojelu viranomaisten ja muiden toimijoiden välisenä yhteistyönä. Käsikirja arjen toimintaan.

55 Yhteistyötä tarvitaan Kiitos!